Rahankeräyslaki Kuulemistilaisuus 16.1.2013 www.vala.fi Pääsihteeri Pia Tornikoski, paasihteeri@vala.fi VaLa on Suomen kolmannen sektorin yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on: yleishyödylliset yhteisöt noudattavat hyvän hallinnon periaatteita varainhankinnan ammattikunnan osaaminen on erinomaista Suomessa on kehittynyt lahjoituskulttuuri ja että yhteiskunnan eri toimijoiden roolit on määritetty kestävällä ja selkeällä tavalla Amnesty International Suomen osasto ry - Centrum Balticum -säätiö, Saaristomeren Suojelurahasto - Crisis Management Initiative - Eläinsuojeluliitto Animalia ry - Electronic Frontier Finland EFFI ry - FIDA International - Greenpeace Pohjola ry - Kirkon Ulkomaanavun Säätiö - Kuurojen Liitto ry - Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry - Maailman Luonnon Säätiö - World Wild Life Fund for Nature, Suomen rahasto - Patmos Lähetyssäätiö nuorten säätiö - Suomen Luonnonsuojeluliitto - Suomen Sydänliitto ry - Suomen World Vision ry - Sylva ry - Taksvärkki ry - Tuomasyhteisö - UFF U-landshjälp från Folk till Folk Finland rf - Zonta International Piiri 20 ry Yhteistyössä: Kepa ry ja Valo ry - Plan Suomi Säätiö - Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö - Solidaarisuus - SOSlapsikyläsäätiö - Suomen lasten ja 1
Hallitusohjelma 2011: Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. Järjestöt ovat yleishyödyllisiä ja voittoa tavoittelemattomia toimijoita, joilla on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Jotta kansalaisjärjestöjen toiminnan taloudellisia edellytyksiä vahvistettaisiin ja kehitettäisiin, olisi järjestöjen kannustaminen omavarainhankintaan kuten rahakeräyksiin erittäin suotavaa. Tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen lahjoittaa vuosittain Yli puoli miljoonaa suomalaista on järjestöjen säännöllinen tukija Kansalaisjärjestöjen velvollisuus on tarjota erilaisia osallistumisen muotoja. Voisiko lain uudistus ensisijaisesti palvella lahjoittajaa? Vuosien 2010-12 aikana on lupakäsittelyssä on ollut ruuhkaa - resurssipula. Luvan anojista suuri osa on saanut lisäselvityspyyntöjä. Tästä johtuen järjestöt ovat joutuneet väliaikaisesti lopettamaan lahjoituspyyntöjen esittämisen. menettäneet tulojaan. VaLan ehdotuksia ennen lainsäädäntöhanketta: lupa- ja raportointikäsittelyä kehitettäisiin lomakkeiden sisältöä kehitettäisiin mm. keräys- ja käyttösuunnitelman/raportoinnin osalta lupaviranomaisen toimesta antamaa ohjeistusta lisättäisiin. 2
Tavoitteena toimiva ja lahjoittajaystävällinen rahankeräyslaki Nykyisen rahankeräyslain tarkoitus: Mahdollistaa yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi järjestettävät rahankeräykset Estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä Lakihankkeen tavoitteet Selkeyttää rahankeräysoikeuden edellytystä yleishyödyllisyyden vaatimuksen osalta Mahdollistaa evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon oikeus rahankeräyksiin Tarkastella ehdotusta keräyksen toimeenpanoajan pidentämisestä Tehdä myös ehdotuksia muiksi välttämättömistä säännösmuutoksista Luvan saaja Kuka voi hakea lupaa ja saa kerätä rahaa, kuka ei. Kuka saa kerätä rahaa ilman lupaa ja kenen tarvitsee tehdä keräyksistä ilmoituksia paljon poikkeuksia. Keräyskohteet Lupa-anomuksessa keräysvarojen käyttösuunnitelma ja tilityksessä niiden käyttö Arvioinnin asiantuntijuus Hallinnolliset kulut 3
Keräysten toteuttajien ja keräyskohteiden yleishyödyllisyys Määritelmä tuloverolaista haasteena määritelmä YKSINOMAAN yleishyödyllinen Uskonnollinen toiminta? Verohallinnon ohjeistus: jos yhteisöä ei mainita esimerkkiluettelossa, se ei estä yhteisön katsomista yleishyödylliseksi. Määrittelyssä käytetään harkintaa ja tulkintaa. Lahjoitus on verovapaa. Yleishyödyllisyydestä luopuminen rahankeräysoikeuden osalta saattaisi vaikuttaa verotukseen (tulo- tai lahjavero) Vaihtuva lupanumero lisää kustannuksia. Myös lupamaksun suuruus on ollut haaste pienille yhdistyksille Lisäluvat uusille tavoille pyytää lahjoituksia. Lupakäytännön vaihtoehtoina voisivat olla: Toistaiseksi voimassa oleva Valtakunnallinen Resurssit mieluummin valvontaan myös paikallisilla tasoilla. Euroopan maissa ei ole käytössä ennakkosensuurimaista rahankeräyslupakäytäntöä Onko relevanttia kysyä kahden vuoden keräyssuunnitelmaa? Nykyinen anomuslomake ei ole varainhankinnan suunnittelutyökalu. Rahankeräysten ulkopuolelle jää monet muut varainhankinnan muodot, pitäisikö katsoa kokonaisuutta? Mitkä tulot kuuluvat rahankeräyksiin, mitkä kulut siihen kohdistuu? Käytännön toimeenpanija Varainhankinta-ala kehittyy vauhdilla Malleja haetaan maailmalta Uusia tapoja pyytää ja kerätä rahaa kehitetään 4
Euroopan maissa on käytössä rahankeräysten ja varainhankinnan valvontaa Valvontaa toteuttaa eri tahot (julkinen/yksityinen) Raportointiin ja valvontaan on myös kytketty kannustusta mm. Lahjoitusten verovähennysoikeus Keräyskulujen arvonlisäverojen kompensointi Mahdollisuus saada/kasvattaa julkista tukea toiminnalleen, matching-systeemi Valvonta Suomessa Riittävät määrälliset ja laadulliset resurssit Rangaistukset rikkomuksista - rikoslaki Selvityksen mukaan joka neljäs järjestö katsoo parhaaksi julkisen tahon toimeksi lahjoittamiskulttuurin kehittämisessä KANSALAISVIESTINNÄN Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuudet Lahjoittajan oikeudet Hyvän hallinnon tukemiseksi yhteistyössä olisi mahdollisuus kehittää varainhankinnan raportointimalli Läpinäkyvä ja ja vertailukelpoinen raportointi lisäisi eettisyyttä järjestöjen varainhankinnassa Kansalaiset saisivat tietoa tukemisen kohteista ja lahjoitusmahdollisuuksista Monien järjestöjen toiminta on ammattimaista ja pitkäjänteistä. Niin myös varainhankinta. Huomioitava myös vapaaehtoisvoimin toimivat organisaatiot. Varainhankinta kansainvälistyy muuttuva mediaympäristö: some, joukkorahoitus etc. rajat ylittävä varainhankinta (lahjoitukset ja niiden pyytäminen) Tarvitaan tietoa ja taitoa Koulutusta lahjoitusten pyytäjille Viestintää lahjoittajille, mm. RABITA -hanke? Hyviä malleja mm. Tanskasta ja Ruotsista 5