#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti
Miksi katse maaperään? Maan puolustuskurssi
Miksi katse maaperään? Ilmastonmuutos Kahdessa vuodessa pystyttävä radikaaleihin toimiin ilmastoneuvottelija Figueres Maailmalla kuivuus, tulvat, maatalouden romahtaminen = nälkää, kurjuutta ja konflikteja, pakolaisvirtoja Kuva: IFRC/Flickr
Ilmastonmuutos Maaperässä potentiaali varastoida hiiltä Hiilipitoisuus ILMAKEHÄ n. 750tg C KASVILLISUUS n. 550 tg C MAAPERÄ n. 1500 Tg C (Liang Chao, ESM 2018)
Maaperä ei tällä hetkellä sido hiiltä, vaan hukkaa sitä. Metsät: hiilitase (2/3 maan alla) monimuotoisuus
iksi katse maaperään? Rehevöityminen on ongelma kaikkialla, missä on teho maataloutta
Kumpi pidättää ravinteita ja vettä kasvien käytössä, tuottaa paremmin ja päästöt pienemmät? Sama maa 2016 ja 2018, Qvidja
2% yksikköä lisää orgaanista ainesta kaksinkertaistaa vedenpidätyskapasiteetin Qvidjan vuokralohko, keinolannoitus Qvidjan koelohko, kuitukäsittely
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikuttaa kokonaisvaltaisesti: vedenvaihtoon lämpenemiseen hapettomuuteen happamoitumiseen rehevöitymisen voimistuminen, muutokset eliöstössä, ekologinen epätasapaino Kuva: Seppo Knuuttila
Eroosio
Biodiversiteetin häviäminen Teollinen maatalous 100 vuotta: 75% satodiversiteetistä 33% kaikista eläinlajeista Monimuotoisuus on elämän peruskivi
Miksi katse maaperään? Biodiversiteetin romahtaminen 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla. Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia.
Miksi katse maaperään? 25% koko maapallon biodiversiteetistä löytyy maaperässä
Diversiteetti maan päällä ja maan alla tuo lisää multavuutta, kannattavuutta ja resilienssiä äärisäihin selviytymiskysymys. Lisäksi keskeinen keino hiilivaraston lisäämiseen. Myös #carbonaction tutkii
Viljelijä ei ole ongelma vaan ratkaisu Hiilen palauttaminen maahan on ainoa tunnettu keino kääntää ilmastonmuutosta Maatalouden päästöt ovat Itämeren kannalta ratkaisevia Molemmat ratkaistaan maaperässä.
#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti
CARBON ACTION Tiede Maanviljelijät Päätöksentekijät Kuluttajat C: HIILIVILJELIJÄT NEUVONTA, TOTEUTUS B: MENETELMÄT A: MAAPERÄ C DYNAMIIKKA, SPATIAALINEN VAIHTELU, MITTAAMINEN, TODENTAMINEN 3 KOEPAIKKAA PÄÄMAALAJEITTAIN BIOHIILI 10 15 MENETELMÄKOETTA SUORAKYLVÖ KIERTO LAIDUNNUS TIETOA HIILIVILJELYSTÄ VILJELYKIERTO VEDEN HALLINTA MIKROBIT MAA ANALYYSIT PELTOMETSÄ PARHAAT VILJELY MENETELMÄTPUUKUIDUT TARKKA SEOSVILJELY KIRJANPITO KOMPOSTIT KEVYT MUOKKAUS JATKUVA KASVIPEITE YHTEISTYÖ HANKKEET VILJELIJÄ RYHMÄT VARMENTA MINEN 100 HIILTÄSITOVAA MAATILAA TASOT KÄYNNISTYVÄT SAMANAIKAISESTI 2018
Carbon Action kattaa koko kentän Käytännön viljelijöiden osallistuminen kehitystyöhön 100 hiiliviljelijää ympäri Suomea Kova tieteellinen tutkimus Kenttäkokeet, laskentamallin kehittäminen etc. IL koordinoi, mukana SYKE, LUKE ja Helsingin, Tampereen ja Zurichin yliopistot. Monitieteistä huippuosaamista! Viestintä, koulutus ja vaikuttaminen Yleisviestintä, viljelijöiden kouluttaminen, vaikuttaminen ohjauskeinoihin Yritykset Lisääntyvä kiinnostus. Yhteistyö tällä hetkellä: Valio, Altia, Viking Malt, S-ryhmä ja Apetit, keskusteluja käynnissä monen muun tahon kanssa
Terve maaperä varastoi hiiltä ja tuottaa suuremmat sadot ilman päästöjä vesistöihin.
Hiilitilat 108 erilaista maatilaa eri puolilla Suomea Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla yhdellä peltolohkolla Koulutus, vertaisoppiminen, yhteistyö tutkijoiden kanssa
Valio mukaan hiilen varastoimistalkoisiin
Ilmastonmuutos Mielekkyys ja motivaatio, osaaminen Kannattavuus Biodiversiteetti Kierrätys Valumat vesistöihin NYT entä 2021, 2024? Meidän täytyy hoitaa maaperä kuntoon ja muuttaa viljelykäytäntöjä: muuten mikään ei parane pysyvästi
IX Nessling Symposium Soil at Risk 25.11.2020 yhteistyössä BSAG:n kanssa