Lieteselvitys Nokian kaupungin alueella syntyvät hajaasutusalueen lietteet Nokian kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö Tiina Vermaete
Sisällys Selvityksen tavoitteet ja menetelmät... 2 Kyselyn toteuttaminen... 2 Kyselyn tulokset... 3 Vakituiset asuinkiinteistöt... 4 Vapaa-ajan kiinteistöt... 5 Yhteenveto... 5 1
Selvityksen tavoitteet ja menetelmät Alueellinen jätehuoltojaosto (nyk. jätehuoltolautakunta) päätti jätelain (646/2011) 32 mukaisesti siirtyä toimialueellansa kiinteistönomistajan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kotitaloudessa syntyvien saostus- ja umpikaivolietteiden osalta. Muutos tuli voimaan 1.1.2017. Nokian kaupunki sai Pirkanmaan kunnista ainoana päätöksestä poikkeuksen. Nokian alueella jatkuu edelleen kiinteistönhaltijan järjestämä lietteenkuljetus. Kiinteistönhaltija tilaa lietteenpoiston itse valitsemastaan yrityksestä. Jätelain muutokset edellyttävät lietekuljettajilta entistä tarkempaa tyhjennysten raportointia ja kunnalta tarkempaa toiminnan valvontaa. Kunnan vastuulle kuuluu valvoa, että jätehuoltomääräyksiä noudatetaan ja lietteiden tyhjennykset tehdään asianmukaisesti ja riittävän usein. Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan lietteiden tyhjennys saostussäiliöistä ja pienpuhdistamoista on tehtävä vähintään kerran vuodessa. Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Umpisäiliön tyhjennyksen voi tehdä tarvittaessa. Kuntaa valvova viranomainen on Alueellinen jätehuoltolautakunta, joka seuraa kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetettujen edellytysten täyttymistä. Riittävä valvonta edellyttää asiakasrekisterin luomista niistä kiinteistöistä, joilta lietteitä syntyy. Tarvitaan myös tietoa syntyvistä lietteistä ja tyhjennysten toteutumisesta. Tarvittavan tiedon keräämiseksi Alueellinen jätehuoltolautakunta ja Nokian kaupunki sopivat vuoden 2017 alussa lieteselvityksen tekemisestä. Työn tavoitteena oli luoda asiakasrekisteri sekä selvittää kaupungin alueella syntyvien lietteiden laatua, määrää ja käsittelytapaa. Selvitys koskee jätevesiverkoston ulkopuolisia vakituisia ja vapaa-ajan kiinteistöjä. Tiedon keruun yhteydessä asukkaita pyrittiin ohjaamaan ja neuvomaan oikeanlaisiin lietteenpoiston käytäntöihin. Lisäksi lietteenkuljettajille järjestettiin tiedostustilaisuus, jossa opastettiin jätelain muutoksista ja kuljettajien velvollisuuksista. Tilaisuuteen osallistui n. 20 kuljettajaa 13 yrityksestä. Kyselyn toteuttaminen Lieteselvitys toteutettiin vuoden 2017 aikana. Kysely lähetettiin 2426 kiinteistölle. Alkuperäisestä aineistosta (yli 4600 asemakaavan ulkopuolista kiinteistöä) rajattiin pois mm. vesiosuuskuntien viemäriverkostojen alueilla sijaitsevat, osoitteettomat sekä käyttökelvottomat kiinteistöt, sekä kiinteistöt jotka eivät tuota jätevesiä. Aineistoon lisättiin vesihuoltolain mukaisen vapautuksen saaneet kiinteistöt kaava-alueilta. Kyselyssä selvitettiin kiinteistön käyttötarkoitusta/rakennustyyppiä sekä syntyvien jätevesien määrää, laatua ja käsittelyjärjestelmää. Lisäksi selvitettiin syntyvän lietteen käsittelyä. Vastauksia vastaanotettiin kirjallisesti, puhelimitse, sähköpostitse sekä Internet- pohjaisella lomakkeella. Saaduista vastauksista koottiin Excel- pohjainen rekisteri. 2
Kyselyn tulokset Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia. Vastauksia saapui kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse 1644 kpl. Internet- pohjaisen lomakkeen täytti 243 kpl. Yhteensä vastasi 1887 kiinteistöä eli n. 78 % kiinteistöistä, joille kysely oli lähetetty. Noin 22 % kiinteistöistä toimitti tietoja useammasta samalla kiinteistöllä sijaitsevasta rakennuksesta. Yhteenveto on kuitenkin laadittu kiinteistön pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Tiedot muista kiinteistön rakennuksista ovat rekisterissä tarvittaessa eriteltävissä. Vastanneista kiinteistöistä vapaa-ajan kiinteistöjä (mukaan lukien saunamökit) oli 44 % ja vakituisia asuinkiinteistöjä 41 %. Osa vastaajista ei ollut merkannut asunnon käyttötarkoitusta. Lisäksi pieni osa vastanneista ilmoitti, että kiinteistöllä ei ole asuinkelpoista rakennusta tai että asunnon tyyppi on muu kuin vakituinen tai vapaa-ajan asunto (esim. talousrakennus). Kiinteistön käyttötarkoitus (% vastanneista) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% vakituinen kiinteistö vapaa-ajan kiinteistö ei rakennusta, ei as.kelpoinen muu (esim. ulkorakennus, talli) rakennustyyppiä ei merkattu Kuva 1. Kiinteistön käyttötarkoitus Tulokset on eroteltu vakituisiin ja vapaa-ajan kiinteistöihin. Ottaen huomioon kyselyn tarkoitus (syntyvien lietteiden määrän ja laadun selvittäminen), ei saostussäiliön jälkeisestä jätevesien käsittelystä kysytty yksityiskohtaisemmin. Myöskään imeytyskaivoja ja saostussäiliöitä ei kyselyssä eroteltu, jotta kysely saatiin pidettyä riittävän yksinkertaisena. Oletettavasti niiden kiinteistöjen osalta, joilta jätevedet johdetaan imeytyskaivoon, on merkattu käsittelytavaksi saostussäiliö. Vastauksia läpi käytäessä kävi ilmi, että väärin ymmärretyistä käsitteistä (mm. umpisäiliö, saostussäiliö, pienpuhdistamo) johtuvia virheellisiä vastauksia oli melko paljon huolimatta siitä, että ne oli selitetty kyselylomakkeessa ja neuvontaa oli saatavilla. Virheellisistä vastauksista johtuen esitetyt prosenttiluvut ovat suuntaa-antavia. 3
Vastauksia tulkitessa tulee lisäksi ottaa huomioon, että suuresta vastausmäärästä johtuen ei yhteenvedon valmistelussa ole pääsääntöisesti voitu käydä läpi lisätietoja- kohtaa, jossa on saatettu selittää sanallisesti jätevesijärjestelmää tai lietteiden käsittelyä. Vakituiset asuinkiinteistöt Yleisin jätevesijärjestelmä vakituisilla asuinkiinteistöillä oli saostussäiliö/-säiliöt (34 %). Lähes yhtä yleinen järjestelmä oli umpisäiliö wc-vesille ja saostussäiliö harmaille vesille (30 %). Noin neljäsosa vastanneista ilmoitti, että kiinteistöllä on ainoastaan umpisäiliö. Lisätiedoissa oli kuitenkin toisinaan ilmoitettu, että harmaille vesille on esim. imeytyskenttä. Todennäköisesti siis osa vastaajista on sekoittanut umpisäiliön ja saostussäiliön käsitteenä keskenään, eikä luku ole täysin luotettava. Vastaavasti saostussäiliöiden määrä lienee todellisuudessa suurempi ottaen huomioon em. väärät kirjaukset umpisäiliöistä. Panospuhdistamoiden määrä oli vastanneiden keskuudessa pienehkö. Lähtöaineistossa oli joitakin puutteita viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöiden osalta, koska 7 % kiinteistön omistajista ilmoitti kiinteistöllä olevan liittymä viemäriverkostoon. Pääsääntöisesti näissä tapauksissa on kyse vesihuolto-osuuskunnan verkostosta, joiden osalta kaupungilla käytettävissä oleva aineisto ei ilmeisesti ollut täysin ajantasainen. 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Vakituisten kiinteistöjen järjestelmät (% vastanneista) Kuva 2. Vakituisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmät Vastanneista vakituisista asuinkiinteistöistä 76 % ilmoitti tiedon lietteen käsittelystä. Valtaosalla vastanneista (69 %) jätehuoltoyritys tyhjentää lietteet säännöllisesti. Tieto tyhjennyksen suorittaneesta yrityksestä ja viimeisimmästä tyhjennysajankohdasta oli pääsääntöisesti ilmoitettu. Vastanneista 7 % ilmoitti käsittelevänsä lietteen omatoimisesti. Suurin osa lietteen omatoimisesti käsitelleistä (29 kpl) ilmoitti hygienisoivansa lietteen ja levittävänsä sen peltoon. Pienempi osa (15 4
kpl) ilmoitti kompostoivansa lietteet ja muutama ei ilmoittanut tarkempaa omatoimisen käsittelyn tapaa. Vapaa-ajan kiinteistöt Vapaa-ajan kiinteistöjen osalta valtaosa vastanneista (70 %) ilmoitti kyseessä olevan kantovesikiinteistö. Mikäli jätevesiä syntyi, oli yleisin menetelmä saostussäiliö. Oletettavissa on, että myös vapaa-ajan kiinteistöjen osalta osa omistajista on merkannut järjestelmäkseen umpisäiliön, vaikka järjestelmä olisikin saostussäiliö/imeytyssäiliö. Saostussäiliön lukuun sisältynee merkittävä osa imeytyskaivoja. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Vapaa-ajan kiinteistöjen järjestelmät (% vastanneista) Kuva 3. Vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät Vapaa-ajan kiinteistöistä 18 % (151 kpl) ilmoitti käsittelevänsä lietteet omatoimisesti. Vastanneista 126 kpl ilmoitti kompostoivansa lietteet ja 13 kpl hygienisoivansa lietteet ja levittävänsä ne peltoon. Osa ei eritellyt omatoimisen käsittelyn tapaa. Vastaajista 13 % ilmoitti, että jätehuoltoyritys tyhjentää lietteet. Lähes 70 % vastaajista ei kertonut lietteen käsittelyn tapaa. Yhteenveto Selvityksen perusteella 24 % vakituisista kiinteistöistä ja lähes 70 % vapaa-ajan kiinteistöistä ei joko antanut tietoa lietteen käsittelystä tai lietettä ei tyhjennetä lainkaan. Vapaa-ajan asuntojen kohdalla asiaa selittää runsas kantovesikiinteistöjen määrä ja vähäinen jätevesien syntyminen. 5
Kysymykseen vastanneet sen sijaan huolehtivat ilmoituksensa mukaan lietteiden tyhjennyksistä hyvin. Pääsääntöisesti lietettä oli tyhjennetty vuosittain; 750 kpl kaikista vastanneista ilmoitti, että tyhjennys on suoritettu vuosien 2016-2017 aikana. Vastausten perusteella luku tosin pitää sisällään myös osan niistä kiinteistöistä, jotka tyhjentävät kuivakäymäläjätteitä kompostoitavaksi. Tulosten perusteella tulisi valvontaa jatkossa kohdistaa niihin vakituisiin asuinkiinteistöihin, jotka eivät ole ilmoittaneet lietteen käsittelyn tietoja. Valvontaa voidaan lisäksi kohdistaa niihin kiinteistöihin, jotka ovat ilmoittaneet käsittelevänsä lietteet omatoimisesti, mutta eivät ole toimittaneet asianmukaista ilmoitusta Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle. Kyselyn tuloksena syntynyt asiakasrekisteri sekä laadittu selvitys luovutetaan Alueellisen jätehuoltoviranomaisen käyttöön. Rekisterin avulla valvontaviranomainen voi seurata Nokian kaupungille myönnetyn erillisoikeuden edellytysten täyttymistä. Rekisteri päivittyy jatkossa vuosittain jätteen kuljettajien lähettämillä tyhjennystiedoilla. Lisäksi Nokian kaupunki ilmoittaa rekisteriin uudet rakennettavat kiinteistöt. 6