LÄTKÄÄ HYVÄSSÄ SEURASSA!
Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Kiekko-Vantaa, Itä ry:n toiminnassa mukana oleville. Ohjeiden tarkoitus on selkeyttää joukkueiden toimintaa ja auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kiekko-Vantaa, Itä ry:n hallituksella on mahdollisuus tehdä näihin ohjeisiin tarvittaessa muutoksia kesken kauden. Tämän opaskirjasen ohjeet täydentävät Kiekko- Vantaa, Itä ry:n sääntöjä ja seuran hallituksen tekemiä päätöksiä. LÄTKÄÄ HYVÄSSÄ SEURASSA! YHTEISTYÖSSÄ KIEKKO-VANTAA ITÄ ry (Itä-Vantaa) www.kiekkovantaa.fi/ita ETELÄ-VANTAAN URHEILIJAT EVU ry (Länsi-Vantaa) www.evu.fi/luistelukoulut G C2-juniorijoukkueet (=6 14-vuotiaat) C1-, B- ja A-harrastejoukkueet (=15 20-vuotiaat) KIEKKO-VANTAAN JUNIORIT ry www.kiekkovantaa.fi/juniorit Kilpaurheilujoukkueet C-,B- ja A-junioreille (15-20-vuotiaat) KIEKKO-VANTAA ry www.kiekko-vantaa.fi Miesten edustusjoukkue Mestis
SISÄLLYS 1. TOIMINNAN TARKOITUS 2. VASTUUELIMET SEURASSA 3. VISIO, MISSIO JA STRATEGIA 4. JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN 5. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 6. HARJOITTELU 7. OTTELUT / TURNAUKSET 8. VALMENNUS / OHJAUS 9. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT 10. VANHEMMAT 11. VARUSTEET 12. TALOUS 13. JÄÄVUOROT 14. MATKUSTAMINEN ULKOMAILLE 15. SEURAN VAIHTO (PELAAJASIIRROT) 16. PELAAJAN RANKAISEMINEN JA/TAI EROTTAMINEN JOUKKUEESTA 17. JÄÄKIEKON SINETTISEURA 18. SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO 19. JÄÄKIEKKOTUOMARIT 20. YMPÄRISTÖOHJELMA KIEKKO-VANTAA ITÄ R.Y. Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Kiekko-Vantaa, Itä ry:n toiminnassa mukana oleville. Ohjeiden tarkoitus on selkeyttää joukkueiden toimintaa ja auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kiekko-Vantaa, Itä ry:n hallituksella on mahdollisuus tehdä näihin ohjeisiin tarvittaessa muutoksia kesken kauden. Tämän opaskirjasen ohjeet täydentävät Kiekko- Vantaa, Itä ry:n sääntöjä ja seuran hallituksen tekemiä päätöksiä. 1.TOIMINNAN TARKOITUS Kiekko-Vantaa, Itä ry., K-Vantaa on, vuonna 2001 perustettu, juniorijääkiekkoiluun keskittynyt urheiluseura. Joukkueita seurassa on kaikissa ikäluokissa, nuorimmasta G:stä alkaen ja pelaajia näissä joukkueissa on noin 600. Lisäksi seuran luistelukoulussa on mukana noin 140 lasta. Suomen Jääkiekkoliitto myönsi seuralle Nuori Suomi -sinetin helmikuussa 2004. Kiekko-Vantaa tunnetaan vahvasta juniorityöstään ympäri maata. Seuran tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle lähiseudun pojalle ja tytölle mukava harrastus jääkiekon parissa. Toimintaideologiassa on huomioitu liikunnalliset, kasvatukselliset ja kilpailullisettavoitteet ja nuorimmissa ikäluokissa seuran toimintaideologian avainsanoja ovat: kaikille hauskaa yhdessäoloa. Toisaalta korkeatasoinen valmennus takaa sen, että Kiekko-Vantaassa pelaaja saa askel askeleelta taitojen kehittyessä valmiudet edetä huipulle asti. Kiekko-Vantaan joukkueiden valmentajat ovat koulutettuja ja kouliintuneita sekä jääkiekossa että kasvattajina. Seura panostaa valmentajien ja ohjaajien koulutukseen heti luistelukoulusta lähtien. Kiekko-Vantaan toiminta on keskittynyt Itä-Vantaalle, mutta toimintaa on myös muissa lähialueiden jäähalleissa, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet jääkiekkoilun harrastamiseen. HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Joni Lindström, puheenjohtaja 050 370 1607 Jani Loikala, varapuheenjohtaja, urheilutoimi 040 565 0701 Esa Viitanen, valmennuspäällikkö 050 357 4114 A-P Muurimäki, seurakoordinaattori 050 576 3278 Taisto Lännenmäki, talouspäällikkö 050 523 1339 Tapio Tuominen, seura-asusteet ja varusteet 040 553 3262 Jari Topra, seura-asusteet ja varusteet 040 841 1425 Harri Peltola, urheilutoimi 0400 817 673 Tero Pekanpalo, urheilutoimi 0400 690 766 Juha Suhonen, markkinointi 050 568 6833 Anssi Aura 0400 783 242 Hallituksen jäsenten sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kiekkovantaa.fi 6 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 7
2. VASTUUELIMET SEURASSA 2.1 SEURAN ORGANISAATIOKAAVIOT Jäsenistö muodostuu joukkueiden pelaajista ja toimihenkilöistä, sekä pelaajien vanhemmista. Jääkiekkoseura Kiekko-Vantaa, Itä ry on yleishyödyllinen yhdistys, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää seuran varsinainen vuosikokous, joka kokoontuu sääntömääräisesti sekä keväällä että syksyllä. Kevätkokouksessa tärkeimmät päätettävät asiat ovat toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen, seuran puheenjohtajan ja hallituksen valinta sekä vuosittaisten jäsenmaksujen vahvistaminen. Syyskokouksen tärkeimmät päätettävät asiat ovat tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille, sekä edellisen toimintavuoden talous- ja toimintakertomukset. Molemmissa kokouksissa voidaan tehdä päätöksiä myös sellaisista seuran kannalta merkittävistä asioista, jotka kuuluvat vuosikokouksen päätettäviksi. 2.2. HALLITUS 2013 2014 JA TOIMIHENKILÖT Seuran hallitus valvoo seuran juoksevia asioita, tekee päätökset ja valmistelee seuran varsinaiset kokoukset. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka saatetaan joukkueiden tietoon tarvittavin osin. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai useamminkin tarpeen vaatiessa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 6 10 jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, talouspäällikön, sihteerin ja muut henkilöt vastaamaan hallituksen eri tehtävistä. Hallitus valitsee ainakin seuraavat toimihenkilöt vuosittain hoitamaan seuran sisäisiä toimintoja: varustevastaava, seuralehtivastaava sekä jäänjakajan. Muita ajankohtaisia asioita varten valitaan toimihenkilöitä tarpeen mukaan. Lisäksi hallitus valitsee seuran valmennuspäällikön ja muut seuran toimihenkilöt. Seuralla on valmennuspäällikkö vastuualueenaan mm. valmentajien koulutus, luistelu- ja kiekkokoulu sekä maalivahtivalmennus ja seurakoordinaattori, joka vastaa jäänjaosta, taloushallinnosta ja toimistosta. 2.2.1. KUMMITOIMINTA Hallitus valitsee keskuudestaan jokaiselle ikäluokille kummin, jonka tehtävänä on seurata joukkueen toimintaa ja toimia joukkueenjohtajan ja joukkueen muiden toimihenkilöiden apuna ja tukihenkilönä. Kummi voi osallistua myös joukkueen kokouksiin. IKÄRYHMÄJOUKKUEET JA LUISTELUKOULU VALMENTAJAT JA OHJAAJAT VALMENNUS- PÄÄLLIKKÖ HARRASTAJAT HALLITUS JÄSENET VUOSIKOKOUS JOUKKUEENJOHTAJAT, TALOUDENHOITAJAT JA HUOLTAJAT SEURATOIMINNAN KOORDINAATTORI 2.3. ONGELMANRATKAISUELIN Valmennuksen ja peluuttamisen ongelmat ratkaisee seuran ongelmaratkaisuelin joka koostuu valmennuspäälliköstä, 1 2 valmentajasta ja 1 2 joukkueenjohtajasta, kuitenkin ryhmän koko on enimmillään 4 henkilöä ja yhden jäsenistä tulee olla Kiekko-Vantaa Itä Ry:n sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsen. Valmennuspäällikkö valitsee ja vahvistuttaa kokoonpanon ennen kauden alkua hallituksessa. Ongelmaratkaisuelin kokoontuu aina tarvittaessa. Kaudella 13-14 he ovat Joni Lindström, A-P Muurimäki, Juha Suhonen sekä Esa Viitanen 2.4. TOIMISTO Läntinen Valkoisenlähteentie 52 01300 Vantaa ita@kiekkovantaa.fi, www.kiekkovantaa.fi/ita/ Seurakoordinaattori A-P Muurimäki / S-posti ap.muurimaki@kiekkovantaa.fi / Puhelin 050 576 3278 Valmennuspäällikkö Esa Viitanen / S-posti esa.viitanen@kiekkovantaa.fi / Puhelin 050 357 4114 Luistelukoulun rehtori Eero Heikkinen / S-posti eero.heikkinen@kiekkovantaa.fi www.kiekkovantaa.fi/ Joukkueiden harjoitusajat kotisivuilla www.kiekkovantaa.fi/ita 2.5. JOUKKUEET JA LUISTELUKOULUT 2013 2014 LUISTELUKOULU / LEIJONA-KIEKKOKOULU /TYTÖT K-Vantaa 06 ikäluokka K-Vantaa 05 ikäluokka K-Vantaa 04 ikäluokka K-Vantaa 03 ikäluokka K-Vantaa 02 ikäluokka K-Vantaa 01 ikäluokka K-Vantaa 00 ikäluokka K-Vantaa C-Itä K-Vantaa B-Itä K-Vantaa A-Itä K-Vantaa Miehet K-Vantaa Huru-Ukot K-Vantaa N.H.L (naiset) KIEKKO-VANTAA JUNIORIEN JOUKKUEET K-Vantaa C2 K-Vantaa C K-Vantaa B2 K-Vantaa B 8 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 9
3. VISIO, MISSIO JA STRATEGIA 20122017 4. JOUKKUEIDEN MUODOSTAMINEN Seuran visio, viidessä vuodessa olemme ammattitaitoisempi, vähintään 900 aktiivisen harrastajan ja heidän perheidensä jääkiekkoseura jolla on käytettävissä Vantaalla vähintään 6 kaukaloa (sekä oheisharjoittelutiloja). Seuran missio Seura mahdollistaa jääkiekon harrastamisen sekä kilpailemisen taito- ja motivaatiotason mukaisessa ryhmässä Jääkiekkoliiton Suomi-kiekon linjausten mukaisesti. Seuran strategia Urheilijan kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen kehityksen tukeminen. K-Vantaa A Pelaajapolun rakentaminen harraste- tai kilpakiekkoon urheilijan tahto- ja taitotason mukaan Harjoittelukulttuurin luominen ja sisäistäminen Monipuolisen omaehtoisen urheilun lisääminen Osaamisen lisääminen toiminnan kaikilla osa-alueilla. Valmennusosaamisen laadun ja valmentajien arvostuksen nostaminen Pitkäjänteisen ja johdonmukaisen toimintailmapiirin rakentaminen Toimihenkilöiden koulutuksen tehostaminen Hallitustyöskentelyn tehostaminen Joukkueiden toiminnan tason nostaminen ja toimintaedellytysten parantaminen: Vanhempien ja muiden sidosryhmien aktivoiminen vapaaehtoistoimintaan Olosuhteiden kehittäminen ja maksimaalinen hyödyntäminen Kustannusten pitäminen kohtuullisina Arvostuksen, innostavan yhteistyön ja yhteisöllisyyden rakentaminen: Seuran aseman vahvistaminen ja positiivisen ilmapiirin luominen Ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen 4.1. LUISTELUKOULUT Luistelukoulu on syksyisin käynnistyvä 4 7 -vuotiaille tytöille ja pojille tarkoitettu, luistelun ja mailankäsittelyn perusteita opettava jakso. Luistelukoulu tarjoaa edullisen mahdollisuuden tutustua jääkiekkoiluun. Luistelukoulussa lasta ohjataan ja kannustetaan valloittamaan vaikea liikkumiselementti (jää) ja sitä kautta kokemaan onnistumisen elämyksiä positiivisessa ilmapiirissä. Harjoitukset ovat kerran viikossa ja kausi päättyy keväällä maalis-huhtikuussa. Luistelukoulun maksu sisältää pelaajan jäsenmaksun, vakuutuksen, jääharjoitukset kerran viikossa, mailan, paidan ja diplomin. Luistelukoulun ohjaajina toimivat Kiekko-Vantaan valmentajat, organisoinnista vastaa seuran hallituksen nimeämä henkilö. Pakollisina varusteina luistelukoulun jääharjoituksissa ovat: luistimet kypärä + ristikko kaulasuojus käsineet 4.2. LEIJONA-KIEKKOKOULU (LKK) LKK on Suomen jääkiekkoliiton lanseeraama kiekkokoulu 5-7 -vuotiaille, jonka opetuksellinen sisältö on jaettu seuraavasti: Lajitekniikka (luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka). Pelin opettaminen Leikit ja Kisat Kasvatus LKK sulautetaan seuran omaan pelaajapolkuun luistelukoulun ja joukkueeseen siirtymisen väliin. Seura nimeää ja kouluttaa ohjaajat. Harjoitukset ovat kerran viikossa, kausi käynnistyy syksyllä ja päättyy maalis-huhtikuussa. LKK-maksu sisältää pelaajan jäsenmaksun, vakuutuksen, jääharjoitukset kerran viikossa, mailan, Leijonapaidan ja diplomin. Pakollisina varusteina Leijona-kiekkokoulussa on jääkiekkovarustus. 4.3. JOUKKUEISIIN SIIRTYMINEN Leijona-kiekkokoulusta muodostetaan keväällä seuran G-juniorit. G-junioreissa on 4 6 tasavahvaa joukkuetta, jotka muodostavat 2 harjoitusryhmää. Joukkueet muodostetaan ensisijaisesti yhdestä ikäluokasta ja jako tehdään pääsääntöisesti asuinpaikan perusteella (länsi, itä). Joukkueet pelaavat SJL:n sääntöjen mukaista Leijonaliigaa. Ikäluokan joukkueilla on yhteinen talous ja joukkueenjohto. 4.4. PELAAJAN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Yksittäisen pelaajan kehitystä seurataan kolmen pääkokonaisuuden osa-alueella: fyysiset ominaisuudet, lajitaidot ja henkiset valmiudet. Samanikäisillä lapsilla voi olla jopa neljän vuoden ero fyysisessä ja henkisessä kasvussa. Lisäksi valmentajien/ohjaajien tulee antaa pelaajille henkilökohtaista palautetta kehittymisestä suullisesti (suositellaan myös kirjallisesti) ja teettää pelaajilla itsearviointeja alkaen E1-junioreista. Kehittymisen arvioinnin osana tulee valmentajien ja ohjaajien seurata myös pelaajien koulumenestystä. Seuran valmennuspäällikkö ja mv-valmentaja tarkkailevat kausittain pelaajien osaamista joukkueen valmentajien/ohjaajien lisäksi. Kehittyneellä pelaajalla on mahdollisuus pelata vanhemmassa ikäluokassa. Päätöksen siitä tekee valmennuspäällikkö. 4.5. TASOTARKASTUKSET Tasotarkastuksilla tarkoitetaan pelaajien testien, lajitaito laatuarviointien ja pelikypsyys arviointien perusteella tehtyjä yksilöarviointeja, joiden avulla voidaan tarvittaessa siirtää pelaajaa joukkueesta toiseen, jotta pelaaja saa sopivaa harjoitusta ja oikean tasoisia pelejä. Kauden aikana tehdään tarkistuksia tarpeen mukaan, mutta suuremmat tarkistukset tehdään pääsääntöisesti elo-syyskuussa sekä joulutauolla. Pelaajia tarkkaillaan jatkuvasti eri tahojen toimesta. Valinnat ovat aina viimekädessä eri henkilöiden näkemyksiä. Siksi tarkkailijoita on aina useampia. Näkemysten mennessä ristiin, lopullisen päätöksen tekee aina valmennuspäällikkö. 10 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 11
4.5.1. JOUKKUETOIMINTA KIEKKO-VANTAA ITÄ RY:SSÄ G1-, F2- JA F1-JUNIORIT (6-9-VUOTIAAT): Kolme ensimmäistä vuotta pelataan SJL:n sääntöjen mukaista Leijonaliigaa. Nämä pelit pelataan 4vs4 tai 5vs5 peleinä, jolloin mahdollisimman monelle tulee onnistumisen elämyksiä kiekonhallinnan ja maalien tekemisen muodossa. Ikäluokista muodostetaan noin 10 pelaajan tasavahvoja pelijoukkueita. E2-,E1-, D2- JA D1- JUNIORIT (9-14-VUOTIAAT) Neljäntenä pelivuonna pelataan ensimmäistä kertaa isolla kentällä (=normaali jääkiekkokaukalo) 5vs5-peliä. Seura muodostaa noin 15-18 pelaajan tasojoukkueita niin paljon kuin se jää- ja pelaajaresurssien puitteissa on mahdollista. Joukkueet pelaavat pääkaupunkiseudun alueen tasosarjoissa (AAA-, AA- ja A-tasot). HARRASTEJOUKKUEET KASVATTAJASEUROISSA: C2-, C1-, B- ja A-junioreille (14 20-vuotiaat), jotka eivät halua tai mahdu pelaamaan jääkiekkoa kilpailumielessä, kasvattajaseurat pyrkivät perustamaan harrastejoukkueita. Joukkueet osallistuvat Jääkiekkoliiton sarjoihin. Seurassa on myös miesten 2-div-joukkue. NAISTEN JOUKKUE: Seurassa toimii naisten harrastejoukkue ja toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti Kiekko-Vantaan junioreiden äideille. IKÄMIESJOUKKUEET: Kiekko-Vantaa Itä ry:ssä on joukkue myös ikämiehissä. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti joukkueiden toimihenkilöille ja pelaajien vanhemmille. 4.5.2. JOUKKUETOIMINTA KIEKKO-VANTAA JUNIORIT RY:SSÄ 5. PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 5.1. G F-JUNIORIT (LEIJONALIIGA) G- ja F-junioreissa pelataan Leijonaliigaa SJL:n juniorisääntöjen mukaisesti siten, että jokainen pelaaja pelaa jokaisessa ottelussa yhtä paljon. Lisäksi edellytämme pelaajien kierrättämistä kaikilla pelipaikoilla kauden aikana. Leijonaliigassa on kaikkien halukkaiden saatava kokeilla myös maalivahdin pelipaikkaa. 5.2. E2- JA D-JUNIORIT E2- ja D-junioreissa peluutetaan koko kauden puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus mitataan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä. Seura suosittelee pelaajien kierrättämistä eri pelipaikoilla kauden aikana, pois lukien maalivahdit. Huomioitavaa on, että eri sarjatasoilla voi olla eri pelimäärät, jolloin pelimäärissä voi olla sarjatasosta riippuvia eroavaisuuksia. 5.3. C2-, C1-,B-, A-ITÄ C2 A junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Pyrkimyksenä on kuitenkin että idän joukkueissa peluutetaan koko kauden puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus mitataan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä. 5.4. C2, C1-, B-JUNIORIT A C2 A junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. 5.5. HUOMIOITAVAA Seuran, joukkueen tai SJL:n sääntöjen noudattamatta jättäminen, muut mahdolliset rangaistukset, kurinpidolliset seikat, velvoitteiden laiminlyönnit, harjoituksista ja/tai ilmoittamatta jätetyt poissaolot yms. voivat tehdä poikkeuksia tasapuoliseen peluuttamiseen. Suosittelemme otteluissa kolmella kentällisellä pelaamista E-junioreista eteenpäin. Sairaana tai loukkaantuneena ei saa harjoitella tai pelata. Kiekko-Vantaa Juniorit ry on kilpaurheiluseura, joka tarjoaa lahjakkaimmille ja motivoituneimmille kasvattajaseurojen pelaajille mahdollisuuden kehittyä jääkiekkoilijoina ja urheilijoina valtakunnallisella tasolla. Kasvattajaseurojen (Kiekko-Vantaa Itä ja EVU) D1-junioreista valitaan C2 ylialuesarjaan pyrkivä joukkue joka C1- junioreissa pyrkii C-SM- sarjaan. Seuraavana kahtena vuonna pelaajalla on mahdollisuus pelata B- ja B2- joukkueissa (B-juniorit 16 18-vuotiaita). Näiden joukkueiden tavoite on pelata mahdollisimman korkealla valtakunnallisella sarjatasolla sekä kehittää pelaajia A-junioreihin ja miesten Mestis-joukkueelle. Juniorivuosien kahtena viimeisenä vuonna pelaajalla on mahdollisuus pelata A-junioreiden joukkueessa (18 20-vuotiaat). 4.5.3. KIEKKO-VANTAA MIESTEN EDUSTUSJOUKKUE MESTIS Vantaan kiekkoperheen huipulla on miesten Mestis-joukkue. 12 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 13
6. HARJOITTELU Valmentajat/ohjaajat tekevät kauden harjoittelusta kausisuunnitelman (koko kausi, sekä erikseen kesä ja talvi) huomioiden joukkueen taloussuunnitelman. Kausi- ja taloussuunnitelma esitetään joukkueen vanhempainkokouksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen suunnitelmat toimitetaan vielä seuran hyväksyttäväksi. Jääkausi alkaa kaikilla (ei luistelukoulu eikä LKK) viimeistään elokuussa kun koulut alkavat ja päättyy huhtikuussa. F1-junioreissa ja nuoremmissa ikäluokan rinnakkaisjoukkueet saavat samat jääharjoitusmäärät. E2-junioreissa ja vanhemmissa jääharjoitusvuoroihin vaikuttavat joukkueen ikäluokka ja taso. Joukkueilla voi jäävuorojen lisäksi olla salivuoroja käytettävissä Seura järjestää viikoittain tapahtuvan tehojään F1-E2 junioreille ja talentjään E1-C1 ikäluokkien pelaajille. Valmentajat nimeävät osallistuvat pelaajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Harjoittelun painopiste on lajitaitoharjoittelussa. Valmennusstrategiaan kuuluu myös omatoiminen harjoittelu, kotiläksyistä vastaa joukkueen valmentaja ja seuranta tapahtuu harjoitus päiväkirjan avulla. Omatoimisen harjoittelun tueksi seura tarjoaa jäälistan mukaisia mailajäitä. Seura järjestää maalivahtien erikoisharjoittelua F1-C1-junioreille. Jos joukkueella ei ole mv-valmentajaa, on valmentajien sovittava keskuudestaan mv-valmennuksesta vastaava. 7. OTTELUT / TURNAUKSET Joukkueet osallistuvat SJL:n alueen sarjoihin. Seura ilmoittaa joukkueet ko. sarjoihin. Seura ei aseta menestystavoitteita D-junioreille ja nuoremmille, vaan antaa valmentajille/ohjaajille mahdollisuuden keskittyä yksilöiden kehittämiseen. Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen toimintaja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden alueen, liiton ja seuran säännöt ja ohjeet (esimerkiksi F-juniorit pelaavat Leijona-liigan säännöillä). Turnauksissa tulee huomioida seuran, alueen ja liiton antamat ohjeet. Joukkueen tulee anoa ottelulupa seuralta seuraavissa tapauksissa (seura anoo luvan alueelta): joukkue pelaa ottelun/turnauksen ulkomailla joukkue pelaa ottelun ulkomaista joukkuetta vastaan kotimaassa joukkue järjestää turnauksen. 8. VALMENNUS / OHJAUS Seura valitsee joukkueiden vastuuvalmentajat joukkueisiin ja luistelukouluihin. 8.1.1 TOIMINTAA LASTEN EHDOILLA: E-junioreissa ja nuoremmissa ohjaaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Ohjaamisessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu, siten että jokainen pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä. D-junioreissa ja vanhemmissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta tasosta riippumatta, sekä auttaa heitä kasvamaan hyvän itsetunnon omaaviksi kansalaisiksi. JÄÄKIEKKO ON KIVAA! Oppimisen kannalta toimintailmapiiri ratkaisee kaiken. Sen synnyttämisessä ja ylläpitämisessä myös vanhemmilla on merkittävä tehtävä. POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN: Poissaoloista ilmoittaminen valmentajille on tärkeää peli- ja harjoitustapahtuman suunnittelun takia. Pelaajan pitää ilmoittaa harjoituksista tai pelistä poissaolostaan valmentajalle heti kun se on tiedossa. Pelaajaa ei rangaista tai moitita poissaolosta, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla. 8.1.2 VALMENTAJAT / OHJAAJAT Kiekko-Vantaa, Itä ry:n valmennuksen organisoinnista vastaa valmennuspäällikkö. Jokaisella joukkueella on koulutettu vastuuvalmentaja sekä tarvittava määrä valmentajia/apuvalmentajia ja/tai ohjaajia. Seura tekee jokaisen vastuuvalmentajan ja valmentajan kanssa valmentajasopimuksen. 8.1.3 VASTUUVALMENTAJAN TEHTÄVÄT 1. Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta. 2. Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä 3. Yksittäisten harjoitteiden minuuttikohtainen suunnittelu. 4. Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin. 5. Otteluiden ja harjoitusten johto. 6. Kauden toimintasuunnitelmaesityksen laadinta vanhemmille yhdessä joukkueenjohtajan kanssa. 7. Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu (kausi- ja kuukausisuunnitelmat). 8. Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa. 9. Läsnäolovelvollisuus. 10. Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa. 11. Osallistumisvelvollisuus valmentajakerhon tilaisuuksiin. 12. Valmentajasopimuksen mukainen toiminta. 13. Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille, sekä toimia seuran yhteiskuvaa nostavasti. 14. Osallistumisvelvollisuus vanhempain kokoukseen, sekä vanhempien informointi vähintään kerran syys- ja kerran kevätkaudella valmennussuunnitelmasta. 14 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 15
9. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT Seuran joukkueissa tulee olla nimettyinä seuraavat toimihenkilöt: Vastuuvalmentaja (valmennuspäällikkö valitsee seura vahvistaa valinnan) Apuvalmentaja/ohjaaja (valmennuspäällikkö valitsee seura vahvistaa valinnan) Maalivahtivalmentaja (valmennuspäällikkö valitsee seura vahvistaa valinnan) Joukkueenjohtaja (vanhempainkokous valitsee seura vahvistaa valinnan) Varajoukkueenjohtaja (vanhempainkokous valitsee) Taloudenhoitaja (vanhempainkokous valitsee seura vahvistaa valinnan) Nämä henkilöt ovat joukkueen toimihenkilöitä, joista muodostetaan joukkueen johtoryhmä. Johtoryhmä vastaa kauden toiminnan toteutumisesta, tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Toimihenkilöiden tulee olla seuran jäseniä. Huoltajat (vanhempainkokous esittää joukkueen johtoryhmä nimeää) Lisäksi joukkueella tulee olla muita toimihenkilöitä, (jotka joukkueen johtoryhmä nimeää) kuten esimerkiksi joukkueen tositetarkastajat sekä erilaisia työryhmiä mm. varainhankinta-, toimitsija-, talkooryhmä jne. 9.1. TOIMIHENKILÖIDEN VALINTA Joukkueen toimihenkilöt valitaan joukkueen vanhempainkokouksessa kaudeksi kerrallaan. 9.1.1. MUITA TOIMIHENKILÖITÄ (EIVÄT OLE VIRALLISIA TOIMIHENKILÖITÄ) tositetarkastajat 2 kpl viestintävastaava projektivastaava nettivastaava turnausvastaava Seuran toimintaohjeet edellyttävät kahden tositetarkastajan valintaa. Tositetarkastajien (2) tulee olla joukkueen vanhempainkokouksen valitsemia. Joukkueen tositetarkastajana ei voi olla taloudenhoitaja eikä muu toimihenkilö. 9.2. TOIMIHENKILÖIDEN VELVOLLISUUDET Joukkueen johtoryhmän jäsenet ovat seuran edustajia ikäryhmässä. He vastaavat ikäryhmän/ joukkueen toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta vanhempainkokouksen, seurajohdon ja valmennuspäällikön hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa. He vastaavat myös ikäryhmän/joukkueen seuravelvoitteiden täyttymisestä. Toimihenkilöt ja taloudenhoitajat ovat velvollisia hoitamaan toimihenkilöille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen, ohjeiden ja sopimuksen mukaisesti, Nuori Suomi -hengessä. Toimihenkilöiden työtä helpottamaan on koostettu tämän opaskirjasen lisäksi materiaalipankki seuran nettisivuille, www.kiekkovantaa.fi/itä/muut/materiaalipankki Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja SJL:n sääntöjä, sekä joukkueen laatimia sisäisiä pelisääntöjä. Joukkueen sisäiset pelisäännöt eivät voi olla ristiriidassa em. säädösten kanssa. Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin mm. koulutustilaisuudet, jojo-, valmentaja- ja huoltajapalaverit. 9.2.1. VALMENTAJAT / OHJAAJAT Kiekko-Vantaa, Itä ry:n valmennuksen organisoinnista vastaa valmennuspäällikkö. Jokaisella joukkueella on koulutettu vastuuvalmentaja sekä tarvittava määrä valmentajia, apuvalmentajia ja/tai ohjaajia. Kiekko-Vantaa, Itä ry:n valmennuksen organisoinnista vastaa valmennuspäällikkö. Jokaisella joukkueella on koulutettu vastuuvalmentaja sekä tarvittava määrä valmentajia/ apuvalmentajia ja/tai ohjaajia. Seura tekee jokaisen vastuuvalmentajan ja valmentajan kanssa valmentajasopimuksen. 9.2.2. JOUKKUEENJOHTAJA Joukkueenjohtajan toimi on luottamustehtävä, johon nimetään vuodeksi kerrallaan. Jokaisessa Leijonaliiga-ikäluokassa on ikäluokasta vastaava joukkueenjohtaja, joka voi toimia myös pelijoukkueen joukkueenjohtajana. JOUKKUEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT A. SEURANÄKÖKULMA 1. Toimii seuran edustajana joukkueeseen päin ja joukkueen edustajana seuraan päin: tiedottaa seuran asioista ja tapahtumista joukkueen jäsenille viestittää joukkueen asioista ja tapahtumista seuraan päin vastaa seuran päätösten, ohjeiden ja velvoitteiden toteuttamisesta vastaa SJL:n päätösten, ohjeiden ja velvoitteiden noudattamisesta joukkueessa 2. Toimii välittäjänä seuran ja ikäryhmäjoukkueen välisessä keskustelussa kentän ääni tiedoksi seuraorganisaatioon henkilökohtaiset asiat hienovaraisesti (luottamuksellinen toiminta) 3. Vastaa ikäryhmäjoukkueen budjetin laadinnasta ja toimittamisesta seuralle taloudenhoitajan kanssa talouden toimintasuunnitelma 4. Vastaa joukkueen toimintasuunnitelman laadinnasta, kokoamisesta ja toimittamisesta seuralle vastuuvalmentaja kanssa urheilutoimintasuunnitelman laatimisesta joukkueen toiminnan suunnittelusta 5. Vastaa NuoriSuomi- ja joukkueen omien sääntöjen laadinnasta ja noudattamisesta laatii johtoryhmän kanssa yhdessä joukkueen säännöt seuran ohjeiden perusteella toimittaa NuoriSuomi-pelisäännöt valmennuspäällikölle asiat sovitaan yhteisesti vanhempainkokouksissa sopusoinnussa seuran arvojen, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden kanssa 6. Hyväksyy kulutositteet (ei omia, ne hyväksyy taloudenhoitaja) hyväksyy allekirjoituksellaan kulukorvaukset 16 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 17
ja toimittaa ne seuran toimistolle, josta kulukorvaukset maksetaan muun palkanmaksun yhteydessä 7. Vastaa pelaajien- ja toimitsijoiden pelipasseista sekä joukkueen jäsenrekisteristä valvoo, että ne ovat voimassa sekä pelaajilla että toimihenkilöillä huolehtii, että pelaajilla ja toimihenkilöillä on voimassa oleva vakuutusturva huolehtii, että vaihtoaitiossa ei ole pelaajia ilman tai vajavaisilla varusteilla 8. Laatii toimintakertomuksen 9. Vastaa seuran joukkueelle luovuttamista varusteista. 10. Vastaa yhteistyökumppaneille annetuista sitoumuksista merkittävät yhteistyösitoumukset hyväksytettävä ennakkoon seuran hallituksessa pitää kirjaa yhteistyökumppaneista ja tiedottaa niistä seuran hallitusta 11. Toimii pelaajasiirtoasioissa yhteyshenkilönä (siirroista päättää hallitus SJL:n Kilpailusääntöjen mukaisesti; siirrot tehdään seuran toimesta palvelusivustolla) lähtevän pelaajan seura- ja joukkuevelvoitteet (maksut, peli- ja harjoituspaidat) saapuvan pelaajan tietojen toimittamisesta seuralle 12. Osallistuu seuran joukkueenjohtajakokouksiin tai estyneenä sopii korvaavan edustajan 13. Osallistuu pyydettäessä valmennuspäällikköpalavereihin tai estyneenä sopii korvaavan edustajan 14. Vastaa joukkueen seuravelvoitteiden organisoinnista käyttää apuna muita toimihenkilöitä 15. Vastaa joukkueen www-sivujen ja SJL:n palvelusivujen päivityksestä. Joukkueen kaikki tapahtumat on kirjattava seuran tarjoamaan joukkuekalenteriin käyttäen apunaan muita toimihenkilöitä 16. Ilmoittaa joukkueen kummille sekä seuralle vanhempainkokouksista ja toimittaa niistä pöytäkirjat hyväksyttäväksi sähköisessä muodossa ennen joukkuejakelua. B. JOUKKUENÄKÖKULMA 1. Joukkueen johtoryhmän jäsen esimerkillinen toiminta 2. Vastaa ikäryhmän/joukkueen toimintamahdollisuuksien järjestämisestä ja turvaamisesta harjoituspaikat (mm oheisharjoitusten tilat ja varaukset) jääajat (varmista ja tarkista) pelit (ikäluokittain riittävästi ja valmennussuunnitelman mukaan) käytännölliset harjoituspaidat (ohjeet valmentajalta) ilmoitettava joukkueen poissaolot (turnaukset, leirit, harjoitusvieraspelit sekä kotona järjestettävät harjoituspelit) jäänjakajalle etukäteen riittävän ajoissa varustekoppeihin, ja seurapaitoihin liittyvät asiat seuran kautta 3. Toimii välittäjänä joukkueen vanhempien ja valmentajien välisessä keskustelussa luo ilmapiirin ja vastaa siitä esittää henkilökohtaiset asiat hienovaraisesti (luottamuksellinen toiminta) huolehtii omalta osaltaan valmentajille työrauhan tukee valmennusta (edellyttää vastavuoroisesti valmentajien tukevan joukkueenjohtoa) 4. Johtaa budjetin laadintaa ja valvoo sen toteutumista taloudenhoitaja vastaa rutiinitehtävistä 5. Vastaa taloudellisen yhteenvedon (=tuloslaskelma) laatimisesta ja läpikäymisestä kauden päätyttyä laskelmat esitellään vanhempainkokouksessa kauden päättyessä (huhtikuu) laaditaan taloudenhoitajan kanssa yhteistyössä 6. Vastaa tiedottamisesta joukkueessa erillinen tiedottaja tarpeen vaatiessa 7. Järjestää vanhempainkokoukset vähintään syys- ja kevätkokoukset, mielellään kauden aikana neljä kokousta huolehtii muistioiden laatimisesta ja jakelusta sekä vanhemmille että seuralle (ita@kiekkovantaa.fi) varmistaa tehtyjen päätösten toteutumisesta tai toteuttamisesta 8. Vastaa joukkueen toimihenkilöiden tehtävien jakamisesta jojo:t, taloudenhoitaja, huoltajat, tiedottaja yms. varmistaa toimihenkilöiden tiedostavan tehtävänsä (seuran toimintaperiaatteet) organisoi varustehankinnat yhteistyössä huoltajien kanssa osallistuu kurin ja järjestyksen ylläpitämiseen joukkueen tapahtumissa yhdessä valmentajien ja huoltajien kanssa organisoi joukkueen otteluiden toimihenkilöt (kuuluttajat, ajanottajat, kirjurit jne) 9. Vastaa joukkueen omien sääntöjen laadinnasta ja noudattamisesta asiat sovitaan yhteisesti vanhempainkokouksissa sopusoinnussa seuran arvojen, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden kanssa toteutus- ja noudattamisvastuu kaikilla vanhemmilla seurassa on ongelmanratkaisuelin (ongelmat, jotka eivät ratkea joukkueen sisällä) 10. Selvittää joukkueen toimihenkilöiden ja jäsenten koulutustarpeet ja tiedottaa koulutusmahdollisuuksista seuran sisäinen koulutus SJL, seuran kautta erotuomarikerhot / toimitsijat taloudenhoitaja, huoltajat, toimitsijat 11. Sopii työn- ja vastuunjaosta vastuuvalmentajan kanssa harjoituspelien sopiminen turnausten sopiminen leirien järjestäminen 12. Vastaa turnausmatkoista ja leireistä toimii matkanjohtajana / sopii tehtävään sijaisen sopii kuljetustavat järjestää majoituksen järjestää ruokailut ja välipalat 13. Koordinoi omat turnaukset erillinen turnauspäällikkö on nimettävä turnauslupa anotaan seuran kautta toimittaa turnauksen ohjelman ja säännöt seuralle sekä tilauksen erotuomarikerholle kaksi viikkoa etukäteen 9.2.3. HUOLTAJA Huoltaja on joukkueenjohdon ja valmennuksen luottohenkilö ja pelaajien luotettava tuki ja apu. Huoltajat nimeää joukkueen johtoryhmä. A. SEURANÄKÖKULMA 1. Tukee omalla tekemisellään joukkueen toimintaa siten, että joukkueella ja sen pelaajilla on mahdollisuudet kehittyä 2. Huolehtii seuran joukkueelle luovuttamista paidoista peli- ja myös harjoituspaidat yhteistyössä joukkueenjohtajan kanssa paidoista ja varusteista pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa nimien ja mainoksien kiinnitykset seuran pelipaitaohjeiden mukaisesti (vain ommeltavat) 3. Huolehtii joukkueen käytössä olevista seuran varusteista ja varustetiloista valvoo pelaajien seuravarusteiden ohjeiden mukaista käyttöä huolehtii osaltaan teroituskoneen käytöstä ja huollosta 4. Osallistuu seuran järjestämään koulutukseen kuten: varustehuolto ja teroituskone ensiapu B. JOUKKUENÄKÖKULMA 1. Hankkii ja huoltaa joukkueen varusteet selvittää tarpeet ja sopii hankinnat joukkueenjohdon kanssa vastaa joukkueiden varusteiden kunnosta ja sopivuudesta huoltovälineet ja -työkalut ensiapuvälineet luistinten teroituskone huomioi toiminnan taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vastaa omalta osaltaan joukkueen harjoitusja pelitapahtumien onnistumisesta vastaa pelaajien huollosta ikäryhmän kaikissa tapahtumissa vastaa luistimien teroittamisesta ja seuraa niiden kuntoa ja sopivuutta seuraa pelaajien varusteiden sopivuutta ja 18 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 19
turvallisuutta huolehtii harjoituspaikan kunnon (mm pukutilojen avaimet, siisteys ja tarvittaessa varaukset) huolehtii harjoitustapahtumien välineet ja varusteet (juomapullot, kiekot, maalit, keilat tmv., jääpussit, ensiapu- ja huoltovarusteet yms. valmentajien tarvitsemat välineet) huolehtii pelitapahtuminen varusteet (juomapullot, kiekot, ensiapu- ja huoltovarusteet) esimerkillinen toiminta selvittää huollon tehtävät ja vastuut joukkueenjohdon ja valmennuksen kanssa huolehtii tapahtuminen juomahuollosta (suositus: vesi) huolehtii harjoituksiin tarkoituksenmukaiset harjoituspaidat (värit, määrät / ohjeet valmentajalta) 2. Opastaa pelaajia hygienia- ja terveysasioissa 3. Vastaa pelaajien ensiavusta harjoitus- ja pelitapahtumista 4. Luo ja vastaa omalta osaltaan joukkueen hyvästä ilmapiiristä esittää henkilökohtaiset asiat hienovaraisesti (luottamuksellinen toiminta) huolehtii omalta osaltaan valmentajille työrauhan tukee valmennusta (edellyttää vastavuoroisesti valmentajien tukevan huoltajia) 5. Määrittää huoltotoiminnasta syntyvät tarpeet joukkueen talouden suunnitteluun joukkueenjohtajan avustuksella 6. Osallistuu kurin ja järjestyksen ylläpitämiseen joukkueen tapahtumissa yhdessä valmentajien ja joukkueenjohtajan kanssa 7. Vastaa omalta osaltaan joukkueen omien sääntöjen noudattamisesta toteutus- ja noudattamisvastuu kaikilla vanhemmilla 8. Vastaa kouluttautumisestaan ja kehittää huollon toimintaa seuran sisäinen koulutus SJL seuran kautta 9.2.4. TALOUDENHOITAJA Joukkueen / ikäluokan taloudenhoitajan tehtävä on luottamustoimi. Vanhempainkokous tekee esityksen ja seuran hallitus vahvistaa. Taloudenhoitajan tulee tuntea vastuunsa niin seuran kuin joukkueen / ikäluokan edustajana. Taloudenhoitajan tulee olla eri henkilö ja eri perheestä kuin joukkueenjohtaja. Taloudenhoitaja on joukkueen johtoryhmän jäsen. TALODENHOITAJAN TEHTÄVÄT 1. Huolehtii ikäryhmäjoukkueen budjetin laadinnasta ja toimittamisesta seuralle joukkueenjohtajan kanssa taloudenhoitaja vastaa rutiinitehtävistä ja yhteydenpidosta seuran taloudenhoitajaan 2. Huolehtii seuramaksujen hoitamisesta pitää yllä ajan tasalla olevaa pelaajaluetteloa huolehtii jäsen- ja seuramaksujen tilittämisestä seuralle tarkistaa laskujen oikeellisuuden 3. Huolehtii joukkueen talousrutiineista ja käyttötilin saldosta vastaa, että taloutta hoidetaan lakien ja seuran toimintaperiaatteiden mukaisesti maksaa laskut ajallaan valvoo, että joukkueen jäämaksut yms. saatavat maksetaan ajallaan tekee kuukausiyhteenvedon, joka toimitetaan seuran toimistolle alkuperäisten tositteiden kanssa seuraavan kuun 15. päivään mennessä seuraa, että käyttötilillä on aina riittävästi rahaa tuleviin maksuihin 4. Vastaa joukkueen kirjanpidosta pitää yllä joukkueen ajan tasalla olevaa kirjanpitoa 5. Tarkastaa joukkueen kuukausittaiset tiliotteet ja tositteet hyväksyttää tositteet joukkueenjohtajalla (allekirjoitukset) 6. Hoitaa yhteistyökumppaneiden kanssa sovitut laskutukset seurakoordinaattorin kautta tarkistaa laskutustietojen oikeellisuuden (seura laskuttaa) yhteistyökumppaneista on pidettävä luetteloa 7. Tarkistaa seurasta poissiirtyvän pelaajan taloudellisten velvoitteiden tilanteen pelaajan seura- ja joukkuevelvoitteiden on oltava maksettu 8. Huolehtii joukkueenjohtajan kanssa pelaaja- ja toimihenkilöiden pelipasseista 9. Avustaa omalta osaltaan toimintakertomuksen laadinnassa joukkueen talous ja sen toteutuminen 10. Vastaa taloudellisen yhteenvedon (=tuloslaskelma) laatimisesta ja läpikäymisestä kauden päätyttyä laskelmat esitellään vanhempainkokouksessa kauden päättyessä (huhtikuu) laaditaan joukkueenjohtajan kanssa yhteistyössä kirjaa erikseen ns. siirtyvät erät ja maksamattomat pelaajamaksut (kk-maksut) tarkastuttaa tuloslaskelman joukkueen tositetarkastajalla toimittaa tilikauden materiaalin seuran toimistolle ja taloudenhoitajalle annettujen ohjeiden mukaisesti 11. Osallistuu seuran järjestämiin tai osoittamiin koulutuksiin 9.2.5. TOSITETARKASTAJAT Vanhempainkokous valitsee kaksi tositetarkastajaa joukkueelle / ikäluokalle. Tositetarkastajat tarkistavat joukkueen kirjanpitoa ja tositteita vähintään kahdesti kauden aikana. 20 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 21
9.3. TOIMIHENKILÖIDEN OIKEUDET Jäsenmaksun maksaneet toimihenkilöt (joukkueenjohtaja, taloudenhoitaja, huoltajat x 2) ovat oikeutettuja vuosittain tarkistettaviin etuihin, joita ovat * joukkueen kustantama seuran jäsenyys * joukkueen vanhempainkokouksen määrittelemä kulukorvaus (E2 ja vanhemmat) * joukkueen kustantama seura-asu * kausikortti edustusjoukkueen runkosarjan otteluihin * vuosittainen koulutus * toimihenkilölisenssi 10 VANHEMMAT Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Heillä on päävastuu taloudesta ja he hyväksyvät kokouksissaan joukkueen talous- ja toimintasuunnitelmat ja laativat joukkueelleen pelisäännöt SJL:n, alueen ja seuran antamien ohjeiden perusteella. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan osan joukkueen toimihenkilöistä, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Toimihenkilöt ja mahdollisimman moni vanhemmista osallistuu seura- ja joukkuetasolla lasten harrastukseen ja sitä kautta myös meitä kaikkia yhdistävään harrastustoimintaan. Vanhempien tulee olla ymmärtää että lasten innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta. Lasten urheilussa 5 K:n säännöissä aikuisten tulee olla mukana: Väsymättöminä Kannustajina, Kärsivällisinä Kasvattajina, Tukea antavina Kouluttajina Uhrautuvina Kuljettajina sekätoiminnan Kustantajina 10.1. VANHEMPAINKOKOUKSET Joukkueen vanhempainkokouksen kutsuu koolle joukkueenjohtaja, joka toimii myös kokousten puheenjohtajana (hänen ollessa estynyt varajoukkueenjohtaja) tai seuran puheenjohtaja. Kutsussa tulee selvitä kokouksessa käsiteltävät asiat ja se on saatettava tiedoksi pelaajien vanhemmille (tarvittaessa pelaajille) sekä seuralle. Vanhempainkokoukset kutsuvat seuran edustajan ainakin kerran kaudessa kertomaan seuran yhteisistä asioista ja vastaamaan vanhempien kysymyksiin. Jokaisella joukkueella on kummi, joka edustaa seuran hallitusta kokouksissa tarvittaessa. Vanhempainkokousten ajankohdat päivitetään joukkueen/ ikäluokan kalenterin ja infotaan seuraa niistä. Joukkueella on tarvittava määrä kokouksia kauden aikana (voi mahdollisuuksien mukaan yhdistää): 1. Toimihenkilöiden valinta / esitys seuran hallitukselle (joukkueenjohtajat, taloudenhoitaja ja huoltajat, sekä tilintarkastajat). 2. Toiminta- ja taloussuunnitelma, elo-syyskuussa. 3. Seuran arvot, sekä vanhempien pelisäännöt ennen sarjojen alkua. 4. Välitilinpäätös tammikuussa, jolloin voidaan mm. tarkastaa loppukauden maksut. 5. Joukkueen kauden tilinpäätös Edellä mainittujen lisäksi tulee kauden aikana kokouksissa käydä läpi mm: Valmentajien/ohjaajien selvitys kauden tavoitteista Valmentajien/ohjaajien selvitys joukkueen tilanteesta vähintään kerran syksyllä ja keväällä. Sopia monista käytännön asioista mm: - tiedottaminen - toimitsija- ym. vastaavat tehtävät Tiedottaa vanhempia tarvittaessa (seuran edustaja paikalle) mm: - seuran organisaatiosta, taloudesta, arvoista, periaatteista, tavoitteista jne. Äänestystilanteet (läsnä olevilla ääniä 1/joukkueen pelaaja): Mm. toimihenkilövalinnoissa ratkaisee äänten enemmistö (jos tasan niin arpa) Talouteen liittyvissä päätöksissä tarvitaan 2/3 osan määräenemmistö. Päätöksien tulee olla lakien, asetusten ja seuran sekä SJL:n sääntöjen mukaisia. Seura voi kumota vanhempainkokouksen päätöksiä jos ne eivät täytä mm. edellä mainittuja kohtia. Kaikista kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, josta tulee selvitä kaikki päätökset ja läsnäolijat. Kopiot pöytäkirjoista mahdollisine liitteineen tulee liittää joukkueen kirjanpitoon, sekä toimittaa erikseen sähköisesti seuran toimistoon. 22 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 23
11. VARUSTEET Kaikki joukkueiden hankkimat varusteet ovat seuran omaisuutta. Joukkueen toimihenkilöiden tulee pitää varustekirjanpitoa seuran varusteista. Seuran merkin ja nimen käyttöön on aina oltava seuran hallituksen lupa. Seuran varusteista vastaavat huoltajat ja pelaajat. Kaikesta seuran omaisuudesta on pidettävä erittäin hyvää huolta. Omaisuuden lainaaminen, luovuttaminen tai myyminen on ehdottomasti kielletty ilman seuran lupaa. Seuran ja joukkueiden omistamat varusteet tulee kerätä keväisin kauden päättyessa aina pois pelaajilta ja palauttaa seuralle. PELIPAIDAT Seura hankkii siniset pelipaidat. Paitamalli on määrätty. Jos joukkue hankkii valkoiset pelipaidat tehdään tilus toimiston kautta. Uushankinnassa vanhat paidat välittömästi kierrätykseen. Pelipaidat vaihtuvat pääsääntöisesti kausittain. HARJOITUSPAIDAT Joukkue hankkii harjoituspaidat. PELIHOUSUT Henkilökohtainen varuste, pelaaja hankkii. Kiekko-Vantaan joukkueiden housunväri on sininen (navy). PELISUKAT Seura hankkii. KYPÄRÄT Pelaaja (henkilökohtainen varuste) hankkii. Kiekko-Vantaan joukkueiden kypäränväri on valkoinen. MAILAT, KIEKOT JA ERISTYSNAUHAT Pelaaja hankkii mailat ja eristysnauhat. Kiekot tulevat seuralta kiintiön mukaan. MAALIVAHDIN VARUSTEET Jotta maalivahtien kulut varustehankinnoissa olisivat jotakuinkin pelaajien tasolla, niin seura suosittelee joukkueen hankkivan maalivahtien käyttöön seuraavat varusteet: kilpikäsine, räpylä, maila ja polvisuojat. Maalivahtien hankittavaksi jäävät muut varusteet. Joukkueiden omistamien varusteiden kierrätyksestä kannattaa sopiva huoltajien kanssa. ENSIAPULAUKKU: Joukkue hankkii (huom! kierrätys) ja huolehtii laukun sisällön täydentämisestä. SEURA-ASUT D C junioreilla seuran tuulipuku ja pipo sisältyvät pelaajamaksuun. G E junioreilla pelaajamaksuun sisältyy seuran toppa-asu sekä pipo. Joukkue/pelaaja hankkii. Seura-asu on seuran käyntikortti, siksi suositellaan sen hankkimista seuran vuosittain tarjoamasta valikoimasta. Jos joukkue hankkii jonkun muun kuin seuran suositteleman asun, ei seuran merkkiä ja tunnusta saa käyttää ilman hallituksen lupaa. Joukkue vastaa muista kuluistaan. Joukkueen hankintoja ja tilauksia tehdessään tulee käyttää esim. joukkueenjohtajan nimeä ja osoite (merkkinä tulee olla joukkue esim. KIEKKOVANTAA D-99 Sininen). 24 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 25
12. TALOUS Seura maksaa toiminnan yhteiset kulut. Tällaisia ovat mm valmennuspäällikön ja seurakoordinaattorin palkat ja kulukorvaukset, seuran mv-valmennuksen jäät ja mailajään kenttäpelaajille, seuran toimiston kulut, kirjanpidon ja tilintarkastuksen kulut, valmentajien ja toimihenkilöiden koulutuksen, seuran toimistotilojen ja seuran hallinnassa olevien varastotilojen vuokrat, pelaajien siniset pelipaidat ja sukat ja internetsivujen ylläpidon. Seura maksaa keskitetysti myös hallien jäälaskut, sarjamaksut (ilmoittautumismaksut ja tuomarikulut sarjassa) ja valmentajien palkat ja kulukorvaukset. Nämä varsinaisesta toiminnasta aiheutuneet kulut veloitetaan joukkueilta joko kuukausittain (esim. jäät) tai pelaajamaksussa. Joukkueet maksavat pelaajien pelipassit suoraan SJL:lle, liiton ohjeiden mukaisesti. Leijonaliigalaiset toimivat ikäluokissaan yhteistaloudessa. Tasojoukkueisiin siirryttäessä E-2 juniorit ja siitä vanhempien ikäluokkien ns. kilpajoukkueet toimivat yhteistaloudessa ja ikäluokan harrastejoukkueet voivat halutessaan toimia omassa taloudessaan. Seura suosittelee yhteistaloutta kaikille ikäluokille. Joukkueen / ikäluokan on maksettava seuralle sen maksamat jäämaksut, tuomari- ja valmennuskulut eräpäivänä, jotta seura voi ajallaan suoriutua velvoitteistaan. Mikäli joukkueella / ikäryhmällä alkaa kertyä maksurästejä, seuran hallitus sopeuttaa joukkueen / ikäryhmän toiminnan sen maksukykyä vastaavaksi. 12.1. SEURAN VARAINHANKINTA Seura hankkii varoja mm seuraavin keinoin: toimintamaksut jäsenmaksut mainostuloilla julkaisuissa ja peliasuissa Jäsenmaksu koskee jokaista pelaajaa ja toimihenkilöä joukkueessa. Jäsenmaksun suuruuden määrittelee ja hyväksyy seuran vuosikokous keväällä. Seura voi asettaa joukkueille lisäksi velvoitteita esim. talkoissa, arpojen myynnissä tai muussa varainhankinnassa. Pääosa em. varainhankinnan tuotoista kohdennetaan kuitenkin joukkueille. 12.2 JOUKKUEEN VARAINHANKINTA JA TALOUDENHOITO Joukkueen ikäryhmän talous on osa seuran taloutta. Seura avaa jokaiselle joukkueelle ikäryhmälle oman pankkitilin, johon seuran hallitus myöntää tilinkäyttöoikeudet. Joukkueella ei voi olla muita tilejä. Seura on kirjanpitovelvollinen, joten joukkueen ikäryhmän kaikki kulut ja tuotot on kirjattava seuran kirjanpitoon. Kaikesta rahankäytöstä on oltava alkuperäinen tosite, pankin tiliote tai kuitti kirjanpitoon toimitettavaksi. Jokainen Kiekko-Vantaan joukkue tekee kullekin toimintakaudelle talousarvion. Tämä talousarvio hyväksytään vanhempainkokouksessa ja toimitetaan seuran hallitukselle. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Jos joukkueen maksuvelvoitteita seuran suuntaan ei hoideta ajoissa on valmennuspäällikkö määrätty katkaisemaan ko. joukkueen jäävuorot! Toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästöjä, jolla vaje katetaan. Talousarvioon tulot ja menot budjetoidaan maksuperusteisina toimintakauden kuukausille siten, että joukkueen varat kullakin hetkellä riittävät peittämään kaikki joukkueen velvoitteet. Joukkueiden toimintamaksuista päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osuus joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkootöillä, mainostuloilla ja turnaustuotoilla. Vanhempainkokous päättää talkootyön jakoperiaatteista ja määrittelee tavan, jolla talkootyötä seurataan. Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. Käytännössä tämä tarkoittaa riittäviä mahdollisuuksia talkootyöhön, jotta kulut saadaan näin peitettyä. Pelaajan siirtyessä seuran sisällä joukkueesta toiseen, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna vanhalle joukkueelle. Velvoitteiden suorittamisen jälkeen pelaajan jyvitetty osuus talkoilla tai muuten kerätystä rahasta siirtyy hänen mukanaan uuteen joukkueeseen. Pelaaja palauttaa kaikki vanhalta joukkueelta saamansa varusteet. Pelaajan siirtyessä toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna vanhalle joukkueelle ja seuralle siirto-oikeuden tai luvan saamiseksi. Pelaajan siirtyessä muuhun seuraan tai lopettaessa, pelaajan maksamat maksut, tai muutoin keräämät varat jäävät seuran tillille. Siirtoajoissa seura noudattaa alueen antamia määräyksiä ja ohjeita. Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilölle. Lopettavan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jää seuralle. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtajan, joukkueen muun toimihenkilön tai yksittäisen pelaajan vanhemman tulee kysyä neuvoa talouteen liittyvissä asioissa seuran puheenjohtajalta tai hallituksen jäseniltä. Seuran hallituksella on lopullinen päätösvalta talousasioissa. Joukkueen omaisuutta ei voi lainata tai myydä kenellekään ilman seuran hallituksen lupaa. 12.2.1. RAHALIIKENNE Kaikki rahaliikenne tulee hoitaa pankkitilien kautta. Käteiskassa joukkueilla saa olla vain turnauksen järjestämisen yhteydessä sekä ulkomaille suuntautuvien turnauksien yhteydessä. Tilitapahtumat kirjataan seuran toimittamaan koontitaulukkoon ohjeiden mukaisesti. 12.2.2. KIRJANPITOAINEISTO JA TOSITTEET Taloudenhoitaja tekee kuukausittain yhteenvedon (koontitaulukko), joka toimitetaan seuran toimistolle alkuperäisten tositteiden kanssa seuraavan kuun 15. päivään mennessä. Kirjanpitolakien ja asetusten mukaiset tositteet aikajärjestyksessä, numeroituna ja alkuperäisinä liitetään kuukausittain seuran toimistolle kirjanpitoon toimitettavaan koontilomakkeeseen. Tositteet tarkastetaan ja hyväksytään eri henkilöiden toimesta. 26 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 27
12.2.3 TILINPÄÄTÖS Kauden päätyttyä (tilikausi 1.5. 30.4.) joukkueen on esitettävä tuloslaskelma sekä joukkueen vanhempainkokouksessa että seuralle. Joukkueen tositeaineiston on oltava kahden joukkueen valitseman tositetarkastajan tarkastama ja hyväksymä. Tositetarkastajat suorittavat tarkastuksen vähintään kahdesti vuodessa. Tilinpäätöksen allekirjoittaa joukkueenjohtaja ja taloudenhoitaja yhdessä joukkueen tositetarkastajien kanssa. Varsinaisen tilintarkastuksen suorittavat seuran vaalikokouksessa valitsemat tilintarkastajat. Mahdollinen ylijäämä kirjataan tilinpäätöksessä seuran taseeseen ja on joukkueen alkusaldona seuraavalla kaudella. 12.3. SEURAN JÄSENMAKSUT Pelaajamaksu sisältää jäsenmaksun ja sen maksaa jokainen pelaaja. Joukkue maksaa pelaajamaksun kahdessa erässä. Maksun suuruuden määrittää seuran kevätkokous kausittain. PELAAJAMAKSU SISÄLTÄÄ pelisukat pelipaidan käytön jäsenmaksun edustusjoukkueen kausikortin seura-asun Jokaisesta 31.1. mennessä seuraan siirtyvästä pelaajasta maksetaan täysi pelaajamaksu. Luistelukoulusta siirtyvän pelaajan ei tarvitse maksaa pelaajamaksua. Mikäli hän haluaa seura-asun, laskutetaan ne erikseen. Joukkueen kuukausimaksujen suuruudesta päättää joukkueen vanhempainkokous. Budjettiehdotuksen kokoukselle tekevät joukkueenjohtaja ja varainhoitaja. Joukkue voi pienentää kuukausimaksuja esim. yhteisillä talkoilla ja mainostuloilla. Seura suosittelee etupainotteista kuukausimaksua, jota voidaan kevätkaudella tarkistaa muun varainhankinnan sen mahdollistaessa. Pelaaja maksaa ensisijaisesti siihen joukkueeseen, jossa hän pelaa kuun 1. päivänä. 12.4. SEURAN YHTEINEN VARAINHANKINTA Joukkueiden on osallistuttava kausittain vuosikokousten/hallituksen päättämiin seuran yhteisiin varainhankintaprojekteihin suorittamalla projektien taloudelliset velvoitteet. 12.4.1. KAUSIJULKAISU Kiekko-Vantaa itä ry:n kausijulkaisu ilmestyy kerran vuodessa marras-joulukuussa. Lehden sisältönä on puheenjohtajan, seurakoordinaattorin ja valmennuspäällikön katsaukset, joukkueiden esittelyt, muita kirjoituksia ja haastatteluita. Joukkueet voivat myydä mainoksia kausijulkaisuun ja näin saadut ilmoitustuotot tilitetään lyhentämättömänä suoraan ilmoituksen hankkineelle joukkueelle. Joukkueet voivat vapaamuotoisella hakemuksella, josta selviää käyttötarkoitus, bruttotuotto, painatuskulut ja ilmestymisajankohta, anoa seuran hallitukselta lupaa yhden julkaisun tekoon / kausi esim. turnausta tai turnausmatkaa varten. 13 JÄÄVUOROT Jäänkäyttösopimukset tekee aina seura keskitetysti. Jään hinnan päättää seuran hallitus kausittain. Jäänjaosta vastaa seurakoordinaattori yhdessä valmennuspäällikkö kanssa. Viikoittaisen jäänjaon perustana on runkolista. Siihen jäänjakaja tekee tarvittavat muutokset. Joukkueenjohtajat tai heidän nimeämät henkilöt tarkistavat ikäluokalle merkityt jäävuorot. Joukkueita laskutetaan jäistä kuukausittain käytön mukaan listaan merkityistä tunneista. Laskun tarkistaa joukkueenjohtaja. Eroavaisuudet tulee ilmoittaa sähköpostitse seuran toimistolle (ita@kiekkovantaa.fi). Jäävuorojen peruutukset ilmoitetaan jäänjakajalle sähköpostitse. Mikäli jäävuoroa ei ole saatu myytyä vuoro palautuu jäälistan mukaiselle käyttäjälle. Huom! Kaikkia seuran jäävuoroja käsitellään samalla tavalla riippumatta jäähallista ja joukkueille voidaan osoittaa käytettäväksi myös runkolistasta poikkeavia jäävuoroja eri halleista kuitenkin tasapuolisuutta noudattaen. Muutosehdotukset tulee ilmoittaa jäänjakajalle hyvissä ajoin, suositus on 3 viikkoa. Kaikki harjoitus-, koti- ja vieraspelit sekä mahdolliset leirit on aina ilmoitettava jäänjakajalle. Koulujen lomien aikana ovat jäälistat voimassa kuten tavallisesti. Seuran hallitus voi vähentää tai poistaa jäänjaosta yksittäisen joukkueen erittäin painavin perustein. Jäälaskujen maksamatta jättäminen ja jään käyttämättä jättäminen ovat esimerkiksi sellaisia. Harjoitusottelut on aina ilmoitettava joukkueen toimesta suoraan jäähallille, mieluiten sähköpostitse. Sarjapeleistä tieto menee automaattisesti jäähallille. Myyrmäki // info@mup.fi Tikkurila // sanna.partio@urheilupuisto.com // 09 839 28050 Tuusula: // Teijo Jalonen // teijo.jalonen@hotmail.com // 040 547 6206 Sipoo // Markko Serow // jaahalli@sipoo.fi050-413 4067 Kaikkien halleja käyttävien tulee tutustua ja noudattaa hallikohtaisia ohjeita (pukukoppien käyttöaika / siisteydestä huolehtiminen, käytävien käyttäminen harjoitteluun, luistimien teroitus jne.) Hallikohtaiset ohjeet löytyvät hallien ilmoitustauluilta tai ne ovat saatavissa hallien henkilökunnalta. Turnausohjelmat on toimitettava jäänjakajalle sekä seuran- ja jäähallin toimistoon kuukautta ennen tapahtumaa. KENTÄN JÄÄNAJOT VANTAAN KUNNALLISISSA HALLEISSA: Kentän ajoaika on aina aloittavan joukkueen jääaikaa! Aloittava joukkue ratkaisee jäänajon tarpeellisuuden (ilmoitus ajoissa kenttähenkilökunnalle jos ei jäätä tarvitse ajaa). PUKUKOPIT Pukukopeista voi joissakin tilanteissa olla pulaa. Kenttähenkilökunta joutuu tällöin suunnittelemaan jakoa jo etukäteen. Harjoitusvuoroilla tapahtuvat harjoitusottelut on ilmoitettava jäähallille etukäteen. 28 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 29
14. MATKUSTAMINEN ULKOMAILLE 14.1. MATKASUUNNITELMA Seuralta anotaan lupa ulkomaille matkustamiseen ennen käytännön järjestelyjä! Huomioikaa suunnittelu vaiheessa myös SJL:n matkustussäännöt. Anottava matka on oltava joukkueen toimintasuunnitelmassa! Ennen matkaa saatava selvyys mm. Aika ja paikka Matkustustapa Yöpymiset Muu matkaohjelma Matkan tavoite Matkabudjetti ja sen rahoitus Pelaajien osuus Joukkueen johto (montako joukkue kustantaa) Vanhemmat Passit, vakuutukset (-ryhmä, henkilökohtaiset) Hotellin taso, missä yövytään / erittely Huonekoot, wc:t, suihkumahdollisuudet, aamupalat, lounas- mahdollisuudet jne. Vastustajien ikärakenne Säännöt 14.2. KÄYTÄNNÖN MATKUSTUSOHJEITA Kansainvälinen ottelulupa (maksullinen) anotaan aina Jääkiekkoliitosta seurakoordinaattorin kautta pelattaessa ulkolaista joukkuetta vastaan, niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin. Jos joukkue osallistuu kotimaassa turnaukseen jossa on ulkomaisia joukkueita, niin turnauksen järjestä hankkii otteluluvat. Matkustustapa esim. laiva linja-auto- lentäen Joukkueenjohto on kokonaisuudessaan vastuussa pelaajista. Selvät päiväohjelmat näkyvillä esimerkiksi joukkueenjohdon ovessa, tai muu selvitys. Huonejako mielellään joukkueenjohdon toimesta. Pelaajien passien ja rahojen säilytys (joukkueenjohtaja/vanhemmat). SELVÄT MATKUSTUSOHJEET ETUKÄTEEN. 14.3. KÄYTÖSOHJEET KIEKKOVAN- TAAN EDUSTAJANA MAAILMALLA! Joukkueella on aina matkustettaessa Kiekko Vantaan asu yllään. Joukkueen käytöstapoihin on kiinnitettävä erityisesti huomiota paikoissa, joissa liikkuminen joukkueena herättää muiden ihmisten huomiota, kuten: Terminaalit Linja-auto, laiva, lentokone jne. Hotellit, retkeilymajat Joukkueelle vieraiden toimesta järjestetyt tilaisuudet, perhemajoitus Pelaaminen oudoissa olosuhteissa (kentät, tuomarit, säännöt) 14.4. RUOKAILUT Hyvät ruokailutavat. Normaalista poikkeavat ruokalajit. Makeisten syöntiä valvottava nuorten kanssa matkustettaessa: vie helposti ruokahalun, horjuttavat veren sokeritasapainoa ennen peliä. Kasvavat urheilijat 14.5 MUUTA HUOMIOITAVAA Aikataulut (herätys, kokoontuminen, hiljaisuus jne.). Liikkuminen vieraassa paikassa (ryhmissä/ryhmänjohtajat). Matkalla mahdolliset epäkohdat. vanhempien käyttäytyminen/alkoholi, rahapelit/selvät ohjeet, alaikäiset eivät saa pelata rahapelejä! tulitikut ja sytyttimet kiinnostavat lapsia ja nuoria videovalikoima usein liian kirjava kielenkäyttö, kiroilu, nimittely jne taskuraha. 14.6. MATKAT Joukkueet voivat vapaasti valita kuljetuksen hoitavan yhtiön tarjousten perusteella. 30 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 31
15. SEURAN VAIHTO (PELAAJASIIRROT) Pelaajasiirto tehdään aina seurojen välillä. Kaikki siirtotiedot ovat seurojen vastuuhenkilön tunnuksien takana, K-Vantaassa siirtoja hoitaa Seurakoordinaattori. Joukkueenjohtaja toimii aina pelaajan ja seuran välisenä linkkinä siirtoprosessissa. Kun pelaaja siirtyy seuraamme: tulee hänen pyytää vanhasta seurasta kirjallisesti siirtopyyntö K-Vantaa Itään, kopio uudelle jojolle vanha seura tekee pelaajasiirron SJL:n palvelusivustolle, josta seurakoordinaattori ottaa sen vastaan pelaajasiirtoliite toimitetaan joukkueenjohtajalle ohjeineen joka välittää sen pelaajan vanhemmille pelaajasiirtoliite tulostetaan ja siirron kirjaamismaksu maksetaan viitenumeroa käyttäen siirtopaperiin otetaan pelaajan (jos 18 vuotta täyttänyt) tai huoltajan allekirjoitus siirtopaperi toimitetaan seuralle sen postilaatikkoon (Valtti Areena) Pelaajasiirron siirtopäivä on kirjaamismaksun maksupäivä. Pelaajan joka haluaa siirron pois seurastamme, tulee hänen olla yhteydessä joukkueenjohtajaan. Pelaajalla tulee olla kaikki velvoitteet joukkuetta/seuraa kohtaan hoidettuna, maksut maksettu ja seuran varusteet palautettu. Joukkueenjohtajan tulee tarkistaa tämä, ennen kuin toimittaa siirtopyynnön seurakoordinaattorille. Siirtopyynnössä tulee olla pelaajan nimi, syntymäaika ja uusi seura. Kauden aikana seurasta pois siirtyvän (siirrot mahdollisia vain seurojen suostumuksella 1.7 31.1 välisenä aikana) pelaajan tulee suorittaa erokuukauden ja seuraavan kolmen kuukauden kuukausimaksu joukkueelle. Kausittainen pelaajasiirtojen viimeinen takaraja juniorisarjoissa on 31.1. Tarkempia ohjeita pelaajasiirroista saa Suomen Jääkiekkoliiton www-sivuilta. Huom! Pelaaja voi osallistua toisen seuran tapahtumiin vain oman seuransa luvalla. 16. PELAAJAN RANKAISEMINEN JA/TAI EROTTAMINEN JOUKKUEESTA Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata seuran sääntöjä, joukkueen omia yhteisesti hyväksyttyjä käyttäytymis-ja muita sääntöjä, tai mikäli hän rikkoo SJL:n kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa oma vastuuvalmentaja ja joukkueenjohto. Pelaajan erottamisesta joukkueesta (seurasta) päättää aina seuran hallitus valmennuspäällikön esityksestä. Asia on tuolloin käsitelty valmennuspäällikön vetämässä seuran ongelmanratkaisuelimessä. 17. JÄÄKIEKON SINETTISEURA SINETTISEURAN LUPAUKSET (25.11.09) EETTISET JA KASVATUKSELLISET PERIAATTEET 1. Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta Jokaiselle hänen motivaatioidensa mukaista liikuntaa 2. Seuran junioritoiminta on kasvatuksellista ja jäsenistö sitoutetaan seuran toimintalinjaan SEURAN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS 3. Seuran johto on informoitu ja sitoutunut Jääkiekkoliiton linjaamiin lasten liikunnan periaatteisiin 4. Seurassa on nuorisotoiminnasta vastaava asiansa osaava valmennuspäällikkö ja/tai junioripäällikkö 5. Seuralla on kirjallinen urheilutoiminnan sekä hallinnon toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista 6. Seurassa kiitetään kaikkia seuratyöntekijöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä 7. Seuralla on ongelmanratkaisutyöryhmä HARJOITUKSEN LAATU 8. Seuran junioritoiminnassa aktivoidaan monipuoliseen ja määrällisesti riittävään liikuntaan 9. Seuran valmentajat ovat käyneet kunkin ikäluokan toimintaan suunnatun Jääkiekkoliiton lasten ja nuorten valmentamiseen tarkoitetun koulutuksen 10. Seurassa huolehditaan suunnitelmallisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisestä 11. Seurassa on ajankohtaiset sekä päivitetyt Jääkiekkoliiton koulutus- ja valmennusoppaat sekä muu urheilun tukimateriaali käytössä JOUKKUEIDEN PELISÄÄNNÖT Pelisääntöjen tekeminen koskee kaikkia 13-vuotiaiden (D1-juniorit) tai sitä nuorempien ryhmiä (Liittohallituksen päätös 26.7.2001). Internetiin sähköiselle lomakkeelle määräaikaan mennessä täytetyt joukkueen pelisäännöt ovat edellytys SJL:n - ja näin myös alueen - alaiseen kilpailutoimintaan osallistumiselle. Linkki pelisääntöihin, www.finhockey.fi/junnut/seurat_ja_joukkueet/joukkueen_pelisaannot/ 32 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 33
18. SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO Suomen Jääkiekkoliitolla on kahdeksan aluetta. Alueiden tehtävänä on kehittää suomalaista jääkiekkoa sekä hoitaa paikallistason kilpailutoiminta liiton määräämällä tavalla. Meidän alueemme on Eteläinen alue, www.finhockey.fi/alueet/etela/ Suomi-Kiekon strategia löytyy, www.finhockey.fi/info/suomi-kiekon_strategia/ SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON TOIMISTO: Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki Puh. 09-756 750, fax 09-756 755 75 Internet sivuilta www.finhockey.fi löytyy mm: Valtakunnan kaikkien seurojen ja joukkueiden yhteystiedot sekä kaikkien sarjojen otteluohjelmat ja tulokset Toimisto sekä päätoiminen henkilökunta löytyy osoitteesta, www.finhockey.fi/info/yhteystiedot/henkilokunta 19. JÄÄKIEKKOTUOMARIT HJT nimeää kaikkiin kotiotteluihimme (sarjatasojen edellyttämällä tavalla) erotuomarit. Sarjaotteluihin tuomarit tulevat ilman eri tilausta. Harjoitusotteluihin sekä turnauspeleihin tulee joukkueen tilata tuomarit TASO-ohjelmasta, www.taso.hjt.fi/ Samasta ohjelmasta löytyvät myös kaikki tuomarimääräykset. HJT:N TOIMISTO Mäkelänkatu 91, 00610 HELSINKI hjt@finhockey.fi Puh: 09-7567 5530, GSM 050-564 5363 Fax: 09-7567 5531 34 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 35
20. YMPÄRISTÖOHJELMA K-Vantaa Itä ry kantaa ympäristöohjelmassaan oman vastuunsa osana aktiivista yhteiskuntaa. Ympäristöasioista välittäminen ja siihen panostaminen on seuralle tärkeä asia harrastamisen ja pelaamisen ohella. Se on olennainen osa myös kasvatustyötä, jota seura omalla toiminnallaan tekee. Olemme seurana ympäristömyönteinen ja odotamme sitä myös kumppaneiltamme. Ympäristöasioista välittäminen antaa toiminnallemme positiivisen imagon, kertoo toimintamme pitkäjänteisyydestä ja helpottaa suhteita sidosryhmiin. * Harjoituksiin- ja ottelutapahtumiin kuljetaan pyörällä, bussilla tai kimppakyydillä aina, kun se on mahdollista. Kimppakyytiringin perustaminen on uusien joukkueiden kohdalla tärkeää ja sitä pyritään tukemaan seuran taholta. Kuljetusliikkeiden valinnassa pyydetään tarjousvai-heessa selvitys ympäristöohjelmasta. * Varusteita pyritään käyttämään niin pitkään kuin mahdollista. Varusteiden kuntoa ja käyt-töikää pidennetään huoltamalla niitä säännöllisesti ja korjaamaan niitä tarvittaessa. Käyttä-mättömät varusteet kierrätetään varustepörssien tai muiden vastaavien kanavien kautta uu-delleen käytettäväksi. Suosimme varustekirppiksien järjestämistä turnaustapahtumien yhteyteen. * Tapahtumien yhteydessä peseytyminen hoidetaan tehokkaasti vettä säästäen. * Roskat lajitellaan aina mahdollisuuksien mukaan. Käytettävien jäähallien kanssa käydään keskustelu jätelajittelun järjestämisestä tai ohjaamisesta energiahyötykäyttöön. Siellä missä liikutaan huolehditaan siisteydestä. * Tiedottamisessa pyrimme käyttämään ainoastaan sähköistä tapaa, tilanteen salliessa. Pa-peria käytettäessä pyrimme suosimaan ympäristömerkittyjä tuotteita. * Hankinnoissa huomioimme ympäristöystävälliset, eettiset ja kestävän kehityksen periaatteet. 36 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 37
38 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 Lätkää hyvässä seurassa 2013-2014 39