LOPUTON VÄSYMYS. Heillä ollaan myös loputtoman väsyneitä mutta jokaisella on oma tarina kerrottavanaan. JYVÄSKYLÄN SEUTU 15 21

KONSERTTISALIVÄKI nihkeänä iealle rakentaa sali Norea-pankin sisäpihalle. SIVU 28 www.ksml.fi PAMELA ANDERSON on lähes suomalainen supertähti. SIVU 25 SISÄILMAONGELMAT LOPUTON VÄSYMYS ESA JOKINEN Laukaa ja Konnevesi salaisissa liitospuuhissa Suvi Huttunen altistui huonolle sisäilmalle ensimmäisen kerran aloittaessaan koulunkäynnin Tikkakosken Liinalammin koulussa vuonna 2003. Nyt rakennus on purettu, mutta Suvia se ei enää auta hän on sairastunut pysyvästi. Anne Huttunen seisoo tyttärensä tukena. Kaheksan vuoen aikana hän on oppinut, että yhteiskunnan rattaat pyörivät hitaasti ja usein väärään suuntaan. Kortepohjan suokoulussa on noustu barrikaaeille ja jotain on tapahtumassa, mutta ennen sitä on ehtinyt syntyä liian monta surullista tarinaa. Jyväskylän Tilapalvelu sanoo, että Jyväskylässä ollaan sisäilma-asioissa eelläkävijöitä, korjaukset hallitaan erinomaisesti. Huttusilla, Valtosilla, Minkkisillä, Vesasilla, Metsälöillä, Kuhilla, Häyrysillä, Partasilla, Remeksillä, Pulkkisilla ja Linemaneilla ollaan eri mieltä. Heillä ollaan myös loputtoman väsyneitä mutta jokaisella on oma tarina kerrottavanaan. 15 21 Laukaa ja Konnevesi ovat käynnistäneet kaikessa hiljaisuuessa keskustelut yhteistyön tiivistämisestä, jonka päässä siintää mahollinen kuntaliitos. Keskisuomalaisen saamien tietojen mukaan salaiset neuvottelut ovat sujuneet hyvin, mistä kielii se, että tuloksista kaavailtiin kerrottavan julkisuuteen 2 3 viikon päästä. Kosiskelun pani ilmeisesti alulle Laukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Haverinen. Sen jälkeen kuntien poliittinen johto on hieronut yhteistä tulevaisuutta muun muassa tapaamisessa Konneveellä. Konneveen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Karhunen myönsi perjantaina Keskisuomalaiselle, että keskusteluja on käyty. KOTIMAA 6 LEHDESSÄ TÄNÄÄN Digian yt:t iskevät myös Jyväskylään Nokian alihankintaketjussa tuulee taas. Digian yt-neuvottelut koskevat Jyväskylässä 128:aa ja kaikkiaan 530 henkeä. Vaakalaualla on enintään 190 työpaikkaa. SIVU 22 Tukea kulttuurille ja taiekasvatukselle Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen maakuntarahasto jakoi eilen yhteensä 464 600 euroa. Summaa kasvatti erillisrahoituksen saanut Minä osaan! -taiekasvatushanke, jonka ensimmäiset tukikohteet julkistettiin myös eilen. SIVU 28 Inflaatio syö asuntolainaa Suuret ikäluokat muistavat, miten inflaatio nakersi asuntolainoja kultaisella 1970-luvulla. Tilanne on nyt samantyyppinen, sillä kuluttajahinnat ovat kohonneet nopeammin kuin asuntolainojen keskikorko. SIVU 22 Liepeellä pesäpallo nyt hyvällä tasolla Jyväskylän Kiri on keskisuomalaisen miesten pesäpalloilun lippulaiva, mutta hyvänä kakkosena tulee Lievestuoreen Kisa. Kisa aloittaa pian pelit ykköspesiksessä noustuaan viime kauella suomensarjasta. SIVU 31 GRANLUND VILLITSI AVAUSMAALILLA Mikael Granlun vei Suomen toisessa erässä 1 0 johtoon jääkiekon MMkisojen perjantaisessa välierässä Venäjää vastaan. Kiekon huikealla tempulla Venäjän maalivahin Konstantin Barulinin taakse nostanut Granlun villitsi suomalaisyleisön ja masensi venäläiset niin kaukalossa kuin katsomossa. Vihreät jahkasivat päätöstään Osallistua vai eikö osallistua? Vihreien hallituspäätös venyi perjantaina myöhään yöhön, kun puolueen valtuuskunta ja euskuntaryhmä miettivät vastaustaan kokoomuksen Jyrki Kataisen hallituskosintaan, johon RKP ja kristillisemokraatit suostuivat. Ylen mukaan vihreien kannat hallitusneuvotteluihin osallistumisesta jakaantuivat melko lailla tasan. Päätöksestä arveltiin jouuttavan äänestämään. Tänään lauantaina vihreien pitäisi kokoontua Jyväskylään esittelemään puheenjohtajaehokkaitaan. KOTIMAA 13 Opettajilta tyrmäys lukioien jättikampuksille Keski-Suomen opettajien etujärjestöt vastustavat kahen lukiokampuksen mallia. Malli olisi Jyväskylän lukioverkkoselvityksen tarjoamista vaihtoehoista eullisin. Siinä Harjun ja Viitaniemen lukiokampuksille mahutettaisiin molempiin 1 200 opiskelijaa. Akava Keski-Suomen puheenjohtaja, kansaneustaja Tuula Peltonen (s.) ei kannata yli tuhannen opiskelijan kampuksia. Hän oottelisi päätöksenteossa lukioien peagogista uuistusta. OAJ:n Jyväskylän lukioien luottamusmies Juha Paananen on samoilla linjoilla. Kahen kampuksen malli on liian iso muutos. Ratkaisut tulee tehä maltillisella tavalla ja antaa opettajille työrauha, hän vaatii. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Selin (kok.) puolestaan aikoo jättää esityksen koulutuskuntayhtymän purkamisesta, jos hurjin malli toteutuu. KOTIMAA 7 Tänään lauletaan Euroviisujen finaali. Suomen eustajalle Paraise Oskarille on soviteltu veonlyöjien toimesta jopa ennakkosuosikin titteliä. Voitosta kisaa 24 muutakin maata, joista Keskisuomalainen teki oman analyysinsä. Perehyimme myös Suomen viisukappaleeseen. SIVU 26 Jyväskylä +13 Jämsä +14 Viitasaari +13 Helsinki +13 SÄÄ, SIVU 4. VERKOSSA KSML.FI/SAA

KESKISUOMALAINEN 15 Sisäilmaan vaikuttavat rakennusmateriaalien laatu ja mahollinen vaurioituminen, rakenteien ikä ja kunto sekä LVI-tekniikan toiminta ja käyttötavat. Kevät ei sovi Suville Altistuminen huonolle sisäilmalle voi muuttaa elämän peruuttamattomasti. Teksi ja kuvat: Esa Jokinen Se alkaa pienenä, sitkeänä nuhana. Flunssakauen jälkeen sairastaminen jatkuu, tulee päänsärkyä ja pahoinvointia, huimaa, vatsaan sattuu, silmiä kirvelee, korvatulehuksia korvatulehusten perään. Koulussa ei suju mikään, puhetta ei ymmärrä, kynä ei tottele, näköhäiriöt sahaavat kaverit puolikkaiksi, sumentavat taustat, pimentävät luokat. Ja kaiken yllä on tunkkainen, kaiken täyttävä väsymys, joka ei parane nukkumalla. Käyään tutkimuksissa, testataan laboratorioissa, otetaan verta ja virtsaa, kysellään ja ihmetellään. Mitään ei löyy. Epäillään epilepsiaa, ja sitten sanotaan, että vika on päässä. Ensimmäisenä kesänä sairauet katoavat, väsymys häviää, kirjaimet palaavat mutta seuraavat syksyt, talvet ja keväät ovat yhtä kärsimystä. Luokat vaihtuvat, ja koulut, mutta paha olo on kuin vanha paita, jota ei pysty riisumaan. Se vanuu ja virttyy, haisee pahalle, muuttuu mustaksi ja harmaaksi eikä palaa enää entiselleen. Ei koskaan. Sisäilmasairaus on näkymätön vihollinen, kylmä helvetti, jossa asuu yksinäisyys, vähättely, eristäminen, ihmisarvon loukkaaminen. Jatkuu seuraavalla sivulla

16 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA 14.5.2011 Osana valtakunnallisia Kosteus- ja hometalkoita on käynnistetty selvitys, jossa kartoitetaan nykyiset rakentamismääräykset kosteus- ja homevauriotutkijoien näkökulmasta. Menin ja löysin Suvin istumasta pihalla ja itkemässä. Sanoin, että nyt lähetään kotiin. Anne Huttunen 1 2 5 4 3 1. Mika Huttunen käy vielä tämän kevään Nyrölän koulua. Sen jälkeen hän toennäköisesti siirtyy kotiopetukseen, koska äiti ei halua testata kouluremonttien onnistumista lapsensa terveyellä. 2. Anne Huttunen sanoo, että normaali puhe ei tunnu tehoavan sisäima-asioissa. Pitää ryhtyä rähisemään ja tekemään kanteluita. 3. Suvi Huttunen pelaa talvisin ringetteä. Harjoituksiin ja kotiotteluihin hän valmistautuu vaihtamalla varusteet jo kotona. Vierasotteluihin hän matkustaa perheen autolla, joka toimii myös pukukoppina. Järjestely on välttämätön, koska hän ei pysty olemaan jäähallien pukuhuoneissa, joissa on kerrallaan paljon ihmisiä. 4. Huttusilla on kokeiltu etäopiskelua tiekoneen avulla. Valitettavasti yhteyet koulun kanssa eivät toimi. Jatkoa eelliseltä sivulta Vuonna 2003 tikkakoskelainen Suvi Huttunen käveli Liinalammin kouluun iloisena ja ootusta täynnä, jännitys vatsanpohjassa kipristellen. Ensimmäiset päivät ja viikot menivät mukavasti, mutta vähitellen hyvänolontunne alkoi kaota jatkuvien sairasteluien alle. Aluksi sairasteluun ei kiinnitetty juuri mitään huomiota; ainahan koululaiset sairastavat, virukset kun elävät vireästi isoissa ryhmissä. Mutta nuhasta ja väsymyksestä kasvoi Suville seuralainen, joka ei jättänyt rauhaan kuin loma-aikoina. Sitten tulivat päänsäryt, kiukkukohtaukset, vähitellen koko sisäilmasairastuneen paletti kaikissa harmaan ja kirkuvanpunaisen sävyissään. Se oli loka-marraskuun vaihteessa, Suvin äiti, Anne Huttunen, muistelee. Suvi höpötti vessassa hampaita pestessään, että menee jalat alta. Me vanhemmat sanoimme, että koulunkäynti voi väsyttää, pitää vaan jaksaa. Sitten eräänä aamuna Suvi itki ja sanoi, että ei halua mennä kouluun. Mutta lähettävähän sinne oli. Kuvittelin, että Suvi on allerginen ja että ongelmat eivät kosketa Mikaa. Anne Huttunen Minulle tuli sellainen tunne, että pitäisi käyä koululla, Anne Huttunen kertoo. Menin ja löysin Suvin istumassa pihalla ja itkemässä. Sanoin, että nyt lähetään kotiin. Katsotaan myöhemmin, mitä tehään. Aloitettiin ensimmäinen lyhyt jakso kotikoulun pitämistä. Äiti opetti ja tytär oppi. Koulusta kirkkoon Anne Huttunen oli kuullut, että aiemmilla ikäryhmillä oli joskus ollut ongelmia Liinalammin koulun sisäilman kanssa, mutta ei kai sitä omalla lapsella... Käytiin sitten lääkärissä, ja hän epäili sairastumisen syyksi huonoa sisäilmaa. Siihen aikaan tietämys näistä asioista oli ihan lapsenkengissä. Kuvittelimme, että Suvi on ainoa. Totuus oli kuitenkin toisenlainen. Koulusta löytyi nopeasti kaheksan oppilaan ryhmä, jolle etsittiin uusi opetustila. Se löytyi koulun yläkerrasta. Silloin luultiin, että ongelma olisi ollut vain koulun jumppasalissa. Mutta eihän se niin ollut. Sitä vain ihmeteltiin, kun tuli aina uusi opettaja, joka sairastui ja lähti pois. Jossain vaiheessa osa vanhemmista kävi opettamassa lapsia vuoropäivinä. Joulun jälkeen ryhmä siirrettiin helluntaiseurakunnan kirkkosaliin. Mukaan saatiin oppilaita myös Jylhän koulusta, jossa oli samanlaisia ongelmia kuin Liinalammilla. Kevät sujui ilman suurempia ongelmia, ja syksyllä koulunkäynti aloitettiin Pikkutikassa, joka on aivan Luonetjärven koulun vieressä. Tuolloin Luonetjärven koulua peruskorjattiin. Se purettiin melkein kokonaan ja rakennettiin uusiksi. Pikkutikassa taaplattiin joten kuten, mutta sitten Luonetjärven upea koulu valmistui. Uskoin, että tästä alkaa uusi, uljas elämä, Huttunen Täysi ementikko Kun Suvin ensimmäiset oireet ilmaantuivat, ei Anne Huttunen kertakaikkiaan pystynyt uskomaan, että vika olisi uuessa koulussa. Kostean betonin päälle laitetut muovimatot liimoineen alkoivat kuitenkin kehittää ilmaan haitallisia yhisteitä. Voisi sanoa, että siihen saakka kaikki oli ollut lastenleikkiä verrattuna jatkoon; nyt alkaa tarinan surullinen osuus. Kolmasluokkalaisen Suvin muisti heikentyi ramaattisesti, tavarat unohtuivat kouluun, läksyt jäivät tekemättä ja tasapainohäiriöt hankaloittivat liikkumista. Suvista tuli täysi ementikko. Koulussa aloitettiin syksyllä englannin opiskelu, mutta kun Suvi oli otettu pois koulusta ja kunto alkoi parantua, ei hän muistanut englantia koskaan opiskelleensakaan. Piste kolmannen luokan jatkamiseen Luonetjärven koulussa lyötiin, kun opettaja löysi välitunnilla Suvin nukkumasta pulpetin alla ulkovaatteet päällään. Seuraava rasti, hyvä sellainen, oli Nyrölän pieni kyläkoulu, noin 12 kilometrin päässä Tikkakoskelta. Se oli puolitoista vuotta paratiisissa. Ainoa jakso Suvin elämässä, kun hän on pystynyt käymään normaalisti koulussa. Sitten tuli aika siirtyä viiennelle luokalle. Se merkitsi paluuta remontoituun Luonetjärven kouluun. Suville tuli hirveät oireet jo ensimmäisenä päivänä, ja soitin niistä rehtorille. Hän sanoi, että katsotaan vielä pari päivää; tämä voi johtua siitä, että koulun ilmastointi oli ollut poissa päältä koko kesän. Seuraavana päivänä Suvi oli kantokunnossa ja sanoin, että nyt riittää. Kolme päivää Suvi siirrettiin kaheksi viikoksi takaisin Nyrölään, ja sen jälkeen terveempää oppimisympäristöä ryhyttiin etsimään Puuppolan koulusta. Alku näyttikin hyvältä, mutta... Ensimmäisen viikon jälkeen minulla oli huono olo, Suvi muistelee. Ensin jätettiin musiikkiluokka pois, sitten en voinut enää käyä ruokalassa ja myöhemmin en voinut olla enää enkun luokassakaan. Tyttö sinnitteli Puuppolan koulussa joulukuun 18:nteen päivään asti. Silloin piti olla normaali viiennen luokan terveystarkastus, mutta saimmekin tietää, että Suvilla oli puhjennut astma, Anne Huttunen kertoo. Sinä talvena pystyin olemaan ulkona vain kolme päivää, Suvi kertoo. Varjoja paratiisiin Koulunkäynnin ongelma ratkaistiin väliaikaisesti paluulla Nyrölään. Suvi oli koulussa ylimääräisenä oppilaana, joka osallistui myös nuorempien ohjaamiseen. Pientä hankaluutta oli silloin jo Nyrölässäkin. Suvi oli alkanut oireilla myös ihmisistä, eikä hän pystynyt olemaan samoissa tiloissa esimerkiksi englanninopettajan kanssa. Myöhemmin tilanne muuttui kuitenkin hankalammaksi. Valitettavasti Suvi alkoi oireilla koululle tulleista uusista tavaroista, eikä minulla ollut muuta mahollisuutta kuin ottaa hänet kotiin, kotikouluun. Viisilapsisen perheen toiseksi vanhin, Suvin pikkuveli Mika, oli aloittanut koulunkäynnin Nyrölässä, koska kotiin ei olisi voinut tuoa kirjoja ja vihkoja Luonetjärven koulusta. Nyt hänen tehtäväkseen tuli toimia postimiehenä, joka toi koulusta kokeita ja vei niitä suoritettuina takaisin. Suvi kävi kuuennen luokan loppuun kotikoulussa. Seitsemäs ajateltiin aloittaa Vihtavuoressa, koska siellä oli huhujen mukaan koulu, jossa pahasti altistuneet lapset pystyivät olemaan. Hommasin autonkin omakustanteista kuljettamista varten, Anne Huttunen kertoo. Kolmantena koulupäivänä Suvi soitti koulusta ja kertoi, että hänellä oli paha olo. Sen jälkeen seitsemäs luokka käytiin pääosin kotona. Koulunkäyntiä ollaan yritetty myös kaukopulpetin eli internetin kautta, mutta yhteyksien kanssa on ollut niin paljon vaikeuksia, että siitä on luovuttu. Olemme sijoittaneet laitteisiin noin 3000 euroa, mutta yhteyet eivät toimi, Huttunen Operaattorin huoltomiehet ovat sanoneet, että yhteyksissä ei ole vikaa, mutta koulun koneissa on sellaiset suojaukset, että niistä ei pääse läpi. Pikkuveli Puhutaanpa pikkuveli Mikasta. Neljä luokkaa Nyrölässä sujui hyvin ja viies aloitettiin viime syksynä Luonetjärvellä... Kuvittelin, että Suvi on allerginen ja että ongelmat eivät kosketa Mikaa, Anne Huttunen kertoo. Ensimmäisen viikon yöt kuluivat yskien, mutta Suvin kokemuksista huolimatta uskoin, että kyseessä on vain flunssa. Sitten eräänä aamuna Mika makasi lattialla sikiöasennossa, päällä olivat ainoastaan pikkuhousut ja villamyssy. Päätä särki hirvittävästi. Uuen koulun etsiminen aloitettiin välittömästi. Suvin kokemusten perusteella tiesin, että minulle ei kannata kaupitella mitä koulua tahansa. Niinpä olin yllättynyt, kun terveystarkastaja ehotti remontoitua Lohikosken koulua. Tällä hetkellä Mika on ylimääräisenä Nyrölän koulussa, ja toiveissa oli, että hän olisi voinut jatkaa siellä myös kuuennen luokan. Sen jälkeen hän olisi voinut siirtyä Palokan uuteen koulukeskukseen. Huhtikuun alkupuolella tuli kuitenkin viesti, jossa kerrottiin, että Nyrölän koulussa ei ole enää jatkossa mahollisuutta opettaa sairastuneita viies- tai kuuesluokkalaisia. Vaihtoehoksi esitettiin Keski-Palokan koulua, jonka sisäilmaremontti valmistuu tänä keväänä. Päätöksiä tehtäessä ei tunnu olevan tietämystä siitä, ettei astmaatikkoja voi sijoittaa juuri valmistuneisiin tiloihin. Formalehyipäästöt ovat alkuvaiheessa heille suuri terveyellinen haitta. Huttunen muistuttaa myös rakennustyömaan siivouksen suuresta merkityksestä. Esimerkiksi Sisäilmayhistyksen kotisivuilta löytyvien ohjeien mukaan remontin jälkeen tulee ensin tehä suursiivous, oottaa sen jälkeen kolmen kuukauen laskeumaaika ja tehä sitten uusi suursiivous. Anne Huttunen sanoo, että hän ei uskalla testata Keski-Palokan koulun remontin

KESKISUOMALAINEN 17 Hengitysliiton tavoitteena on eistää hengitysterveyttä tieotuksen, tutkimuksen ja viestinnän keinoin. Hengitysliitossa on 96 paikallisyhistystä, joihin kuuluu noin 40 000 henkilöjäsentä. 6 7 5. Maarit Valtonen kohtaa lastensa kanssa joka päivä ongelmia, jotka ovat terveille tuntemattomia: missä kaupassa pystyn hengittämään, voinko mennä tuohon virastoon, saanko oireita tuossa rakennuksessa. 6. Tapio Valtonen viihtyy samalla sohvalla Staran kanssa. Jyväskylästä sen sijaan löytyy vain muutama julkinen tila, jossa hän pystyy olemaan muutamia minuutteja pitempään. 7. Teemu Valtonen rakentelee mielellään erilaisia juttuja leegopalikoista. Leluja on pystytty hankkimaan muun muassa suvun perikunnalta pyyetyn ennakkoperinnön avulla. 8. Myös Valtosen Timi kärsii sisäilmaongelmista. Kotona niitä ehkäistään muun muassa sillä, että lattialla ei ole pölyä kerääviä mattoja. 8 9 9. Katja Minkkinen otti poikansa pois Aittorinteen päiväkoissa, jossa on toettu sisäilmaongelmia. Päiväkoti remontoiaan kesän aikana. ja loppusiivouksen onnistumista lapsellaan, koska Suvin kokemukset ovat näyttäneet, mitä jatkuva koulujen testaileminen aiheuttaa. Näyttää siis siltä, että minulla on ensi vuonna kaksi kotikoululaista. Liinalammin koulu purettiin talven aikana. Joinakin päivinä Huttusten pihassa oleva auto oli hienojakoisen kivipölyn peitossa. Silloin Suvi pysytteli sisällä. Suvin tarina tuntuu mielikuvituksen tuotteelta, mutta sitä se ei ole valitettavasti. Siirrytään Tikkakoskelta Köhniölle, koulusta kotiin, julkisesta yksityiseen. Eletään maaliskuuta 2008. Märät jalat Selkävaivojen takia työkyvyttömyyseläkkeelle laitettu Maarit Valtonen kasteli jalkansa mennessään aamuhämärissä asuntonsa keittiöön. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n asuinkerrostalon viiennessä kerroksessa oli sattunut iso vesivahinko, joka näkyi myös kaksi kerrosta alempana asuneien Valtosten keittiössä. Viies kerros kuivattiin perusteellisesti, mutta neljännessä ja kolmannessa kerroksessa katsottiin, että pintakuivaus riittää, eihän täällä mitään oikeaa ongelmaa ole. Vajaat kaksi vuotta myöhemmin Maarit Valtonen lähti asunnosta ambulanssilla. Syynä oli anafylaktinen reaktio, joka turvottaa hengitystiet umpeen. Siihen kuolee, jos apua ei saa riittävän nopeasti, Valtonen kertoo. Anafylaksian aiheutti chatomium-sukuun kuuluva homekasvusto, joka ilmestyy kosteusvauriokohtaan vasta pitkän ajan kuluttua vaurion alusta. Valtosella se aiheuttaa anafylaksian lisäksi muun muassa turvotusta, helahtavia ihottumia, nivelkipuja ja päänsärkyä. Perheen lapsilla silloin 15-vuotiaalla Tapiolla, kaksivuotiaalla Teemulla ja alle yksivuotiaalla Timillä oli alkanut esiintyä samankaltaisia oireita, vaikka anafylaksiaa ei heillä onneksi ollutkaan. Kuumekierteet, yökastelu, silmä- ja korvatulehukset olivat kuitenkin tulleet tutuiksi. Myös hengitystietauit, helahtavat ihottumat, yökuumepiikit, mahakivut, huimaus, ien- ja nenäverenvuoot olivat jatkuvia, arkea vaikeuttavia vaivoja. Teemulla oli tuolloin voimakkaita kiukkukohtauksia, joien aikana silmät olivat lasittuneet, jollakin tavalla poissaolevat. Ei hetkeäkään Viimeisenä aamuna se oli joku perjantai vuoen 2010 alkutalvesta heräsin turvoksissa ja täynnä ihottumaa. Kurkku oli turpoamassa umpeen. Soitin Mobilen työntekijän hoitamaan lapsia ja lähin sairaalaan, Valtonen muistelee. Silloin päätin, että siinä asunnossa ei olla hetkeäkään, lähemme pois, vaikka emme tieä minne. Ensimmäinen pysähyspaikka oli retkeilyhotelli Laajari. Sieltä Valtonen soitti jo aiemmin sisäilma-asioissa julkisuuessa olleelle (KSML 12.1.2010) Sari Luhtaselle, joka kehotti ottamaan yhteyttä Keski-Suomen Hengitysyhistyksen Taina Laurinahoon. Laurinaho tuli Laajariin, haisteli huoneen ovella ja antoi toimintaohjeet. Maantaina kävin ostamassa meille uuet vaatteet, minulle yhen vaatekerran lapsille kolme. Ennen niien pukemista kävimme suihkussa ja siirryimme pyyhkeisiin kietoutuneina toiseen huoneeseen saastuneista vaatteista oli pakko luopua. ISS kävi hakemassa tavarat ja auton. ISS Palvelut on kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys, joka tarjoaa muun muassa siivouspalveluita ja tekee sisäilmatutkimuksia. Muistan ajatelleeni, että onko meiltä oikeasti mennyt kaikki? Ensi- ja turvakotiin Evakkomatkan seuraava etappi oli ensi- ja turvakoti. Samalla lastensuojeluviranomaiset ilmoittivat Valtoselle, että mikäli uutta asuntoa ei löyy kahen viikon sisällä, lapset otetaan huostaan. Sai sovittua lastensuojelun kanssa, että menen joksikin aikaa tuttavani luo Pihlajaveelle, Valtonen kertoo. Lastensuojelusta tuli kuitenkin määräys, että uuen asunnon on löyyttävä maaliskuun alkuun mennessä. Kiire oli niin kova, että jouuin kirjoittamaan vuokrasopimuksen näkemättä asuntoa. Helpotus oli toella suuri, kun menimme sinne ensimmäistä kertaa ja totesimme sen puhtaaksi, Valtonen Asuntoasia oli kunnossa, mutta muutoin uuen elämän järjestely oli alkutekijöissään. Perheellä ei ollut muuta kuin lapsille sängyt ja pari vaatekertaa. Huonekaluliikkeestä saatiin keittiöön pöytä joustavilla maksuehoilla, ja kohta tuli lastensuojelusta 300 euroa äiin sänkyä varten. Apuun tuli myös kirkon iakoniatyö, joka maksoi käyttökelpoisten tavaroien esinfiointilaskun, toimitti EU:n ruoka-apua ja antoi lahjakortin, jolla Valtonen hankki astiat, kahvinkeittimen, pesuaineet, puuttuvia tekstiilejä ja muuta tarpeellista. Lisäksi pyysin suvun perikunnalta ennakkoperintöä, että sain ostettua sohvan, television ja lapsille leluja. Nyt, vuotta myöhemmin, arki on hallussa mutta ennalleen se ei palaa koskaan. Tulevaisuus? Kun 16-vuotiaalta Tapio Valtoselta kysyy, missä julkisissa sisätiloissa hän pystyy Jyväskylässä olemaan, jää lista lyhyeksi. Sokos, Suomalainen kirjakauppa, Keljon Prisma ja nuorisotila Nuokkari silloin, kun siellä ei ole hirveästi väkeä, Tapio luettelee. Nämä siis niistä, joita olen kokeillut. Koulua hän käy Muuramen Nisulanmäen koulussa, koska sisäilmaongelmista kärsivän Kilpisen koulun tiloissa hän ei voinut olla, Palokan koulun väistötiloissa riitti viien minuutin testi ja Kuokkalan yläasteella viisikin minuuttia oli liikaa. Viitaniemessä terveysmittari meni punaiselle tunnissa. Nisulanmäessä on vain muutama tila, joissa en voi olla. Kaikilla tunneilla Tapio ei kuitenkaan pysty olemaan, sillä muun muassa sanomalehet, sienet ja erilaiset hajut saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Kerran joku juniori häiriköi koulun pihalla ja suihkutti hiuslakkaa muien kasvoille. Olin sen jälkeen kaksi tuntia sairaalan letkuissa, Tapio Perheen saama altistus on kaventanut elinpiiriä raikaalisti. Vain osa ystävistä voi käyä kylässä, vain muutamissa paikoissa voi vierailla, kaupat, koulut ja päiväkoit pitää valita sen mukaan, missä voi ylipäätään olla. Lisäksi arjen joustavaa järjestelyä vaikeuttaa sisäilmaongelmista puhuttaessa yleisen Siihen kuolee, jos apua ei saa riittävän nopeasti. Maarit Valtonen ymmärryksen puute. Joienkin tahojen kanssa ei auta mikään. Millainen tulevaisuus näillä lapsilla on? Maarit Valtonen kysyy. Jätetään Valtonen miettimään vastausta kysymykseensä. Sehän on maan tapa näissä sisäilmaongelmissa: se, että jätetään yksin. Me sen sijaan voimme istahtaa vaikka taksin takapenkille ja pyytää kyyin seuraavaan paikkaan, taloyhtiöön Jyväskylän keskustan tuntumassa. Isännöitsijä sai lähteä Katja Minkkinen on äkäinen, pettynyt, turhautunut ja valmiina taisteluun. Syitä olotilaan täytyy lähteä hakemaan muutaman vuoen takaa. Lähtiessään isännöitsijän ja toimitusjohtajan työstään sairaslomalle Minkkinen sai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta iagnoosin tauistaan. Puheenjohtajan mukaan sisäilmaongelma on vain muoti-ilmiö, jota työnvieroksujat käyttävät tekosyynä päästä kotiin vetämään lonkkaa. Kun kerroin, että viisi eri työterveyslääkäriä on kirjoittanut minulle sairaslomaa, sanottiin, että osaan puhua lääkärit ympäri, Minkkinen kertoo. Minkkinen oli aloittanut työt taloyhtiössä vuonna 2006, ja hänet irtisanottiin tuotannollisista ja talouellisista syistä syyskuussa 2009. Eellisenä keväänä hän oli aloittanut prosessin, jonka tarkoituksena oli selvittää perusteellisesti, onko hän sairastunut työpaikallaan ja saako hän ammattitautiluokituksen. Minkkisen mukaan rakennuksesta löytyi hänen työssäoloaikanaan yheksän erilaista kosteusvauriota. Osa osa niistä oli vanhempaa perua. Hänen mielestään ne olisi pitänyt tutkia ja korjata juurta jaksain, koska talossa oireiltiin. Taloyhtiön hallitus ei hänen mukaansa ryhtynyt toimenpiteisiin säästösyistä. Myöhemmin tutkimuksista kuitenkin sovittiin. Olin itse sairaslomalla, kun olisi pitänyt sopia, mistä näytteien ottaminen aloitetaan. Kukaan ei hoitanut sitä, ja kun palasin takaisin, niin sanottiin, että tutkimukset siirretään tulevaisuuteen. Minkkinen olettaa omiin tuntemuksiinsa ja lääkärinsä lausuntoon perustuen, että hänen sairastumisensa johtuu nimenomaan työpaikalla saausta altistuksesta. Yksi kosteusvaurioista oli sattunut eteisessä, joka on aivan silloisen työpisteeni vieressä, Minkkinen Puhtaat paperit Työtilojen kunnossapito on työnantajan velvollisuus. Vakuutusyhtiön pitäisi puolestaan maksaa kulut työterveyslaitoksen tekemistä tutkimuksista. Minkkisen mukaan hänen työtilojaan, jotka sijaitsivat talon ensimmäisessä kerroksessa sekä kellarikerroksessa, ei ole tutkittu vieläkään. Viisikerroksisen talon kahesta lattiasta otettiin näytteet, joien perusteella toinen työtila jouuttiin remontoimaan perusteellisesti. Näytin tutkimusraportin keuhkolääkärille, joka sanoi, että näistä näkee selvästi, että on tilattu puhtaat paperit. Koska minun työtilojani ei ole tutkittu virallisesti, vakuutusyhtiö voi väittää, että työtiloilla ei ole mitään tekemistä työpisteeni kanssa eikä siis maksa tutkimuksiani. Minkkinen kertoo, että toista toimistoa tutkimassa ollut työsuojelupiirin tarkastaja pistäytyi myös hänen työtiloissaan toukokuussa 2009. Isännöitsijänä pyysin häneltä apua talon tutkimisen käynnistämiseen, koska minun sanaani ei taloyhtiön hallituksessa uskottu. Tarkastaja oli toennut, että mikäli taloyhtiön hallitus ei suostu talon tutkimiseen ja jos asiaa lähtee viemään itse eteenpäin, se voi tulla kalliiksi: työnantajan haastaminen voi maksaa jopa 100 000 euroa. Eli terveien työtilojen vaatiminen voi tulla toella kalliiksi. Mielestäni se on törkeää. Ammattitautilain mukaan työtilojen tutkiminen ei ole sairastuneen työntekijän tehtävä eikä vastuu, vaan se kuuluu työsuojelupiirille. Jos työnantaja ei siihen suostu, on kyseessä rikosasia. Kaikki vain osoittelivat toisiaan, eikä kukaan halunnut puuttua koko asiaan. Katja Minkkinen Sairastuneen ihmisen asia ei ole kuitenkaan lähteä käräjöimään siitä missään. Minkkinen otti yhteyttä työsuojelupiiriin sen jälkeen kun hänet oli irtisanottu. Sama tarkastaja sanoi minulle, että he eivät voi minua auttaa, koska minulla ei ole enää työsuhetta. Remontti kotona Viime kesänä Minkkisen kotona tehtiin kylpyhuoneremontti. Se epäonnistui, johti sisäilmaongelmiin ja jo aiemmin sairastunut nainen joutui vaihtamaan omistusasunnostaan vuokralle. Kylppäriä on nyt korjattu jo neljään otteeseen. Tällä hetkellä Minkkinen nukkuu poikansa kanssa vuokra-asunnon lattialle laitetuilla patjoilla, asunnossa on muutama huonekalu, jokunen lelu lapselle ja jonkin verran vaatteita. Minkkisen kuusivuotias poika on ollut Aittorinteen päiväkoissa. Huhtikuun lopussa Minkkinen otti lapsensa pois päiväkoista, koska siellä on toettu sisäilmaongelma, jonka takia rakennus jouutaan remontoimaan tulevan kesän aikana. En halua lapseni sairastuvan päiväkoissa, Minkkinen perustelee. Kova koulu Uuen työpaikan saaminen vuonna 2006 on vienyt Katja Minkkisen kovaan kouluun. Hän on saanut kokea saman prosessin kuin moni muukin sisäilmasairastunut: työpaikan ja terveyen menetyksen, epäilyn psyykkisestä sairauesta ja ongelman kaikinpuolisen vähättelyn. Jouun toennäköisesti vaihtamaan ammattia, Minkkinen summaa. Haluan tarkat tutkimukset terveyentilastani, jotta tieän, millaisissa tiloissa voin olla ja mitä voin tehä työkseni. Ammattitautilaissa kerrotaan selvästi, miten Minkkisen kohalle sattuneessa tilanteessa pitää toimia. Tein juuri niin kuin neuvottiin. Otin yhteyttä suoraan ammattiliittooni, työsuojelupiiriin ja jossain vaiheessa kysyin apua poliisilta sieltä sanottiin, että tämä on työsuojelupiirin asia. Kaikki vain osoittelivat toisiaan, eikä kukaan halunnut puuttua koko asiaan. Minkkinen kertoo, että hoitavat lääkärit eivät uskalla päästää häntä töihin, sillä joutuessaan töihin sisäilmaongelmista kärsiviin tiloihin hän voi menettää loputkin terveyestään. Kelan ja vakuutusyhtiön lääkäreien mukaan olen kuitenkin täysin työkykyinen. Käytännössä tämä tarkoittaa samaa useilla muillakin sisäilmasairastuneilla: kaikki pitää tehä itse, ja kun puhe ei auta, pitää tehä kanteluita ja rikosilmoituksia. Toisteita sairauestaan Minkkinen on hankkinut itse. Astmaiagnoosin sain yksityiseltä keuhkolääkäriltä, joka on erikoistunut home- ja kosteusvauriotiloissa sairastuneisiin potilaisiin, Minkkinen kertoo. Nyt minulla on vihoinkin näyttää paperi, jossa kerrotaan ihan oikeasti, että kroppa ei toimi täysillä. Prosessi jatkuu... Prosessi jatkuu myös Kortepohjassa, ylioppilaskylän kupeeseen, suon päälle 40 vuotta sitten rakennetussa koulussa. Huhujen mukaan siellä ei jakseta enää yskiä, siellä noustaan barrikaaeille, siellä keritään lampaista leijonia. Suokoulussa noustaan barrikaaeille Esa Jokinen Niin, suokouluksihan sitä tosiaan sanotaan, Kortepohjan koulua. Se rakennettiin 1970-luvun alussa märälle maaperälle ja märkänä talo on aina pysynyt. 2000-luvulla rakennusta on remontoitu rajusti, mutta valmista ei ole tullut vieläkään. Rehtori Risto Rönnbergin mukaan oireilua on ollut jonkin verran, ja tiloja tutkitaan. Aika lakonisesti sanottu. Mutta tartutaan tarkemmin tuohon oireiluun. Minkä verran on jonkin verran? Väistötiloihin Kalevankaun varteen siirretty koulusihteeri Taru Metsälän oirelista on näyttänyt syksyn ja kevään aikana tältä: silmäoireet, iho-oireet, päänsärky, väsymys, joka ei ole verrattavissa mihinkään muuhun, vilunväreet, alilämpö jopa 34,5, jatkuva nuha, poskiontelooireet, hengenahistus, astmaoireet, loppuvuonna 2010 yksi keuhkoputkentulehus, rintakipu, painava tunne rintakehällä, syämen tykytykset, syke nousee yhtäkkiä, muistihäiriöt, sekava olotila, nivelkipu, joka alkaa ranteista ja nilkoista, leviää käsivarsiin ja jalkoihin sekä sormiin ja varpaisiin, voimat häviävät, tavarat tippuvat käsistä, kirjoittaminen ym. on vaikeaa, kävely on hankalaa, pelottaa että jalat pettävät alta, lihaskipu, tärinä, jolloin koko keho tärisee, kun elimistö käy aivan äärirajoilla. Kun Metsälä kertoi oireistaan työterveyessä, esitettiin hänelle hyviä kysymyksiä: Niin, sinullahan on pieniä lapsia, raskas elämänvaihe menossa? Oletko yksinäinen? Onko sinulla ystäviä? Metsälää siis koheltiin perinteisellä asenteella: sisäilmasairaus on hysteeristen ämmien tauti, joka esiintyy pääasiassa korvien välissä. Kortepohjassa opettajina työskentelevien Tuula Häyrysen, Juha Vesasen, Jari Kuhan, Teemu Partasen ja Pekka Lahtelan kertomusten perusteella vanhat asenteet on syytä unohtaa. Sairaus on toellinen. TEEMU PARTANEN, sai astman: Tulin Kortepohjan koululle opettajaksi seitsemän vuotta sitten. Olin silloin terve. Rehtori osoitti työpaikakseni luokan B20 ja sanoi, että se on varmasti terve tila. Jatkuu seuraavalla sivulla

18 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA 14.5.2011 Silmien, hengitysteien ja limakalvojen oireien syynä voi olla liian korkea lämpötila, alhainen suhteellinen kosteus, orgaaniset kaasut, hiukkasmaiset epäpuhtauet tai bioaerosolit. Jatkoa eelliseltä sivulta Syksyllä alkoi olla niin kovaa yskää, että meinasin tukehtua. Huolestuin ja menin käymään Kyllössä. Söin sitten muutaman antibioottikuurin, ja kun niistä ei ollut apua, päätin kokeilla työterveyttä. Siellä sanottiin, että ei sinun kannata antibioottikuureja syöä, kun sinulla on tuo astma. Rehtori sanoi, että ei voi olla, luokkahan on vasta remontoitu, ei siellä ole mitään vikaa. Kävin sitten kesällä koulussa ja huomasin, että luokan lattia oli aukaistu ja remontti oli käynnissä. Kesällä otetuista näytteistä oli kuulema selvinnyt, että vanhan betonin päälle laitettu muovimatto liimoineen oli alkanut tuottaa myrkyllisiä yhisteitä. Sain sen takia astman. Ammattitautiluokitusta en silloin saanut, koska astma ei kuulema voi johtua opettajan työstä. Mulla oli siinä luokassa 26 oppilasta. Mitähän se vuosi heille merkitsi? TUULA HÄYRYNEN, vaikeita oireita: Tulin Kortepohjaan 80-luvun lopussa. 90-luvun alussa opetin myös salin puolella liikuntaa. Silloin alkoivat siihen asti terveelle ihmiselle tuntemattomat silmien ja ylähengitysteien oireet, päivittäiset päänsäryt sekä tutkimukset työterveyessä ja Kinkomaalla. Pahinta on tällä hetkellä kuitenkin tuo selittämätön väsymys ja äänen käheytyminen. Tuula Häyrynen Olin välillä poissa muutaman vuoen, eikä minulla ollut silloin eellä mainittuja oireita. Oireet palasivat paluuni jälkeen muutamassa viikossa. Lomat olivat ja ovat eelleenkin oireetonta aikaa, tosin normioloon palautuminen kestää aina vain kauemmin. Työterveyslaitoksella 2000-luvun puolivälissä tehyissä tutkimuksissa syy hengenahistukseen ja yskään selvisi, sillä minulla toettiin astma ja papereista löytyy merkintä vahvasta epäilystä juuri tauin työperäisyyteen. Olen työskennellyt pääasiassa B-käytävän luokissa. Luokkatilaa olen vaihtanut välillä kesken lukuvuottakin terveyelleni sopivamman tilan löytämiseksi. Astma pysyy kurissa lääkityksellä. Muita oireita kuitenkin riittää: väsymystä, päänsärkyä, pahaa oloa, nivelkipuja, kummallisia syämen sykkeen vaihteluita, muistihäiriöitä, vilunväreitä, äänen lähtemistä, huimausta jonkin aikaa sitten ilmanvaihtokoneen huollon tms. syyn vuoksi pysähyksissä olleen koneen käynnistyessä, tuli luokkaan pöllähys, jonka jälkeen kävelin koulussa seinistä kiinni piellen. Parin viikon sairaslomapätkät ovat tulleet valitettavan tutuiksi. Pahinta on tällä hetkellä kuitenkin tuo selittämätön väsymys ja äänen käheytyminen. Töissä selviää pirteänä ja äänellisenä turhan usein vain työpäivän ensimmäiset pari-kolme tuntia. JARI KUHA, Kortepohjan veteraaneja, aloitti opettamisen jo 1984: Astmaa ei ole toettu, mutta minulla on samat lääkitykset ja oireet kuin näillä muillakin. Ääni häviää pari kertaa vuoessa, ja jouun pitämään silloin kahen tai kolmen viikon sairasloman. Viimeisen kolmen vuoen aikana olen kärsinyt voimakkaista syämentykytyskohtauksista. Oma huusholli on tarkastettu ja laitettu kuntoon. Oireita ei esiinny, kun olen poissa koulusta. Palautuminen vie kuitenkin jatkuvasti pitempään, kesälomakin alkaa tuntua normaalilta vasta juhannuksen jälkeen. Oireet sen sijaan palaavat nopeasti. JUHA VESANEN, apulaisrehtori lv. 2010 2011: Tulin taloon vuonna 2003. Silloin oli remontti menossa, ja sairastelin huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina Suolahessa. Minulla oli monta kummallista poskiontelotulehusta, ja allergiat iskivät päälle. Remontti valmistui seuraavana vuonna, mutta sairastelu on jatkunut. Minut on viety kahesti ambulanssilla keskussairaalaan työpäivän jälkeisen oireilun, muun muassa tasapainohäiriöien, takia. Välillä olen ollut viisi päivää töissä ja kaksi viikkoa sairaslomalla. PEF-puhalluksissa vanhukset puhaltavat 200 yksikköä parempia tuloksia kuin minä. Lisäksi tämän vuoen huhtikuussa on havaittu seka PEF-arvojeni että spirometrioien perusteella, että keuhkojeni kapasiteetti on pienentynyt merkittävästi eli 10 prosenttiyksikköä viimeisenä kuutena Kortepohjan vuotenani. Lääkärin mukaan minulle tehään mitä toennäköisimmin astmaiagnoosi menossa olevan PEF-seurannan jälkeen. Viime aikoina minulla on ollut töissä mystisiä niveltulehuksia, päänsärkyä, nenäverenvuotoa ja lepopulssin kohoamista. Syän on tutkimusten mukaan kunnossa, mutta koulussa se hakkaa silloin tällöin 120 lyöntiä minuutissa. Välillä seison ylävartalo kohonneen pulssin takia täristen rehtorin eessä kertomassa, että minun on pakko lähteä kotiin. Tänään pystyin olemaan töissä vartin ennen kuin oireeni ilmenivät. Työterveyslääkäri ei ole kirjoittanut toistusta, jonka mukaan oireet johtuisivat työtiloista. Silti tänäänkin jouuin ottamaan kahen tunnin työpäivän jälkeen neljän tunnin päiväunet. Mitähän tässä voisi tehä? Sivistyneet tavat on jo kokeiltu? Pitää nousta ylös ja lyöä nyrkkiä pöytään. PEKKA LAHTELA, työturvallisuusasiamies: Minulla ei ole yhtä paljon oireita kuin muilla. Jonkin verran on silmä- ja hengitystieoireita, jotka ainakin osittain johtuvat teknisen työn luokassa pitämistäni tunneista. Sisäilmatilannetta on koulussa yritetty parantaa jo vuosia ja askeleita on otettu kaupungin sisäilmastotyöryhmän joholla. Viimeksi koululla piettiin kokous, johon olimme kutsuneet työterveyen eustajia, terveystarkastajan ja työturvallisuusvaltuutetun keskustelemaan tilanteestamme ja kohtaamaan meitä enemmän tai vähemmän oireilevia työntekijöitä. Yleinen toteamus taisi jälkeenpäin kuitenkin olla, että kokous oli pettymys, vaikka meiät tunnuttiinkin otettavan vakavasti. Tästäkin seurasi jälleen toimenpiteitä, mutta myös apatiaa, koska asiamme nytkähti eteenpäin vain vähän jos ollenkaan. HEIDI REMES, kolmen oireilevan oppilaan äiti, itsekin sairastunut koulun entinen opettaja: Tutkittu on, mutta mitään ei ole löyetty vihaan tätä laulua, jota lauletaan jatkuvasti. Silti henkilökunta ja lapset oireilevat jatkuvasti. Ketä tämä vastuun väistely palvelee? Ovatko nämä ihmiset luulosairaita? Välillä tuntuu, että keskusteluyhteys on löytynyt ja seuraavassa hetkessä leimataan huhujen levittelijäksi. Jotkut koulun tieotteet ovat olleet kyseenalaistavia ja tuntuu, että ongelman laajuutta ei myönnetä. Sanotaan, että oireilevat ovat altistuneet ennen tuloaan Kortepohjaan, höpö höpö... Loppuvuoen kattovuotokin luettiin lehestä. On tyhmää riiellä tästä asiasta, kun vihollisen pitäisi kuitenkin olla yhteinen. Monet opettajat eivät puhu asiasta, koska pelkäävät leimautuvansa hankaliksi ihmisiksi. Sisäilmaongelmat eivät hätkähytä ketään ennen kuin ne koskettavat jotain lähipiirin ihmistä. Kun tauti iskee kunnolla, ovat harrastukset, koulutus, työpaikat, asioiminen itse asiassa ihan kaikki vaaravyöhykkeessä. Minulla sairastuminen on ristinä lopun ikää. Ammattiastma ei mene läpi, olen 39- vuotias enkä toennäköisesti pysty tekemään koulutustani vastaavaa työtä koskaan. Lapsille koulun vaihtaminen on iso asia: turvallinen koulumatka vaihtuu, kaverit menevät uusiksi, stressipisteitä on vaikka kuin- 2 3 4 1. Anja Linemanin poika sairasteli Kortepohjan koulussa. Lineman olisi tarvinnut silloin tukea, mutta suhtautuminen olikin vähättelevää. 2. Jari Pylkkänen on huolestunut poikansa terveyestä. 3. Koulun entisellä opettajalla Heii Remeksellä on kolme oireilevaa lasta. 4. Kortepohjan koulun opettajat Pekka Lahtela (vas.), Jari Kuha ja Juha Vesanen haluavat opettaa terveissä tiloissa. 5. Rehtori Risto Rönnberg luokassa, jota remontoitiin viime syksynä. Hän toivoo, että oireiluille löytyisi selkeä syy. 1 6. Opetusjohtaja Eino Leisimo muistuttaa, että rehtori ei voi olla teknisten ongelmien asiantuntija. 5

KESKISUOMALAINEN 19 Homekatastrofin keskellä elävät ihmiset voivat joutua sairastelunsa lisäksi talouelliseen ahinkoon ja yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. ka paljon. Viattomat kärsivät koko ajan, mutta Norssi ja Kypärämäen koulu eivät veä määrättömästi uusia oppilaita. Rehtori sanoo, että ei ole syytä levittää pelkoa, mutta kaikki epämääräinen levittää pelkoa entistä enemmän. Onko tämä tuottamuksellista? Mitä jos vaaimme korvauksia? Enää ei olla kovin kaukana siitä... JARI PYLKKÄNEN, kolmasluokkalaisen Jeren isä: Kesälomalla ei ole mitään sairautta, mutta kouluaikaan tulee paljon poissaoloja; syyslomaan mennessä voi tulla kolmekin poskiontelotulehusta. Ensi vuonna Jere siirretään sellaiseen siipeen, jossa oireiluita on ollut vähemmän. Jos Jere sairastelee siellä vähemmän, niin käräjillä nähään. Pojalla toettiin astma jo pienenä, mutta se saatiin lääkkeillä kuriin. Muutimme Kortepohjaan, kun ajattelimme, että täällä on hyvä koulu, jossa voi olla kuuenteen luokkaan saakka. Jos olisin tiennyt, että kyseessä onkin tuollainen pommi, olisin miettinyt toisin. Pojan tulevaisuus huolettaa, mutta koulun vaihtaminen ei ole paras vaihtoehto, sillä kaverit ovat tuossa iässä maailman paras asia. Olen ehottanut rehtorille, että hankkisin omalla kustannuksellani Jeren luokkaan ison ilmanpuhistimen, mutta rehtori ei ole suostunut siihen. Suurin ongelma on se, että tietoa ei saaa vaikka kaikki tietävät, että jotain on vialla. Sanotaan, että mittausten raja-arvot eivät ylity mutta miten käy niien, jotka eivät pysty olemaan ees näien raja-arvojen alapuolella? Ongelma on myös se, että Jyväskylän kaupunki tilaa tutkimukset, tekee ne ja raportoi Ryhyin kirjaamaan, missä ja milloin oireita tulee. Anja Lineman niistä. Pitäisi hankkia puolueettomia tutkijoita kokonaan toiselta puolelta Suomea. Tuollaisen talon remontti ei vaai kuin ison puskutraktorin. ANJA LINDEMAN, entisen oppilaan äiti: Kun pojan oireet ilmaantuivat, yllätyin eniten eri tahojen vähättelevästä asenteesta. Juuri silloin olisin tarvinnut eniten tukea. Koin syyllisyyttä ja ajattelin olevani väärässä. Mutta kun oireet pysyivät, otin järjen käteen. Loma-aikoina kotona ei ollut oireilua, 6 mutta koulun tietyissä tiloissa tuli päänsärkyä, silmien kirvelyä, kutinaa ja nenäverenvuotoa. Muutimme Jyväskylään Pieksämäeltä. Ennen tuloaan Kortepohjan koulun toiselle luokalle poika oli ollut poissa koulusta toella vähän. Poissaolot alkoivat kuitenkin lisääntyä kolmannella luokalla, ja mietimme opettajan kanssa, voisiko kyseessä olla vaikkapa kiusaaminen. Poika on kuitenkin sosiaalinen eikä sellaisia ongelmia ole ollut koskaan. Hämmennyin, kun koulusta alettiin kysellä syökö poika hyvin, nukkuuko hän riittävästi ja muuta sellaista. Poikani sai sitten omalääkäriltä lähetteen keskussairaalaan sairastettuaan lukuisia poskiontelotulehuksia yms. Kyselin muilta vanhemmilta, ja vähitellen selvisi, että emme ole ainoita. Ryhyin kirjaamaan missä ja milloin oireita tulee. Viikonlopun jälkeen oireet alkoivat yleensä puolivälissä viikkoa, ja loma-aikoina ne vähenivät huomattavasti. Päänsäryn takia poika kävi neurologisissa tutkimuksissa, mutta mitään ei löyetty. Muissa tutkimuksissa ei löyetty mitään muuta kuin altistuminen huonolle sisäilmalle. Saimme allergialääkkeet, ja onneksi ne tehosivat. Olen ollut eri mieltä esimerkiksi rehtorin kanssa, mutta en koe, että minulla olisi siellä hysteerikon leima mutta kun ihminen väsyy riittävästi, hänestä voi tulla hysteerinen. Tilanteet voivat olla hyvin hämmentäviä tämän oireilun kanssa. NIMETÖN OPETTAJA, pelkää työpaikkansa puolesta: Mielestäni on henkilökuntamme älykkyyttä loukkaavaa, että ns. sisäilmatyöryhmät tulevat koululle selittämään naurettavia tekosyitä sille, miksi asialle ei voi tehä mitään: muun muassa myrkkyseulaa ei voia tehä, koska niitä tekevät vain yksityiset, eivätkä kunnalliset virkamiehet osaa niitä tulkita! Tehään vain sisäilmakyselyitä toisen perään, joissa kaikissa näkyy, että henkilökuntamme terveyentila huononee vuosi vuoelta toella raikaalisti, ja sitten kehataan sanoa, että tällä hetkellä emme voi muuta tehä, kuin teettää teillä näitä kyselyitä vuosittain. Miettikää, millainen mielikuva teille tulee 2000-luvun Suomesta verrattuna esimerkiksi Neuvostoliittoon? Kumpaan yhistäisitte sen, että työntekijöitä laitetaan töihin sellaisiin rakennuksiin, joissa ei ole selvästikään turvallista olla ja joissa ihmiset sairastuvat vakavasti? Entä sen, että näistä sairaustapauksista vaietaan, ne hauataan paperipinojen alle Rehtori on avainhenkilö sekä henkilökunnan että oppilaien kannalta. Eino Leisimo tai niitä vähätellään julkisuuessa ja vihjaillaan työntekijöien laiskuuesta, epärehellisyyestä ja vaikkapa mielenterveysongelmista? RISTO RÖNNBERG, rehtori: Tänä vuonna osa henkilökunnasta on oireillut enemmän tai vähemmän. Oireilun täytyy selvästi johtua ainakin osin rakennuksesta. Työturvallisuusasiamiehen tekemän kyselyn perusteella noin 80 prosentilla henkilökunnasta on eri näköisiä vaivoja, mutta kysely ei ole stanarisoitu. Örebrokysely osoittaa kohonnutta oireilua, ja poikkeavat mittaustulokset viittaavat huonoon ilmanvaihtoon. Mikrobien aiheuttamia ongelmia ei ole nähtävissä. Oppilailta on tullut samanlaista viestiä, mutta heiän kohallaan on vaikeampi kohistaa, mistä oireilu johtuu. Tieottaminen on ollut vaikeaa. Olen pyrkinyt tekemään sitä mahollisimman hyvin, mutta mitä voin tieottaa asiasta, joka koskee vain yhtä tai kahta ihmistä? Aiheuttaako se turhaa huolta vai selventääkö asioita? Tänä vuonna koeista on kyselty, miksi ei ole tieotettu, vaikka erilaisia huhuja on ollut liikkeellä. Oppilaille on mennyt nyt iso oirekysely. Koko ajan yritetään löytää syitä oireiluun. Osasyy voi olla pöly ja huono ilmastointi, ja siksi siivousta on lisätty, oppilaat riisuvat kengät jo eteisessä ja ilmanvaihtomittauksia tehään aika ajoin. Terveystarkastajat ovat käyneet nuuhkimassa lattianrakoja ja muuta sellaista. Olisi helpotus, jos oireilulle löytyisi selkeät syyt. Ei voi vain korjata sieltä sun täältä. Tilapalvelu tieotti Jyväskylän Tilapalvelu tieotti 18. huhtikuuta 2011 näien haastatteluien tekemisen jälkeen että Kortepohjan koulun sisäilmasto-olosuhteien selvittämistä jatketaan. Tutkimussuunnitelma on tehty yhessä käyttäjien, terveystarkastajan ja ulkopuolisen tutkijan antamien ohjeien mukaan. Jyväskylän Seuun Työterveys on aloittanut suunnatun työpaikkaselvityksen 19. huhtikuuta Terveyen ja hyvinvoinnin laitos tekee oppilaille suunnatun sisäilmaoirekyselyn. Selvitysten valmistuttua koululla pietään sisäilmastopalaveri, jossa asiantuntijat avaavat tutkimustulokset. Oireselvitykset käyään läpi yleisellä tasolla. Samalla sovitaan jatkotoimista. Asia on siis kunnossa? Ehkä on, ehkä ei, mutta pitkissä kantimissa kuitenkin. Herää kysymys vastuista. Kuka on vastuussa siitä, että sisäilmaongelmien vaivaamissa kouluissa tehään töitä vuoesta toiseen? Miksi kaikki tapahtuu niin hitaasti? Miksi ihmisten annetaan sairastua? Ensimmäinen vastaaja löytyy Jyväskylän Hannikaisenkaun Tietotalon kolmannesta kerroksesta. Siellä työskentelee erittäin kiireinen mies, opetusjohtaja. Oikeaa tietoa Opetusjohtaja Eino Leisimo ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyyissä. Vastaukset tulevat nopeasti ja varmasti, kuin apteekin hyllyltä tai opettajankirjasta. Liikkeelle lähetään siitä, että koulut toimivat koulurakennuksissa vuokralaisina. Kun ongelmia alkaa ilmaantua, tulee koulusta ottaa yhteyttä niin Tilapalveluun kuin opetuspalvelujen hallintoon. Rehtori on avainhenkilö sekä henkilökunnan että oppilaien kannalta, Leisimo Hän vastaa yhessä muun hallinnon kanssa siitä, että työ- ja opiskeluympäristö on turvallinen. Toki tässä työssä ovat mukana myös työsuojeluorganisaatio sekä sisäilma-asioissa sisäilmastoryhmä. Rehtorin tehtäviin kuuluu myös viestintä sekä koulun henkilökunnalle että oppilaien vanhemmille. Tieon on oltava oikeaa, ajantasaista ja hyvin saatavissa. Asiat pitää kertoa sellaisina kuin ne oikeasti ovat. Toisaalta pitää muistaa, että rehtori ei voi ruveta teknisen puolen asiantuntijaksi se kuuluu Tilapalvelulle. Leisimon mukaan rehtorin asema on erityisen haasteellinen silloin, kun tietoa ei ole ole saatavissa riittävän nopeasti tai tarjolla ole tieotettavaa faktaa huhujen vastapainoksi. Tällöin tarvitaan johtajuutta. Pysyvä ongelma Rehtori on avainasemassa myös kouluvaihoista päätettäessä. Eri alueien rehtorit voivat etsiä keskenään oppilaalle uutta koulua. Toki kouluvaihot käyvät joskus minunkin pöyälläni, sillä sijoitan oppilaat epäselvissä tapauksissa, Leisimo Koulun vaihtaminen kesken lukuvuoen on yleensä hankalaa, mutta useimmille löyetään uusi paikka seuraavan lukukauen alkuun mennessä. Jyväskylän perusopetuksen puolella uuelleen sijoitettavia opettajia on vuosittain parisenkymmentä. Tällä hetkellä on noin viisi sellaista henkilöä, joien sijoittaminen on toella hankalaa, ja osalle on pystytty miettimään uusi paikka vain vuoeksi eteenpäin. Kun altistuminen on riittävän paha, on Jyväskylästä vaikeaa löytää sellaista koulua, jossa työnteko tai opiskelu onnistuisi. Kaikki eivät pysty olemaan ees toella uuessa ja hyväkuntoisessa Janakan koulussa, Leisimo ihmettelee. Tämä ongelma on hankala, mutta valitettavasti se on tullut jäääkseen. Ei koulupakkoa Periaatteessa opetuspalvelut päättää oppilaan sijoituspaikan. Meiän osoittamaamme kouluun ei ole kuitenkaan pakko lähteä. Jos vanhemmat päättävät, että lapsi valitsee koulun ohi normaalin sijoittelun ja tilaa löytyy, joutuvat he maksamaan matkakulut itse. Ei tämä homma pelaa niin, että vanhemmat valitsevat koulun ja me maksamme taksin. Suomessa on oppivelvollisuus, mutta ei koulupakkoa, joten oppivelvollisuuen voi suorittaa myös kotona. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen eistymistä siinä tapauksessa, että tämä ei osallistu opetukseen. Yhtenä mahollisuutena on kokeiltu myös verkon kautta tapahtuvaa etäopetusta. Tämä vaatii kuitenkin hyvin toimivat tietoliikenneyhteyet. Sisäilmaongelmissa koti- tai etäopetus ovat kuitenkin ensisijaisesti tilapäisratkaisuja, Leisimo painottaa. Samalla reissulla voisi käväistä kysymässä vuokranantajan kommentteja kerrosta ylempää löytyvästä Tilapalvelusta. Mutta kenties ennen sitä kannattaisi hakea vielä toinen ja ehkä kolmaskin perusteltu mielipie vastuukysymyksiin. Voitaisiin myös selvittää syitä ja seurauksia. Mennään ensin Turkuun. Sikäläisestä yliopistosta löytyy lääketieteen asiantuntija, joka ei säästele sanojaan. Turhauttavaa paasaamista kuuroille korville Esa Jokinen Turun yliopiston työlääketieteen ja työterveyshuollon professori Tuula Putus ihmettelee, miksi sisäilmatutkimuksia ei oteta vakavasti koulujen ja päiväkotien kunnossapiosta vastaavissa elimissä. Olen yrittänyt paasata asiasta 20 vuotta, mutta jostain syystä se ei mene perille, Putus Pelkästään Kuopiossa on julkaistu tieteellisiä tutkimuksia ja väitöskirjoja noin 20. Näyttöä on myös koe-eläimistä, soluviljelmistä ja monesta muustakin, mutta se ei tunnu auttavan yhtään. Putuksen mukaan viranomaisohjeet sisäilmanongelmien suhteen ovat riittäviä, mutta valitettavasti niitä ei useinkaan nouateta. Niin kauan kuin lainrikkomuksista ei rangaista kunnolla, ei tarvitse tehä mitään. Olisi kuitenkin kohtuullista saaa rangaistus siitä, että jonkun tahallisesta ja tuottamuksellisesta valinnasta kymmenet, saat tai tuhannet sairastuvat pysyvästi. Äänessä soi sarkasmi. Putus on oppinut, että taistelu tuulimyllyjä vastaan on toellista, surullista ja toivotonta muuallakin kuin kuin Cervantesin Don Quijotessa. Terveyen riski Kun korjauksien aloittamista siirretään tai sairastumisia epäillään jostain muusta syystä johtuviksi, esitetään syyksi toisteien puuttuminen. Korjauksia ei voia aloittaa, koska ei tieetä, mistä vika löytyy; mittarit näyttävät turvallisia normaalilukemia. Onhan näitä toisteita, Putus Toisten mielestä niitä on riittävästi, toisten mielestä ei. Laki ei kuitenkaan eellytä mitään syy-yhteyen toistelua. Laki puhuu terveyen riskistä. Valitettavasti lakeja tunnetaan kuitenkin huonosti. Tämä koskee usein juristeja ja joskus myös tuomioistuimia. Mikäli näytteissä ei näy mitään, vaikka ihmiset sairastuvat, on ne Putuksen mukaan usein otettu väärästä paikasta tai väärällä tavalla. Viranomaisohjeien mukaan esimerkiksi ilmanäyte ei ole ensisijainen tapa toistaa rakennusta vaurioituneeksi, mutta eelleen niitä otetaan. Sivelynäytteitäkään ei aina oteta asianmukaisesti. Voiaan tehä pintaremontti, ja kun maalauksen päälle laitetaan vielä jotain sopivaa kemikaalia, niin eihän siinä enää mikään kasva. Olennaista olisi kuitenkin tietää, mikä on rakennuksen vauriomekanismi ja poistaa se. Pintojen putsaileminen on vähän sama kuin auton ruostevaurion hoitaminen päällemaalauksella ja vahauksella. Seuranta kertoo Yhteys sairastuneen ihmisen ja sairastuneen rakennuksen välillä löyetään helpoi- ten, kun seurataan ihmisten terveyentilaa eri olosuhteissa. Jos sairastumistilanne muuttuu altistustilassa, sitä voiaan mitata ryhmätasolla. Kun sairastuneet siirretään toisiin tiloihin, heiän olonsa paranee, sairastavuus vähenee. Syy-yhteys altistustilojen ja sairastumisten välillä on silloin riittävä päätöksentekoa varten. Sitten rakennus tutkitaan, löyetään vaurio ja toetaan, että siellä on materiaaleissa tietty määrä mikrobeja X, Y ja Z. Putuksen mukaan tämän pitäisi riittää ryhmätasolla näytöksi siitä, että rakennuksessa on jotakin terveyelle vaarallista. Jos halutaan lisävarmuutta, voiaan tutkia mikrobivasta-aineet samoille mikrobeille myös ryhmätasolla. Yksilötasolla syy-yhteyen toistaminen siten, että sairastuminen johtuu vain ja ainoastaan altistustiloista, on hankalampaa. Lasten osalta päiväkoti-, koulu- ja asuinrakennuksissa lainsäääntö ei kuitenkaan vaai yksilötason syy-yhteyen toistamista. Ainoa, missä eellytetään syy-yhteyen toistamista yksilötasolla, on ammattitauti ja se koskee pelkästään työsuhteessa olevia. Kyse on työnantajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Koulussa opettajat ja päiväkoissa päiväkoin työntekijät on vakuutettu, mutta lapset eivät. Ammattitautiluokituksen saaminen on kuitenkin erittäin hankalaa. Esimerkiksi altistuskokeet ovat joskus osoittautuneet altistettaville henkilöille niin vaarallisiksi, että he tulevat entistä sairaammiksi. Nykyisin niistä on luovuttu. Näytön saaminen myös sisäilmasairauesta on vaikeaa. Vai onko sittenkään? Kuinka paljon näyttöä tarvitaan muien sairauksien kohalta, esimerkiksi iabeteksen tai keuhkosyö- vän tai asbestoosin? Putus kysyy ja vastaa itse. Noissa sairauksissa ei esitetä lainkaan vaatimusta yksilötason toistelusta. Epiemiologisella tasolla saatu näyttö riittää hyvin. Kuka vastuussa? Miksi vain osa ihmisistä sairastuu ongelmatiloissa? Sama koskee kaikkea sairastuvuutta. Eivät kaikki tupakoitsijatkaan saa keuhkosyöpää eivätkä kaikki epäterveellisesti elävät saa iabetesta. Siihen voi olla esimerkiksi geneettisiä syitä. Laki ei eellytä syyyhteyen toistelua. Tuula Putus Myös ihmisen altistumishistoria voi vaikuttaa siihen, mitä hänelle tapahtuu. Esimerkiksi lapsi on saattanut asua parissa kolmessa asunnossa, ollut yhessä päiväkoissa ja kenties koulurakennuksen eskarissakin ennen varsinaisen koulunkäynnin aloittamista. Työterveyslääkärinä Putus haluaisi varjella nimenomaan lapset ja nuoret altistumisilta ennen kuin he tulevat työelämään. Ainakin kolmannes kouluista on kosteusvaurioisia, ja niissä kasvaa superyliherkkiä ihmisiä, jotka ovat jo työnsä aloittaessaan työterveyslääkärin päänsärkynä. Sopivien työtilojen löytäminen heille voi olla erittäin vaikeaa. Sairauesta toipuminen riippuu sairastumismekanismista. Jos ihmiselle on ehtinyt syntyä homeallergia, ei se parane. Sen sijaan matkan varrella voi tulla uusia yliherkistymissairauksia. Jos kouluaikana on esimerkiksi vain nuha- ja yskäoireita, voi aikuisiälle niien päälle puhjeta astma. Tulehus- ja ärsytysoireet sen sijaan rauhoittuvat, kun ärsytystä aiheuttavista tiloista pääsee pois. Mitä sitten, kun sairastutaan vakavasti? Kuka kantaa vastuun? Ei kukaan, Putus Tilanne ei muutu ennen kuin siitä aletaan rangaista. Vetoamisen siihen, että näin on aina ollut, ei pitäisi enää riittää, mutta koska laiminlyönnit ovat niin tavallisia, ei niihin haluta puuttua. Putuksen mukaan puuttuminen sisäilmasairastumisiin riittävän vakavasti on sekä yhteiskunnallinen että poliittinen kysymys. Pitää päättää, onko tässä yhteiskunnassa hyväksyttävää, että puolustuskyvyttömät lapset altistetaan tieten tahtoen, Putus kiteyttää. Kenellä valta? Vastuuta ei siis kanna kukaan. Kenellä on sitten valta? Kuntien tilapalveluilla? Jos insinööri menee lääkärille, niin lääkäri kertoo, mitä hänen terveyteensä kuuluu, Putus vertaa. Jos lääkäri sairastuu terveyskeskusrakennuksessa, määrä insinööri, mitä hänen terveyelleen tapahtuu. Kun puhutaan rakennuksen aiheuttamista sairauksista, menevät roolit päälaelleen. Työnantajapuolella on sisäilmasairauksia luonnehittu jopa muoti-ilmiöksi, jonka avulla työnvieroksujat pääsevät aiheetta sairaslomalle. Putus ei innostu ajatuksesta. Työtävieroksuvia löytyy varmasti molemmilta puolilta, mutta pyrkisin välttämään nimittelyä. Kun työntekijöitä kysytään, viihtyvätkö he työssään, niin yleensä opettajilta, päiväkotityöntekijöiltä ja sairaanhoitajilta tulee erinomaisia lukuja. He myös kokevat työnsä palkitsevaksi ja antoisaksi. Putuksen mukaan homesairauksia on luonnehittu kaksoishaavoittaviksi. Ensin ihmistä haavoitetaan ja loukataan sen takia, että hän sairastuu ja sitten häntä loukataan vielä erityisen verisesti sillä, että hänen sairastumistaan vähätellään; sanotaan, että se on joko omaa syytä tai mielikuvittelua. Tämä pahentaa kriisiä entisestään. Yleensä ihmiset eivät ole kuitenkaan rahallisten korvausten perässä: he haluavat vain säilyttää terveytensä tai ainakin tietää, miksi ovat sairastuneet. Putus sanoo, että homeasiat herättävät voimakkaita tunteita osin siksikin, että niitä tunteita provosoiaan esiin loukkaavalla käytöksellä, jota ei juuri tavata muussa terveyskeskustelussa. Jos ihminen tärvelee terveytensä syömällä itsensä 200-kiloiseksi ja vetämällä tupakkaa posket lommollaan, ei hänelle ruveta syytämään törkeyksiä päälle sairaalan ensiavussa, vaan hänet hoietaan asianmukaisesti. Sisäilmasairastuminen on kuitenkin poikkeus enkä tieä, mikä siihen on aikoinaan johtanut. Kalliit lapset Sairastuneen lapsen hinta yhteiskunnalle on valtava. Jo pelkästään koululaisten kohalla puhutaan valtakunnan tasolla satojen miljoonien eurojen kokonaiskustannuksista, Putus Jos sairastuminen johtaa ennenaikaiseen eläköitymiseen, niin yhen sairaan lapsen kustannukset yhteiskunnalle ovat miljoonaluokkaa. Se riippuu osin siitä, kuinka pitkälle hänet ehitään kouluttaa ja kuinka korkeasta asemasta hän jää eläkkeelle. Terveystaloustieteessä on laskettu, että yhen terveen elinvuoen hinta elinkaaren loppupäässä on noin 60 000 euroa. Meillä on noin 750 000 lasta peruskoulun piirissä. Jos heiät saataisiin olemaan työuran loppupäässä yhen vuoen enemmän terveenä ilman astmaa, syöpää tai muita sairauksia, niin kysymys olisi toella isoista säästöistä. Korjaus kannattaa Putus sanoo, että myös välillisiä kustannuksia tulee paljon. Esimerkkinä hän mainitsee sairaien lasten vanhempien poissaolot töistä. Olen joskus laskenut ruutupaperille, että yhen koulun korjaaminen maksaa itsensä takaisin viiessä vuoessa terveyenhoitopuolelta koituvien säästöjen muoossa. Putuksen mukaan on kansantalouellinen tappio, kun monien julkisten rakennusten annetaan annetaan rapistua käyttökelvottomiksi jo 30 vuoessa. Siinä ei ole mitään järkeä vaikka ajateltaisiin pelkkiä rakennuksia ja pelkkää rahaa. Putus muistuttaa, että Suomessa on esimerkiksi purkukuntoisia sairaaloja, jotka on rakennettu 60-luvulla. Ongelma ei ole pelkästään lääketieteellinen tai insinööritieteellinen, vaan kyseessä on poikkitieteellinen ongelma, jossa kaikkein kalleimmaksi yhteiskunnalle tulee se, että asiantuntijat eivät kuule ja kuuntele toisiaan. Jätetään Turku nauttimaan alkavasta kesästä ja siirrytään rannikkoa pitkin jonkin verran iemmäksi, Helsinkiin. Siellä työskentelee insinööritieteen eustaja, joka on halukas sekä kuuntelemaan että puhumaan. Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson luonnehtii tätä asiantuntijaa provokaattoriksi, mutta joku toinen voisi pitää häntä saarnamiehenäkin. Hän kertoo, mikä suomalaisessa rakennuskannassa on vialla. Lisäksi hän vastaa kysymykseen Miksi?. Jatkuu seuraavalla sivulla.

20 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA 14.5.2011 Valtaosa biologisten tekijöien aiheuttamista ammattitaueista on seurausta hengitysteitse tapahtuneesta altistumisesta. Sisäilmaston kuormittajat Vesivahingot Kosteus- ja homevauriot Pöly ylärakenteista Kuiut eristemateriaaleista Konenssiongelmat Melu, kaikuminen Tuloilman epäpuhtauet Veto Säteilylämpö Liikennemelu Kylmäsäteily Pöly Liian kuiva tai kostea sisäilma korostaa ongelmia Pöly Mikrobit Hiiliioksiiit, hiukset, hilse, hiuslakat, parfyymit, virukset, bakteerit, staattinen sähkö, tekstiilipöly, kotieläinen karvat ja hilse Palamisjätteet (tupakansavu) Melu Ilmavirtaus likaisemmista tiloista Siivous Pöly, hiukkaset kaasut Kosteus- ja hometalkoien ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen vaatii rakennusalan toimijoien parempaa kouluttamista. Kosteusvauriot : Yli puoli miljoona altistuu 2Arviolta 600 000 800 000 suomalaista altistuu homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille päivittäin. 2Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat terveyenhoitojärjestelmälle yli 200 miljoonan euron kustannukset vuosittain. 2Yhteensä huonon sisäilmaston talouellisten vaikutusten on arvioitu olevan kolme miljaria euroa vuoessa. 2Vaurioita on kaikenlaisissa rakennuksissa sairaaloista omakotitaloihin. 2Suomalaisista alan huippututkijoista koostuva tutkimusryhmä pyrkii kehittämään uutta mittausmenetelmää, jonka avulla voitaisiin mitata home- ja kosteusvauriotaloista otettavien näytteien myrkyllisyyttä. 2Nykyisin vaurioien korjaustarpeen arviointi on vaikeaa, koska käytössä on vain rajallinen määrä tutkimusmenetelmiä. lämpö Säteily Pölypunkit Kosteusvauriot Homeet Sienet Bakteerit Raon Säteily GRAFIIKKA: DOWN LEIKKONEN, NINA HUISMAN, LÄHDE: RENGÖRINGSÅRBOGEN, TANSKA Sisäilma : Hyöyllisiä nettilinkkejä 2Jyväskylän Tilapalvelu: http://www. jyvaskyla.fi/tilapalvelu 2Kosteus- ja hometalkoot: http:// www.hometalkoot.fi/ 2Hengitysliitto Heli: http://www.heli. fi/etusivu/ 2Keski-Suomen Hengitysyhistys: http://www.heli.fi/keskisuomi/ 2Sisäilmayhistys: http://www.sisailmayhistys.fi/portal/ 2Asumisterveysliitto: http://www. asumisterveysliitto.fi/pages/sivut1/ etusivu.php 2 http://www.korjaustieto.fi/ 2Työterveyslaitoksen sisäympäristösivut: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sivut/efault.aspx Kohti oikeaa osaamista korjausrakentamisessa Esa Jokinen Meiltä puuttuu tietoa, osaamista ja koulutusta. Ykkösjutuksi on noussut alan toimijoien kouluttaminen. GRAFIIKKA: NINA HUISMAN, LÄHDE: N TILAPALVELU Viime vuonna käynnistetty ympäristöministeriön koorinoima Kosteus- ja hometalkoot -projekti ratkoo suomalaista rakennuskantaa piinaavaa kosteus- ja homeongelmaa. Tavoitteena on saattaa alkuun rakennuskannan tervehyttäminen, vähentää kosteus- ja homevaurioien aiheuttamia terveyshaittoja sekä talouellisia menetyksiä ja estää uusien vaurioien syntyminen. Valtakunnallinen projekti jatkuu vuoen 2014 loppuun. Talkoien ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen keskittyi viime vuonna selvittämään ongelman laajuutta ja sitä, mitä pitäisi tehä. Viime syksynä käynnistettiin hankkeita, joien tavoitteena on löytää työkaluja kosteus- ja homevaurioien ennaltaehkäisemiseen, korjaamiseen ja löytämiseen. Meiltä puuttuu tietoa, osaamista ja koulutusta, Pirinen kiteyttää. Ykkösjutuksi on noussut alan toimijoien kouluttaminen. Pirisen mukaan on oleellista, että kosteus- ja homevaurioien parissa toimivat ammattilaiset oikeasti osaisivat hommansa. Vastaavasti kiinteistöjen omistajien pitää pystyä löytämään nämä osaajat. Alalle tullaan siten, että ensin ollaan rakennusinsinööri tai mestari ja sen jälkeen haetaan lisäkoulutusta. Tätä koulutusta tarjoaa Suomessa kymmenkunta eri tahoa. Kun tarjoajia on monta, on myös nimikkeitä liikaa. Jatkossa pitäisi tietää, millä nimikkeellä olevat ihmiset osaavat ihan oikeasti tutkia taloja, mistä tavallinenkin talon omistaja nämä ihmiset löytää ja kuka heiän osaamisensa on varmistanut. Toivottavasti lopputuloksena on vain muutamalla nimikkeellä toimivia ammattilaisia. Kun rakennusten kosteus- ja homevauriot sekä rakennusten vanheneminen nousivat esille, syntyi markkinarako, joka on osin täyttynyt epämääräisellä, vapaalla tarjonnalla. Tarkoituksena on saaa kaiken maailman mittarivillet pois markkinoilta, jotta kuluttajat saisivat apua luotettavilta tahoilta. Talokauppa kuntoon Pirinen pitää isona ongelmana myös talokauppaa, joissa kosteusvaurioista johtuvia oikeuenkäyntejä on yhä enemmän. Ne ovat murhaavan rankkoja kokemuksia sekä myyjälle että ostajalle. Osana talkoita on hanke, jossa kauppoihin pyritään löytämään turva sekä ostajan että myyjän kannalta. Molempien pitäisi tietää etukäteen, minkälaisesta talosta kauppaa käyään ja mikä on sen oikea hinta. Toennäköisesti ongelma ei ratkea pelkästään kuntotarkastusmenettelyä kehittämällä, Pirinen Lisäksi tarvitsemme varmaan sekä kauppakirjojen että vakuutusturvan kehittämistä. Mallia on haettu muun muassa muien Pohjoismaien käytännöistä. Esimerkiksi Tanskassa talokaupan turva on toella kova. Siellä pitää myyjän ottaa vakuutus piilevän vaurion varalta ostajan nimiin, ja myyjän vastuu vauriosta loppuu, kun talo on tarkastettu. Vastuu siirtyy siis vakuutusyhtiölle. Suomi on ollut ainoa Pohjoismaa, jossa ostaja ei ole voinut ottaa vakuutusta piilevälle virheelle. Nyt tilanne on parantumassa, ja yksi osittain turvaava vakuutus on jo markkinoilla. Oppaat yhteen Kosteus- ja homevaurioien korjaamiseen on olemassa jo nyt paljon tutkimustietoa. Myös erilaisia oppaita on syntynyt kuin sieniä sateella. Osa niistä on kuitenkin keskenään ristiriitaisia. Niien yhteensopivuutta ei ole selvitetty. Nyt pyrimme keräämään oppaat yhen sateenvarjon alle ja löytämään yhen yhteisen kosteus- ja homevaurioien korjaustavan. Pirisen mukaan lähes kaikki homevauriot pystytään korjaamaan. Olin pitkään homevauriotutkija ja korjaussuunnittelija, enkä ole joutunut antamaan purkutuomiota kuin ehkä viielle talolle. Eikä sekään ole johtunut siitä, että niitä ei olisi pystynyt korjaamaan, vaan siitä, että korjaaminen olisi tullut kalliimmaksi kuin uuen rakentaminen. Toki meillä on myös erittäin vaikeasti korjattavia rakennuksia, ja niistä meiltä puuttuu yhteiset ohjeet. Nykyiset suunnitteluohjeet poikkeavat toisistaan, joten suunnittelijat eivät usein uskalla tehä korjaussuunnitelmia yksityisille ihmisille. Jos yritys tekee korjatessaan virheen, suojelee kuluttajasuojalaki yksityistä ihmistä niin hyvin, että yritys saattaa joutua erittäin merkittävään vastuuseen talon vauriosta. Oikeaa tietoa Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan opetus- kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tekevät yhteistyössä kuntien kanssa suunnitelman, jonka avulla julkisten rakennusten kosteusvaurio-ongelmista päästään eroon. Esimerkkinä Pirinen mainitsee Länsi- Suomen aluehallintoviraston vetämän työryhmän hankkeen, jossa selvitetään, miksi kosteus- ja homevauriokorjaukset eivät lähe kunnissa lainkaan liikkeelle tai epäonnistuvat. Mikä hallinnollisella tasolla menee pieleen? Kuka päättää, että ei korjata tai että vitkutellaan? Missä prosessi pysähtyy tai lähtee vinoutumaan? Toennäköisesti ongelma ei ratkea pelkästään kuntotarkastusmenettelyä kehittämällä. Yhtenä mahollisuutena voisi olla asiantuntijoien palkkaaminen aluehallintovirastoihin tai kuntien yhteenliittymiin. He pystyisivät tukemaan kuntia tekemään oikeita korjauspäätöksiä. Kunnissa on selvää ammattitaion puutetta, usein ei osata tilata ees oikeita tutkimuksia. Rakenteilla on myös tilaajan ohje talojen omistajille. Sen avulla myös kunnan teknisen viraston tulisi tietää, miten ja mitä talosta pitää tutkia, kun ihmiset alkavat oireilla. Nyt kunnat ovat usein konsulttien armoilla eikä konsulttien osaaminen ole aina riittävää. Kun konsulttien osaaminen saaaan korkealle tasolle ja tilaajat tilaamaan oikeita asioita, niin ainakin jollakin toennäköisyyellä korjataan oikea asia. Tärkeintä olisi, että korjataan oikeassa järjestyksessä ja oikein. Pohinnassa ovat myös korjausten kustannukset. Tärkeintä olisi, että korjataan oikeassa järjestyksessä ja oikein. Korjausten epäonnistuminen on kaikkein järjettömintä rahan haaskausta. Esimerkiksi Jyväskylässä on useita kouluja, joita on korjattu kerran toisensa jälkeen, syystä tai toisesta. Kun se tilaajan ohje on saatu tehtyä, aloitetaan viestintäkampanja, millä me tungetaan tämä tieto joka ainoan kuntapäättäjän ja tilapalvelun henkilökunnan jäsenen päähän. Näin sinun pitää oikeasti toimia äläkä tee niin kuin olet ennen tehnyt ja kuvitellut osaavasi. Pirinen painottaa, että päättäjien pitää antaa tekniselle henkilöstölle tuki ja tarvittavat resurssit rakennusten kuntotutkimusten tekemiseen. Päättäjien on hyvä myös muistaa korjaamisen positiivinen vaikutus vähenevinä sosiaali- ja terveyenhuollon kuluina. Kilpailu laaulla Hankkeen tavoitteena on saaa rakennustyömaien kosteuen- ja pölynhallinta oikeasti pakolliseksi. Se on määritelty jo nykyisissä rakentamismääräyksissä yksiselitteisesti, mutta jostain syystä kaikki eivät nouata määräyksiä. Ratkaisuna tähän esitän, että rakennustyömaille on saatava ammattilainen, joka vastaa kosteuen- ja pölynhallinnasta omalla allekirjoituksellaan ja sitä kautta maineellaan, Pirinen Pirisen mukaan myös kunnissa nouatettava lain vaatima kilpailutus aiheuttaa ongelmia etenkin silloin, kun valintakriteerinä on hinta. Suomessa on rajoitettu määrä osaamista sisäilmatutkimusten tekemiseen ja toisaalta hirveä määrä toimijoita, jotka väittävät osaavansa. Kun niitä sitten kilpailutetaan hinnalla, valitaan halpa, joka onkin huono. Selville saaaan näennäisongelmia, mutta ei varsinaista oireilun syytä. Kun osaamistasot ja pätevyyet saaaan määriteltyä selkeästi sekä luotua listat pätevistä ihmisistä, pystytään myös laatu tuomaan mukaan kilpailutukseen. Tarjoajilta voiaan vaatia näyttöjä osaamisesta. Se vaan on jumalattoman vaikeaa. Jumalattoman vaikeaa? Nyt on aika palata Hannikaisenkaulle, Tietotaloon ja suoraan sen neljänteen kerrokseen. Sieltä löytyy Jyväskylän Tilapalvelu. Se ei vastaa koko Suomen rakennuskannasta, mutta Jyväskylässä se käyttää erittäin suurta valtaa. Liian suurta?

KESKISUOMALAINEN 21 Kosteus- ja homevauriot vaihtelevat syien, laajuuen, vakavuuen sekä terveyshaittojen osalta suuresti. Korjaustarpeen arviointia vaikeuttaa käytössä olevien menetelmien rajallisuus. Me hallitsemme hommamme, uskotaan Tilapalvelussa Esa Jokinen Kiinteistöjohtaja Esko Eriksson vaikuttaa mieheltä, joka nukkuu yönsä rauhallisesti, vaikka Jyväskylässä vellova sisäilmakeskustelu kiertyykin kerran toisensa jälkeen kaupungin kiinteistöistä vastaavaan Tilapalveluun. Erikssson ei myöskään hätkähä kansallisten Kosteus- ja hometalkoien ohjelmapäällikön Juhani Pirisen väitteitä, joien mukaan kuntien kiinteistövastaavat eivät osaa hommiaan ja käyttävät liian usein asiantuntemattomia konsultteja. Meillä ei ole varaa tehä virheitä. Esko Eriksson Pirisellä on provokaattorin asenne ja hän pistää kaikki samaan nippuun, Eriksson Me olemme lähteneet tekemään jo aiemmin asioita, joita Kosteus- ja hometalkoissa vasta suunnitellaan. Kosteuen- ja pölynhallinta on kunnossa meiän työmaillamme. Eriksson ei myöskään niele väitettä huonojen konsulttien käyttämisestä. Me käytämme asiantuntijoina muun muassa Mittatyö Suomi Oy:tä ja Ramboll Oy:tä. Ne ovat alansa parhaita asiantuntijoita ja valittu tehtäväänsä laaullisin perustein. Jyväskylän kaupunki on varautunut käyttämään kuluvalla valtuustokauella noin 200 miljoonaa euroa talonrakennusinvestointeihin. Esimerkiksi Vaajakoskelle on valmistumassa noin 13 miljoonaa euroa maksava koulu ja Palokkaan koulu- ja monitoimikeskus, jonka kustannusarvio on peräti 21 miljoonaa euroa. Vielä omassa luokassaan on Huhtasuolle suunniteltu jättimäinen elinkaarihankkeena toteutettava koulu-päiväkotikampus, joka maksaa pelkkänä rakennusinvestointina 30 miljoonaa euroa, ja johon lisäksi sijoitetaan seuraavan 20 vuoen aikana palvelumaksuina noin miljoona euroa vuoessa. Vuosittain pelkkiin kosteus- ja homevauriokorjauksiin on varattu noin kaksi miljoonaa euroa. Virheitä ei toisteta Satsaukset ovat välttämättömiä, sillä osassa Tilapalvelun hallinnoimia julkisia rakennuksia, esimerkiksi monissa kouluissa ja päiväkoeissa, on sisäilmaongelmia. Viime vuoen keväällä tehyn Örebro-kyselyn tulokset kertoivat, että sisäilmastoremontteja pitää tehä 19 päiväkoissa ja 11 koulussa. Kyselyn mukaan eniten sisäilmastohaittoja aiheuttavat melu ja ilmanvaihon puutteet. Eriksson sanoo, että vaikka aikanaan tehyt rakennukset on suunniteltu ja toteutettu sen aikaisten määräysten ja ohjeien mukaisesti, niin virheitäkin on varmasti tehty niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpiossakin. Enää emme tee samoja virheitä, oppirahat on maksettu, Eriksson painottaa. Remontit tehään joko kunnolla tai sitten ongelmarakennuksista luovutaan Tämän takia korjausasteet nousevat usein niin korkeaksi, että tulee halvemmaksi rakentaa uusi. Meillä ei ole varaa tehä virheitä. Terveystarkastaja Jari Pihlajaniemi on samoilla linjoilla Erikssonin kanssa. Hoian kiinteistöjen terveystarkastuksia yheksän kunnan alueella, Pihlajaniemi Jyväskylässä ollaan sisäilma-asioien tutkimisessa ja korjaamisessa ihan eri tasolla kuin monessa muussa kunnassa. Paremmat tieot Julkisten kiinteistöjen suurimmat sisäilmaongelmat löytyvät 1960 1980-luvuilla pystytetyistä rakennuksista. Eriksson muistuttaa, että rakennukset tehtiin siihen aikaan voimassa olleien määräysten mukaisesti. Tänä päivänä meillä on oleellisesti paremmat tieot, Eriksson On huomattu, että erilaiset homeet ja mikrobit ovat oikeasti terveyelle vaarallisia. Oireilujen syien löytäminen on usein äärimmäisen vaikeaa. Esimerkiksi paljon esillä ollut Lohikosken koulu oli erittäin hankala kohe. Väki oireili, mutta syytä siihen ei tuntunut löytyvän mistään. Tilanne laukesi, kun ongelman syyt vihoin löytyivät syvältä alapohjasta. Riittäviin suojaustoimiin pitää ryhtyä aina riittävän ajoissa. Olli Salmela Provokaattorit sotkevat Tieottaminen sisäilmaongelmista on osoittautunut ongelmalliseksi, vaikka kuvio sinänsä onkin selvä: Tilojen käyttäjien esimies kouluissa rehtori, päiväkoeissa johtaja huolehtii tieottamisesta henkilökunnalle ja oppilaien vanhemmille. Tilapalvelu vastaa tieottamisen teknisistä asioista sekä tieottamisesta meialle. Tilapalvelun tieottamiseen ei kuitenkaan olla tyytyväisiä. Puhutaan salailusta, viivyttelystä, ongelmien järjestelmällisestä peittelystä, suoranaisesta valehtelusta. Eriksson kiistää syytteet, mutta sanoo, että aina on parantamisen varaa. Oikean tieon välittäminen oikeaan aikaan kaikille osapuolille on iso haaste, Eriksson Ikinä eivät kaikki ole tyytyväisiä. Eriksson on myös huolestunut organisaation ulkopuolelta tulevaan epävirallisesta tieottamisesta. Kyseessä ovat provokaattorit, jotka haluavat sotkea asioita. He levittävät usein tietoja, jotka eivät perustu faktoihin. Tilapalvelun asiakkuuspäällikkö Jaana Lehtoranta-Makkonen sanoo, että tieottamiseen on panostettu toella paljon. Yhteistyö koulujen rehtoreien sekä päiväkotien johtajien kanssa toimii hyvin, ja Tilapalveluunkin olemme kutsuneet muun muassa yksittäisiä vanhempia keskustelemaan tarkemmin sisäilmastoasioista, Lehtoranta-Makkonen Lisäksi Tilapalvelu on järjestänyt ongelmakohteissa tieotustilaisuuksia, joissa on ollut paikalla sisäilmastoryhmän asiantuntijoita. Kiinteistöpäällikkö Olli Salmelan mukaan täyellisiä tutkimusanalyysejä, joita on vaikea ymmärtää, ei kannata välittää koteihin. Harva osaisi tulkita niitä oikein, koska ne ovat erittäin vaikeaselkoisia ja ammattisanastoa täynnä, Salmela Sen sijaan laitamme esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin tieotteita, joissa analyysit on tulkittu jo valmiiksi. Vastuut : Ei yksin Tilapalvelu Pitkä ootus Kunnossapitopäällikkö Anneli Arve ottaa esimerkiksi Aittorinteen päiväkoin, jonka tutkimustulokset laitettiin vanhempien käytössä olevaan kansioon huhtikuussa 2011. Tulosten perusteella päiväkoin ilmavaihossa on puutteita. Lisäksi lattiamattojen liimojen hajoaminen on synnyttänyt päästöjä. Materiaalinäytteissä ei sen sijaan esiintynyt poikkeavaa mikrobikasvua. Kiinteistöpäällikkö Salmelan mukaan toimenpiteisiin ryhytään heti, kun rakennuksessa tai tiloissa toetaan selkeä sisäilmaongelma. Riittäviin suojaustoimiin pitää ryhtyä aina riittävän ajoissa, Salmela Pahimmassa tapauksessa ryhytään etsimään väistötiloja. Aittorinteen päiväkoti kuuluu viime kevään Örebro-kyselyssä esille tulleien ongelmakohteien kärkikaartiin eli siellä toettiin merkittävästi haittoja ja oireilua. Kyselyn analyysin kansisivun päiväys on 9.9.2010. Näin ollen päiväkoin tutkiminen, tulosten analysointi, toimenpiteien sopiminen ja tieotteen saaminen vanhempien luettavaksi kesti reilut puoli vuotta. Kyselyn ajankohasta tieotteen toimittamiseen päiväkotiin ja vanhempien käyttöön kului noin vuosi. Osa akuuteista korjauksista aloitettiin kuitenkin jo ennen kuin lopulliset tutkimustulokset toimitettiin päiväkotiin. Päiväkoin ilmanvaihto ja lattiat korjataan tulevan kesän aikana. Helppo syyttää Tilapalvelun mukaan yksi syy homeongelmiin on se, että muun muassa kaikki nuhat, melu ja hiiliioksii arvioiaan huhuissa usein homeiksi. Kiinteistön omistajaa on aina helppo syyttää, Eriksson Oikean tieon välittäminen oikeaan aikaan kaikille osapuolille on iso haaste. Esko Eriksson Tutkimukset tulkitaan epäonnistuneiksi, mikäli mitään ei löyy, Salmela jatkaa. Eriksson muistuttaa, että herkimpien ihmisten oireilu voi johtua muistakin syistä kuin nimenomaan tiloissa olevista epäpuhtauksista. Epäpuhtauksia voi tulla lasten mukana myös koeista kouluihin ei siis vain koulusta kotiin, kuten usein väitetään, Eriksson Kortepohjan koulu luokitellaan tällä hetkellä ongelmakohteeksi, koska oireilua on paljon, mutta talven aikana korjauksen kohteena olleen liikuntasalin lisäksi ei varsinaisia ongelmalähteitä ole löyetty. Tämän päivän tieoilla Kortepohjan koulun peruskorjaus olisi alunperin tehty varmasti erilailla, perusteellisemmin ja yhellä kertaa, Eriksson myöntää. Nyt sitä on jouuttu korjaamaan useina vuosina, mikä on aiheuttanut ongelmia sekä käyttäjille että korjaajille. 2Tilojen käyttäjän tehtävä on huolehtia siitä, että tiloja käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti ja tilat ovat henkilömäärältään suunniteltuihin ilmamääriin oikein mitoitetut ja helposti siivottavissa. Tilojen käyttäjän tulee ilmoittaa, mikäli tiloissa huomataan jotain normaalista poikkeavaa esim. hajua, näkyviä kosteusvauriojälkiä tms. 2Tilapalvelun tehtävänä on vastata hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpiosta, kunnossapiosta ja käytettävyyestä siihen käyttötarkoitukseen, johon tilat on tarkoitettu. 2Työterveyshuolto toimii sisäilmastoongelmissa terveyshaittojen asiantuntijana ja terveysriskien arvioijana. 2Kaupungin työturvallisuusorganisaatio perehyttää henkilöstöä huomioimaan työympäristön turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia asioita. 2Ympäristöterveysosaston/terveystarkastajan tehtävänä on kiinteistöjen terveyellisten olojen valvonta. Jyväskylän perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto antaa tarvittaessa velvoittavia viranomaismääräyksiä mahollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien tutkimiseksi, korjaamiseksi ja poistamiseksi. 2Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työnantaja huolehtii siitä, ettei työympäristössä ole sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveyshaittoja. Lähe: Jyväskylän Tilapalvelu MATTI SALMI Kiinteistöpäällikkö Esko Eriksson painottaa, että Jyväskylän Tilapalvelussa ei kumarreta provokaattoreille. Omaan tekemiseen ja ammattitaitoon luotetaan. Ainoa, jolla pitäisi olla väliä, on se pikkuinen Maija Suvi Huttunen hymyilee varovasti, Maarit Valtonen katsoo kaukaisuuteen, Juha Vesanen tuijottaa silmiin, Taina Laurinaho lyö nyrkkiä pöytään, Esko Eriksson puistelee päätään, Juhani Pirinen provosoi, Tuula Putus analysoi, Risto Rönnberg levittää käsiään, Katja Minkkinen puhisee, Heii Remes puhuu, Anne Huttunen huokaisee, Olli Salmela ihmettelee... Laitoin talvella vaimon sisaren matemaatikkomiehen laskemaan öljysäiliöön mittatikun, joka kertoi sentin tarkkuuella kuinka paljon isossa, kyljellään makaavassa lieriössä oli öljyä. Kerroin säiliön tilavuuen ja sen, kuinka monta senttiä 3000 litraa öljyä tuo lisää pohjalla olevaan kymmeneen senttiin. Säiliön halkaisija arvioitiin. Ammattimies yskäisi muutaman kerran ja rykäisi sitten kaavan, jolla toimiva mittatikku saatiin aikaiseksi. Kolumni Esa Jokinen Sisäilmaongelmissa ei sen sijaan ole sellaista kaavaa, jolla vaihtuvat muuttujat saataisiin kuriin. PUHUTAANPA ENSIN Jyväskylän Tilapalvelusta. Kun siellä käy juttelemassa, saa vastaansa leegion asiantuntijoita, jotka kertovat oman näkökantansa ystävällisesti, uskottavasti, vastaansanomattomasti ja tutkimuksiin tukeutuen. Uskoon on helppo tulla, kyllä nämä tietävät, osaavat ja ymmärtävät. Kun sitten siirtyy muutamaksi tunniksi kiitettyjen ja kirottujen Taina Laurinahon ja Sari Luhtasen seuraan, joutuu usko Tilapalveluun koetukselle. Naarasleijonat puhuvat selkeästi, luetuttavat tutkimuksia, esittelevät työmaapöytäkirjoja ja kertovat kokemuksiaan. Uskoon on helppo tulla, kyllä nämä tietävät, osaavat ja ymmärtävät. Syytellään puolin ja toisin. Ihmiset riitelevät, asiat unohtuvat. Juhani Pirinen ja Tuula Putus, kosteusvaurioien huippuammattilaiset, kuulostavat puhelimessa oikeilta ihmisiltä, mutta samalla vastaansanomattoman päteviltä. He esittävät perustellut mielipiteensä selkeästi, analyyttisesti ja uskottavasti. Uskoon on helppo tulla, kyllä nämä tietävät, osaavat ja ymmärtävät. KUN NÄMÄ puheet siirtää syrjään ja astuu ees hetkeksi sairaskertomusten arkeen, menettävät kaikki eellä esitellyt auktoriteetit merkityksensä riippumatta siitä, kuinka merkittäviä he oikeasti ovat. On nimittäin totta, että ihmiset sairastuvat huonosta sisäilmasta koeissa, kouluissa, työpaikoilla. Kun he valittavat epäkohista, heitä ei uskota. Kun he sairastuvat yhessä helvetissä, heiät siirretään toiseen helvettiin, sieltä kolmanteen ja kohta neljänteen. Jokaisessa lyöään uusi leima otsaan, papereihin kirjoitetaan punaisella SALAINEN, ja puheissa he ovat häiriköitä, provokaattoreita, valehtelijoita, henkisesti sairaita. Sen jälkeen ollaan vihaisia ja väsyneitä ja isketään täysillä takaisin. Syytellään puolin ja toisin. Ihmiset riitelevät, asiat unohtuvat. Yhteistyö on mahotonta. KETÄ SITTEN uskoa? En tieä. Eikä sillä ole väliäkään. Ainoa, jolla pitäisi olla väliä, on se pikkuinen Maija, joka istuu siellä pulpetissa ja yskii. Sama tapahtuu maijoille ja mateille koeissa, päiväkoeissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, yliopistoissa ja muissa julkisissa rakennuksissa ympäri Jyväskylää, ympäri Suomea. Päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukauesta toiseen. Jos Jyväskylän kaupungilla on toimiva järjestelmä sisäilmaongelmien hoitamiseen, niin käyttäköön sitä niin, että ihmisiä ei pietä kouluissa, päiväkoeissa tai työpaikoissa niin pitkään, että he sairastuvat vaikeasti. Oikeasti toimiva ratkaisu on vaikeasti löyettävä, työläs ja kallis ja se on sitä kaikille. Totuus on yksinkertainen. Sen kanssa on elettävä. esa.jokinen@ keskisuomalainen.fi