Nielut globaalina kysymyksenä

Samankaltaiset tiedostot
5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Ilmastonmuutoksen hillinnän dynamiikka onko bioenergia

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Sademetsät ja ilmakehän hiilidioksidi: Esimerkkitapaus Amazon. Joni Rahikkala

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Smart City -ratkaisut

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Politiikan vaikutusarviointia ja vaikutusarvioinnin politiikkaa

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Kehitys ja ilmastonmuutos: REDD+ Tansaniassa. Irmeli Mustalahti Tutkijatohtori Kehitysmaatutkimus

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi

Metsätuotteiden rooli biokiertotaloudessa

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Betoni hiilinieluna. Tommi Kekkonen, Betoniteollisuus ry

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020

Osallistaminen, sukupuoli ja ilmastonmuutos kehitysmaissa

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Biomassan ilmastoneutraalius

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari , Flamingo

Bioenergiapolitiikka & talous

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Likainen energia tappaa mitä tekee puhdas? Espoo Arto O. Salonen, dos.

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Metsien hiilinielujen

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Musta hiili arktisella alueella

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kestävyys metsien käytössä. Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään. ratkaista?

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Regional perspectives on climate change impacts and adaptation

Maailman metsät paljon vartijana

Climateimpacts of bioenergy from forest harvestresidues

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Yksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, , Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Kokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa

Kandidaatintyön esittely: Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo

ICC Open Market Index Ennakkotiedot ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Missä mennään kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa?

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Transkriptio:

Ympäristötiedon foorumi Suomi, maankäytön muutokset ja metsät kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Nielut globaalina kysymyksenä Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 15.10.2014 1

Pääviestit 1. Maankäytön (LULUCF) päästöt ovat vähentyneet viimeisen 10-20 vuoden aikana 2. Vuonna 2010 maankäytön (LULUCF) päästöt olivat 22% kaikista päästöistä maatalous 11%, metsätalous 11% 3. Tropiikin metsäkato hidastuu politiikkatoimet maankäytön tehostaminen tehoavat - puiden istutus ja sekundäärimetsät lisääntyvät (nielut kasvavat) 4. Euroopan metsänielu saturoituu? metsien käytössä riskinhallinta korostuu jatkossa 5. Läpinäkyvä ja ajan tasalla oleva tieto lisää politiikkatoimien tehoa tämä keskeiseksi tavoitteeksi neuvotteluissa 2

Päästöt ja nielut 1960-2010 Le Quéré et al. 2009 3

Päästöjen kehitys 1970-2010 IPCC WG 3, 2014 4

AFOLU päästöt 1970-2010 Metsäkadosta ja maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt laskeneet 1970- luvun tason alapuolelle IPCC WG 3, 2014 5

Brasilian metsäkato vähenee Brasilian hiilinielu samaa suuruusluokkaa Euroopan nielun kanssa Boucher et al. 2011 Karstensen et al. 2013 6

Metsäkato Indonesiassa ja Brasiliassa 2000-2012 Hansen et al. 2013 http://www.pnas.org/content/105/27/9439.short 7

Brasilia ja Indonesia LULUCF päästöjen kehitys 1990-2020 Brasilia Indonesia Brasilia ja Indonesia >50% LULUCF - päästöistä Päästöjen kehitysennusteet poikkeavat toisistaan Brasilia: politiikkatoimet tehoavat, talouden rakenne muuttuu Indonesia: politiikkatoimet alussa, maankäytön muutokset jatkuvat Elzen et al. 2012 8

Metsäkato ja maankäyttö Brasilian Amatsonilla 1994-2013 Nepstad et al. 2014 9

Politiikkatoimet ja maankäytön tehostuminen Brasilian Amatsonilla 2000-2013 Nepstad et al. 2014 10

Afrikan metsäkato vähenee CAFR = Central Africa WAFR = West Africa MADA = Madagascar Mayaux et al., 2013 11

Euroopan metsänielu saturoituu? Nabuurs et al., 2013 12

Riskienhallinta korostuu Euroopassa Volume of damage (in stem volume) caused by different types of natural disturbance from 1850 to 2010 Nabuurs et al., 2013 13

Sekundäärimetsän pinta-ala kasvaa ja puiden istutus lisääntyy 14

Mitä on tapahtunut? Politiikkatoimien tehostuminen näkyy Maanhankinta- ja omistussäädöksiä on muutettu (Brasilia) Maankäyttöä on tehostettu (Brasilia ym.) Metsien suojelulle rahoitusohjelmia (Brasilia, Costa Rica, Guyana) Lainvalvontaa on tehostettu ja yksinkertaistettu (useat maat) Tieto (seuranta) päätöksenteon tueksi avoin tiedonkulku lisää läpinäkyvyyttä (ja kansalaisyhteiskunnan voimaa) (Brasilia ja muut) Puiden ja metsien kasvatus kannattaa, kysyntä kasvaa Keski luokan nousu kehittyvissä maissa puuta tarvitaan rakentamiseen ja polttopuuksi (Afrikka, Mekong-alue jne.) Metsä- ja maatalous- ja ympäristöviranomaiset joko eivät tiedä, eivät välitä, tai yrittävät estää (monet maat) 15

Mitä jatkossa? Ilmastoneuvottelut Kattava ja läpinäkyvä seuranta ja raportointi LULUCF päästöistä ja nieluista ensimmäiseksi tavoitteeksi Kaikki maankäytön päästöt ja nielut samaan raportointiin (AFOLU) REDD+ -mekanismin linkitys LULUCF:ään Raportointi- ja laskentamenetelmien harmonisointi? REDD - mitä hyvää: poliittinen sitoutuminen maankäytön päästöjen vähentämiseen REDD - mitä huonoa: liian monimutkainen, metsäsektorin sisäinen, metsäkadon ajurit unohdettu, kv. rahoitusmekanismi puuttuu Kestävän maankäytön edistäminen Maatalouden kestävät tuotantomenetelmät esille Puunkasvatuksen ja kestävän metsätalouden institutionaaliset esteet pois Maankäytön politiikkatoimet ovat tehokkaimpia jos niissä on mukana sekä ilmastomuutoksen torjunnan että sopeutumisen toimia (synergia) 16

KIITOS Metsäkatoa Kalimantanilla Kuva: M. Kanninen (2014) markku.kanninen@helsinki.fi Web: www.helsinki.fi/vitri/ Facebook: www.facebook.com/uh.vitri 17

Viitteet Elzen, M.d., Roelfsema, M., Hof, A., Böttcher, H., Grassi, G., 2012. Analysing the emission gap between pledged emission reductions under the Cancún Agreements and the 2 C climate target. PBL Netherlands Environmental Assessment Agency (PBL), The Hague/Bilthoven. 106 p. Hansen, M.C., Potapov, P.V., Moore, R., Hancher, M., Turubanova, S.A., Tyukavina, A., Thau, D., Stehman, S.V., Goetz, S.J., Loveland, T.R., Kommareddy, A., Egorov, A., Chini, L., Justice, C.O., Townshend, J.R.G., 2013. High-Resolution Global Maps of 21st-Century Forest Cover Change. Science 342, 850-853. IPCC, 2014: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Edenhofer, O., R. Pichs-Madruga, Y. Sokona, E. Farahani, S. Kadner, K. Seyboth, A. Adler, I. Baum, S. Brunner, P. Eickemeier, B. Kriemann, J. Savolainen, S. Schlömer, C. von Stechow, T. Zwickel and J.C. Minx (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Karstensen, J., Peters, G.P., Andrew, R.M., 2013. Attribution of CO2emissions from Brazilian deforestation to consumers between 1990 and 2010. Environmental Research Letters 8, 024005. Mayaux, P., Pekel, J.F., Desclee, B., Donnay, F., Lupi, A., Achard, F., Clerici, M., Bodart, C., Brink, A., Nasi, R., Belward, A., 2013. State and evolution of the African rainforests between 1990 and 2010. Philosophical transactions of the Royal Society of London. Series B, Biological sciences 368. Nabuurs, G.-J., Lindner, M., Verkerk, P.J., Gunia, K., Deda, P., Michalak, R., Grassi, G., 2013. First signs of carbon sink saturation in European forest biomass. Nature Climate Change. Nepstad, D., McGrath, D., Stickler, C., Alencar, A., Azevedo, A., Swette, B., Bezerra, T., DiGiano, M., Shimada, J., Motta, R.S.d., Armijo, E., Castello, L., Brando, P., Hansen, M.C., MaxMcGrath-Horn, Carvalho, O., Hess, L., 2014. Slowing Amazon deforestation through public policy and interventions in beef and soy supply chains. Science 344, 1118-1123. Le Quere, C., Raupach, M.R., Canadell, J.G., Marland, G., Bopp, L., Ciais, P., Conway, T.J., Doney, S.C., Feely, R.A., Foster, P., Friedlingstein, P., Gurney, K., Houghton, R.A., House, J.I., Huntingford, C., Levy, P.E., Lomas, M.R., Majkut, J., Metzl, N., Ometto, J.P., Peters, G.P., Prentice, I.C., Randerson, J.T., Running, S.W., Sarmiento, J.L., Schuster, U., Sitch, S., Takahashi, T., Viovy, N., van der Werf, G.R., Woodward, F.I., 2009. Trends in the sources and sinks of carbon dioxide. Nature Geoscience 2, 831-836. 18