Til.yks. x y z 1 2 1 20.3 2 2 1 23.5 9 2 1 4.7 10 2 2 6.2 11 2 2 15.6 17 2 2 23.4 18 1 1 12.5 19 1 1 7.8 24 1 1 9.4 25 1 2 28.1 26 1 2-6.2 33 1 2 33.



Samankaltaiset tiedostot
Til.yks. x y z

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!

Hannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA AINEISTO...

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:

3. a) Mitkä ovat tilastolliset mitta-asteikot? b) Millä tavalla nominaaliasteikollisen muuttujan jakauman voi esittää?

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

Kvantitatiiviset menetelmät

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro

pisteet Frekvenssi frekvenssi Yhteensä

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Teema 5: Ristiintaulukointi

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

MTTTP1, luento KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ. Tunnusluvut. 1) Sijainnin tunnuslukuja. Keskilukuja moodi (Mo) mediaani (Md) keskiarvo, kaava (1)

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 2

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Mediaani. Keskihajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi

MTTTP1, luento KERTAUSTA

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

Luento JOHDANTO

Ennen seuraavia tehtäviä tarkista, että KUNNAT-aineistossasi on 12 muuttujaa ja 416 tilastoyksikköä.

Tilastollisten aineistojen kuvaaminen

5. Keskiluvut. luokan väliin, ei sen määrääminen tuota vaikeuksia. Näin on seuraavissa esimerkeissä:

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

1 TILASTOMATEMATIIKKA TILASTOTIETEEN PERUSKÄSITTEITÄ MUUTTUJAT FREKVENSSIJAKAUMA AINEISTON LUOKITTELU...

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

2. Aineiston kuvailua

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

II Tilastollisen aineiston ja analyysin edellytysten tarkistaminen

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Pylväsdiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna Piirakkadiagrammi Suomen kunnat lääneittäin vuonna 2003 LKM 14.8% 11.2% 19.7% 4.9% 3.6% 45.

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Ennen seuraavia tehtäviä tarkista, että KUNNAT-aineistossasi on 12 muuttujaa ja 416 tilastoyksikköä.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Harjoittele tulkintoja

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto Aineiston kuvaus Riippuvuustarkastelut...4

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

Tilastolliset toiminnot

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Hypermedian jatko-opintoseminaari

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

Laskari 1 P I T U U S

SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ...7 MITÄ TILASTOTIEDE ON?

Tilastollisen tutkimuksen läahtäokohtana on havaintoaineisto,

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit

AIHE: Tyossa_kouluttautuminen

Tilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo.

Tilastotieteen johdantokurssi kevät2017

b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.

Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10

Tilastotieteen kertaus. Kuusinen/Heliövaara 1

Luentotesti 3. Kun tutkimuksen kävelynopeustietoja analysoidaan, onko näiden tutkittavien aiheuttama kato

tilastotieteen kertaus

Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N

Matin alkuvuoden budjetti

MTTTP1, luento KERTAUSTA

1.1 Tilastotieteen peruskäsitteitä

A-OSA. Kyseessä on binomitodennäköisyys. 30 P(Tasan 10 sadepäivää ja muut 20 poutapäiviä) 0,35 (1 0,35) ,35 0, ,

Sisältö. Perusteiden Kertaus. Tilastollinen analyysi. Peruskäsitteitä. Peruskäsitteitä. Kvantitatiivinen metodologia verkossa

3 Mittaamisen taso ja tilaston keskiluvut

MTTTP1, luento KERTAUSTA

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja. Aki Taanila

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

1. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti

Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Väliestimointi

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

Transkriptio:

Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan) b) Kvalitatiivisia muuttujia: asema; kvantitatiivisia muuttujia: ikä, palkka ja lasten lkm c) ei mitään, kunhan vain tietää miltä sarakkeelta eri muuttuja-arvot löytyvät d) ei mitään, koska ei ole mitään väliä sillä, missä järjestyksessä tilastoyksiköt ovat e) voi vääristää tilastoanalyysin tuloksia, jos on kvantitatiivinen muuttuja f) ok, yleisin tapa esittää puuttuva tieto. Nominaaliasteikkoa ja diskreettejä: Sukup, Asuu, Vars, Työ Ordinaaliasteikkoa ja diskreettejä: Matem, Ydinv, Tuuli/vesi, Pakko Intervalliasteikkoa ja diskreettejä: Vuosi, Kenkä Suhdeasteikkoa ja jatkuvia: Tunnit, Ikä, Pituus 3. Tilastoyksikkönä osallistuja; muuttujina x = sukupuoli ( = mies, = nainen), y = opetusmuoto ( = verkko, = luento) ja z =pistemäärien erotus. Tilastoyksiköitä 33 kpl, joten havaintomatriisissa 33 vaakariviä. Muuttujia 3 kpl, joten havaintomatriisissa varsinaisesti 3 saraketta Til.yks. x y z 0.3 3.5 9 4.7 0 6. 5.6 7 3.4 8.5 9 7.8 4 9.4 5 8. 6-6. 33 33. Voidaan esim. tutkia taustatietoja: montako miesta ja montako naista, kuinka moni seuraa luento-opetusta ja kuinka moni verkko-opetusta ja sitten voidaan tutkia esim.: tapahtuuko kurssilla oppimista (onko erotuksen keskiarvo nollaa suurempi), onko miesten ja naisten piste-eroilla eroa (onko miesten joukossa piste-eron keskiarvo sama kuin naisten joukossa), onko luento- ja verkko-opetuksilla eroa, sopiiko verkko-opetus paremmin miehille vai naisille, sopiiko luento-opetus paremmin miehille vai naisille. 4. Taulukko: vastausvaihtoehto frekvenssi suht. frekv. pros. frekv. t.e.m. 0.09 9 h.e.m. 3 0.7 7 e.e.e.s.m. 4 0.36 36 h.s.m. 0.8 8 t.s.m. 0.09 9 Yhteensä.00 00

5. a) 36+33+43+9 = 4 b) ++3+0 = 6 c) 36*+33*+43*3+9*0 =34 d) + +3 +0 = 4 e) 4*6 = 846 f) 36 +33 +43 +9 = 5075 g) 4 = 988 6. a) vaihteluväli (60, 89) ja sen pituus w = 89-60 = 9. b) Koska n =, voisi luokkia olla esim.4, koska 4 = 6 > tai luokkien määrä voisi olla. 9 c) Luokkavälin pituus c > = 5.8 ~ 6 5 d) ja e) Nyt valitaan k = 3 ja c = 0 (huom. mittaustarkkuus d = ) Pituus cm f i 00 p i F i 00 P i 60-69 4 36 4 36 70-79 4 36 8 73 80-89 3 7 00 Yhteensä 00 7. vaihteluväli (-9.4, 45.4) ja sen pituus w = 54.8. n = 33, voisi luokkia olla esim.6, koska 6 = 64 > 33 54.8 luokkavälin pituus c > = 9.33, esim. 0 6 (huom. mittaustarkkuus d = 0.) Frekvenssijakaumasta yksi versio: Testipisteiden erotus -0.0 - -0. 3 0.0-9.9 8 0.0-9.9 8 0.0-9.9 30.0-39.9 40.0-49.9 Yhteensä 33 f i 8 a) ja b)

c) 9. Runkolehtikuvio, rungon leveys 0 vuotta : 9 : 033 3: 678 4: 57 0. lasten lukumäärä: = =.5 = ( + +3 +0 ) () =.9 ikä = = 35.5 = (36 + 33 + 43 + 9 ) () = 5.9

. vaihteluväli (60, 89) moodiarvoja sekä 69 että 76 mediaani on nousevan suuruusjärjestyksen sijalla x = 908 = 73.45 keskiarvo 7685... 80 keskihajonta s = =8.96 =6, joten Md = 7 76 75... 80 76 85... 80 = 0 908 33748 8.96 variaatiokerroin V = = 0.05 73.45 alakvartiilin sija nousevassa suuruusjärjestyksessä on k =(+) =3 alakvartiili Q = 69 yläkvartiilin sija nousevassa suuruusjärjestyksessä on k =(+) =9 yläkvartiili Q 3 = 80 kvartiiliväli (69, 80) Koska mediaani ja keskiarvo ovat melko samankokoisia, on pituuden jakauma lähes symmetrinen. Pituudet eroavat keskiarvosta keskimäärin 8.9 cm. Koska kvartiiliväli on 40 % vaihteluvälistä, on muuttuja-arvojen vaihtelu suhteellisen voimasta ja siten keskittyminen heikohkoa. Laatikko-viikset-kuvio:. Iän variaatiokerroin on V ikä = 0.80/3.9 = 0.338 ja pituudella V pit = 8.96/73.45 = 0.05, joten pituuden vaihtelu suhteellisesti pienempää kuin iän vaihtelu. 3. Pituusarvo standardoituna on z pit = (69-73.45)/8.96 = -0.50 ja ikä standardoituna on z ikä = (37-3.9)/0.80 = 0., joten iän osalta muistuttaa suhteellisesti enemmän keskiarvoopiskelijaa.

4. Pienin arvo 3 ja suurin arvo 5. Mediaanin sijaluku sama kuin tehtävässä, joten mediaani on 4; alakvartiilin sijaluku sama kuin tehtävässä, joten alakvartiili on 4; yläkvartiilin sijaluku kuten tehtävässä, joten yläkvartiili on 5. 5. mediaaniluokka on neljäs luokka: 70 79, koska siinä luokassa summafrekvenssi on ensimmäisen kerran suurempi kuin / = 3.5 0 mediaani Md 69.5 9 7.5 5 keskiarvo x 5 44.5 354.5 65.5 574.5 384.5 33.5 70.46 varianssi 33.5 s 5 44.5 354.5 64.5 5 74.5 384.5 46 33.5 4065.75 59.39 Lisäksi voidaan laskea keskiluvuista moodi ja hajontaluvuista esim. vaihteluväli, vaihteluvälin pituus, kvartiiliväli, kvartiilivälin pituus, kvartiilipoikkeama, variaatiokerroin, koska muuttujan mitta-asteikko on suhdeasteikko. 6. a) esim. mediaani, koska jakauma ei ole symmetrinen vaan keskiarvo n. 400 euroa suurempi kuin mediaani. b) pienin suhteellinen vaihtelu on veroprosentilla, koska sillä on pienin variaatiokerroin V =,, c) sekä veroprosentilla että verotettavilla tuloilla on huipukkuusluku isohko positiivinen, joten molemmat d) verotettavien tulojen vinous on arvoltaan positiivinen, joten sen jakauma on oikealle loiveneva e) 65 vuotta täyttäneiden osuus, koska sen vinous ja huipukkuus ovat lähinnä lukua nolla f) 65 vuotta täyttäneiden osuus, koska standardoituna se on lähinnä lukua nolla, z =.. 0.745,