VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2009

Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu, 010 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUOSIRAPORTTI 009

1-1 Tarkastus Päivämäärä 6/03/010 Laatija Emilia Pöyry, Tero Taipale Tarkastaja Tero Taipale Hyväksyjä Kuvaus Tarkkailuraportti Viite 813849 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1- SISÄLTÖ 1. Johdanto 4. Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailukohteet 4 3. Tarkkailun toteutus vuonna 009 5 3.1 Sääolot 5 3. Toiminta yhteistarkkailualueella 6 3.3 Havaintopisteet 7 3.4 Näytteenotto ja mittaukset 8 3.4.1 Poikkeamat näytteenotossa 8 3.5 Analyysimenetelmät 8 4. Suotovesien laatu ja määrä tarkkailualueella 8 4.1 Suotovesien laatu 8 4. Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain 9 4..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto () 9 4.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) 9 4..3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) 10 4..4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) 10 4..5 Porslahden täyttömäen alue (7) 11 4..6 Melumäki (9) 11 4..7 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) 1 4..8 TBT:n hyötykäyttöalueet (1) 1 4.3 Suotovesien määrä 1 5. Pintavesien laatu ja määrä tarkkailualueella 13 5.1 Pintavesien laatu 13 5. Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain 13 5..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) 13 5.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) 13 5..3 Porslahden täyttömäen alue (7) 14 5..4 Melumäki (9) 15 5..5 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) 15 5..6 Österängenin meluvallin alue (11) 15 6. Pohjaveden laatu ja pinnankorkeus tarkkailualueella 17 6.1 Pohjaveden laatu 17 6. Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain 17 6..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (b) 17 6.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) 18 6..3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) 19 6..4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) 19 6..5 Porslahden täyttömäen alue (7) 0 6..6 Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) 0 6..7 Melumäki (9) 1 6..8 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) 1 6..9 Österängenin meluvallin alue (11) Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-3 6..10 TBT:n hyötykäyttöalueet (1) 6.3 Pohjaveden pinnankorkeus 7. Orgaaniset tinayhdisteet 4 8. Painumatarkkailun tulokset 5 9. Tunneleiden poistovesien tarkkailu 5 10. Suositukset 6 11. Yhteenveto 6 LIITTEET Liite 1 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot Liite 1A Suotovesien analyysitulokset Liite 1B Pintavesien analyysitulokset Liite 1C Pohjavesien analyysitulokset Liite Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet 006-009 Liite 3 Laboratoriomenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4 Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset alueittain PIIRUSTUKSET 813849-01 Näytepisteiden sijainnit 1:15 000 813849-0 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1: 500 813849-03 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue ) 1:3 000 813849-04 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1:3 000 813849-05 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1:1 500 813849-06 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 5) 1: 000 813849-07 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 6) 1:3 000 810816-0 Pohjaveden pinnankorkeuden mittauspisteet 1:14 000 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-4 1. JOHDANTO Helsingin Vuosaaren satama-alueen ympäristössä on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun tarkkailua yhteistarkkailuna vuodesta 1999 lähtien. Yhteistarkkailuohjelma on laadittu kolmivuotiskausittain. Vuonna 009 tarkkailu suoritettiin ensimmäistä kertaa vuosien 009-011 tarkkailuohjelman mukaisesti (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma 009-011, Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, 16.3.009). Raportti on tehty yhteistarkkailun koordinaattorina toimivan Helsingin kaupungin Rakentamispalvelun (nyk. Stara) toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä. Stara:n yhteyshenkilönä on toiminut ympäristöinsinööri Susanna Hantula. Raportin ovat laatineet projektipäällikkö Tero Taipale ja suunnittelija Emilia Pöyry Ramboll Finland Oy:stä.. YHTEISTARKKAILUN PERUSTE JA TARKKAILUKOHTEET Yhteistarkkailuun kuuluvat tarkkailuvelvolliset vastuutahot ovat Helsingin Energia (Helen), Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY, entinen YTV), Vuosaari Golf Oy, Helsingin Satama (HelSa) ja Liikennevirasto (ennen Ratahallintokeskus ja Tiehallinto). Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen velvoitteiden pohjalta tarkkailuohjelma on laadittu. Tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailuun vaikuttavat päätökset on esitetty taulukossa. Yhteistarkkailuun kuuluvien kohteiden (1-1) sijainnit on esitetty piirustuksissa 01 05. Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) siirsi pilaantuneiden maiden välivarastokentän (4) ja pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen (5a) ympäristöluvat Staran hallintaan vuoden 009 lopulla. Taulukko 1 Yhteistarkkailuohjelman tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailun perusteet Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helsingin Energia Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/.4.008 Dnro 0196Y009-111 Pohjatuhkan välivarasto (a) päätös No YS 49/9.7.1998, Dnro 0197Y0309-111 HSY ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) HKR HKR / Stara HKR / Stara Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (b) Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen (6) Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Päätös No YS 518/18.8.1998 (Dnro 0196Y009-111) Päätös No YS 151/30.10.008 (Dnro UUS- 007-Y-631-111) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 430/500 VH 1979/ 3..1981. Dnro 0196Y0374-13 päätös No YS 580/5.6.003, Dnro UUS-00-Y-96-11 päätös No YS 109/16..1999, Dnro 0196Y0374-111 Päätös No YS 1496/14.11.007 Dnro UUS-007-Y-57-114 voimassa 31.1.011 asti päätös No YS 497/5.8.1999, Dnro 0198Y0190-111 päätös No YS 85/8..007 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-5 Dnro UUS-005-Y-63-111 voimassa toistaiseksi Vuosaari Golf Oy Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7) päätös No YS 443/4.6.1999, Dnro 0196Y0438-111 Helsingin Satama Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttöja rakennekerrosmateriaalina (8) Päätös No YS 161/7.10.004 Dnro UUS-004-Y-97-111 Melumäki (9) päätös No YS 711/.6.004 Dnro UUS-004-Y-11-11 Liikennevirasto Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) päätös /004/1 Dnro LSY-00-Y-98 päätös 3/004/1/0.1.004 Dnro LSY-00-Y-99 Liikennevirasto Meluvallin rakentaminen (11) päätös No YS 1117/30.9.004 Dnro UUS-004-Y-37-111 Helsingin Satama Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (1) päätös Nro 6/005/3/10.3.005 Dnro LSY-004-Y-30 3. TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA 009 3.1 Sääolot Vuosi 009 oli yleisesti ottaen vain hieman lämpimämpi kuin vuosien 1971-000 vertailujakso. Myös vuoden kokonaissademäärä oli vertailujakson luokkaa. Vuoden 009 huhtikuu oli harvinaisen vähäsateinen, kun taas kesä-heinäkuussa sateita oli runsaasti. Myös loka- ja marraskuu olivat hieman vertailujaksoa sateisempia. Tilastoja vuoden 009 lämpötiloista ja sademääristä sekä niiden vertailu vuosien 1971-000 keskiarvoihin on esitetty taulukoissa ja 3. Taulukko Vuoden 009 ja vuosien 1971 000 keskilämpötila ja vuosisadanta Helsingin Kaisaniemessä HKI-Kaisaniemi Lähde: Ilmatieteen laitos Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] 009 1971 000 009 1971 000 6, 5,6 661 64 Taulukko 3 Vuoden 009 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla Lämpötila [ C] Sademäärä [mm] 009 1971-000 009 1971-000 Tammikuu -,8-4, 33 47 Helmikuu -3,6-4,9 0 36 Maaliskuu -0,9-1,5 34 38 Huhtikuu 4,5 3,3 7 36 Toukokuu 11 9,9 45 3 Kesäkuu 14,1 14,8 75 49 Heinäkuu 17, 17, 131 6 Elokuu 16,7 15,8 49 78 Syyskuu 13,5 10,9 40 66 Lokakuu 4, 6, 90 73 Marraskuu 3,6 1,4 86 68 Joulukuu -3,3 -, 51 58 Lähde: Ilmatieteen laitos Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-6 3. Toiminta yhteistarkkailualueella Toiminnanharjoittajilta saatujen tietojen mukaan tarkkailualueen kohteissa oli vuonna 009 seuraavanlaista toimintaa: Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Hiilivaraston valumavesiojat kunnostettiin perkaamalla vuonna 009. Myös alueen valumavesien keräilyallas tyhjennettiin ja puhdistettiin saostuneista sedimenteistä. Pohjatuhkan välivarasto (a) Pohjatuhkan välivarasto ei ole ollut vuosiin Helsingin Energian käytössä. Pohjatuhkan välivarastointikenttä (b) Helsingin Energia hoitaa kuljetukset sekä voimalaitoksilta välivarastointikentälle että välivarastosta käyttökohteisiin. Vuoden aikana välivarastoon tuotiin 9 039 tonnia (ka) tuhkaa ja vuoden lopussa välivarastossa oli 33 173 tonnia (ka) pohjatuhkaa. Vuoden 009 aikana välivarastointikentältä ei toimitettu tuhkaa hyötykäyttöön. Välivarastointikentälle varastoidut Vuosaaren sataman rakennuttajan toimittamat kivihiilen varmuusvaraston huoltotien liuskasta kaivetut sivutuotemassat (noin 500 t) ja Torpparinmäestä Spelttipuiston alueelta toimitetut sivutuotemassat (noin 500 t) hyödynnettiin välivarastointikentän uuden huoltotien rakentamisessa. Sivutuotemassojen hyödyntämiseen huoltotien rakentamisessa oli Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanotto YS 1749/ UUS-007-Y-63-11, 10.1.008. Välivarastointikentän valumavesiojat kunnostettiin perkaamalla vuonna 009. Myös alueen valumavesien keräilyallas tyhjennettiin ja puhdistettiin saostuneista sedimenteistä. Välivarastointikentän länsipuolelle rakennettiin huolto-/tukipenger. Vuosaaren täyttömäki (3) Vuosaaren täyttömäen alueella on tehty maisemanhoitotoimenpiteitä. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Vuosaaren välivarastointikentän massat (3 57 t) ajettiin Ekokemille elokuussa 009. Kenttä oli loppuvuoden tyhjänä. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Vuosaaren loppusijoituskentällä ei ole tehty voimakkaasti metalleilla pilaantuneiden maiden kiinteytystä vuonna 009, vaan kentältä ajettiin vuoden 006 kiinteytyksestä ylijääneet massat (189,5 t) Ekokemille. Vuosaaren kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikan kunnostus (6) Toiminnanharjoittaja on kerännyt suotovesiä ja kaatopaikkakaasuja entiseen tapaan kuluneen kauden ajan Vuosaaren yhdyskuntajätteen kaatopaikalla. Ei muuta toimintaa. Porslahden täyttömäki (7) Golf-kentän alueella ei tehty erityisiä huoltotoimia. Vuoden 009 aikana käytetyt tuotteet olivat: HIEKOITUS: Hiekka, vesiseulottu 0, - mm Puhallushiekka 0,1 0,7 mm 400 tonnia 40 tonnia Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-7 LANNOITUS: Puutarhan kesto Y Green Care 13 Green Care 7 1,5 tonnia tonnia tonnia Ravinteet yhteensä: Typpi N Fosfori P Kalium K 05 kg 515 kg 15 kg KASVINSUOJELU: Ariane S Tehoaineet: MCPA 0 kg Kloropyraliidi kg Fluroksipyyri kg 100 litraa (0 hehtaarille) Rovral 75 WG Tehoaineet: Iprodioni 4 kg ( hehtaarille) 3 kg Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) Vuosaaren satamassa sijaitsevat pohjatuhkan hyötykäyttökohteet ja -alueet olivat vuonna 009 normaalissa melueste-, satamakenttä- ja terminaalikäytössä. Melumäki (9) Melumäen eli Porvarinmäen viimeistelytyöt valmistuivat vuoden 008 loppuun mennessä. Vuonna 009 Melumäki toimi suunnitelman mukaisena meluesteenä ja kevyen liikenteen kauttakulkuun soveltuvana viheralueena. Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) Ratahallintokeskus (nykyinen Liikenneviraston rautatieosasto) on avannut Vuosaaren satamaradan tavaraliikenteen käyttöön marraskuussa 008. Vuoden 009 aikana rautatiealueella on tehty normaaleja kunnossapitotöitä. Lisäksi alueelle on rakennettu korvaava hiihtolatupohja entisen tuhouduttua pelastustien aurauksen myötä. Vuosaaren tietunneli on ollut normaalissa tieliikennekäytössä. Tietunnelissa ei ole tapahtunut onnettomuuksia. Österängenin meluvalli (11) Meluvallin alueet ovat olleet normaalissa käytössä. Ei erityisiä toimenpiteitä. TBT:n hyötykäyttöalueet (1) Entisen Niinilahden kohdalla sijaitsevalla TBT-pitoisen sedimentin hyötykäyttöalueella harjoitettiin vuonna 009 normaalia satama- ja logistiikkatoimintaa. 3.3 Havaintopisteet Yhteistarkkailun havainto- ja mittauspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksissa 813847-01 07 ja 810816-0. Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä vuonna 009 on esitetty taulukossa 4. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-8 Taulukko 4 Havainto- ja mittauspisteiden lukumäärä. Seurantajakso Ohjelma Toteutunut Pohjavesipisteitä (laatunäyte) 40 34 Pohjavesipisteitä (pinnankorkeus) 53 47 Suotovesipisteitä 19 16 Pintavesipisteitä 14 11 Lysimetrejä 1 1 Painumamittauspisteitä 11 11 Yhteensä 98 86 3.4 Näytteenotto ja mittaukset Yhteistarkkailun näytteenoton ja pohjavesien pinnankorkeuksien mittaukset suoritti MetropoliLab. Näytteet analysoitiin MetropoliLabissa, lukuun ottamatta orgaanisten tinayhdisteiden analysointia, joka tehtiin GALAB-laboratoriossa Saksassa. Painumamittaukset suoritti Geounion. Näytteenotto, analysointi ja mittaukset suoritettiin tarkkailuohjelman (Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Vuosaaren yhteistarkkailuohjelma 009-011, Suoto- pohja-, pinta- ja poistovesien sekä painumien tarkkailu, Ramboll Finland Oy, 16.3.009) mukaisesti. 3.4.1 Poikkeamat näytteenotossa Näytteenotossa ilmoitetut poikkeamat tarkkailuohjelmasta olivat seuraavat: SUOTOVESI - Piste TVS oli koko tarkkailujakson ajan kuiva, pisteestä ei saatu näytteitä - Piste VVL oli kuiva 19.8., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä - Piste S1 oli kuiva 5.4., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä - Piste H1 sijaitsee työmaatiellä ja sen kansi on jumiutunut, pisteestä ei saatu tarkkailujakson aikana näytteitä - Piste S1 on tuhoutunut - Piste TU1_pohjoinen oli tukossa 5.8., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä. PINTAVESI - Pisteistä V ja V3 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana. POHJAVESI - Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana - Pisteistä PVP1_08, PVP_08 ja PVP3_08 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana, sillä ne olivat kuivia -.10.009 suoritetun pohjaveden pinnankorkeusmittauskierroksen aikana havaittiin pisteen H10 jääneen täyttömaan alle. POISTOVESI - Pisteestä TU1_pohj ei saatu näytettä 5.8., putkessa oli tukos. 3.5 Analyysimenetelmät Laboratorion menetelmäkuvaukset ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 3. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-9 4. SUOTOVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 4.1 Suotovesien laatu Suotovesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1A. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Alueen suotovesien laadussa ei tapahtunut vuonna 009 merkittäviä muutoksia. Suotovesien pitoisuudet ovat tyypillisesti ajoittain melko korkeita esim. kloridin ja sulfaatin suhteen. Pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti korkeimpia Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen ympäristön suotovesipisteissä. Lisäksi Porslahden täyttömäen (golf-kenttä) alueella erityisesti kloridin pitoisuus on ollut korkea. Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen alueen suotovesissä havaittiin pieniä määriä PAHyhdisteitä ja MTBE:ä sekä bentseeniä (havaintopiste NII). 4. Suotovesinäytteet ja laatu kohteittain 4..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarasto () Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastoalueilla sijaitsee suotovesipistettä. Pisteestä TVS ei saatu vuoden aikana seurantanäytettä, sillä se oli kuiva. Pisteestä VVB otettiin näytteet.4., 4.7. ja 0.11.009. Lisäksi kivihiilivaraston itäosassa sijaitsee lysimetri (VVL), josta on otettu näyte 7.4.009. Lysimetristä ei tullut vettä 19.8.009. Suotovesipisteessä VVB ei havaittu vuoden 009 aikana merkittäviä poikkeamia aikaisemmista tuloksista. Näytteelle on tyypillistä esim. korkea sähkönjohtavuus ja korkeat kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Kuvassa 1 on esitetty kloridin pitoisuuksien vaihtelu vuosina 1996-009. Kuva 1 Kloridipitoisuuden vaihtelu suotoveden havaintopisteessä VVB vuosina 1996-009. Myöskään pisteen VVL laatu ei ole merkittävästi muuttunut aikaisemmista vuosista. Edellisten näytteenottojen tapaan pisteen sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori ja sulfaattipitoisuus olivat koholla. 4.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Täyttömäen laajennusalueella sijaitsee suotovesipistettä. Pisteistä NII ja POR otettiin näytteet 30.3., 4.8., 18.11.009. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-10 Näytepisteissä NII ja POR todettiin vuonna 009 näytepisteille tyypillisiä ajoittain korkeita veteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia. Esim. typen kokonaispitoisuus oli ajoittain >100 mg/l, (josta suurin osa oli ammoniumtyppeä) ja kloridin pitoisuudet vaihtelivat välillä 800-1 700 mg/l. Pitoisuuksien vaihtelu ei poikennut näytepisteille tyypillisestä vaihtelusta. Kokonaistyppipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä POR vuosina 1994-009 on esitetty kuvassa. Kuva Kokonaistypen pitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä POR vuosina 1994-009. Näytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä ja MTBE:ä. 4..3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee suotovesipistettä. Piste SMK on salaojien kokoomakaivo ja S1 viemäröitävien vesien tarkastuskaivo. Pisteistä otettiin näytteet 31.3., 5.8. ja 18.11.009. Piste S1 oli kuiva 5.4.009. Näytepisteissä SMK ja S1 ei havaittu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Näytteessä SMK liuenneiden aineiden kokonaispitoisuudet olivat vuonna 009 verrattain alhaisia, sähkönjohtavuus oli kahdella ensimmäisellä näytteenottokerralla 10 ms/m. 4..4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella on 4 suotovesipistettä. Pisteet H1 ja S ovat louhesalaojien tarkkailukaivoja, piste H3 suotovesien tarkkailukaivo ja H4 suotovesien keräilyallas. Pisteistä H3, H4 ja S otettiin näytteet 31.3., 5.8. ja 0.11.009. Pisteestä H1 ei saatu näytettä, sillä kaivon kansi oli jumiutunut. Marraskuussa pisteen H3 näyte otettiin putken päästä. Näytepisteissä ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempien vuosien tarkkailusta. Veden laatuparametrien vuotuinen vaihteluväli oli suurta, esim. sähkönjohtavuus vaihteli näytepisteessä H3 välillä 30 330 ms/m. Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä H3 vuosina 000-009 on esitetty kuvassa 3. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-11 Kuva 3 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä H3 vuosina 001-009. 4..5 Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee suotovesipistettä. Pisteistä S14_08 ja S15_08 otettiin näytteet 8.4., 5.8. ja.1.009. Porslahden täyttömäen tarkkailupisteet on asennettu vuonna 008. Näytteiden kiintoainepitoisuus ja sameus ovat olleet melko korkeita, kiintoaine luokkaa 300 3 300 mg/l. Molempien näytteiden veteen liuenneiden aineiden määrä vaihteli vuoden sisällä runsaasti. Keväällä sähkönjohtavuudet olivat S14_08: 160 ms/m ja S15_08: 9 ms/m. Syksyllä samoista näytepisteistä mitatut sähkönjohtavuudet olivat 1 900 ms/m ja 1 980 ms/m. Näytteistä mitatut kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat myös ajoittain korkeita, kloridi luokkaa 7 000 mg/l ja sulfaatti 800 mg/l. Myös pisteiden typpipitoisuudet olivat lievästi koholla, luokkaa 1 18 mg/l. Vedessä liuenneena olevien metallien pitoisuudet eivät olleet poikkeuksellisen korkeita. Pitoisuudet olivat kuitenkin ajoittain lähellä tyypillisiä kaatopaikka-alueiden suotovesien pitoisuuksia. Näytteissä todettiin pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. 4..6 Melumäki (9) Melumäen alueella sijaitsee 3 suotovesipistettä. Pisteestä S1 ei vuoden 009 aikana saatu näytettä, sillä kaivo on tuhoutunut. Pisteistä S ja S3 otettiin näytteet 7.4. ja 30.11.009. Pisteen S3 näytteet otettiin kaivosta tulevan putken päästä, sillä kaivon kantta ei saatu auki. Melumäen alueen suotovesinäytteiden sähkönjohtavuudet ovat olleet nousussa vuodesta 006 lähtien. Vuoden 009 sähkönjohtavuudet olivat samalla tasolla vuoden 008 pitoisuuksien kanssa. Näytteissä ei ollut merkittävää vaihtelua vuoden aikana. Havaintopisteiden S ja S3 sähkönjohtavuuden muutos vuosina 006-009 on esitetty kuvassa 4. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-1 Kuva 4 Sähkönjohtavuuden muutos vuosina 006-009 havaintopisteissä S (vasemmalla) ja S3 (oikealla). Näytepisteessä S3 todettiin tributyylitinaa (TBT) ja molemmissa havaintopisteissä TBT:n hajoamistuotteita. Pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tasolla. 4..7 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Tunneleiden poistovesiä tarkkailtiin pisteistä TU1etelä_poistovesi ja TU1pohj_poistovesi, joista otettiin vuoden aikana yhdet näytteet. Pisteestä TU1etelä otettiin näytteet 7.4., 4.8. ja 18.11.009. Pisteestä TU1pohj näytteet otettiin 30.3. ja 18.11.009. 18.11. Pisteen TU1_pohj näyte otettiin putken päästä ja 5.8. putkesta ei saatu näytettä, koska siinä oli tukos. Näytteiden typpipitoisuudet olivat melko alhaisia (3,8 5,5 mg/l). Vesissä olevien liuenneiden aineiden kokonaismäärä on jossain määrin koholla, sillä sähkönjohtavuus oli eteläisessä poistoveden havaintopisteessä luokkaa 40 70 ms/m ja pohjoisessa luokkaa 80 100 ms/m. 4..8 TBT:n hyötykäyttöalueet (1) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 suotovesipistettä. Pisteistä SV1_08, SV_08 ja SV3_08 otettiin näytteet 30.3., 4.8. ja 3.11.009. Näytepisteet on asennettu vuonna 008. Pisteissä SV_08 ja SV3_08 havaittiin korkeat trifenyylitinan pitoisuudet maaliskuun näytteenotossa (144 ja 105 ng/l). Pitoisuudet laskivat myöhemmissä näytteenotoissa (5,3 48 ng/l). Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksille on yleisesti ottaen ollut tyypillistä runsas vaihtelu. 4.3 Suotovesien määrä Suotovesien määrää on tarkkailtu pilaantuneiden maiden välivarastokentällä (4) seuraamalla salaojavesien kertymistä tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivoon kertyneen veden määrää ei mitattu vuonna 009. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-13 5. PINTAVESIEN LAATU JA MÄÄRÄ TARKKAILUALUEELLA 5.1 Pintavesien laatu Pintavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1B. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Pintavesien laatu ei poikennut merkittävästi aikaisempien vuosien tuloksista. Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja kaatopaikalla havaittiin kaatopaikoille tyypillisiä korkeita typpipitoisuuksia sekä liuenneiden aineiden pitoisuuksia. Lisäksi alueella havaittiin pieninä pitoisuuksina PAH-yhdisteitä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. 5. Pintavesinäytteet ja laatu kohteittain 5..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Alueiden pintavesien laatua tarkkaillaan 1 näytepisteestä. Pisteestä V1 otettiin näytteet.4., 17.8. ja 17.11.009. Näytepisteessä todetut pitoisuudet pysyivät melko vakaina vuoden aikana. Ravinteista kokonaistypen pitoisuudet olivat luokkaa 4 5 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuudet 0,01 0,0 mg/l. Kokonaistypen pitoisuudet ovat pudonneet vuoden 006 tasosta (14 3 mg/l). Veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli pintavesille hieman koholla, noin 30 40 ms/m. Kloridin pitoisuudet olivat luokkaa 400 500 mg/l ja sulfaatin 350 400 mg/l. PAH-yhdisteistä todettiin syksyn näytteenotossa pieni määrä pyreeniä, 0,017 μg/l. Kloridin pitoisuuksien vaihtelu näytepisteessä V1 vuosina 005-009 on esitetty kuvassa 5. Kuva 5 Kloridipitoisuuden vaihtelu näytepisteessä V1 vuosina 005-009. Havaintopisteessä todettiin vuonna 009 pieniä pitoisuuksia mono-, di- ja tributyylitinaa. 5.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen pintavesien laatua tarkkaillaan 4 pintavesipisteestä. Pisteistä V1_08, V ja V8 otettiin näytteet.4., 17.8. ja 17.11. Pisteen V7E näytteet otettiin 8.4., 17.8. ja 17.11.009. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-14 Näytepisteissä ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin näytepisteessä V1_08. Kyseisessä pisteessä esim. kokonaistypen pitoisuus oli koholla, mitatut pitoisuudet olivat välillä 10 110 mg/l, josta ammoniumtypen osuus vaihteli noin 50 80 %. Muissa näytepisteissä kokonaistypen pitoisuus oli 10 mg/l. Kokonaistypen pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä V7E vuosina 1999-009 on esitetty kuvassa 6. Kuva 6 Kokonaistypen pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä V7E vuosina 1999-009. Näytepisteessä V1_08 todettiin pieniä määriä PAH-yhdisteitä (kokonaispitoisuus 0,4 μg/l), MTBE:ä (3,1 μg/l), bentseeniä (0,57 μg/l) sekä 1,4-ksyleeniä (,1 μg/l). Pisteen V1_08 läheisyydessä havaittiin elokuun näytteenoton yhteydessä poltettu auto ja marraskuussa paljon roskia (esim. pakoputki ja räjäytysmattoa), jotka ovat voineet aiheuttaa pitoisuuksien kohoamista. 5..3 Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen pintavesien laatua tarkkaillaan 3 näytepisteestä. Pisteestä V otettiin näytteet.4., 17.8. ja 17.11. Pisteiden V7E ja V7P näytteet otettiin 8.4., 17.8. ja 17.11.009. Näytepisteissä todetut ravinteiden pitoisuudet olivat melko alhaisia, kokonaistyppi noin 1,5 4 mg/l ja kokonaisfosfori 0,0 0,13 mg/l. Näytepisteistä korkeimmat veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärät todettiin näytepisteessä V7P, jossa sähkönjohtavuus oli luokkaa 100 160 ms/m. Kyseisessä pisteessä kloridin pitoisuus vaihteli välillä 150 180 mg/l ja sulfaatin pitoisuus välillä 80 350 mg/l. Havaintopisteen V7P sähkönjohtavuuksien vaihtelu vuosina 1999-009 on esitetty kuvassa 7. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-15 Kuva 7 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä V7P vuosina 1999-009. Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. Pitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi aikaisempina vuosina mitatuista pitoisuuksista. 5..4 Melumäki (9) Melumäen ympäristössä sijaitsee 3 pintaveden tarkkailupistettä. Pisteistä V ja V3 ei saatu näytteitä vuonna 009. Pisteestä V1 otettiin näytteet.4., 17.8. ja 17.11.009. Näytepisteessä todetut pitoisuudet pysyivät melko vakaina vuoden aikana. Ravinteista typen kokonaispitoisuudet olivat luokkaa 4 5 mg/l ja fosforin kokonaispitoisuudet 0,01 0,0 mg/l. Veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli pintavesille hieman koholla, noin 30 40 ms/m. Kloridin pitoisuudet olivat luokkaa 400 500 mg/l ja sulfaatin 350 400 mg/l. PAH-yhdisteistä todettiin syksyn näytteenotossa pieni määrä pyreeniä, 0,017 μg/l. Havaintopisteessä todettiin pieniä pitoisuuksia mono-, di- ja tributyylitinaa. Pitoisuuksissa ei todettu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. 5..5 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden pintavesien laatua tarkkaillaan näytepisteestä. Pisteestä V1 otettiin näytteet.4., 17.8. ja 17.11.009. Pisteestä Österängen 3b otettiin näytteet.4., 17.8. ja 16.11.009. Porvarinlahden vesinäytteet otettiin pisteistä Porvarinlahti01 (.4. ja 16.11.009) ja Porvarinlahti05A (30.4. ja 7.10.009). Näytepisteessä V1 todetut pitoisuudet pysyivät melko vakaina vuoden aikana. Ravinteista typen kokonaispitoisuudet olivat luokkaa 4 5 mg/l ja fosforin kokonaispitoisuudet 0,01 0,0 mg/l. Veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus oli pintavesille hieman koholla, noin 30 40 ms/m. Kloridin pitoisuudet olivat luokkaa 400 500 mg/l ja sulfaatin 350 400 mg/l. PAH-yhdisteistä todettiin syksyn näytteenotossa pieni määrä pyreeniä, 0,017 μg/l. Näytepisteessä Österängen 3b veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärä oli melko alhainen, sähkönjohtavuus oli luokkaa 0 45 ms/m. Typen kokonaispitoisuudet vaihtelivat välillä 1 5 mg/l ja fosforin välillä 0,014 0,1 mg/l. Näytepisteen ph oli näytepisteelle tyypillisesti ajoittain melko alhainen (ph 5). Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-16 Näytepisteessä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. Näytepisteissä todetuissa pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. 5..6 Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin meluvallin pintavesien laatua tarkkaillaan näytepisteestä. Pisteistä Meluvalli_01 ja Meluvalli_0 otettiin näytteet 1.4., 17.8. ja 17.11.009. Näytepisteissä veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärää kuvaava sähkönjohtavuus vaihteli vuoden aikana välillä 13 85 ms/m. korkeampia pitoisuuksia mitattiin näytepisteessä Meluvalli01, jossa esim. kloridin pitoisuus vaihteli välillä 60 130 mg/l ja sulfaatin välillä 50 90 ms/m. Kloridilla mitattiin korkein seurannan aikainen pitoisuus. Havaintopisteen Meluvalli01 kloridipitoisuuden vaihtelu vuosina 004-009 on esitetty kuvassa 8. Kuva 8 Kloridipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä Meluvalli01 vuosina 004-009. Näytepisteissä todettiin kyseisille pisteille tyypillisesti hieman kohonneita alumiinin pitoisuuksia (Meluvalli01: 0, 1,1 mg/l ja Maluvalli0: 0,06 1,4 mg/l). Näytepisteissä ei todettu analysoituja orgaanisia haitta-aineita. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-17 6. POHJAVEDEN LAATU JA PINNANKORKEUS TARKKAILU- ALUEELLA 6.1 Pohjaveden laatu Pohjavesinäytteiden analyysitulosten kokoomataulukko on esitetty liitteenä 1C. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Pohjavesiin liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat edelleen suurimpia Vuosaaren kivihiilivaraston ja kaatopaikan ympäristössä, jossa lähinnä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat paikoin korkeita. Vuonna 009 todettiin myös Pohjavesissä ei todettu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Kaikista havaintopisteistä analysoitiin haihtuvia orgaanisia haitta-aineita (mm. BTEX-yhdisteet ja kloorattuja liuottimia) yhden kerran vuonna 009 ja vain yhdessä havaintopisteessä todettiin pieni pitoisuus MTBE:ä. PAHyhdisteitä todettiin pieninä pitoisuuksina muutamissa havaintopisteissä. Analysoitujen raskasmetallien pitoisuudet eivät myöskään olleet erityisen korkeita. 6. Pohjavesinäytteet ja laatu kohteittain 6..1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan välivarastointikenttä (b) Vuosaaren kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivaraston alueen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan 8 pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä VV1B ei saatu näytteitä vuoden 009 aikana. Muista pisteistä näytteet otettiin seuraavasti: - VV ja VV3B: 7.4., 19.8. ja 17.11.009 - H10: 8.4. ja 0.8.009 - H13: ja H14 8.4., 4.8. ja 1.1.009 - M107: 7.4., 19.8. ja 1.1.009 - M1165: 8.4., 19.8. ja 1.1.009 Kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueen pohjavedessä on tyypillisesti todettu korkeita pohjaveteen liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia sekä vuoden sisäistä pitoisuuksien suurta vaihtelua. Erityisesti alueiden välittömässä läheisyydessä olevissa havaintopisteissä H10, VV ja VV3B esim. kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat korkeita. Pitoisuudet olivat vuonna 009 kloridilla korkeimmillaan noin 4 000 mg/l ja sulfaatilla noin 000 mg/l. Typen suhteen kokonaispitoisuudet olivat vuonna 009 alhaisia, korkeimmillaan 6 mg/l. Kloridipitoisuuden vaihtelu vuosina 1995-009 havaintopisteissä VVB ja VV on esitetty kuvassa 9. Kuva 9 Kloridipitoisuuden vaihtelu havaintopisteissä VVB (vasemmalla) ja VV (oikealla) vuosina 1995-009. Haitallisimpien raskasmetallien pitoisuudet eivät ole olleet koholla. Esim. sinkin pitoisuus oli havaintopisteessä H10 korkeimmillaan noin 0,5 mg/l, kun se on aikaisempina vuosina ollut korkeimmillaan luokkaa 5 mg/l. Havaintopisteessä M107 todettiin edelleen koholla oleva sinkin pitoisuus, 1,5 mg/l. Kyseisessä havaintopisteessä pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti laskussa vuodesta 005 lähtien. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-18 Todetut pitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi aikaisempien vuosien pitoisuuksista. Havaintopisteen M107 osalta on kenttähavainnoissa aikaisemmin arvioitu, että pintavedet valuvat helposti putkeen. Havaintopisteessä on todettu hieman koholla olevia orgaanisen hiilen pitoisuuksia (TOC 19 mg/l). Todetut pitoisuudet niiden vaihtelu voivat osaltaan viitata pintavesien kulkeutumiseen havaintoputkeen. 6.. Vuosaaren täyttömäen laajennusalue (3) ja Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren täyttömäen laajennusalueella ja Vuosaaren kaatopaikan alueen pohjavettä tarkkaillaan 15 pohjaveden havaintopisteestä. Pisteestä KA4 ei vuoden 009 aikana saatu näytteitä. Muista pisteistä otettiin tarkkailunäytteet seuraavina ajankohtina: - MV1 ja G5B: 8.4., 0.8. ja 16.11.009 - G11, G19 ja G1: 7.4., 0.8. ja 16.11.009 - G15: 7.4., 0.8. ja 16.11.009 - MV8A06: 7.4., 19.8. ja 7.11.009 - M107: 7.4., 19.8. ja 1.1.009 - M1165: 8.4., 19.8. ja 1.1.009 - M1030: 8.4. ja.1.009. 19.8. ei saatu näytettä, sillä putki oli kuiva. - G13_08 ja G13II_08: 8.4., 19.8. ja 1.1.009 - G14_08: 7.4., 19.8. ja 16.11.009 - G17_08: 8.4., 0.8. ja 7.11.009 Täyttömäen ja kaatopaikan ympäristön pohjavedessä todettiin paikoin selkeästi kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia, maksimipitoisuudet olivat luokkaa: kloridi 000 mg/l ja sulfaatti 1 000 mg/l. Korkeimpia kloridin pitoisuuksia todettiin sekä kaatopaikan pohjois- että eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Esimerkiksi kaatopaikan pohjoispuolelle virtaavan pohjaveden kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa 000-luvulla. Kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsevan havaintopisteen G19 kloridipitoisuuden vaihtelu vuosina 000-009 on esitetty kuvassa 10. Kuva 10 Kloridipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä G19 vuosina 000-009. Sulfaatin pitoisuudet olivat korkeita kaatopaikan eteläpuolelle virtaavassa pohjavedessä. Kyseiselle alueelle virtaavat osittain myös kivihiilivaraston (1) ja pohjatuhkan välivarastointikentän (b) alueen pohjavedet, joista kohonneet kloridin ja sulfaatin pitoisuudet osin johtuvat (erityisesti havaintopiste G14_008). Pohjaveden typpipitoisuudet eivät olleet koholla. Korkein mitattu typen kokonaispitoisuus oli noin 6,5 mg/l. Aikaisempina vuosina typen pitoisuudet ovat olleet koholla kaatopaikan eteläpuolella. Vuonna 008 osa alueen pohjavesi- ja orsivesiputkista korvattiin uusilla havaintoputkilla. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-19 Kemiallinen hapenkulutus ja orgaanisen hiilen määrä olivat aikaisempien vuosien tapaan myös paikoin koholla. Raskasmetalleissa ei todettu merkittävästi kohonneita pitoisuuksia. Ainoastaan havaintopisteessä M107 todettiin edelleen koholla olevan sinkin pitoisuus, 1,5 mg/l. Kyseiset pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti laskussa vuodesta 005 lähtien. Pisteessä G17_08 havaittiin MTBE-pitoisuus (5,3 µg/l). MTBE on erittäin vesiliukoinen ja kulkeutuu hyvin pohjavedessä. Pitoisuus ei todennäköisesti ole peräisin kaatopaikalta, vaan jostain pistemäisestä lähteestä, esim. auton polttoainevuodosta tai muusta bensiinivuodosta. 6..3 Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä (4) Pilaantuneiden maiden välivarastokentällä sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä SMP otettiin näytteet 31.3., 0.8. ja 16.11.009. Havaintopisteessä SMP ei todettu merkittäviä muutoksia aikaisempien vuosien seurannan tuloksiin verrattuna. Kyseisen havaintopisteen kloridin ja sulfaatin sekä kokonaisfosforin pitoisuudet ovat lievästi koholla. Pitoisuuksiin vaikuttaa osittain myös Vuosaaren kaatopaikka ja täyttömäki. Havaintopisteen sähkönjohtavuuksien vaihtelu vuosina 1999-009 on esitetty kuvassa 11. Kuva 11 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä SMP vuosina 1999-009. 6..4 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee 1 pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä G1 otettiin näytteet 7.4., 0.8. ja 16.11.009. Havaintopisteessä G1 sulfaatin pitoisuudet olivat melko korkeita, korkein mitattu pitoisuus 1 000 mg/l. Sen sijaan muiden aineiden pitoisuudet eivät olleet merkittävästi koholla, esim. kloridin pitoisuus oli luokkaa 50 mg/l. Sulfaatin pitoisuus oli vuonna 009 selkeästi aikaisempia vuosia korkeampi. Sulfaatin pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä G1 vuosina 1999-009 on esitetty kuvassa 1. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-0 Kuva 1 Sulfaatin pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä G1 vuosina 1999-009. Alueelle kulkeutuu pohjavesiä pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen lisäksi kaatopaikan ja täyttömäen alueelta. Alueilla ei ole tiedossa erityisiä toimenpiteitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa sulfaattipitoisuuden nousua. Esim. loppusijoitusalueella on tehty metalleilla pilaantuneiden maiden kiinteytystä viimeksi heinäkuussa 006. Täyttömäen alueella on suoritettu vain maisemanhoitotoimenpiteitä. 6..5 Porslahden täyttömäen alue (7) Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H16u ja H17 otettiin näytteet 7.4., 4.8. ja 7.11.009 sekä pisteestä H18 7.4., 0.8. ja 7.11.009. Havaintopisteessä H16u todettiin kevään näytteenotossa kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia (kloridi: 0 mg/l ja sulfaatti 780 mg/l). Lisäksi havaintopisteessä H17 todettiin pientä kloridipitoisuuden nousua. Havaintopisteiden kloridipitoisuuksien vaihtelu vuosina 1999-009 on esitetty kuvassa 13. Kuva 13 Kloridipitoisuuksien vaihtelu havaintopisteissä H16u (vasemmalla) ja H17 (oikealla) vuosina 1999-009. 6..6 Pohjatuhkan hyötykäyttöalueet (8) Pohjatuhkan hyötykäyttöalueilla sijaitsee yksi pohjaveden tarkkailupiste. Pisteestä H41 otettiin näytteet 7.4. ja 30.11.009. Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan lievästi kohonnut typen kokonaispitoisuus, kokonaistyppi 13 5 mg/l. Lisäksi havaintopisteessä todettiin kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia. Havaintopisteessä todettiin myös pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä (naftaleeni 0,03 µg/l) ja tolueenia 0,93 µg/l. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-1 Monobutyylitinan pitoisuus oli huhtikuun näytteenotossa korkeimmillaan seurannan aikana (675 ng/l). Marraskuun näytteenotossa pitoisuus oli huomattavasti alhaisempi (1 ng/l). Näytteissä todettiin myös dibutyylitinaa. 6..7 Melumäki (9) Melumäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H41, H4 ja H43 otettiin näytteet 7.4. ja 30.11.009. Havaintopisteessä H41 todettiin edellisvuosien tapaan lievästi kohonnut typen kokonaispitoisuus, kokonaistyppi 13 5 mg/l. Lisäksi havaintopisteessä todettiin kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia, joista erityisesti sulfaatin pitoisuus oli kevään näytteenotossa korkea, 680 mg/l. Havaintopisteessä H43 todettiin lievästi kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia. Havaintopisteiden H41 ja H43 sähkönjohtavuuden vaihtelu vuosina 006-009 on esitetty kuvassa 14. Kuva 14 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä H41 (vasemmalla) ja H43 (oikealla) vuosina 006-009, Kaikissa pisteissä havaittiin monobutyylitinan pitoisuuksia. Todetut pitoisuudet olivat pieniä lukuun ottamatta kevään näytteenottoa havaintopisteessä H41 (monobutyylitina 675 ng/l). Lisäksi havaintopisteessä H41 todettiin dibutyylitinan pitoisuuksia. Havaintopisteissä todetut pitoisuudet eivät monobutyylitinaa lukuun ottamatta poikenneet merkittävästi aikaisempien vuosien seurannan tuloksista. 6..8 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneleiden alue (10) Vuosaaren tunneleiden alueella sijaitsee 4 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteestä K550 otettiin näytteet 8.4. ja 1.1.009, pisteistä K56 ja M1030 8.4. ja.1.009 sekä pisteestä M107 7.4., 19.8. ja 1.1.009. Havaintopisteissä todetut liuenneiden aineiden pitoisuudet olivat pääsääntöisesti melko alhaisia, sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä 10 60 ms/m. Ainoastaan kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat lievästi koholla (kloridi 19 53 mg/l ja sulfaatti 40 150 mg/l). Kyseisten havaintopisteiden veden laatuun vaikuttaa myös Vuosaaren kaatopaikka ja täyttömäki. Havaintopisteen K550 kloridi- ja sulfaattipitoisuuden vaihtelu vuosina 005-009 on esitetty kuvassa 15. Kuva 15 Kloridin (vasemmalla) ja sulfaatin (oikealla) vaihtelu vuosina 005-009 havaintopisteessä K550. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1- Kalliopohjaveden havaintopisteissä K550 ja K56 todettiin lievästi kohonneita orgaanisen hiilen pitoisuuksia (KMnO4), mikä voi viitata pintavesien kulkeutumiseen havaintoputkiin. Havaintopisteessä M107 todettiin edelleen koholla olevan sinkin pitoisuus (1,5 mg/l). Kyseiset pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti laskussa vuodesta 005 lähtien. Pisteessä K56 havaittiin pieni pitoisuus PAH-yhdistettä peryleeni (0,04 µg/l). 6..9 Österängenin meluvallin alue (11) Österängenin Meluvallin alueen pohjavesien laatua seurataan kuudesta havaintopisteestä: 3 rengaskaivoa (1165, 1171 ja 300), porakaivo (3036) ja pohjavesiputkea (M1041 ja M400). Kaikista havaintopisteistä otettiin kolme näytettä vuonna 009. Kaikissa seurannassa olevissa kaivoissa (rengas ja porakaivot) pohjaveteen liuenneiden aineiden määrä on normaalilla tasolla, sähkönjohtavuudet ovat välillä 0 35 ms/m. Orgaanisen aineksen määrä on lievästi koholla, CODMn on välillä 0,5,5 mg/l. Yleisimpänä anionina esiintyy sulfaatti, jonka pitoisuudet ovat noin 30 70 mg/l. Kloridin pitoisuudet ovat melko normaalilla tasolla, luokkaa 10 0 mg/l. Kaivoissa ei todettu analysoituja haitta-aineita. Kaivon 1165 kloridi- ja sulfaattipitoisuuksien vaihtelu vuosina 004-009 on esitetty kuvassa 16. Kuva 16 Kloridin (vasemmalla) ja sulfaatin (oikealla) pitoisuuksien vaihtelu havaintopisteessä 1165 (kaivo) vuosina 004-009. Pohjavesiputkissa veteen liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat korkeampia, sähkönjohtavuus noin 70 90 ms/m. Toisin kuin kaivoissa, pohjavesiputkissa yleisimpänä anionina on kloridi, jonka pitoisuudet ovat luokkaa 110 130 mg/l. Sulfaatin pitoisuus on samaa luokkaa kuin alueen kaivoissa, 0 55 mg/l. Pohjavesiputkista analysoidut metallien pitoisuudet olivat alhaisia. Havaintopisteessä M400 todettiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,03 μg/l). Näytepisteissä todetut pitoisuudet eivät poikenneet aikaisempien vuosien tarkkailun tuloksista. 6..10 TBT:n hyötykäyttöalueet (1) TBT:n hyötykäyttöalueilla sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä PVP1_08, PVP_08 ja PVP3_08 ei saatu näytteitä vuoden 009 aikana, sillä putket olivat kuivia. 6.3 Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden pinnankorkeutta on tarkkailtu 47 pisteestä. Mittaukset on tehty kuudesti vuoden aikana: helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuussa. Pohjaveden pinnankorkeuksien muutoksia alueittain on esitetty liitteessä 4. Suurimmat vuotuiset pohjaveden/kalliopohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut todettiin tarkkailtavien tunneleiden läheisyydessä. Vuosaaren tietunnelin pohjoispäädyssä sijaitsevissa kalliopohjaveden havaintopisteissä K674 ja K715 todettiin suurimmat vuotuiset pinnankorkeuden vaihtelut. Esim. pisteessä K674 pinnankorkeus oli alkuvuonna tasolla noin +1, josta se putosi noin 10 metriä lokakuuhun mennessä. Loppuvuodesta pinnankorkeus oli noussut takaisin tasolle +1. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-3 Tunneleiden itäpuolella, lähellä Porvarinlahtea, pohjaveden pinnankorkeus kävi loppukesällä/syksyllä tasolla ±0 (M9019). Joulukuussa pinnankorkeus oli noussut tasolle +1. Pohjaveden pinta on samalla alueella ollut aikaisemminkin tasolla 0 tai negatiivinen. Kyseinen havaintopiste sijaitsee lähellä Porvarinlahtea, jossa maanpinta on tasolla +0,41. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu kyseisessä havaintopisteessä on esitetty kuvassa 17. Pinnankorkeuden laskeminen nolla tason alapuolelle voi aiheutua osittain pohjaveden vuotamisesta tunneleihin. Havaintopiste sijaitsee myös hyvin lähellä Porvarinlahtea, jolloin pinnankorkeus on todennäköisesti myös riippuvainen merenpinnan korkeudesta Porvarinlahdella. Kuva 17 Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä M9019. Havaintopisteessä H17 (porslahden täyttömäen alueella) pohjaveden pinta laski vuonna 009 nollatason alapuolelle (kuva 18). Alueen läheisyydessä on tehty maankaivutöitä, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden pinnankorkeuden laskua. Kuva 18 Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteessä H17 vuosina 1999-009. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-4 7. ORGAANISET TINAYHDISTEET Vuosaaren yhteistarkkailualueella on seurattu orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia Melumäen ympäristön (9) pohja-, suoto- ja pintavesissä vuodesta 004 006 lähtien. Vuonna 009 tinayhdisteiden tarkkailun piiriin liitettiin myös TBT:n hyötykäyttöalueen (1) salaoja(suoto)- ja pohjavedet. Vuonna 009 tributyylitinaa todettiin Melumäen osalta havaintopisteissä S3 ja V1 sekä TBT:n hyötykäyttöalueella havaintopisteissä SV_08 ja SV3_08. TBT:n hajoamistuotteita todettiin kaikissa tarkkailluissa havaintopisteissä. Suotovesien havaintopisteissä tehdyt havainnot tukevat sitä, että alueelle läjitetty TBT hajoaa hiljalleen dibutyyli ja monobutyylitinaksi. Korkeimmat tributyylitinan pitoisuudet on mitattu mittausjakson alkuvaiheessa, jonka jälkeen pitoisuus on pienentynyt samalla kun di- ja monobutyylitinan pitoisuudet ovat kasvaneet. Kuvassa 19 on esitetty orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksien muuttuminen ajan suhteen havaintopisteissä S ja S3. Orgaanisten tinayhdisteiden tulokset on esitetty liitteessä. Kuva 19 Orgaanisten tinayhdisteiden tri-, di-, ja monobutyylitinan osuudet kyseisten yhdisteiden kokonaispitoisuudesta. Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

1-5 8. PAINUMATARKKAILUN TULOKSET Vuosaaren yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan rakennuksien painumia Vikkullan alueella yhteensä kuudesta rakennuksesta (11 seurantapistettä). Alueen seuranta on aloitettu vuonna 003. Painumatarkkailupisteet on esitetty piirustuksessa 813849-0. Vuoden 009 painumamittaukset tehtiin 14.4., 17.8. ja.1.009. Painumamittausten tulokset on esitetty taulukossa 5. Vuonna 009 Vikkullan alueella tapahtui paikoin painumista (mittausväli 10/008-1/009). Suurin painuma todettiin mittauspisteessä P9103, jossa kokonaispainuma oli 10 mm. Muissa mittauspisteissä korkeustason muutokset vaihtelivat välillä -7 +1 mm. Taulukko 5 Painumamittausten tulokset vuonna 009 Piste nro H 10/008 H 4/009 ERO 10/008-4/009 H 8/009 ERO 4/009-8/009 H 1/009 ERO 8/009-1/009 Kokonaispainuma 10/008-1/009 [m] [m] [m] [m] [m] [m] [m] [m] P9111 4,0711 4,0731 0,000 4,073-0,0008 4,074 0,0001 0,0013 P911 3,715 3,713-0,000 3,704-0,0009 3,7187-0,0017-0,007 P911 3,6746 3,6749 0,0003 3,6758 0,0009 3,6741-0,0017-0,0005 P91 3,464 3,4619-0,0005 3,4594-0,005 3,4575-0,0019-0,0048 P913 3,857 3,850-0,0007 3,817-0,0033 3,785-0,003-0,007 P971 4,84 4,843 0,0001 4,848 0,0005 4,8430 0,000 0,0008 P97 3,573 3,5714-0,0009 3,5706-0,0008 3,5677-0,009-0,0045 P9101 3,090 3,0831-0,0071 3,0814-0,0017 3,088 0,0013-0,0074 P9103 3,1434 3,1400-0,0034 3,1353-0,0047 3,133-0,001-0,010 P98,3760,3756-0,0004,3755-0,0001,3766 0,0011 0,0007 P983,6083,6077-0,0006,6071-0,0006,609 0,001 0,0009 9. TUNNELEIDEN POISTOVESIEN TARKKAILU Yhteistarkkailussa seurataan Vuosaaren tietunnelista ja Labbackan rautatietunnelista pumpattavien poistovesien määriä. Vuosaaren tietunnelissa pumpattavien vesien määrä oli keskimäärin 9 l/min. Labbackan rautatietunnelissa poistovesiä jouduttiin pumppaamaan vain loppuvuodesta, jolloin poistovesien määrä oli joulukuussa 0,5 l/min. Poistovesien määrä on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6 Vuosaaren tietunnelin ja Labbackan rautatietunnelin poistovesien määrät vuonna 009 Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tietunneli 008 009 008 009 Kuukausi l/min l/min Kuukausi l/min l/min tammi tammi 111.5 helmi helmi 116.5 maalis maalis 40.5 huhti 4.8 huhti 144.5 103.0 touko 5.8 touko 87.6 68.1 kesä 0 kesä 163.8 108.3 elo 1.46 elo 144.1 syys 1.05 0 syys 95. 78.1 loka 4.7 loka 107.6 marras 6.9 marras 168.1 joulu 17.3 0.5 joulu 134.1 111.5 Vuosaaren alueen yhteistarkkailu, vuosiraportti 009

813849 Vuosaaren yhteistarkkailu 009 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu 1/7 Kohde Tuotenimi Ottopiste Ottopvm Haju Ulkonäkö JTTM-1969 JTTM-1969 Kiintoaine, GF/C Sameus ph, man ph, titraattori ph, titraattori Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Alkaliteetti BHK-7, ilman atua CODMn-arvo, kemiallinen hapenkulutus Ammoniumtyppi, NH4- N Nitraattityppi, NO3- N mg/l FTU ms/m mmol/l mmol/l O mg/l mg/l µg/l µg/l SFS-EN 87:005 SFS-EN ISO 707:000 SFS 301:1979 SFS 301:1979 SFS 301:1979 SFS-EN 7888:1994 SFS-EN ISO 9963-1:1996 SFS-EN ISO 9963-1:1996 SFS-EN 1899- :1998 SFS 3036:1981 1 ja Suotovesi VVB.4.009 3,7 5,6 7,8 166,5 13 Suotovesi VVB 4.8.009 10,7 8,7 97 0,96 5,1 33 Suotovesi VVB 0.11.009 kirkas,1 7,8 7,8 4,5 1 8,5 Suotovesi VVL 7.4.009 hajuton kirkas,7 0,85 7,6 338 9,1 0,6 170 3 ja 6 Suotovesi NII 30.3.009 47 10 6,8 68 1, 44 84 000 Suotovesi NII 4.8.009 58 10 6,9 776 3,7 48 98 000 Suotovesi NII 18.11.009 keltainen 31 10 6,6 6,6 44 16,5 16,5 39 58 000 Suotovesi POR 30.3.009 6 410 7,1 461 6,6 44 97 000 Suotovesi POR 4.8.009 100 370 6,8 538 9,7 45 110 000 Suotovesi POR 18.11.009 keltainen 58 3 000 6,9 6,9 359 1,9 1,9 41 7 000 4 Suotovesi S1 31.3.009 7, Suotovesi S1 18.11.009 kirkas 5,1 7,8 7,8 Suotovesi SMK 31.3.009 6,9 8,1 Suotovesi SMK 5.8.009 6,9 4,8 Suotovesi SMK 18.11.009 keltainen 7 7 6,8 5a Suotovesi H3 31.3.009 7,4 8,5 Suotovesi H3 5.8.009 7,5 34 Suotovesi H3 0.11.009 kirkas 7 7 65 Suotovesi H4 31.3.009 8 84,5 Suotovesi H4 5.8.009 7,8 84, Suotovesi H4 0.11.009 kirkas 8, 8, 83 Suotovesi S 31.3.009 7,3 40,8 Suotovesi S 5.8.009 7,3 371 Suotovesi S 0.11.009 kirkas 7,1 7,1 75 7 Suotovesi S14_08 8.4.009 ei sivuhajua sameahko 330 460 6,4 160 18 41 460 Suotovesi S14_08 5.8.009 390 430 6,6 1 930 15,7 50 430 Suotovesi S14_08.1.009 savista 410 940 6,4 1 900 18 61 80 Suotovesi S15_08 8.4.009 ei sivuhajua samea 3 300 700 6,6 9,3 15 0 11 000 Suotovesi S15_08 5.8.009 760 690 6,7 481 13 6 16 000 Suotovesi S15_08.1.009 savista 1 700 890 6,7 1 980 6,5 66 000 9 Suotovesi S 7.4.009 kirkas 7,6 04 Suotovesi S 30.11.009 kirkas 14 6,4 7,7 7,7 197 Suotovesi S3 7.4.009 kirkas 8,1 1 Suotovesi S3 30.11.009 kirkas 0,83 8, 8, 00 10 Suotovesi TU1E 7.4.009 3,4 1,1 8,1 189 6,7 9 5 00 Vuotovesi TU1etelä_poistovesi 4.8.009 7,8 8 70 6,5 4 800 Vuotovesi TU1etelä_poistovesi 18.11.009 0,67 7,9 7,9 4 7,3 9 4 400 Suotovesi TU1P 30.3.009 10 33 11 83,6 4,9 50 900 Vuotovesi TU1pohj_poistovesi 18.11.009 99 1 11 11 101 3,1 130 3 000 1 Suotovesi SV1_08 30.3.009,6 1,7 Salaojavesi SV1_08 4.8.009 3,8 0,98 Salaojavesi SV1_08 3.11.009 0,31 Suotovesi SV_08 30.3.009 1, Salaojavesi SV_08 4.8.009 4 0,38 Salaojavesi SV_08 3.11.009 0,34 Suotovesi SV3_08 30.3.009 6,5 1,8 Salaojavesi SV3_08 4.8.009 9 4,8 Salaojavesi SV3_08 3.11.009 4 5,5 Sis. menetelmä, Aquakem Sis. menetelmä, Aquakem

813849 Vuosaaren yhteistarkkailu 009 Liite 1A Yhteenveto suotovesinäytteiden analyysituloksista Sivu /7 Kohde Tuotenimi Ottopiste Ottopvm 1 ja Suotovesi VVB.4.009 Suotovesi VVB 4.8.009 Suotovesi VVB 0.11.009 Suotovesi VVL 7.4.009 3 ja 6 Suotovesi NII 30.3.009 Suotovesi NII 4.8.009 Suotovesi NII 18.11.009 Suotovesi POR 30.3.009 Suotovesi POR 4.8.009 Suotovesi POR 18.11.009 Pohjaveden pinnan korkeus referenssitasosta Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Adsorboituvat orgaaniset halogeeniyhdisteet Orgaanisen hiilen kokonaismäärä, TOC Kloridi Sulfaatti Suodatus 0,45 µm Alumiini, Al Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba µg/l m µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l SFS-EN SFS-EN Nitraatti- ja nitriittitypen summa, (NO-NO3) Sis. mentelmä, Aquakem kenttämittaus Sis. menetelmä, Aquakem Sis. menetelmä, Aquakem EN ISO 956:004 SFS-EN 1484:1997 ISO 10304- :97 ISO 10304- :97 Kalvosuodatin ISO 1794- ISO 1794- ISO 1794-100 390 13 3,5 50 410 0,081 0,001 0,003 0,034 100 670 36 7 500 780 0,0 0,001 0,00 0,049 100 400 1 38 87 0,039 0,001 0,001 0,01 100 00 93 0,8 50 1 100 0,006 0,001 0,006 0,017 1 000 9 000 130 73 1 541 68 0,067 0,001 0,009 0,599 30 10 000 100 79 1 700 60 0,055 0,001 0,01 0,76 300 69 000 10 50 900 170 0,1 0,001 0,009 0,4 00 110 000 190 76 748 19 0,083 0,001 0,006 0,841 170 130 000 78 7 800 190 0,438 0,001 0,007 0,979 500 86 000 150 56 500 100 0,4 0,001 0,006 0,609 ISO 1794-4 Suotovesi S1 31.3.009 Suotovesi S1 18.11.009 Suotovesi SMK 31.3.009 Suotovesi SMK 5.8.009 Suotovesi SMK 18.11.009 5a Suotovesi H3 31.3.009 Suotovesi H3 5.8.009 Suotovesi H3 0.11.009 Suotovesi H4 31.3.009 Suotovesi H4 5.8.009 Suotovesi H4 0.11.009 Suotovesi S 31.3.009 Suotovesi S 5.8.009 Suotovesi S 0.11.009 1 000 77 950 44 0,105 0,001 0,179 0,008 0,8 0,00 0,373 0,003 0,063 0,003 0,074 0,007 0,065 0,003 0,165 0,003 0,053 0,005 0,79 0,004 0,134 0,004 0,061 0,006 7 Suotovesi S14_08 8.4.009 Suotovesi S14_08 5.8.009 Suotovesi S14_08.1.009 Suotovesi S15_08 8.4.009 Suotovesi S15_08 5.8.009 Suotovesi S15_08.1.009 9 Suotovesi S 7.4.009 Suotovesi S 30.11.009 Suotovesi S3 7.4.009 Suotovesi S3 30.11.009 10 Suotovesi TU1E 7.4.009 Vuotovesi TU1etelä_poistovesi 4.8.009 Vuotovesi TU1etelä_poistovesi 18.11.009 Suotovesi TU1P 30.3.009 Vuotovesi TU1pohj_poistovesi 18.11.009 1 Suotovesi SV1_08 30.3.009 Salaojavesi SV1_08 4.8.009 Salaojavesi SV1_08 3.11.009 Suotovesi SV_08 30.3.009 Salaojavesi SV_08 4.8.009 Salaojavesi SV_08 3.11.009 Suotovesi SV3_08 30.3.009 Salaojavesi SV3_08 4.8.009 Salaojavesi SV3_08 3.11.009 100 3,43 1 000 64 47 6900 0,6 x 0,005 0,001 0,011 1,506 100 13 000 50 40 7000 6,1 1,0 0,001 0,01 1,7 100 14 000 18 3 6600 11 0,318 0,001 0,001 1,9 100 5,15 11 000 58 36 80 670 x 0,005 0,001 0,005 0,176 100 18 000 000 5 980 400 1,88 0,001 0,038 0,357 100 5 500 150 19 5 810 1,33 0,001 0,05 0,196 4 0,371 0,001 0,009 0,06 700 30 64 7 150 570 0,04 0,001 0,017 0,017 36 0,115 0,001 0,014 0,09 3 800 79 7 16 180 450 0,016 0,001 0,04 0,04 5 300 5 500 4 800 3 900 3 800,8 6,1 6,8 5,1 5,4 6,4 7,7 7,8 11