HANGON KAUPUNKI Stormossenin kaatopaikka - tutkimusohjelma Tilaaja: Hangon kaupunki Jukka Takala RAPORTTI Raportti numero: 14 50212 0266 / Versio A0 Jakelu: Hangon kaupunki / Jukka Takala Hangon kaupunki / Ympäristönsuojelu Uudenmaan ELY-keskus Golder Associates Oy
Sisällysluettelo 1.0 TEHTÄVÄ... 1 2.0 TAUSTAA... 1 3.0 MAAPERÄ... 2 4.0 POHJA- JA ORSIVEDEN ESIINTYMINEN... 3 4.1 Havaintopisteverkko ja havainnot... 3 4.1.1 Kaatopaikan sisäinen vesi... 3 4.1.2 Orsiveden havaintopisteet... 4 4.1.3 Pohjaveden havaintopisteet kaatopaikan lähiympäristössä... 5 4.1.4 Muut pohjaveden havaintopisteet... 6 5.0 VESIEN JOHTAMINEN KAATOPAIKAN ALUEELLA... 6 5.1 Kenttähavainnot... 6 6.0 KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU... 7 6.1 Toteutetut jatkotoimenpiteet... 8 7.0 JOHTOPÄÄTÖKSET... 8 8.0 JATKOTOIMENPITEET... 10 8.1 Orsiveden rajaus... 10 8.2 Putkiasennukset... 10 8.3 Kaatopaikan pinta- ja suotovedet... 11 8.4 Kaasutarkkailu... 11 8.5 Muut toimenpiteet... 12 8.6 Näytteenottosuunnitelma... 12 9.0 AIKATAULU... 13 LIITTEET LIITE A Kartat Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 i
1.0 TEHTÄVÄ Stormossenin kaatopaikan sulkemista ja viimeistelyä koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 686 (20.8.2001) mukaan kaatopaikka-alueen pinta-, pohja- ja kaatopaikkavesiä on tarkkailtava. Kaatopaikan pohja- ja orsivesien tarkkailua on toteutettu Suursuon kompostointilaitoksen ja Täktomin maankaatopaikan kanssa yhteistarkkailuna. Tarkkailuohjelma on laadittu vuonna 1999 (Paavo Ristola Oy, 9.3.1999), ja Stormossenin kaatopaikan osalta tarkkailuohjelmaa on täydennetty vuonna 2003. Vuoden 2009 tarkkailutuloksista laaditussa seurantaraportissa (Golder Associates Oy, 9.2.2010) on esitetty, että pohjaveden virtaussuunta alueella tulisi määrittää, jotta voidaan arvioida, tuleeko kaatopaikan pohjavesivaikutusten arvioimiseksi asentaa lisää havaintoputkia. Uudenmaan ELY-keskus on Stormossenin kaatopaikkaa koskevassa kannanotossaan UUDELY/333/07.00/2010, 25.9.2012 ja kehotuskirjeessään (14.8.2013) katsonut tämän tarpeelliseksi. Samassa kannanotossa ELY-keskus on edellyttänyt toiminnanharjoittajaa lisäksi selvittämään seuraavat asiat: Mihin alueen orsivesialue rajautuu jätteenkäsittelyalueen länsi-pohjois-koillissektorilla Miten laajalle toimintojen vaikutukset ovat levinneet orsi- ja pohjavedessä Pääseekö jätteenkäsittelyalueen vesiä valumaan Hangon pohjavesialueelle, ja jos pääsee, niin kuinka laajalle alueelle? Miten likaantuneiden vesien kulkeutuminen pohjavesialueelle tai toisen kiinteistön alueelle estetään? Onko likaantuneen veden puhdistamistoimiin ryhdyttävä? Tässä tutkimusohjelmassa esitetään suunnitelma edellä lueteltuja selvityksiä varten tarvittavista pinta-, pohja- ja orsivesitutkimuksista. Suunniteltujen tutkimusten avulla pyritään vastaamaan Uudenmaan ELYkeskuksen lausunnossa ja kehotuskirjeessä esitettyihin kysymyksiin, sekä laaditaan päivitetty vesien tarkkailuohjelma Stormossenin kaatopaikan alueelta. Lisäksi tutkimusohjelmassa esitetään taustatietoihin perustuvat tiedot pohja- ja orsiveden esiintymisestä, virtaussuunnista ja seurannan aikana tehdyistä havainnoista sekä tiedot kaatopaikan alueen vesien johtamisesta. Stormossenin suljettuun kaatopaikkaan liittyen Uudenmaan ELY-keskus on antanut myös lausunnon koskien kaatopaikkakaasujen tarkkailua (UUDELY/333/07.00/2010, 14.6.2012). Lausuntoon oli kirjattu kaasutarkkailuraporteissa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia, jotka Uudenmaan ELY-keskus katsoi asianmukaisiksi ja tarpeellisiksi. Näiden toimenpiteiden toteutus ja tarvittavat jatkotoimenpiteet on esitetty luvuissa 6 ja 8.4. 2.0 TAUSTAA Stormossenin suljettu kaatopaikka sijaitsee noin 3 km Hangon keskustasta koilliseen. Lähimmät asuinrakennukset kohteen pohjoispuolella sijaitsevat 120 metrin päässä, ja kohteen eteläpuolella noin 600 metrin päässä. Kohteen itäpuolelta alkaa Stormossenin suoalue, ja kohteen länsipuoli on pääosin metsää. Välittömästi kohteen eteläpuolella sijaitsee käytössä oleva biojätteen kompostointilaitos, ja noin 400 metriä kohteen eteläpuolella Täktomin maankaatopaikka. Stormossenin kaatopaikalle on loppusijoitettu yhdyskuntajätettä vuosina 1975-1994. Lisäksi kaatopaikalle on sijoitettu elintarvike-, metalli-, lääke- ja kemianteollisuuden jätettä. Ongelmajätteet on kerätty erilliseen ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, ja jäteöljyt erillisiin öljysäiliöihin. Koko kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 5,7 ha, ja toiminnan aikana sinne on läjitetty noin 280 000 m 3 jätettä siten, että jätetäytön paksuus on enimmillään 10,5 m. (Hangon Stormossenin alueen pohjavesitarkkailu vuonna 2010, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 3.3.2011). Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 1
Kaatopaikka suljettiin ja maisemoitiin 2002-2003. Kaatopaikka peitettiin kaasunkeräyskerroksella, tiivistyskerroksella, kuivatuskerroksella ja pintakerroksella. Kaatopaikan sisäiset vedet kerätään kaatopaikan lounaiskulmaan, josta ne pumpataan Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Suotovedet kerätään salaojaputkistolla, joka on kaatopaikan sulkemissuunnitelman (Suomen IP-Tekniikka Oy / 4.4.2000) mukaan asennettu jätetäytön reunoille jätetäyttöä ympäröivän ojan pohjan tasolle. Kaatopaikan pintavedet valuvat kaatopaikkaa ympäröivään ojaan, josta ne kerätään ja johdetaan mereen johtavaan purkuojaan. (Hangon Stormossenin alueen pohjavesitarkkailu vuonna 2010, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, 3.3.2011). Alueen pohja- ja orsiveden sekä Stormossenin kaatopaikan sisäisen veden tarkkailusta on laadittu vuosittain tarkkailuraportit. Laajemmat yhteenvetoraportit seurannasta on laadittu vuosina 2005 ja 2010. Kaatopaikan sulkemissuunnitelman (Suomen IP-Tekniikka Oy / 4.4.2000) mukaisesti muodostuvan kaatopaikkakaasun määrää ja laatua (metaani, hiilidioksidi ja happi) on tarkkailtu kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Viimeisin kaasumittausraportti on laadittu vuoden 2013 mittauksista (Kaatopaikkakaasun tarkkailuraportti 2013, Golder Associates Oy 31.3.2014). 3.0 MAAPERÄ Stormossenin suljettu kaatopaikka sijaitsee Hankoniemessä I Salpausselkä-muodostuman lounaispäässä. Hankoniemen alueella hiekkavaltainen reunamuodostuma kohoaa merestä lounas-koillinen suuntaisena matalana harjanteena. Stormossenin vanha kaatopaikka sijaitsee harjanteen keskiosassa. Maanpinta harjanteen keskiosassa on tasainen, noin tasolla +10. Maanpinta laskee tasanteen kaakkois- ja luoteispuolilla kohti Suomenlahtea. Stormossenin kaatopaikan pohjois- ja länsipuolilla maaperä on maaperäkartan mukaan hiekkaa. Kaatopaikan itäpuolella olevalla suoalue (Stormossen) on maaperäkartan mukaan rahkaturvetta. Suoalue ulottuu myös kohteen eteläpuolelle. Kaatopaikka-alueen eteläpuolisen pohjavesiputken HP4 kairauksissa on todettu maaperän olevan hiekkaa 3,5 metrin syvyydelle (tasolle +6,3). Hiekan alla 3,5-7 metrin syvyydellä on todettu silttimoreenia (tasolla +2,3 +6,3). Silttimoreenin alla on lähes 10 metriä paksu silttikerros (tasolla -6,7 +2,3), jonka alla on soraa ja hiekkaa. Pohjavesi silttimoreenin ja siltin alapuolisissa sora- ja hiekkakerroksisssa on paineellista. Pohjaveden pinta (painetaso) on todettu noin tasolla +3. Pohjavesiputken HP4 viereen kairatun orsivesiputken HP4 putkikortin mukaan silttikerros alkaa 2 m syvyydeltä (tasolta +7,7), jonka yläpuolella on hiekkaa. Orsiveden pinta on putkikortin mukaan todettu 1,4 m syvyydellä maanpinnasta (tasolla +8,2). Putken HP4 kaakkoispuolella sijaitsevan pohjavesiputken HP5 kairauksissa on todettu savikerros 2,5-4,5 metrin syvyydellä (tasolla +5,5 +7,5). Savikerroksen yläpuolisessa hiekassa on todettu orsivettä (orsiveden pinta tasolla +8,5). Savikerroksen alapuolella maaperä on putkikortin mukaan savista hiekkaa ja moreenia. Pohjaveden pinta on kairauksen yhteydessä todettu tasolla +2,2. Kaatopaikka-alueen länsipuolella sijaitsevan putken HP200 asennuksen yhteydessä on todettu hiekan alla savikerros 1-4 metrin syvyydessä (tasolla +5,7 +8,7). Savikerroksen alla on todettu hiekkaa kairauksen lopetussyvyyteen (taso -10,8) asti. Kairaus päättyi kiveen tai kallioon. Pohjaveden pinta on kairauksen yhteydessä todettu tasolla +3,6. Geologian tutkimuskeskuksen tekemien painovoimamittausten mukaan kalliopinta Stormossenin kaatopaikan alueella on noin tasolla -5-10. Kaatopaikan kaakkois- ja luoteispuolilla kalliopinta laskee tasolle -15-20. Kaatopaikan koilispuolella on kalliokohouma, jonka alueella kalliopinta on korkeimmillaan tasolla +0 +1. Stormossenin suoalueella kalliopinta laskee paikoin tasolle alle -25. Stormossenin suoalueen eteläpuolella kalliopinta nousee tasolle yli +25, ja alueella on kalliopaljastumia. Täktomin maankaatopaikan alueella kalliopinta nousee lähelle maan pintaa. (Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys I Salpausselällä Hanko-Lappohja alueella, Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 5.11.2004). Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 2
4.0 POHJA- JA ORSIVEDEN ESIINTYMINEN Kohde sijaitsee tärkeäksi luokitellun Hangon pohjavesialueen (tunnus 0107801) itärajalla, osittain pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen sisäpuolella. Lähin käytössä oleva vedenottamo on Hopearannan vedenottamo, joka sijaitsee noin 1,6 km kohteesta luoteeseen. Pohjaveden pinta Stormossenin kaatopaikan lähiympäristössä on vuosien 2011-2012 mittauksissa ollut noin 7-9 metrin syvyydellä maanpinnasta tasolla +2 +4,9. Pohjaveden pinta on korkeimmillaan kaivon HP6 (taso +3,9 +5,1) sekä putkien PV3 (taso +4,1 +4,3) ja PV2 (taso +3,7 +4,1) alueilla. Pohjavesiputken PV3 kohdalla on GTK:n tekemien painovoimamittausten mukaan pieni kalliokohouma (kalliopinta tasolla 0 +1). Toukokuussa 2011 ja elokuussa 2012 tehtyjen pohjaveden painetasomittausten mukaan voidaan arvioida, että vedenjakaja kulkee lähellä HP6-PV2 linjaa. Linjan pohjoispuolen havaintoputkessa HP200 pohjaveden pinta on tasolla +3,6 +4,1, putkessa PV1 tasolla +3,5 +3,9 ja putkessa PV4 tasolla +3,1 +3,7. Linjan eteläpuolella olevassa putkessa HP4 pohjaveden pinta on tasolla +3,1 +3,7 ja putkessa HP5 tasolla +1,9 +2,4. Toukokuun 2011 ja elokuu 2012 painetasohavaintojen perusteella pohjavesi virtaa linjan HP6- PV2 eteläpuolella kaakkoon/eteläkaakkoon ja pohjoispuolella luoteeseen/länteen. Pohjavedenpinnan havaintojen perusteella edellä esitetyt arviot vedenjakajan sijainnista ja virtaussuunnista vedenjakajan alueella ovat epävarmoja. Mikäli vedenjakaja sijaitsee linjalla HP6 PV3, on mahdollista, että kaatopaikka-alueen pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon. Virtaussuuntien varmempaa arviointia varten tulisi pohjaveden painetasoja tuntea myös kaatopaikan itä- ja kaakkoispuolilla Stormossenin suoalueella sekä linjan PV4 ja HP4 länsipuolella. Lisäksi ratsastustallin kaivo tulisi vaaita. Kaatopaikan eteläpuolella on todettu orsivettä hienojakoisemman siltti/savikerroksen päällä (orsivesiputket HP1, HP4/99 ja HP5/99). Orsiveden pinta on todettu noin 2 metrin syvyydellä maanpinnasta (noin tasolla +8). Todettujen orsiveden painetasojen perusteella orsiveden arvioidaan orsivesiputkien alueella virtaavan länteen/länsi-lounaaseen. Pohjavesiputken HP200 asennuksen yhteydessä todettu savikerroksen pinta on vain metrin syvyydellä maanpinnasta (tasolla +5,7 +8,7), eikä kairauksessa ole putkikortin mukaan todettu orsivettä. Stormossenin kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsevien pohjavesiputkien PV1-PV4 sekä kompostointilaitoksen alueella sijaitsevan putken HP6 putkikortteihin ei ole kirjattu maalajihavaintoja. 4.1 Havaintopisteverkko ja havainnot Pohjavesiseurantaa on Stormossenin kaatopaikan alueella tehty 2000-luvulla Insinööritoimisto Paavo Ristolan laatiman tarkkailusuunnitelman mukaisesti (Työ nro 12404, 9.3.1999). Tarkkailusuunnitelma koskee myös Täktomin maankaatopaikan ja biojätteen kompostointilaitoksen tarkkailua. Vuonna 2003 Stormossenin kaatopaikan tarkkailuun liitettiin uusia havaintopisteitä. Pohjavesitarkkailun tulokset on raportoitu samoissa yhteistarkkailuraporteissa Täktomin maankaatopaikan ja kompostointilaitoksen seurantatulosten kanssa. Tarkkailupisteiden sijainti on esitetty liitteen A kartalla. Uudenmaan ELY-keskus on kannanotossaan UUDELY/333/07.00/2010, 25.9.2012 ja kehotuskirjeessään (14.8.2013) esittänyt, että tarkkailussa mukana olevien havaintoputkien kunto, syvyys ja soveltuvuus puheena olevien toimintojen tarkkailuun tulee tarkistaa. 4.1.1 Kaatopaikan sisäinen vesi Vuonna 2003 jätetäyttöön asennettiin kolme tarkkailuputkea (SV1-SV3) kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua varten. Putket SV2 ja SV3 on ulotettu jätetäytön alapuoliseen hiekkakerrokseen (SV2:n kärki tasolla +9,7, SV3:n kärki tasolla +8,1). Tarkkailuputkessa SV1 veden pinta on vuosina 2011-2012 ollut noin tasolla +10,5 +11. Putkessa SV1 pinta on vuosina 2004-2007 laskenut lähes 4 metriä. Tarkkailuputkessa SV2 vedenpinta on vuosina 2011-2012 Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 3
ollut noin tasolla +12,5 +13. Putkessa SV2 vedenpinnantaso on laskenut vuoden 2010 jälkeen noin 1,5-2 metriä. Putkessa SV3 veden pinta on ollut noin tasolla +8. Putkessa on vuonna 2010 todettu poikkeavan korkea vedenpinnantaso. Vuoden 2013 seurantaraportissa todetaan putken mahdollisesti katkenneen. 5.11.2014 tehdyllä kohdekäynnillä todettiin, että putkessa ei ole vettä, ja putken pohja on noin tasolla +11,1. Kaikki sisäisen veden havaintoputket ovat ilmeisesti jonkin verran vioittuneita, eikä niistä ole kaikilla näytteenottokerroilla saatu otettua vesinäytteitä. Putkesta SV3 on saatu otettua näytteet vain vuonna 2003, ja putkesta SV1 vuosina 2003-2005. Tarkkailuputkesta SV2 on otettu näytteitä vuosina 2003-2009. Vuosina 2003-2009 putkesta SV2 otetussa näytteessä on todettu mm. seuraavanlaisia pitoisuuksia: Ammoniumtyppi 680-1200 mg/l Sähkönjohtavuus 618-946 ms/m Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) 560-1700 mg/l Biologinen hapenkulutus BOD 7 32-306 mg/l Kloridi 120-260 mg/l Rauta 7,4-115 mg/l Mangaani 0,37-1,5 mg/l Arseeni 0,007-0,02 mg/l Alumiini 0,044-2,2 mg/l Natrium 160-520 mg/l Sinkki 0,01-4,6 mg/l AOX 0,23-0,563 mg/l Öljyhiilivedyt C 10 -C 40 0,16-0,8 mg/l Tarkkailuputkista SV1 ja SV3 tarkkailun alkuvuosina otetuissa näytteissä on todettu putkea SV2 korkeampia metallien pitoisuuksia, korkeampia alkaliteetteja ja korkeampaa kemiallista sekä biologista hapenkulutusta. Vuodesta 2011 lähtien kaatopaikkavesien laatua on tarkkailtu puhdistuslaitokselle johdettavasta vedestä. Vesinäytteet on otettu kompostointilaitoksen eteläpuolella sijaitsevasta pumppaamokaivosta (Stormossen Hanko, pohjavesien yhteistarkkailu 2011, Ramboll Finland Oy 31.1.2012). Em. raportista ei selviä, kuvaako pumppaamokaivosta otettu vesinäyte Stormossenin suljetun kaatopaikan sisäisen veden laatua. Havaintoputkista SV1-SV3 on tarkkailtu kaatopaikan sisäisen veden pinnankorkeutta sekä veden lämpötilaa. 4.1.2 Orsiveden havaintopisteet Stormossenin kaatopaikan ja kompostointilaitoksen eteläpuolella orsiveden tilaa on seurattu seuraavista havaintoputkista: HP1 (kaatopaikan eteläpuoli, rautaputki) HP4/99 (kaatopaikan eteläpuoli) HP5/99 (kaatopaikan eteläpuoli) Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 4
Kaikissa orsivesiputkissa on todettu kohonneita ravinteiden ja haitta-aineiden pitoisuuksia. Pitoisuudet ovat olleet maksimissaan tasolla: Ammoniumtyppi putkessa HP5 6 mg/l Kokonaisfosfori putkessa HP5 0,75 mg/l Sähkönjohtavuus putkessa HP5 70 ms/m Kloridi putkessa HP4 80 mg/l Rauta putkessa HP1 75 mg/l Öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 40 putkessa HP1 1,8 mg/l 4.1.3 Pohjaveden havaintopisteet kaatopaikan lähiympäristössä Stormossenin kaatopaikan lähialueella pohjavesinäytteitä on seurannan aikana otettu seuraavista putkista: HP200/99 (kaatopaikan länsipuoli) HP6/99 (kaatopaikan eteläpuoli, tarkkailukaivo) HP4/99 (kaatopaikan eteläpuoli) HP5/99 (kaatopaikan eteläpuoli) PV2 (kaatopaikan itäpuoli) PV1 (kaatopaikan pohjoispuoli) PV3 (kaatopaikan pohjoispuoli) PV4 (kaatopaikan pohjoispuoli) Ratsastustallin kaivo (kaatopaikan pohjoispuoli) Kaatopaikan pohjois- ja itäpuolella kohonneita ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksia on todettu kaikissa pohjaveden havaintopisteissä (PV1, PV2, PV3 ja PV4 sekä ratsastustallin kaivo). Korkeimmat pitoisuudet on todettu jätetäytön välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa putkissa PV1 ja PV2. Todettuja haitta-aineita ovat mm. arseeni (max. 0,07 mg/l putkessa PV1), rauta (maksimi n. 70 mg/l putkissa PV1 ja PV2), alumiini (maksimissaan 44 mg/l putkessa PV2), mangaani (maksimi 1,35 mg/l putkessa PV1), öljyhiilivetyjakeet C 10 - C 40 (maksimissaan 0,294 mg/l putkessa PV2). Pohjois- ja itäpuolen putkissa on myös todettu kohonneita ammoniumtypen (maksimi 630 mg/l putkessa PV1) ja kokonaisfosforin (maksimi 1,3 mg/l putkessa PV2) pitoisuuksia. Kaatopaikan eteläpuolella sijaitsevissa pohjaveden havaintoputkissa pohjavesi on paikoin ollut hapanta (ph < 6,5), ja vähähappista tai hapetonta. Vesinäytteissä on todettu kohonneita rautapitoisuuksia. Rautapitoisuuden maksimi n. 260 mg/l on todettu putkessa HP4 vuonna 1999. Muutoin pohjavesiputken HP4 rautapitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 10-80 mg/l. Myös kloridipitoisuudet ovat paikoin luontaista tasoa korkeampia (tasolla 10-90 mg/l). Lisäksi eteläpuolen havaintoputkissa on todettu kohonneita ravinnepitoisuuksia (ammoniumtyppi tasolla < 1 mg/l ja kokonaisfosfori tasolla < 0,4 mg/l) sekä talousveden laatuvaatimukset ylittäviä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) arvoja. Kaatopaikan länsipuolen ainoassa havaintoputkessa HP200 on todettu kohonneita raudan ja kokonaisfosforin pitoisuuksia (Fe 10-80 mg/l, kok. P maksimissaan tasolla 0,1 mg/l). Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 5
4.1.4 Muut pohjaveden havaintopisteet Kauempana kaatopaikan eteläpuolella, noin 1-1,5 km etäisyydellä kaatopaikasta ovat seuraavat pohjaveden havaintoputket sekä yksi pohjavesikaivo: HP105 K101 (pohjavesikaivo) HP108 HP892/07 Havaintoputkissa HP108 ja HP892/07 on tarkkailun aikana todettu hiilivety-yhdisteitä. Kesällä 2009 putkissa todettiin tasolla 0,0003 mg/l olevat MTBE-pitoisuudet. Syksyllä 2010 putkessa HP892/07 todettiin öljyhiilivetyjakeiden C 22 -C 40 pitoisuus 0,06 mg/l. Em. pitoisuuksien on arvioitu olevan peräisin jostain muusta päästölähteestä kuin Stormossenin kaatopaikalta. 5.0 VESIEN JOHTAMINEN KAATOPAIKAN ALUEELLA Stormossenin kaatopaikan sulkemissuunnitelman (Suomen IP-tekniikka, 4.4.2000) mukaan suljetun kaatopaikan pintavedet ohjautuvat kaatopaikan pintarakennetta pitkin kaatopaikkaa ympäröivään avo-ojaan. Avo-oja laskee kaatopaikan itäkulmaan. Itäkulmasta lähtee purkuoja Stormossenin suoalueen läpi kohti kaakkoa ja Anklarensbuktenin lahtea. Sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikan ulkopuolisten pintavesien pääsy ympärysojaan on suunniteltu estettäväksi. Kaatopaikan sisältä suotautuvat vedet kerätään jätetäytön reunalla kulkevaan salaojaan. Salaoja on kaatopaikkaa ympäröivän ojan pohjan tasolla. Salaojaa pitkin suotovedet kulkeutuvat kaatopaikan lounaiskulmassa olevalle pumppaamolle, josta ne pumpataan läheiselle jätevedenpuhdistamolle. Sulkemissuunnitelman mukaan suoalueella orsivedet ovat kaatopaikan toiminta-aikana kulkeutuneet suoojituksia pitkin ensin koilliseen ja sitten etelään kohti Anklarensbuktenin lahtea. Sulkemissuunnitelman mukaan suoalueen ojitus (ja orsiveden pinta suoalueella) on kallistunut koilliseen. Kaatopaikka-alueen ojitus on sulkemissuunnitelman mukaan orsivedenpinnantasoa alempana. Tämän on arvioitu estävän orsiveden kulkeutumista kaatopaikka-alueelta pohjoiseen, itään ja etelään. Sulkemissuunnitelman mukaan likaantunutta orsivettä on pumpattu jätevedenpuhdistamolle noin 250 metrin päästä kaatopaikan lounaisnurkasta ainakin vuosina 1991-2000. Orsiveden pumppauskaivon tarkka sijainti ei käy ilmi sulkemissuunnitelmasta. Kohdekäynnin yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan kompostikentän eteläpuolella sijaitsevan lammen vieressä on pumppauskaivo. Em. kaivosta on otettu kaatopaikkavedenlaatua kuvaava vesinäyte vuosien 2011-2013 seurannan aikana. 5.1 Kenttähavainnot Tutkimussuunnitelman laatimisen yhteydessä Stormossenin kaatopaikan alueelle tehtiin kohdekäynti 5.11.2014. Kohdekäynnin aikana tehtiin seuraavia havaintoja: Pintavedet: Kaatopaikkaa ympäröi yhtenäinen avo-oja. Kaatopaikan lounaiskulmassa suotovesien pumppaamokaivon kohdalla ojan yli on tehty tie. Ojassa on vettä tien molemmilla puolilla. Tien alla mahdollisesti kulkevaa rumpuputkea ei havaittu. Avo-oja oli osittain kuiva kaatopaikan länsipuolella siirtokuormausaseman kohdalla. Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 6
Kaatopaikan suuntaan tuli vesiä pohjoisesta ratsastustallin maneesin itäpuolella virtaavasta ojasta. Ojasta oli yhteys kaatopaikan ympärysojaan. Ojien risteyskohdassa virtaus oli niin vähäistä, että pohjoisesta tulevan veden lasku-uomasta ei saatu täyttää varmuutta. Suoalueelta (idästä ja etelästä) tulevat pienet sivuojat oli padottu. Sivuojat olivat tehtyjen havaintojen mukaan kuivia. Kaatopaikan itäkulmassa ympärysojasta ristesi suurehko oja kohti kaakkoa (todennäköisesti purkuoja). Kaatopaikan kaakkoiskulmassa kaatopaikan ympärysojasta ristesi oja kohti etelä-lounasta. Oja oli risteyskohdassa hieman umpeenkasvanut, ja virtaus ojissa oli niin vähäistä, että virtaussuunnasta ei saatu täyttä varmuutta. Ojissa oli kuitenkin selvästi vettä. Kaatopaikan lounaiskulmalta etelä-lounaaseen lähtevä oja ulottuu pohja- ja orsivesiputkille HP5 saakka. Putket ovat ojan mutkassa. Täktomin maankaatopaikan kohdalla oja menee tien alle rumpuun. Ojan laskusuunnasta ei heikon virtauksen takia saatu varmuutta. Oja oli melko heinikoitunut. Ojanmutkasta ei ollut yhteyttä itään lähtevään ojaan, joka oli kuiva. Muut etelän suunnasta kaatopaikalle tulevat ojat olivat kuivia. Eteläpuolinen maasto oli kuitenkin vielä suoaluetta (turvetta). Orsi- ja pohjavesiputken HP5 eteläpuolella maasto muuttui kuivaksi kangasmaastoksi. Kompostikentän länsipuolella kulkeva pohjois-eteläsuuntainen oja oli kuiva Havaintoputket: Pohjavesiputkea PV2 oli katkaistu 11 cm. Syynä on todennäköisesti se, että vandaaliputki oli hieman vajonnut, jolloin kansi ei ole mennyt kiinni. Katkaistu PEH-putken pätkä oli ripustettu puun oksaan. Putken katkaisemisen ajankohdasta ei ole tietoa. Putkessa ei ollut lukkoa. Pohjavesiputken PV1 suojaputki oli löysällä. Putki oli hieman vinossa. Pohjavesiputken PV4 lukkoon ei sopinut mikään käytössä olleista avaimista. Havaintoputken PV4 koillispuolella noin 100 metrin päässä em. putkesta on seurantaan kuulumaton havaintoputki. Putkea ei saatu auki. Havaintoputket HP1 ja HP108 ovat rautaputkia, joissa on kierrekansi. Putkia ei saatu auki, koska sopivia työkaluja ei ollut mukana. Kaivo K101 on kiinteistön pihalla. Kiinteistön omistajan yhteystietoja ei ollut selvillä, joten pinnanmittausta ei saatu tehtyä. Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputken SV1 suojaputki on vajonnut. Putkessa ei ole kantta. Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkessa SV3 ei ole lukkoa. Havaintoputkien HP4/pv ja HP4/ov vieressä oli vanhat rautaiset havaintoputket 6.0 KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU Golder Associates Oy on tarkkaillut Hangon kaupungin toimeksiannosta kaatopaikkakaasun laatua Stormossenin suljetulla yhdyskuntajätteen kaatopaikalla vuodesta 2009 lähtien. Suljetulla kaatopaikalla muodostuvan kaatopaikkakaasun määrää ja laatua on tarkkailtu kerran vuodessa tehtävin kaasumittauksin. Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 7
Kaatopaikan sulkemissuunnitelman mukaan kaasutarkkailua jatketaan viiden vuoden ajan pintasuojarakenteen valmistumisen jälkeen. Mittausten perusteella on edelleen todettu suljetun kaatopaikan olevan metaanintuottovaiheessa, joten kaasutarkkailua on esitetty jatkettavaksi edelleen. Kaasumittauksia on tehty kaatopaikan reuna-alueella siirtokuormausaseman luona olevista salaojien tarkastuskaivoista (Kaivot 1-4). Em. salaoja kerää pintakerroksen läpi suotautuvia puhtaita pintavesiä, jotka johdetaan kaatopaikan reunaojaan. Kaasutarkkailuraporteissa todetaan metaanin pitoisuuksien salaojajärjestelmässä olevan niin korkeita, että niistä voi aiheutua räjähdysvaara mahdollisissa purkupaikoissa tai jos kaivoilla käy sivullisia ihmisiä. Kaatopaikan alueella liikuttaessa tulee huomioida räjähdysvaara. Tulitöitä ei tule tehdä eikä EXsuojaamattomia sähkölaitteita käyttää kaivojen tai tarkkailuputkien välittömässä läheisyydessä. Sivullisten ihmisten pääsy salaojajärjestelmän tarkastuskaivoille ja purkupaikoille tulee estää. Tarkkailukaivoihin SV1 ja SV3 tulisi asentaa uudet lukot viipymättä. Kaasumittausten yhteydessä tehtyjen edellisessä kappaleessa kuvattujen havaintojen perusteella Golder Associates Oy teki kaasutarkkailuraportissa 2011 (13.4.2012) jatkotoimenpide-ehdotuksia, jotka Uudenmaan ELY-keskus katsoi 14.6.2012 antamassaan lausunnossa asianmukaisiksi ja tarpeellisiksi. Seuraavassa kappaleessa 6.1 on kuvattu toteutetut jatkotoimenpiteet. 6.1 Toteutetut jatkotoimenpiteet Sulkemissuunnitelman suunnitelmapiirustuksiin merkityt kaasunkeräyskaivot (4 kpl) etsittiin. Kaivot kaivettiin esiin ennen vuoden 2013 mittauksia. Lokakuussa 2013 tehtyjen kaasumittausten yhteydessä havaittiin, että kaasunkeräyskaivoissa ei ole mittausten tekemiseen vaadittavia mittayhteitä. Kaivot peitettiin tarkastuksen jälkeen niiden esiinkaivamiseksi poistetulla maa-aineksella. Suunnitelmapiirustuksiin merkittyjä salaojakaivoja (16 kpl) ei 21.10.2013 tehdyn mittauskierroksen yhteydessä löytynyt. Kyseiset salaojakaivot liittyvät kaatopaikan sisäisiä suotovesiä keräävään salaojaan, joka kiertää jätetäyttöä. Kaasumittauksia on edelleen jatkettu vuoden 2013 kaasutarkkailuraportissa (Golder Associates Oy, 31.3.2014) esitetyn mukaisesti siirtokuormausaseman luona olevasta kuivatussalaojasta sekä tarkkailuputkista SV1-SV3. Tarkakilupisteistä on mitattu metaanin, hiilidioksidin, hapen ja rikkivedyn pitoisuuksia. Vuoden 2014 mittaukset tehtiin 5.11.2014. Kaatopaikkakaasun paine-eroa ilmakehän paineeseen on mitattu tarkkailuputkista SV1-SV3 vuodesta 2012 lähtien. Kaasunkeräyskaivoissa (Kaivo1-Kaivo4) ei ole paine-eron mittaukseen vaadittavia mittayhteitä. Tarkkailuputki SV1 sekä kaivot Kaivo1 ja Kaivo2 on aidattu työmaa-aidalla. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa (UUDELY/333/07.00/2010, 14.6.2012) tarpeellisiksi katsomat jatkotoimenpiteet on pääosin toteutettu. Syaanivedyn pitoisuuksia ei ole vuosina 2011-2014 mitattu, koska muiden kaatopaikkakaasujen (rikkivety ja hiilidioksidi) korkeat pitoisuudet häiritsevät syaanivedyn määritystä. 7.0 JOHTOPÄÄTÖKSET Stormossenin kaatopaikan alueen pohjavedessä on todettu pohjaveden luontaiseen pitoisuuteen verrattuna kohonneina pitoisuuksina mm. ammoniumtyppeä, fosforia (kok. P), kloridia, rautaa, alumiinia, arseenia ja mangaania sekä kohonneita alkaliteettiarvoja ja kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ja COD Cr ). Kaatopaikan sisäisessä vedessä todetut em. laatuparametrit/liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat seurannan aikana ylittäneet pohjavedessä todetut pitoisuudet. Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 8
Kaatopaikan sisäisessä vedessä todetut ammoniumtypen, kokonaisfosforin, kloridin ja raudan pitoisuudet ylittävät kaatopaikan ja kompostointilaitoksen eteläpuolen orsivedessä todetut, koholla olevat em. aineiden pitoisuudet. Orsivedessä todettu öljyhiilivetyjakeiden C 10 -C 40 maksimipitoisuus 1,8 mg/l ylittää kaatopaikan sisäisessä vedessä todetun jakeiden C 10 -C 40 maksimipitoisuuden 0,8 mg/l. Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua varten asennetut putket SV1-SV3 (kaatopaikan sisäinen vesi) eivät enää sovellu vesinäytteenottoon (putket ovat vioittuneet). Kaatopaikkaveden laatua on viime vuosina seurattu ottamalla vesinäyte viemäriin pumpattavasta vedestä (pumppaamokaivo). Pumppaamokaivo sijaitsee seurantaraportin kartan mukaan kompostointilaitoksen eteläpuolella olevan altaan vieressä. Käytettävissä olevista seurantaraporteista (2011-2012) ei selviä, kuvaako pumppaamokaivosta otettu vesinäyte Stormossenin kaatopaikan sisäisen veden laatua. Kenttäkäynnin (5.11.2014) yhteydessä havaittiin sulkemissuunnitelman piirustuksiin merkitty pumppaamokaivo jätetäytön lounaisnurkassa. Kaivo oli lukittu. Mikäli mahdollista, kaatopaikan suotoveden laatua tulisi tarkkailla tästä kaivosta. Pohja- ja orsiveden laadussa voi näkyä kaatopaikkavaikutusten lisäksi myös muiden lähialueen toimintojen vaikutus (kompostointilaitos, jätevedenpuhdistamo, hautausmaa, teollisuus). Suljetun kaatopaikan pintavesien kulkeutumisesta on esitetty suunnitelma kaatopaikan sulkemissuunnitelmassa. Kenttäkäynnin yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella kaatopaikkaa kiertävä ympärysoja vaikuttaisi laskevan kaatopaikan itäkulmasta kaakkoon suoalueen poikki kulkevaan ojaan, kuten kaatopaikan sulkemissuunnitelmassa esitetään. Lisäksi ympärysojasta ristesi ojat kaatopaikan koillis- ja kaakkoiskulmista. Veden vähäisen virtauksen vuoksi ojien laskusuunnasta ei saatu varmuutta. Maastokartan mukaan suoalueen poikki kulkeva laskuoja laskee kaakkoon kohti Anklarensbuktenin lahtea. ELY-keskus on kannanotossaan edellyttänyt toiminnanharjoittajaa selvittämään kaatopaikan vaikutuksia orsi- ja pohjaveteen sekä likaantuneiden vesien leviämisen estämiseksi mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet (vrt. luku 1). Alla on esitetty näiden selvitysten tekemiseksi tarvittavat lisätiedot sekä ehdotus jatkotoimenpiteiksi. Mihin alueen orsivesi alue rajautuu jätteenkäsittelyalueen länsi-pohjois-koillissektorilla Alueella on 3 orsiveden havaintoputkea. Putken Hp 200 kohdalla savi/silttikerroksen on todettu ulottuvan orsivedenpinnan tason yläpuolelle, joten sen voidaan olettaa rajaavan orsivesikerroksen lännen suunnalla. Pohjoisen ja koillisen suunnalla orsivesikerroksen rajauksen tarkentamiseksi tulee tehdä lisäselvityksiä. Miten laajalle toimintojen vaikutukset ovat levinneet orsi- ja pohjavedessä Toimintojen vaikutusten laajuus orsivedessä on enintään orsivesikerroksen esiintymisen laajuus. Edellä esitettyjen lisäselvitysten perusteella voidaan tehdä vaikutusten maksimirajaus. Tarkemmin vaikutusten rajaamiseksi tulee asentaa uusia orsivesiputkia em. selvitysten tulosten perusteella valittaviin paikkoihin. Pohjaveden osalta vaikutusten levinneisyyttä arvioidaan seuraavien kohtien tulosten pohjalta. Pääseekö jätteenkäsittelyalueen vesiä valumaan Hangon pohjavesialueelle, ja jos pääsee, niin kuinka laajalle alueelle Kaatopaikan suotovedet (sisäinen vesi) kerätään alueen viemäriin ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Järjestelmän toiminta tulee tarkistaa suunnitelmista ja olemassa olevista tarkkailujärjestelmistä. Kaatopaikan pintavedet kulkeutuvat kaatopaikan ympärysojan kautta kaatopaikan itäkulmaan, ja sieltä lähtevän ojan kautta kaakkoon kohti Anklarensbuktenin lahtea (ulos Hangon pohjavesialueelta). Ympärysojan veden laatu sekä ympärysojasta risteävien ojien laskusuunnat tulee tarkistaa, jotta voidaan arvioida, kulkeutuuko kaatopaikka-alueen pintavesiä Hangon pohjavesialueelle. Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 9
Kaatopaikan pohjalla on alueen geologisten tietojen perusteella arvioituna savi/silttikerros, joka rajoittaa kaatopaikan vesien kulkeutumista pohjaveteen. Kerrosten tiiveydestä ja yhtenäisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, joten kaatopaikan vesien pääsyä pohjaveteen tulee tarkkailla havaintoputkista otettavien vesinäytteiden avulla. Oletuksena kuitenkin on, että savi/silttikerrokset rajoittavat kaatopaikan vesien pääsyä pohjaveteen. Käytettävissä olevien pohjaveden pintatietojen perusteella pohjavesi virtaa linjan HP6-PV2 eteläpuolella kaakkoon/eteläkaakkoon ja pohjoispuolella luoteeseen/länteen. Näin ollen voidaan todeta, että tämänhetkisen tiedon perusteella kaatopaikan alueen pohjavesi virtaa osittain kaakon-etelän suuntaan poispäin pohjavesialueelta ja osittain luoteeseen pohjavesialueelle. Pohjavesialue ulottuu kauempana myös kaatopaikan alueen eteläpuolelle, joten on mahdollista, että kaakon-etelän suuntaan kulkeutuva pohjavesi päätyy myös pohjavesialueelle. Kaatopaikan pohjavesivaikutusten tarkempaa arviointia varten alueelle tulee asentaa lisää pohjavesiputkia. Näin pohjaveden virtaussuunta kaatopaikan alueella voidaan arvioida tarkemmin. Uusista pohjavesiputkista otettavien vesinäytteiden avulla voidaan arvioida tarkemmin kaatopaikan vaikutuksia pohjaveteen. Miten likaantuneiden vesien kulkeutuminen pohjavesialueelle tai toisen kiinteistön alueelle estetään Vesien kulkeutumisen estämistoimenpiteiden tarpeellisuutta arvioidaan edellä esitettyjen lisäselvitysten tulosten perusteella. Onko likaantuneen veden puhdistamistoimiin ryhdyttävä Likaantuneen veden puhdistustoimien tarpeellisuutta arvioidaan edellä esitettyjen lisäselvitysten tulosten perusteella. 8.0 JATKOTOIMENPITEET Alla olevissa kappaleissa on kuvattu Stormossenin kaatopaikka-alueen selvityksiä varten tehtävät toimenpiteet. Tutkimuksia voidaan joutua tekemään yksityisten henkilöiden kiinteistöillä, joten toimenpiteisiin varaudutaan kysymään lupa kiinteistöjen omistajilta. 8.1 Orsiveden rajaus Orsiveden esiintymisaluetta rajataan maatutkaluotauksella. Maatutkaluotaukset painottuvat kaatopaikan pohjois- ja länsipuolella. Maatutkaluotausten tulokset tarkennetaan maaperäkairauksilla tehtävin maalaji- ja orsivesihavainnoin. Suunnitellut maatutkaluotauslinjat on esitetty kartalla liitteessä A. Lopulliset luotauslinjat suunnitellaan alueen maaston mukaan siten, että tutkaluotaus pystytään toteuttamaan. Mikäli edellä kuvatuissa selvityksissä todetaan orsivettä kaatopaikan länsi- tai pohjoispuolella, asennetaan em. alueille kolme orsiveden havaintoputkea. 8.2 Putkiasennukset Tällä hetkellä seurannassa olevista havaintoputkista putket HP1 (orsivesi) ja HP108 (pohjavesi) ovat rautaputkia, eivätkä sovellu vedenlaadun seurantaan. Orsivesiputki HP1 esitetään korvattavaksi uudella putkella. Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 10
Vuoden 2013 seurantaraportissa (Ramboll Finland Oy 22.1.2014) todetaan, että pohjavesiputki PV1 on vääntynyt niin, ettei siitä saa otettua näytteitä. Putki esitetään korvattavaksi uudella putkella. Pohjaveden virtaussuuntien tarkentamiseksi asennetaan kaatopaikan luoteis/länsipuolelle kaksi uutta pohjavesiputkea. Mikäli tällä alueella esiintyy orsivettä, asennetaan pohjavesiputkien läheisyyteen myös orsivesiputket. Putkien suunniteltu sijainti on esitetty liitteen A kartalla. Pohjavesiputket asennetaan myös putken PV2 etelä/kaakkoispuolelle suoalueelle, sekä pohjavesiputken PV3 kaakkoispuolelle. Pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä tehdään havaintoja orsiveden esiintymisestä sekä maakerrosten rajoista. Mikäli pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä todetaan orsivettä tai savi/silttikerroksen yläpinta alueen orsiveden pinnantason alapuolella, asennetaan paikalle myös orsiveden havaintoputket. Havaintoputkien suunnitellut sijainnit on esitetty kartalla liitteessä A. Putkien asentamiselle kysytään lupa alueiden maanomistajilta. Putkien lopullisessa sijoittelussa huomioidaan asennuskaluston kulkumahdollisuudet alueella sekä mahdolliset maanalaiset rakenteet. Uudet pohjavesiputket (PEH/HDPE-muovia, sisähalkaisija väh. 50 mm) ulotetaan mahdollisuuksien mukaan kallioon asti. Putkien siiviläosa pyritään ulottamaan pohjavesipinnan yläpuolelle. Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt, että mikäli kallion pinta on suunnitellun havaintoputken kohdalla lähellä maanpintaa, on kohteeseen asennettava kalliopohjavesiputki ja tapauskohtaisesti myös maaperän pohjavesiputki. Putkien asennuksen jälkeen uudet putket sekä vanhat vaaitsemattomat putket ja kaivot (ratsastustallin kaivo, HP105/09 ja HP892/07) vaaitaan. Pohjaveden virtaussuuntaa tarkennetaan mittaamalla pohjavedenpinnan taso sekä vanhoista, että uusista havaintopisteistä. Ympäristöhallinnon Oiva-palvelun (https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp, tiedot haettu 6.11.2014) mukaan kaatopaikan pohjoispuolella on pohjavesiputkia, jotka eivät ole olleet mukana Stormossenin kaatopaikan seurannassa (SK1001, SK1101 ja HP99). Putkien sijainti on esitetty liitteen A kartassa. Tarkastelussa voidaan ottaa huomioon pohjaveden pintatietoja myös näiden putkien osalta, mikäli putkista pystytään tarvittavat mittaukset tekemään. 8.3 Kaatopaikan pinta- ja suotovedet Kaatopaikan ympärysojan laskusuuntaa selvitetään mittaamalla ojien viettosuunnat kaatopaikan koillisnurkalta lähtevässä ojassa, kaatopaikkaa ympäröivässä ojassa, kaatopaikan itänurkalta lähtevässä ojassa sekä kaatopaikan kaakkoisnurkalta lähtevässä ojassa. Lisäksi pintavesien laatua selvitetään näytteenotolla. Kaatopaikan suotovettä kuvaava näyte otetaan kaatopaikan lounaisnurkalla sijaitsevasta pumppauskaivosta, mikäli kaivo soveltuu näytteenottoon. Lisäksi selvitetään kompostikentän eteläpuolella olevan kaivon soveltuvuutta kaatopaikan suotoveden laadun tarkkailuun sekä viemärilinjojen sijaintia kaatopaikan lounaisnurkalla sijaitsevalta pumppauskaivolta eteenpäin. 8.4 Kaasutarkkailu Vuonna 2014 tehtyjen kaasumittausten tulokset toimitetaan Hangon kaupungille ja Uudenmaan ELYkeskukselle. Suunnitelma kaatopaikkakaasujen jatkotarkkailusta esitetään tässä tutkimusohjelmassa esitettyjen selvitysten tulosten perusteella laadittavassa päivitetyssä vesien tarkkailuohjelmassa. Tarkkailuputkiin SV1-SV3 asennetaan seuraavan kenttäkäynnin yhteydessä kaasumittausyhteet kaatopaikkakaasujen ja paine-eron mittaamisen helpottamiseksi. Tarkkailuputken SV1 suojaputkea nostetaan, jotta putki saadaan lukittua. Myös tarkkailuputki SV3 lukitaan. Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 11
8.5 Muut toimenpiteet Pohjavesiputki PV2 tulee vaaita uudelleen, sillä kenttäkäynnillä havaittiin, että putkea on katkaistu 11 cm. Lukitsemattomat putket lukitaan. Kaivon K101 omistajan yhteystiedot selvitetään Tarkistetaan, onko alueella muita pohjavesiputkia, joita voidaan hyödyntää pohjaveden virtaussuuntien määrityksessä. 8.6 Näytteenottosuunnitelma Vesinäytteet otetaan: Pohjavesiputkista PV1 (uusittava putki), PV2-PV4, HP200, HP4, HP5, HP6, HP1, K101, HP105/09, HP108 (uusittava putki), HP892/07 sekä uudet putket Orsivesiputkista HP1 (uusittava putki), HP4, HP5 sekä uudet putket Kaatopaikan lounaisnurkalla olevasta pumppaamokaivosta Kaatopaikan ympärysojasta (L1) Ojasta havaintoputken HP5 läheisyydestä (L2) Kaatopaikan pohjoisnurkkaan yhdistyvästä ojasta (L3) Kaatopaikan itänurkasta lähtevästä laskuojasta (L4) Vesinäytteistä määritetään Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossaan edellyttämät suureet: ulkonäkö, väri, haju lämpötila, happipitoisuus, sameus, ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, sähkönjohtavuus rauta, sulfaatti, kloridi COD Mn, COD Cr kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, TOC koliformiset bakteerit, Escherichia coli (alustava tunnistus) Fenolit mukaan lukien kloorifenolit Zn, Al, As, Ba, Cd, Ca, Co, Cr, Cu, Pb, Mo, Na, Ni, V Syanidi Mineraaliöljyt (C 10 -C 40 ) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (klooratut liuottimet ja BTEX-yhdisteet) Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 12
Edellä kuvattujen jatkotoimenpiteiden tulosten perusteella tehdään arvio pohja- ja orsiveden jatkotarkkailusta, sekä arvioidaan, pääseekö kaatopaikkavesiä valumaan Hangon pohjavesialueelle, ja jos pääsee, niin kuinka laajalle alueelle. Lisäksi arvioidaan kaatopaikkavesien aiheuttamaa pohjaveden pilaantumisriskiä sekä riskinarvion laatimista varten mahdollisesti tarvittavan lisätiedon tarvetta. Riskinarvion perusteella arvioidaan, onko alueella tarvetta likaantuneen veden puhdistustoimiin. 9.0 AIKATAULU Suunnitellut tutkimukset toteutetaan syksyn 2014 ja vuoden 2015 aikana. Suunnitelman mukainen näytteenotto toteutetaan keväällä 2015. Tutkimustulokset raportoidaan jatkotarkkailusuunnitelmassa. Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0 13
Raportti allekirjoitussivu GOLDER ASSOCIATES OY Katri Juva Ympäristögeologi Pekka Lindroos Projektin johtaja QA: PLI FI09825906 (Helsinki,Suomi) Ruosilankuja 3 E, 00390 Helsinki, Suomi Toimitusjohtaja / Managing Director Kim Brander. g:\14-0001-x\14-0266 hanko stormossen tarkkailuohjelman päivittäminen\14-0266 suunnittelu\tutkimusohjelma\a0\14-0266 hanko stormossen tutkimusohjelma a0.docx Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0
LIITE A Kartat Projektinro 14 50212 0266 / Versio A0
KOHDE 0 1000 2000 1:40000 POHJAVESIALUE-PAIKKATIETOKANTA 21.5.2013 SYKE, ELY-KESKUKSET POHJAKARTAT MAANMITTAUSLAITOS, KOPIOINTILUPA: 244/KP/04 HANGON KAUPUNKI HANKO STORMOSSENIN VANHA KAATOPAIKKA SUURSUONTIE, HANKO 2014-10-28 KJU POHJAVESIALUEKARTTA KJU KJU PLI 14502120266 2
KOHDE 0 1000 2000 1:40000 MAAPERÄ 1:20 000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAKARTAT MAANMITTAUSLAITOS, KOPIOINTILUPA: 244/KP/04 HANGON KAUPUNKI HANKO STORMOSSENIN VANHA KAATOPAIKKA SUURSUONTIE, HANKO 2014-10-28 KJU MAAPERÄKARTTA KJU KJU PLI 14502120266 3
KOHDE 0 1000 2000 SUOJELUALUE 1:40000 POHJAKARTAT MAANMITTAUSLAITOS, KOPIOINTILUPA: 244/KP/04 HANGON KAUPUNKI HANKO STORMOSSENIN VANHA KAATOPAIKKA SUURSUONTIE, HANKO 2014-10-28 KJU LUONNONSUOJELUALUEKARTTA KJU KJU PLI 14502120266 4
MERKINNÄT SK1001 á PV4/00 HP99 HP200/99 SK1101 #: #: HP6/99/ HP1/O HP4/99/P HP4/99/O T R-tallin kaivo PV1/00 T A PV3/00 L3 SV3 SV1 T SV2 Pumppaamokaivo A á L1 PV2/00 L4 A T A #: POHJA-/ORSIVEDEN HAVAINTIPUTKI SUUNNITELTU HAVAINTOPUTKI SUOTOVESIPUTKI PINTAVESINÄYTE KAIVO ") VEDENOTTAMO POHJAVESIALUEEN RAJA MUODOSTUMISALUEEN RAJA SUUNNITELLUT LUOTAUSLINJAT áarvioitu POHJAVEDEN VIRTAUSSUUNTA HP5/99/O A S K HP5/99/P L2 Path: \\hel1-s-main01\project\imryhma\im\hanko\stormossen\99_projects\14502120266-hanko Stormossen tarkkailuohjelman päivittäminen\03_production\0001-tutkimusohjelma\14502120266-0001-x-0001.mxd Ampumaradan vedenottamo ") ") HP108 HP892 Mannerheimintien vedenottamo HP105 #: K101 0 340 680 1:8 000 ASIAKAS HANGON KAUPUNKI PROJEKTI HANKO STORMOSSEN TARKKAILUOHJELMAN PÄIVITTÄMINEN SISÄLTÖ POHJA- JA ORSIVEDEN HAVAINTOPUTKIEN SIJAINTIKARTTA KONSULTTI VVVV-KK-PP LAATINUT SUUNNITELLUT TARKASTANUT HYVÄKSYNYT 2014-11-11 PROJEKTI NRO DOK.NRO REV. PIIR.NRO 14502120266 0001 A 1 LTA KJU KJU PLI METERS JOS MITTA EI TÄSMÄÄ, ARKIN KOKOA ON MUUTETTU. ALKUPERÄINEN: 25mm 0
Golder Associates Oy Ruosilankuja 3 E 00390 Helsinki Suomi T: +358 9 5617 210