Pöytäkirja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke Ohjausryhmän kokous pe 8.12.2017 klo 14.00-16 Paikalla: Lassi Hurskainen, asiantuntija, Hämeen ELY-keskus (etänä) Tuomas Mattila, viljelijä (etänä) Markus Eerola, johtokunnan 3. puheenjohtaja, MTK (etänä, mukana kohdasta 8 alkaen) Sirpa Kurppa, professori, Luonnonvarakeskus (etänä) Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (etänä) Pasi Rikkonen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Mikkelissä) Sari Peltonen, palveluryhmäpäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto (etänä) Maarit Kari, kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto (etänä) Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, Ruralia-instituutti (Mikkelissä) Hannu Mikkola, yliopiston lehtori, Helsingin yliopisto (etänä) Suvi Huttunen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus/jyväskylän yliopisto (etänä) Sanna Luhtala, tiedetoimittaja, Ilmatieteen laitos /Ilmasto-opas.fi-sivusto (etänä) Birgitta Vainio-Mattila, neuvotteleva virkamies, MMM (etänä) Marja-Liisa Tapio-Biström, neuvotteleva virkamies, MMM (etänä) Oras Tynkkynen, vanhempi neuvonantaja Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta teemassa (etänä Brysselistä) Sari Himanen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (etänä) Elina Nurmi, tutkija, Luonnonvarakeskus (Helsingissä) Riikka Armanto, tutkija, Luonnonvarakeskus (etänä) Sakari Raiskio, tutkija, Luonnonvarakeskus (Jokioisissa) Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus (Mikkelissä) 1. Kokouksen avaus Pasi Rikkonen avasi kokouksen klo 14.04. 2. Kokouksen järjestäytyminen Sovittiin, että ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa 16.3.2016 valitun mukaisesti Pasi Rikkonen toimii kokouksen puheenjohtajana ja Riitta Savikko sihteerinä. 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ohjausryhmäläisistä oli yli puolet paikalla kokouksessa ja esityslista oli lähetetty 1.12.2017 ja kokouskutsu 18.10.2017. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista. 5. Edellisen kokouksen pöytäkirjan nopea läpikäynti Käytiin läpi edellisen kokouksen pöytäkirjan pääasiat ja hankesuunnitelman työpaketit. 1
6. Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmään on pyydetty ja suostunut mukaan Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila. Hänen mukaantulonsa sai paljon kannatusta ja ilahtuneen vastaanoton. 7. Hankkeen työntekijäryhmän kokoonpano Hankkeen palkatussa henkilöstössä on tapahtunut muutoksia hankesuunnitelmaan verrattuna. Karoliina Rimhanen on ollut vanhempainvapailla. Hanna Mäkinen jäi virkavapaalle 1.9.2016-31.8.2018. VILMA-hankkeessa ovat hankesuunnitelman ydintyöryhmästä työskennelleet Riitta Savikko ja Sari Himanen. Hankkeen taloudenhoidosta ja maksatushakemusten teosta on vastannut asiantuntija Riitta Halonen. Kesäksi 2017 hankkeeseen saatiin palkattua kausityövoimaksi Elina Nurmi, Jatta Paajanen ja Minna Kosonen, Elina saatiin palkattua vuoden loppuun asti. Sakari Raiskio aloitti työt hankkeessa kesäkuussa 2017 palattuaan virkavapaalta Luonnonvarakeskukseen. Riikka Armanto aloitti työt hankkeessa elokuussa 2017 päätyönään tulevaisuusverstaiden järjestäminen. Peltokokeiluiden toteutuksessa ovat avustaneet Luken tutkimusmestarit. Hankkeelle tehty työ kuvauksineen esitellään alla olevassa taulukossa. (Lisäys ohjausryhmän kokouksen jälkeen: Elina Nurmen ja Riikka Armannon työsopimuksia saatiin jatkettua myös vuodelle 2018.) 2
8. Hankkeessa tehtyä 6/2017 12/2017 Riitta Savikko esitteli hankkeen toimintaa aikavälillä kesäkuu-joulukuu 2017. Hanke on järjestänyt tällä aikavälillä kolme työpajaa ja kaksi tulevaisuusverstasta, niiden nimet ja osallistujamäärät alla taulukossa: Työpajoista ja tulevaisuusverstaista saatu palaute on ollut hyvin positiivista. Tulevaisuusverstaiden osallistujat kokivat saaneensa eväitä oman tilan kehittämiseen, kokivat yhteiset keskustelut antoisiksi, tilaisuuden verkostoitumispaikaksi ja voimaannuttavaksi. Työpajojen osallistujat kokivat saaneensa tietoa, uusia kontakteja, hyviä keskusteluja ja kokemusten vaihtoa ja he ovat kokeneet tunnelman ratkaisuhakuiseksi, tapahtumista on jäänyt heille hyvä maku. Osa palautteenantajista toivoo työpajoihin vieläkin enemmän konkreettisia käytännön neuvoja ja lisää aikaa keskusteluihin. Marja-Liisa Tapio-Biström totesi, että Ilmajoen työpaja 21.11., jossa hän oli alustajana, fasilitoitiin erittäin ammattitaitoisesti ja rakentavaa keskusteluilmapiiriä luoden. Eräs palautteenantaja kirjoitti Ilmajoen työpajasta 21.11. Oli myönteinen asia, kun on tavoitteena elintarviketuotannon turvaaminen Suomessa. Tuli myös selväksi, että turvemaiden raivaamista pelloksi ei hyväksytä (viljelijä, maaseutuyrittäjä, maaseudun kehittäjä). Keskusteltiin siitä, että viljelijöiden työn, ruoantuottamisen, arvostuksen esiinnosto, on tärkeää ja toisaalta se on toimiva tapa saada keskusteluilmapiiri myönteiseksi. Viljelijöillä on ammattiprofessiossaan sisäänrakennettuna halu tuottaa yhteiskunnalle hyödyllistä, ruokaa, mutta arvostusta ei oikein tahdo saada yksinäisessä ammatissa mistään. Keskusteltiin siitä, että turvemaat koettu viljelijöitä kiinnostavaksi teemaksi muissakin hankkeissa. 3
VILMA-hanke on osallistunut kesän 2017 aikana kolmeen peltohavaintopäivään järjestäjätahona, osallistunut Farmari-maatalousnäyttelyyn ja Västankvarnin peltopäivään. 14.-17.6.2017 Farmari-näyttelyssä Seinäjoella VILMAn infopiste oli osana Biotalousosastoa ja Luonnonvarakeskuksen osastoa. 6.7.2017 Västankvarnin peltopäivässä Inkoossa VILMA-hankkeella oli oma infopiste. 18.7.2017 OSMO-hankkeen järjestämässä Maan tiivistyminen ja renkaat -pellonpiennarpäivässä Tuorlassa VILMA oli mukana järjestäjänä ja piti infopistettä. 20.7.2017 OSMO-hankkeen järjestämässä Muokkaustyönäytös Uudellamaalla Espoossa kultivointi ja jankkurointi sekä koneiden säätöjen merkitys VILMA oli mukana järjestäjänä ja piti infopistettä. 10.8.2017 Etelä-Savon Peltopäivässä Mikkelissä VILMA esitteli peltokokeiluja kolmessa eri pisteessä ja piti lisäksi infopistettä. Etelä-Savon Peltopäivää järjestivät yhdessä ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikka 14 hankkeen voimin. Päivä keräsi yli 500 osallistujaa Mikkeliin Karilan tutkimuspelloille. Ohjausryhmä piti Etelä-Savon Peltopäivän osallistujamäärää huikeana menestyksenä. Kannatusta sai osallistuminen perinteikkäisiin, toistuviin tapahtumiin, koska ne ovat viljelijöille tuttuja tulla. Todettiin, että peltohavaintoruuduilla voi esitellä asioita konkreettisesti, omin silmin nähtävästi. Farmarissa ja Västankvarnissa VILMA-pisteellä oli esillä kasviruukkuja (ruisvehnä, härkäpapu, ruisvehnä+härkäpapu, herne, muokkausretikka, öljyretikka), jaossa tietokortteja ja osallistuttavana siementunnistustietovisa. Keskusteltiin siitä, että Farmarimaatalousnäyttelyssä kävijäjoukko oli monipuolista ja viljelijäosallistujat suurimmaksi osaksi liikenteessä perhelomapäivätunnelmissa. Västankvarnin peltopäivässä paikallaolijat olivat liikenteessä tiedonhakutarkoituksella, mukana olivat huippuedelläkävijäammattilaiset ja siementuottajat ja kysymykset olivat tarkkoja ja yksityiskohtaisia, niihin vastaamiseen olisi tarvittu paljon enemmän viljelyasiantuntemusta kuin Riitalta löytyy. Muistiinkirjattuina kävijöiden kysymyksinä Västankvarnista: -mikä olisi öljyretikan optiminiittoaika, jotta kasvista saadaan maanparannukseen paras hyöty? -muokkausretikan optimikylvömäärä? -keltaisen ja vihreän herneen erot &hyödyt? -eri hernelajikkeiden pystyssäpysyvyys/lakoamisherkkyys? Keinot saada hernekasvusto olemaan lakoamatta? -ruisvehnän valkuaispitoisuus? -ruisvehnän sato kg/ha (niissä oloissa, joissa tuottaa puitavaa satoa) -keskustelua eri härkäpapulajikkeista ja niiden ominaisuuksista (Kontu, Sampo, Louhi, Mikko) -aurinkopaneelien hankinnan erilaiset mahdollisuudet (investointituet, kotitalousvähennys, mikä sopiva kokoluokka) -kysymyksiä maan kasvukunnon hoidosta (ei kirjattu tarkkaan ylös, kysyjille neuvottu OSMOteltta, Alakukun kuoppa, Soilfoodin teltta) -kasvitautikysymyksiä ja erikoiskasvikysymyksiä (ei kirjattu tarkkaan ylös, vaan ohjattu Luken teltalle) 4
Hankkeessa on osallistuttu eri tahojen järjestämiin tapahtumiin. Listausta alla. 19.-21.6.2017 NJF Organic Conference "Organics for tomorrow's food systems, Mikkeli (Riitalla alustus, Sarilla alustus, Elina ja Jatta mukana päivittämässä tietämystään) 20.6.2017 Mehiläiskasvikävely Kallelan luomutilalla Maskussa (Sakari mukana) 4.7.2017 Maan hiili peltopäivä Knehtilän tilalla, Hyvinkää (Sakari mukana päivittämässä tietämystään) 24.8.2017 Retki Räpin koetilalle Köyliöön (Sakari mukana päivittämässä tietämystään) 25.8.2017 Maista Luomu tapahtuma Juva (Elina ja Jatta mukana päivittämässä tietämystään) 25.8.2017 Liettuan maatalousministeriön delegaatio perehtymässä maatalouden ilmastotoimiin Mikkelissä ja vierailulla BioHauki Oy:ssä Haukivuorella (Riitta, Sari ja Pasi huolehtivat vieraista) 31.8.2017 Maaseutututkijatapaaminen, Leppävirta (Riitta mukana) 1.-3.9.2017 Maaseutuparlamentti, Leppävirta (VILMA-hankkeella infopiste) 21.9.2017 Salaojapäivä -peltopäivä, Mikkeli (VILMAlla infopiste) 23.9.2017 Foodycle - poikkitieteellinen ruokafestivaali Helsingissä (VILMAlla infopiste) 29.9.2017 Tulevaisuuden kestävät ruokaratkaisut, Helsinki (Riitta ja Riikka mukana päivittämässä tietämystään) 5.10.2017 Hyönteiset tulevaisuuden ravintoa Suomessakin info Pieksämäellä (Elina ja Minna mukana päivittämässä tietämystään) 4-5.10.2017 Kiertotalouskunnat opintomatka (Ravinneneutraali kunta-hankkeen järjestämä) (Riitta mukana päivittämässä tietämystään ja kertomassa VILMAsta kunta- ja hankeväelle) 6.10.2017 Pellon satopotentiaali käyttöön ja ravinteet talteen OSMO-hankkeen peltopäivä Taivassalossa (Sakari mukana päivittämässä tietämystään) 12.10. 2017 KoneAgria messut Tampereella (Sakari mukana päivittämässä tietämystään) 16.-20.10.2017 Transformation: Food systems, agroecology, and the web of life tapahtuma Helsingissä (Riikka mukana päivittämässä tietämystään) 23.10.2017 Roadmaps for climate smart agriculture in Nordic region työpaja Helsingissä (Riitta mukana) 30.10.2017 Luomutuotanto ja tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä seminaari Helsingissä (Sari ja Elina päivittämässä tietämystään) 30.10.2017 Carbon Underground How soil can help us tackle climate change seminaari Helsingissä (Sari ja Elina päivittämässä tietämystään) 1.11.2017 Valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden infopäivä Helsingissä (Riitta mukana kiertotalouspaneelissa) 1.11.2017 Ruovikosta ruokapöytään seminaari Turussa (VILMAlla infopöytä hanketorilla) 7.11. 2017 Verkkoluento: Seosviljely tehostaa luomupeltoalan tuottavuutta: miten ja miksi? (Sari Himasen luento tutkittua tietoa luomusta-luentosarjassa) 5
9-10.11.2017 Luomupäivät Kuopiossa (Riitta ja Elina päivittämässä tietämystään ja esitteet infopisteessä jaossa) 10.11.2017 Leivän juuret seminaari Tampereella (Sakari päivittämässä tietämystään) 15.11.2017 Mavin Tieto itää! verkkoluentosarja (Riitta Savikon alustus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ruoantuotantoon, Vilma-hankkeen materiaaleista ja selvityksestä neuvojien ilmastotietotarpeista ja Marja Jallin alustus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvitauteihin) Hankkeessa on tehty monenlaista verkkosivu- ja someviestintää, ammattilehtiartikkeleita ja esitteitä. Nettisivulla ilmastoviisas.fi on julkaistu uutisia, tapahtumia, peltokokeiluosio ja pieniä päivityksiä. Nettisivuilla käy Google Analytics-kävijäseurannan mukaan noin 800-1200 eri käyttäjää kuussa. Hankkeen aikana 11/2015-11/2017 sivustolla on yhteensä 27697 istuntoa ja 21084 käyttäjää. Facebook-sivulle https://www.facebook.com/ilmastoviisas/ on tehty aktiivisesti postauksia (222 tykkääjää ja 231 seuraajaa 7.12.2017) Hankkeen sähköpostilistalle on lähetetty uutiskirje 29.6. ja 12.10.2017 ja lisäksi työpajamainoksia Ammattilehtiartikkeleita on aikavälillä kesäkuu-joulukuu julkaistu kolme: Hakala Kaija ja Savikko Riitta. Maatalous voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Yliö Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 9.6.2017 Seuri Pentti. Miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää? Yliö Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 12.6.2017 Saarnia Meri, Himanen Sari, Lehtinen Heli ja Savikko Riitta. Ohra pärjää seoksissa, härkäpapu tuo valkuaislisää. Luomulehti 5/2017, s. 40-42. Ilmasto-opas.fi sivustolla on 4.10. julkaistu Kaija Hakalan päivittämä artikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Artikkelia oli kokoukseen mennessä luettu noin 200 kertaa. Kaksi esitettä valmistui Farmari-maatalousnäyttelyyn Hakala Kaija. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. Raiskio Sakari. Maatilaverkosto. Maatilaverkoston toiminnan esite. Hankkeen toimintaan liittyen on saatu toimittajien kirjoittamia juttuja eri lehtiin. Luke edustaa Farmarissa kahdella osastolla. Maaseudun Tulevaisuus 12.6.2017 Ilmastonmuutoksen torjuminen kiinnostaa maatiloilla. Osallistu kilpailuun omalla ilmastoteollasi. Maaseudun Tulevaisuus 26.6.2017 Härkäpavusta voimaa maatalouteen. Länsi-Savo 11.8.2017 Etävalvonta ja robotiikka tulevat. Pieksämäen lehti 12.8.2017 Maatilani ilmastoratkaisut kuvakisan satoa: Luomukarjatilan maisemaa Kangasalla. Maaseudun Tulevaisuus 22.8.2017 Viljelijät valmistautuvat ilmastonmuutokseen.aikamerkki.org 2.10.2017 6
Onko tilallasi valkuaiskasveja tai nurmea turpeella? Osallistu kuvakisaan ilmastoratkaisuista palkintona 500 euron lahjakortti. Maaseudun Tulevaisuus 25.9.2017 Maatalousyrittäjyys valtavassa murroksessa. Forssan lehti 18.11.2017 Viisari kääntyy uuteen asentoon: Ongelmiksi leimatut maatilat ovatkin ilmastonmuutoksen ratkaisijoita. Maaseudun Tulevaisuus 23.11.2017 Ilmastotekoja. Maaseudun Tulevaisuus Viikonvaihde 4.12.2017 Yhdessä Maaseudun Tulevaisuus-lehden kanssa järjestettyyn valokuvakisaan Maatilani ilmastoratkaisut saatiin vain kaksi osanottajaa. Kuvakisa ei siis saanut tuulta purjeisiin, vaikka sitä jonkin verran lehden, Luken ja VILMAn kanavissa yritettiin tuoda esiin. Kuvakisa kuitenkin poiki Maaseudun Tulevaisuuteen kolme ilmastoaiheista juttua, mm. jutun Tuomas Mattilan ilmastotoimista pelloillaan. Lisäksi se poiki hyvää yhteistyötä toimittajien, Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön-hankkeen, Luken viestinnän erityisasiantuntijan ja VILMA-hankkeen välille. Tuomas Mattila nosti esiin, että osallistujakuvissa on hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ole energiansäästölamppuja. Ohjausryhmä kysyi, miten kuvakisan jälkityöt hoidetaan. Riitta kertoi, että ehdottaa kuvakisan palkintoraadille jaetun ykköspalkinnon antamista kummallekin osallistujalle ja kuvat julkaistaan nettisivulla ilmastoviisas.fi (siihen on Maaseudun Tulevaisuudelta lupa alunalkaenkin). Kesällä 2017 hankkeessa toteutettiin viisi peltokokeilua: Näyteikkunaruudut maan kasvukuntoa parantavista viljelymenetelmistä (Mikkelissä) Ohran lajikeseos (Mikkelissä) Vilja-palkokasviseos (ruisvehnä ja härkäpapu) (Mikkelissä) Monivuotisten nurmien juuristot (Mikkelissä) Puna-apilan siemensato paremmaksi pölytystä tehostamalla (Jokioisissa) Kaikkia peltokokeiluja on esitelty hankkeen verkkosivuilla. Peltokokeilukuulumisia on kerrottu aktiivisesti facebookissa. Mikkelin peltokokeiluja on esitelty viljelijöille Karilan tutkimuspelloilla järjestetyissä tapahtumissa (Etelä-Savon peltopäivä keräsi 500 osallistujaa, salaojapäivä noin 50). Näyteikkunaruutuja on esitelty koululaisryhmille: viljoihin, perunaan, porkkanaan ja herneeseen kävi tutustumassa ja pieniä tutkimustehtäviä tekemässä noin 200 alakoululaista opettajineen ja herneiden syönti oli heille elämys, samoin kuin perunan kasvutavan näkeminen. Näyteikkunaruutuja on esitelty myös Esedun ammattioppilaitoksen puutarha-alan aikuisopiskelijaryhmälle. Ohjausryhmä keskusteli, että Mikkelin Karilan tutkimuspellot sijaitsevat useamman alakoulun lähellä, lähellä keskustaa, joten koululaisryhmien on sinne helppo tulla. Hankkeessa on tehty selvitys neuvojien ilmastotietotarpeista. Millaista tietoa neuvojat ja viljelijät tarvitsevat ilmastonmuutokseen varautumiseen kysely lähettiin Neuvo2020- neuvojille keväällä 2017. Kyselyyn saatiin 32 vastaajaa (575 kyselyn saajaa, vastausprosentti 5,6 %), eli vastaajajoukko on pieni, mutta toisaalta he ovat pohtineet vastauksiaan huolella ja vastanneet perusteellisesti. 59 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ilmastonmuutokseen varautuminen liittyy neuvontatyöhöni, muidenkin vastaajien mielestä liittyy tulevaisuudessa ja hekin pohtivat vastauksia työnsä kannalta. Selvityksen perusteella 7
viljelijöiden ja neuvojien välillä puheenaiheita, joiden yhteydessä ilmastonmuutos tulee esiin, ovat erityisesti kasvukauden sääolot ja niiden kanssa selviytyminen, kasvinvuorotus, viljelykierto, viljelykasvien laji- ja lajikevalinta sekä tautien ja tuholaisten hallinta. Haasteiksi ilmastotietouteen ja sen kehittämiseen vastaajat näkivät seuraavat kolme seikkaa: Ilmastoasioista tulee ristiriitaista tietoa., Tietoa on akuutimpaa hankkia muista asioista. Ilmastotieto jää irralleen viljelyn käytännöistä. Kyselyn perusteella neuvojat toivovat tietoa erityisesti seuraavista teemoista: viljelykasvien laji- ja lajikevalinta kasvukauden sääolot ja niiden kanssa selviytyminen valkuaisomavaraisuus tautien ja tuholaisten hallinta sekä rikkakasvien hallinta Vähintään kaksi kolmasosaa asiaa arvioineista neuvojista näkee asiakkailtaan puuttuvan melko paljon tai paljon tietoa seuraavista aiheista: tautien ja tuholaisten hallinta kasvinvuorotus, viljelykierto maan rakenteen hoito turvemaiden käyttötavat biologinen typensidonta valkuaisomavaraisuus. Selvitys on tarkoitus julkaista Luke raporttina (Harri Hakala, Riitta Savikko, Sari Himanen), nyt viimeistelyvaiheessa. Kokouksessa keskustelua heräsi ilmastotietouden kehittämisen haasteista ja niihin vastaamisen keinoista. Ilmastoteemaisille tiedonvälityshankkeille olisi vastausten perusteella tarvetta tulevaisuudessakin. Ilmastonmuutos voidaan kokea huomisen tai ylihuomisen asiaksi. Ilmastoasioiden osalta maatiloilta puuttuvat konkreettiset tunnusluvut, joita voisi seurata, erityisesti sopeutumispuolen mittarit puuttuvat. Varautuminen liittyy maan kasvukuntoon, vesitalouden hallintaan, monipuoliseen viljelyjärjestelmään, selviämiseen kuivista keväistä ja sateisista syksyistä, näiden kautta varautuminen linkittyy suoraan myös tilan tuloihin. VILMA-hankeen pilottitilaverkoston toiminta on aloitettu tänä syksynä sadonkorjuun jälkeen. Sakari Raiskio esitteli maatilaverkoston tilanteen. Verkostossa on mukana kokoushetkellä 25 tilaa, tavoitteena on saada tiloja mukaan koko Suomesta. Maatilaverkoston toiminnan muotoja ovat viljelijähaastattelut, tilavierailut, jutut ja esittelyt www-sivulle, etäluennot verkossa, verkoston oma työpaja ja pellonpiennarpäivä/retkipäivä. Keskusteltiin, että tällä hetkellä eri hankkeissa ja eri toimijoilla on lukuisia pilottitilaverkostoja. Aktiivisimmat tilat ovat niistä monessa mukana, mutta toiminta ei saisi käydä tiloillekaan liian raskaaksi. 8
9. Hankkeen taloustilanne Hankkeen taloustilanne aikavälille 1.11.2015-31.10.2017 on esitetty alla olevassa taulukossa. ILMASTOVIISAITA RATKAISUJA MAASEUDULLA (VILMA) Hankkeen hyväksytty kustannusarvio Kustannukset 1.11.15-30.6.16 Kustannukset 1.7.-31.12.16 Kustannukset 1.1.-31.10.17 Kustannukset yhteensä Käytettävissä 1) Palkat 345565,33 42381,87 69368,84 139184,38 250935,09 94630,24 2) Palkkiot 26500,00 0,00 1301,63 2273,69 3575,32 22924,68 3) Vuokrat 7000,00 443,55 161,11 334,66 939,32 6060,68 4) Ostopalvelut 34300,00 1651,78 798,01 7394,00 9843,79 24456,21 5) Muut välittömät kulut (sis. ulkopuolisten matkat) 53699,00 2260,03 7473,16 11212,06 20945,25 32753,75 6) Laskennalliset yleiskulut/ Flat rate 24% 82935,67 10171,64 16648,52 33404,25 60224,41 22711,26 7) Alv-kustannukset 0,00 1030,88 1934,67 4309,99 7275,54-7275,54 Kustannukset yhteensä 550000,00 57939,75 97685,94 198113,03 353738,72 196261,28 Arvio on, että vuodelle 2018 rahoitusta olisi hankkeelle käytettävissä noin 150 000 euroa. Maksatushakemus aikavälille 1.7.-31.12.2016 on hyväksytty. 10. Väli-itsearviointi Käytiin läpi väli-itsearviointiraporttia, joka on koottu marraskuun alussa. Raportti on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Hankkeessa työskentelevät viisi tutkijaa antavat hankkeelle yleisarvosanan 3,8 (asteikolla 1-5). Hankkeessa toiminta on onnistunut suurimmalta osaltaan mainiosti, mutta väli-itsearviointi on mahdollinen paikka tuoda esiin myös ongelmallisemmat seikat ja toimintaympäristön tuomat haasteet. Hankkeessa koetaan onnistuneen mainiosti näkyvyyden, monipuolisen viestinnän sekä työpajojen, joissa on ollut ratkaisuhakuinen ja keskusteleva tunnelma. Heikommin on edennyt työpaketeista pilottimaatilojen verkoston luominen, joka saatiin käynnistymään tänä syksynä, koska aiemmin siihen ei ole ollut henkilöstöresurssia ja ennen sadonkorjuukauden päättymistä viljelijöillä olisi ollut voimavaroja ja aikaa asiaan. Pulmia on tuottanut myös se, että hankkeessa työnjako ei ole toteutunut suunnitellusti henkilövaihdosten vuoksi. Hanke on kohdannut henkilöstöresurssiriskejä, kun Luonnonvarakeskuksen rekrytointipolitiikka, ytneuvotteluprosessit ja toimipaikkauudistukset ovat vaikeuttaneet hankkeen toimintaa. Pääkohderyhmän, viljelijöiden, tavoittamisessa on ollut haasteita siihen on vastattu työpajojen käytännönläheisemmillä aiheilla, yhteistyöllä muiden hankkeiden kanssa ja viljelijöitä vetävillä hankkeiden yhteisillä pellonpiennarpäivä-tapahtumillla. Peltokokeiluihin on kulunut enemmän voimavaroja kuin projektipäällikön mielestä olisi ollut järkevää hankkeen ydintoiminnan kannalta. Ohjausryhmä vahvasti evästi, että hankkeen loppuaika fokusoidaan tiedonvälitykseen hankesuunnitelman mukaisesti. Ohjausryhmä evästi, että Luken sisäiset tavoitteet eivät voi ajaa hankkeen yli. Ohjausryhmä oli hieman huolissaan resurssien riittävyydestä hankkeen ydintoimintaan hankkeen lopputoiminta-aikana. 9
11. Hankkeessa tulevaa 2017-2018 Riitta Savikko esitteli hankkeen suunnitelmia tulevasta toiminnasta. Ohjausryhmä keskusteli ja evästi tulevasta toiminnasta. Työpajasuunnitelmia: 18.1.2018 Ilmastoviisas karjatalous seminaari ja webinaari Kuopiossa 1.2.2018 Kiertotalous-hanketreffit Tuorlassa 5.2.2018 Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja monimuotoisuushyötyjä -OPAL-Life ja VILMA hankkeiden yhteisseminaari ja webinaari Helsingissä ja Ruukissa 8.3.2018 Kiertotalous ruokajärjestelmässä työpaja Jyväskylässä maaliskuussa OSMO-hankkeen kanssa työpaja maan multavuuden hoidosta maaliskuussa vihannestyöpaja Tuorlassa yhdessä REVI-hankkeen kanssa pilottitilojen työpaja ja pellonpiennarpäivä syys-lokakuussa VILMA-loppuseminaari eduskunnan kansalaisinfossa viljelijöiden terveisiä VILMA-työpajoista kansanedustajille ja virkamiehille, yhdessä e2-ajatuspajan kanssa VILMA-työpajojen aluekattavuudesta vielä puuttuu Satakunta, Pohjois-Suomi, Kymenlaakso. Ohjausryhmä toivoi vesitaloutta mukaan hankkeessa esille nostettaviin teemoihin. Hankkeessa on suunnitelmissa tapahtumaosallistumisia: 11.12.2017 Tampereella OPALLife-viljelijätapaaminen (Riitta ja Sakari puheenvuoro) 12.12.2017 Valkuaisfoorumin loppuseminaari (Elina webinaarissa) 12.12.2017 Vilma-maatilaverkoston 1. etäluento 10-11.1.2018 Maataloustieteen päivät Helsingissä (2 posteria) 12.1.2018 Kasvua Hämeessä seminaari Riihimäellä (Riitalla alustus) 7.-8.2.2018 Luomufoorumi Lahdessa 15-16.2.2018 Pohjoisen luomupäivät Kalajoella (puheenvuoropyyntö) 4.-7.7.2018 OKRA-maatalousnäyttely Oripäässä 26.7.2018 Ylistaron peltopäivä elokuu, ehkä Peltohavaintopäivä Mikkelissä 30-31.8.2018 Maataloustutkijoiden tapaaminen Mikkelissä Maatilan hiilijalanjälkilaskuri on työn alla. Viestintä rullaa arkiseen tapaan nettisivustolla ja facebookissa. Lisäksi on työn alla ammattilehtiartikkeleita useammalla eri kirjoittajalla ja samoin työn alla on artikkeli ilmastoopas.fi sivustolle ruoan ilmastovaikutuksista. Tietokortteja on tekeillä kaksi: toinen metsä-, erityisesti suometsäteemasta ja toinen hillintäteemasta. Pilottitilaverkoston toiminta ja tilojen ilmastoratkaisuiden esittely jatkuu 2018. Kesän 2018 näyteikkunaruudut ovat suunnittelun alla. Hyvien esimerkkien käsikirja on ajatuksena tuottaa hankkeessa syntyvästä materiaalista verkkosivulle ilmastoviisas.fi, mm. asiasanoituksen avulla sekä pilottitilojen hyviä esimerkkejä esitellen. Eli ei olisi tulossa erillistä käsikirjajulkaisua (esim. Luke raporttina), vaan käsikirja 10
muodostettaisiin verkkosivustolle ja se koostuisi tietokorteista, videoista ja teemoittain järjestellyistä työpajasisällöistä, pilottitilojen toimien esittelyistä sekä yhteenvetokalvosarjasta. Selvitys ilmastotoimien käytäntöönsaamisesta, ilmastotoimia estävistä ja edistävistä seikoista, on suunnittelun alla. Siihen aineistoa saadaan ainakin pilottitilahaastatteluista. Ohjausryhmä toivoi yhteistyötä maatalousoppilaitosten kanssa, esimerkiksi Ravinne- ja energiatehokas maatila-hankkeen kautta. 12. Hankkeen toimintaan evästystä ja ideoita Ohjausryhmän evästykset on kirjattu ylle jo tehtyjen toimien ja suunnitelmien yhteyteen. 13. Muut esille tulevat asiat CAP 2020-2027 valmistelu on menossa ja tiedonanto annettu juuri, lainsäädäntöehdotuksia arvioidaan annettavan ensi kesänä. MMM on päivittämässä sopeutumissuunnitelman. OSMO-hanke jatkaa vuonna 2018 aktiivista toimintaansa maan kasvukunnon hoidon edistämiseksi, vuoden 2018 toiminnassa yhtenä teemana on kuivatus. 14. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi toukokuussa. Aika sovitaan myöhemmin doodlekyselyllä. 15. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia aktiivisesta keskustelusta ja päätti kokouksen klo 16.03. Kokouksen puolesta Pasi Rikkonen puheenjohtaja Riitta Savikko sihteeri 11