Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja



Samankaltaiset tiedostot
Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Mikä on elinympäristö?

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Ravintoketju & ekosysteemi

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

Tekemistä varhaiskasvatukseen

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Tekemistä alakouluille

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Luonnonsuojelu. Ikä: vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Sisällys. Omatoimista oppimista. Työpajat. Tavoitteet. Muut sarjan aiheet:

Erilaisia elinympäristöjä 1: Ravintoketju ja ravintoverkko

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Vesijärven ötököitä. kasveja

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Johdat us eläinplankt onin maail maan

EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa.

Vastauksia ala-asteen tehtäviin

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Lataa Eläinten MM-kisat - Camilla de la Bedoyere. Lataa

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Lataa Korallimeren otuksia - Ken Malanin. Lataa

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

Keski-Suomen luontomuseo

Predaatio. Petojen saalistusstrategiat. Suolen sisällön analyysi (havaittu dieetti) Valikoiva saalistus. Predaatiosykli

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Suojellaan yhdessä meriämme!

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Vertailevia järvitutkimuksia

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Korttien avulla voi esimerkiksi

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

SHELLYFISH TUOTELUETTELO JA HINNASTO ÄYRIÄISET JA KALAT

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Lasten SUURPETO-OPAS

Lataa Vesiviljely - Juhani Niinimäki. Lataa

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Miten kasvit saavat vetensä?

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Tunnista lajit ja logot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

64 kaksipuolista värillistä kuvakorttia, jotka on jaettu kahdeksaan kahdeksan kortin sarjaan peliohjeet

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

SHELLYFISH TUOTELUETTELO JA HINNASTO ÄYRIÄISET JA KALAT

Biologia ylioppilaskoe

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

TUTKIJANVIHKO lk

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen

Keski-Suomen luontomuseo

Mobiilit luontorastit

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Kalmarit, seepiat, tursaat

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Keski-Suomen luontomuseo

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Sisältö. Peli kehittää. Materiaaliin tutustuminen. Aktiviteetteja. Kielipelit. Havainnointipeli OHJE / PELIOHJE 1 (6) TUOTE: Luontopeli

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

Nurmet rahaksi ja Euro Maito

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro

HYLKEET JA MERIMETSOT

Lasten ympäristöopas

Lämpötila. Ruokavalio. Kosteus

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Transkriptio:

Ravintoketjut

Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja 3. Lisääntyminen Kykenee tuottamaan jälkeläisiä 4. Ravinnonsaanti Saa energiaa syömästään ruuasta

Elämän ehdot 5. Kasvu voi käyttää energiaa kasvaakseen suuremmaksi ja korjatakseen soluvaurioita 6. Aistiminen Saa tietoa ympäröivästä maailmasta aistien - kuten näkö, tunto, haju ja kuulo - avulla. 7. Kuonaneritys Kykenee poistamaan kehostaan kuona-aineita

Tuottajat Jokainen elävä olento tarvitsee energiaa selvitäkseen hengissä. Energiaa käytetään kasvuun, liikkumiseen ja hengittämiseen. Kasvit saavat energiansa suoraan auringosta. Siksi niitä kutsutaan tuottajiksi. Kasvit tuottavat yhteyttämiseksi kutsutussa prosessissa auringonsäteilyn avulla hiilidioksidista ja vedestä happea ja sokeria (glukoosia) Merilevää

Kuluttajat Kaikki eläimet ovat kuluttajia, koska niiden on käytettävä kasveja tai toisia eläimiä energianlähteenään. Kuluttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1.Kasvinsyöjät (Herbivorit) 2.Lihansyöjät (Karnivorit) 3.Kaikkiruokaiset (Omnivorit)

Kasvinsyöjät Eläimet saavat energiaa syömällä. Eräät eläimet syövät kasveja. Niitä kutsutaan kasvinsyöjiksi, eli herbivoreiksi. Niitä voidaan kutsua myös primaarikuluttajiksi. Karppi on kasvinsyöjäkala.

Lihansyöjät Eräät eläimet syövät toisia eläimiä. Niitä kutsutaan lihansyöjiksi, eli karnivoreiksi. Niitä voidaan kutsua myös sekundaarikuluttajiksi, koska ne kuluttavat kuluttajia. Pingviinit ovat karnivoreja.

Kaikkiruokaiset Eräät eläimet syövät sekä kasveja että eläimiä. Niitä kutsutaan kaikkiruokaisiksi, eli omnivoreiksi. Ihmiset ovat omnivoreja, samoin merikilpikonnat.

Pedot Petoeläimet syövät toisia eläimiä. Hait syövät kaloja, eli ne ovat petoja.

Saaliit Mikä tahansa eläin, jonka toinen eläin ottaa kiinni ja tappaa ruuakseen, on saalis. Kalat ovat saaliita, koska hait syövät niitä.

Pedot ja saaliit Eläin voi olla samaan aikaan niin saalis kuin saalistajakin. Esimerkiksi pingviinit ovat petoja, koska ne syövät kaloja; mutta myös saaliita, koska hait syövät pingviinejä.

Ravintoketju Ravintoketjun avulla voidaan esittää mikä syö mitäkin. Saukko syö kalan.

Ravintoketju Ravintoketjut alkavat aina kasveista, koska ne ovat tuottajia. Ravintoketju toimii vain yhteen suuntaan. Photo credit Sue Pizarro Levä on erakkoravun ruokaa, Mustekala syö erakkorapuja.

1. esimerkki ravintoketjusta Aurinko Kasviplankton Eläinplankton Sinivalas

2. esimerkki ravintoketjusta Aurinko Kasviplankton Eläinplankton Tiikerihai Valekarettikilpikonna Meduusa

3. Esimerkki ravintoketjusta Aurinko Kasviplankton Eläinplankton Hylje Silli

4. Esimerkki ravintoketjusta Aurinko Kasviplankton Eläinplankton Hai Hylje Makrilli

5. Esimerkki ravintoketjusta Aurinko Kasviplankton Eläinplankton Merisaukko Tursas Taskurapu

Ravintoketjun huipulla On eläimiä, joita mikään ei saalista. Tälläisten eläinten sanotaan olevan ravintoketjun huipulla. Ei ole olemassa petoa, joka saalistaisi haita, siispä hai on ravintoketjun huipulla. Myös ihmisten voidaan sanoa olevan ravintoketjun huipulla.

Ravintoverkot Suurin osa pedoista saalistaa monenlaisia eläimiä ruuakseen; samoin siis saaliseläimet kelpaavat monelaisten eläinten ravinnoksi. Valkohai syö tonnikalaa, hylkeitä, merikilpikonnia ja monia muita otuksia. Planktonia syövät monelaiset eläimet: sinivalaat, katkaravut, meduusat ja monet muut.

Ravintoverkot Ravintoverkkojen avulla voidaan esittää mitä eläimet käyttävät ravintonaan. Ne ovat monimutkaisempia kuin ravintoketjut. Niiden avulla voidaan esittää, että saaliilla on useita saalistajia; että saalistajilla on useita saaliseläimiä.

Miltä ravintoverkko näyttää? Tiikerihai Keihäsrausku Merikilpikonna Taskurapu Meritähti Katkarapu Meduusa Simpukka Kasviplankton Eläinplankton Aurinko

Mitä jos ketju katkeaa? Ravintoverkon eliöt ovat riippuvaisia toisistaan. Jos jokin lenkki ravintoverkossa katoaa, ovat vaikeuksissa myös ne eläimet, jotka käyttivät kyseistä eläintä ruokanaan: niiden on etsittävä uusi ravinnonlähde tai nekin häviävät. Uuden ravinnonlähteen käyttämisellä voi olla suuri vaikutuksia useisiin ravintoverkkoihin.

Mitä jos ketju katkeaa? On tärkeää, että me ihmiset huolehdimme ravintoverkkojen säilymisestä vahingoittumattomina ja syömme kestävin menetelmin tuotettua ruokaa. Saasteiden ja ilmaston lämpenemisen aiheuttamat ympäristömuutokset voivat johtaa joidenkin eläinten sukupuuttoon kuolemiseen. Se vaikuttaa ravintoverkkojen kautta moniin eliöihin. Elinympäristöjä, ravintoverkkoja ja eliöitä tulee suojella kaikin mahdollisin keinoin. Kierrätä, kuluta vähemmän ja käytä uudelleen!