Tieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet



Samankaltaiset tiedostot
Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Maatalous- ja metsätieteet

Tieteen tila 2014: Tekniikka

Tieteen tila 2014: Luonnontieteet

Tieteen tila 2014: Yhteiskuntatieteet

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta

Tieteen tila 2014: Tutkimuslaitokset

Tieteen tila 2014: Lääke- ja terveystieteet

Tieteen tila 2014: Yliopistot

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Useiden top-viittausindeksien tarkastelu tieteenalaryhmittäin Suomessa ja valituissa verrokkimaissa

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

TIETEEN TILA YHTEENVETO

TIETEEN TILA YHTEENVETO

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Heikki Mannila Suomen Akatemia SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN TILA 2016

Tulosten ja suositusten esittely

Suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus. OKM:n profiiliryhmän raportti.

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Jure-projekti. KOTA-AMKOTA-seminaari , Helsinki. Opetusneuvos Olli Poropudas

Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet

Yhteenveto ja suositukset

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana

YLIOPISTOJEN TUTKIMUSTA KOSKEVIA TILASTOJA

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia

Kansallinen julkaisurekisterihanke

Tieteen tila 2012: Bibliometriikka tieteenaloittain

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Ulkomaisten julkaisu- ja viittaustietokantojen hankinta

Julkaisutietojen kerääminen yliopistoista pilottiprojektin tulokset

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

JULKAISUT VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Julkaisufoorumin ohjausryhmä LIITE 1. Unifi lähetti yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

OKM:N BIBLIOMETRIIKKASEMINAARI

ISBN

Paneeli 7 biotieteet II

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta /2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI

Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33)

Muutama teema. Heikki Mannila

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

JURE ja julkaisufoorumi. Julkaisuarkistotapaaminen, Jyrki Ilva

Julkaisufoorumi -hanke. Pirjo Markkola / HELA

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Bibliometriikkahankkeet 2014

Suomalaisen tutkimuksen tila 2010-luvun alussa kansainvälisten viiteaineistojen mukaan

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous LIITE 1

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Korkeakoulujen kansallisen julkaisurekisterin

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1

Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

ISBN

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

0 KESKEN Julkaisun tietoja ei siirretä Juuliin tai raportoida OKM-tiedonkeruussa, mutta voidaan siirtää tiettyihin erikseen sovittaviin palveluihin.

Kirjaston rooli tutkimuksen arvioinnissa: asiantuntijapaneeli

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

Transkriptio:

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214: Bio- ja ympäristötieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta www.aka.fi/tieteentila

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Sisällysluettelo Tieteen tila 214 -hanke... 3 Aineistot... 3 Bibliometriset analyysit... 5 Kuviin liittyvät huomautukset... 6 Geotieteet... 8 Ympäristötiede... 12 Ekologia, evoluutiobiologia... 16 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia... 2 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia... 24 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia... 28 Lisätietoja: Anu Nuutinen Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia sähköposti: tieteentila(at)aka.fi www.aka.fi/tieteentila 2

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Tieteen tila 214 -hanke Tieteen tila 214 -hankkeessa on koottu monipuolinen aineisto yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustoiminnan laajuudesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu erillisaineistojen pohjalta professorien rekrytointia sekä tutkimusinfrastruktuurien tilaa. Hankkeen keskeisiä tuloksia ja suosituksia tutkimusjärjestelmätasolla on koottu yhteenvetoon, joka on saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi/tieteentila. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa materiaalia, joka tukee sekä tutkimusorganisaatioiden omaa kehitystyötä että vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja muiden tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteenala- ja organisaatiokohtaiset analyysit ovat ensimmäistä kertaa käytössä tässä laajuudessa. Jo valmisteluvaiheessa luonnosmateriaaleja on esitelty eri hyödyntäjätahoille sekä koottu palautetta, jonka avulla analyysejä on voitu kehittää edelleen. Yksityiskohtainen materiaali tieteenaloittain ja organisaatioittain löytyy Akatemian verkkosivuilta. Tähän dokumenttiin on koottu valikoitu, tilastollisiin aineistoihin perustuva materiaalipaketti, jossa tarkastellaan tieteenaloittain yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä, tutkimusmenojen rahoitusta sekä bibliometrisen analyysin pohjalta julkaisutoimintaa ja tieteellistä vaikuttavuutta. Tiedot yliopistoista, jotka ovat yhdistyneet 2-luvulla, esitetään nykyisen organisaation mukaan myös tarkasteluvuosina ennen yhdistymistä. Aineistot Tieteenalaluokitus perustuu kansalliseen tieteenalaluokitukseen vuodelta 21 1. Käytetty luokitus on sama, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö ja Tilastokeskus tuottavat yliopistojen tutkimustoimintaa kuvaavat tilastot. Muutamia tieteenaloja on yhdistetty tämän tarkastelun kannalta suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 2 Tästä huolimatta luokituksen raekoko vaihtelee varsin paljon. Kaikkiin tieteenalaluokituksiin liittyy se ongelma, että luokitukset väistämättä lokeroivat tutkimustoimintaa, joka on kehittynyt yhä monimuotoisemmaksi. Myös tieteidenvälisen ja ilmiöpohjaisen tutkimuksen sijoittaminen perinteiseen tieteenalaluokitukseen on vaikeaa. Vaihtoehtoisella luokituksella tuotettua aineistoa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä saatavilla. Rahoitusta koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen tutkimusmenoista rahoituslähteittäin. Luvut kuvaavat rahoituksen käyttöä kyseisenä vuonna eivätkä esimerkiksi Akatemian myöntämää rahoitusta monivuotiselle rahoituskaudelle. Tässä yhteenvedossa kilpailluksi rahoitukseksi on määritelty Suomen Akatemian, Tekesin sekä EU:n rahoittamat tutkimusmenot vuonna 212. 3 Avainluvuissa on ilmoitettu kunkin tieteenalan 1 http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tieteenala/1-21/index.html 2 Lisätietoja tieteenalaluokituksesta www.aka.fi/tieteentila -> Menetelmät ja luokitukset 3 Yliopistokohtaisessa verkkomateriaalissa (Tieteen tila 214: Yliopistot. Yliopistokohtaiset tilastot opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta. Suomen Akatemia 214.) tarkastellaan kaiken EU-rahoituksen sijasta vain EU:n puiteohjelman rahoitusta. 3

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 EU:n tutkimuksen puiteohjelman rahoituksella katetut tutkimusmenot vuonna 212. Kuvissa esitetty EU-rahoitus puolestaan kattaa myös esimerkiksi rakennerahastojen rahoituksen. Kilpailtua rahoitusta koskevassa tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten takia tieteenalakohtaisia tilastoja voidaan tarkastella toistaiseksi poikkileikkauksena (vuosi 212). Tulevaisuudessa aikasarjojen tarkastelu mahdollistuu. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä kuvaava aineisto perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruuseen, jossa kukin yliopisto raportoi tieteenaloittain opetus- ja tutkimushenkilöstönsä henkilötyövuosina tutkijanuraportaittain. Esimerkkejä tyypillisistä tehtävistä eri tutkijanuravaiheissa yliopistoissa: I porras: tutkijakoulutettava, nuorempi tutkija II porras: tutkijatohtori III porras: yliopistonlehtori, akatemiatutkija IV porras: professori, akatemiaprofessori, tutkimusprofessori, tutkimusjohtaja Opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevassa tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten takia organisaatioiden tieteenalakohtaisia tilastoja voidaan tarkastella toistaiseksi poikkileikkauksena (vuosi 212). Tulevaisuudessa aikasarjojen tarkastelu mahdollistuu. Panos- ja tuotostietojen vertaaminen tieteenaloittain ei ole aina ongelmatonta, koska opetus- ja tutkimushenkilöstön työpanos voi kirjautua eri tieteenalalle kuin kilpailtu rahoitus tai julkaisut. Kyseessä on osittain ongelma eri aineistojen yhdistämisessä. Toisaalta tämä kertoo monitieteisyydestä ja tieteen muutoksista, jolloin esimerkiksi yliopistotiedonkeruussa ilmoitettu professorin tutkimus- ja opetusala saattaa olla eri kuin hänen julkaisujensa tieteenala. Opetus- ja tutkimushenkilöstön ja tutkimusmenojen osalta tieteenala määräytyy usein vastuualueen (esimerkiksi laitoksen) tieteenalan mukaan. Osa henkilöstön tieteenaloista raportoidaan henkilötasolla. Julkaisujen tieteenala puolestaan määräytyy Web of Science -pohjaisessa aineistossa julkaisukanavan tieteenalan mukaan. Tietyillä tieteenaloilla on hyvin tyypillistä, että tutkijat julkaisevat muiden kuin pelkästään oman alansa julkaisukanavissa ja yksi tutkija voi hyvin julkaista useiden tieteenalojen julkaisukanavissa. 4

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Tiedot Aineistolähde Rahoitus Tilastokeskus 213. Opetus- ja tutkimushenkilöstö WoS-julkaisut ja viittausindikaattorit Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. Yliopistojen raportoima aineisto on saatavilla opetushallinnon tilastopalvelusta vipunen.csc.fi. Thomson Reutersin Web of Science -pohjainen aineisto (WoS), bibliometrinen laskenta CSC, 214. Certain data included herein are derived from the Science Citation Index Expanded, Social Science Citation Index and Arts & Humanities Citation Index, prepared by Thomson Reuters, Philadelphia, Pennsylvania, USA, Copyright Thomson Reuters, 214. Results prepared for the Academy of Finland by CSC - IT Center for Science, Ltd (Yrjö Leino). Copyright CSC - IT Center for Science, Ltd, 214. Bibliometriset analyysit Bibliometristen analyysien rajoitukset liittyvät sekä kansainvälisten viitetietokantojen aineiston kattavuuteen että aineiston käsittelyyn ja viittausindikaattoreiden laskentaan. Julkaisukäytännöt ovat osin erilaisia eri tieteenaloilla. Tieteenalojen julkaisumäärät eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia keskenään, koska kansainväliset viitetietokannat eivät kata kaikkien tieteenalojen julkaisuja samalla tavalla. Aineisto ei sisällä esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita kokoomateoksissa tai kustannettuja tieteellisiä erillisteoksia. Kansainvälisten viitetietokantojen aineisto ei sovellu julkaisutoiminnan yksityiskohtaisempaan tarkasteluun yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla yhtä hyvin kuin useilla muilla tieteenaloilla. Myös vertaisarvioitujen konferenssijulkaisujen osalta aineisto on puutteellinen, mikä vaikuttaa selkeästi esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen julkaisumääriin. Bibliometriset viittausanalyysit perustuvat Thomson Reutersin Web of Science -tietokantaan indeksoitujen tieteellisten lehtien julkaisuihin ja niiden saamiin viittauksiin. Käytetty aineisto kattaa vuosien 2 212 julkaisut, viittaukset on laskettu avoimen viittausikkunan perusteella. Tarkastelu sisältää julkaisutyypit article, letter ja review. Bibliometrisen laskennan on toteuttanut CSC Tieteen tietotekniikan keskus. Suomen tutkimusorganisaatioiden julkaisujen osoitetiedot on tarkistettu. Tässä materiaalissa tarkastellaan bibliometrisin menetelmin mitattua tieteellistä vaikuttavuutta. Viittauskäytännöt vaihtelevat eri tieteenaloilla: toisaalta se, kuinka moneen aikaisempaan julkaisuun on tapana viitata ja se, kuinka nopeasti ja kuinka pitkän ajan kuluessa julkaisuihin viitataan. Viitetietokannan aineiston päivittyessä viittausindikaattoreiden arvot voivat muuttua. Myös julkaisutyyppi voi vaikuttaa viittauskertymään. Näistä syistä bibliometristen viittausindikaattoreiden laskennassa julkaisujen saama viittausmäärä normalisoidaan tieteenalan (Thomson Reuters subject category), julkaisutyypin (esim. alkuperäisartikkeli ja katsausartikkeli) sekä julkaisuvuoden mukaan. Esimerkiksi Suomessa tehtyjä julkaisuja verrataan kansainväliseen tasoon samalla tieteenalalla, samassa julkaisutyypissä ja samana julkaisuvuonna. Julkaisut ositetaan maiden, Suomen organisaatioiden ja tieteenalojen kesken. Viittausindikaattorit on skaalattu siten, että maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on aina yksi. Yksi julkaisu esiintyy 5

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 laskennassa vain yhden kerran eivätkä usean organisaation yhteisjulkaisut tule mukaan laskentaan useana kappaleena. Julkaisujen ositus maiden kesken tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suomalais-ruotsalainen julkaisu tuottaa,5 julkaisupistettä molemmille maille. Jos tähän julkaisuun on osallistunut tutkijoita kolmesta Suomen yliopistosta, kukin organisaatio saa 1/3x,5 julkaisupistettä. Ositus tehdään myös tieteenalojen kesken. Yksi julkaisu voi saada 1 6 tieteenalaa (subject category) sen mukaan, mille tieteenaloille Thomson Reuters on luokitellut julkaisukanavan (tieteellisen lehden). 4 Normalisoitu viittausindeksi ja top 1 -indeksi esitetään vain silloin, kun yliopiston nelivuotiskauden ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on vähintään 5. Rajasta huolimatta julkaisumääriltään pienillä tieteenaloilla viittausindikaattoreiden arvot voivat vaihdella paljon tarkastelukausien välillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tieteenalan tutkimuksen taso kyseisessä yliopistossa vaihtelisi muutamassa vuodessa suuresti. Kuviin liittyvät huomautukset Henkilöstö- ja rahoitusrakenne Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen eri tutkijanuraportaille on esitetty henkilötyövuosina. Kuvassa on mukana vain ne yliopistot, joilla kyseisellä tieteenalalla on vähintään yksi henkilötyövuosi IV portaalla. Tämä lähestymistapa on valittu ajatellen, että tieteenalan IV portaan henkilöstö kertoo siitä, että alan edustus on tieteellisesti vakiintunut organisaatiossa. Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittuminen eri tutkijanuraportille on esitetty henkilötyövuosien suhteellisina osuuksina Kuvassa on mukana vain ne yliopistot, joilla kyseisellä tieteenalalla on vähintään yksi henkilötyövuosi IV portaalla. II + III ja IV portaiden henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Kuvassa on mukana vain ne yliopistot, joilla kyseisellä tieteenalalla on vähintään yksi henkilötyövuosi IV portaalla. Yliopistojen osuudet tieteenalan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA-, Tekes- ja EUrahoituksesta 212 Kuva kertoo siitä, onko tieteenalalla organisaation osuus eri rahoituslähteiden rahoituksella katetuista tutkimusmenoista (esim. Suomen Akatemian rahoituksesta) suurempi kuin organisaation osuus tieteenalan IV portaan henkilöstöstä. Tieteenalan yliopistotutkimus kokonaisuutena on 1 prosenttia. 4 Lisätietoja www.aka.fi/tieteentila > Menetelmät ja luokitukset > Bibliometristen analyysien tieteenalaluokitus 6

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Akatemian rahoituksen osuus (%) on esitetty kaikkien organisaatioiden osalta mutta Tekesin rahoituksen osuus ja EU-rahoituksen osuus vain silloin, kun tieteenalan kokonaisrahoituksesta vähintään viisi prosenttia tulee Tekesistä ja/tai EU:sta. EU-rahoitus sisältää sekä puiteohjelmasta tulleen rahoituksen että esimerkiksi rakennerahastojen myöntämän rahoituksen. Vastaavissa yliopistokohtaisissa kuvissa EUrahoitus sisältää vain EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetut tutkimusmenot. Kuvassa on esitetty vain ne yliopistot, jotka ovat kirjanneet tieteenalalle vähintään 1 htv:n IV portaalle. Bibliometrinen analyysi Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 29 212 Mukana ovat vain ne tieteenalat, joilla on vähintään 2 julkaisua (osittamaton) kaudella 29 212. Yksi yhteisjulkaisu voi esiintyä useamman tieteenalan sekä organisaation luvuissa. Kaikki julkaisut, joissa on mukana vähintään yksi tekijä ulkomaisesta organisaatiosta, on laskettu kansainväliseksi yhteisjulkaisuksi. Kotimaiset yhteisjulkaisut sisältävät tekijöitä vain Suomen tutkimusorganisaatioista. Viittausindeksi yliopistoittain Viittausindeksi mittaa sitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän viittauksia kuin maailmassa keskimäärin tieteenalan julkaisut ovat tiettynä ajanjaksona keränneet. Maailman eli Thomson Reutersin tietokantoihin indeksoitujen julkaisujen mukaan tieteenalan keskimääräinen taso on 1. Viittausindeksien arvot esitetään vain niillä nelivuotiskausilla, jolloin organisaation ositettu julkaisumäärä on tieteenalalla vähintään 5. Top 1 -indeksi yliopistoittain Tieteellisesti vaikuttavimman tutkimuksen osuutta voidaan analysoida tarkastelemalla julkaisuja, jotka kuuluvat tieteenalallaan maailman eniten viittauksia saaneeseen kymmeneen prosenttiin kaikista julkaisuista. Top 1 -indeksi kuvaa sitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän kuin maailmassa keskimäärin organisaation julkaisuista kuuluu eniten viitattuun 1 prosenttiin tieteenalalla. Maailman keskimääräinen taso tieteenalalla on 1. Top 1 -indeksien arvot esitetään vain niillä nelivuotiskausilla, jolloin organisaation ositettu julkaisumäärä on tieteenalalla vähintään 5. 7

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Geotieteet Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 127 htv IV portaalla: 25 htv I/IV: 2,2 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 18 % Tohtorintutkinnot: 1 Tutkimusmenot: 1,7 milj. Akatemian rahoitus: 2,2 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus:,4 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta:,2 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 3 Geotieteet: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 25 2 15 1 5 AALTO (16) HY (6) ISY (8) LY (5) OY (26) TY (7) ÅA (5) IV porras III porras II porras I porras 8

II + III - HTV Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 1 % Geotieteet: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO HY ISY LY OY TY ÅA 3 Geotieteet, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 25 HY 2 15 1 5 OY AALTO ÅA TY ISY 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 IV - HTV 9

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Geotieteet: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. AALTO HY ISY LY OY TY ÅA IV portaan henkilöstö (25 htv), % SA-rahoitus (2,2 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Lkm 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Geotieteet: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 29-212 Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina 29 212. 1

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Geotieteet: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (274) Oulun yliopisto (85) Yliopistot (525),4,2, Geotieteet: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (274) Oulun yliopisto (85) Yliopistot (525),4,2, Ositettu julkaisumäärä vuosina 29 212 on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. 11

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Ympäristötiede Tieteenalan henkilötyövuodet yhteensä ja Jyväskylän yliopiston henkilötyövuodet ovat tarkentuneet, joten avaintiedot ja kuvat päivitetään 14.11.214 mennessä. Nykyiset kuvat henkilöstö- ja rahoitusrakenteesta ovat suuntaa-antavia. Aineistopäivitys ei koske bibliometristä analyysiä. Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 21 htv IV portaalla: 29 htv I/IV: 3,3 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 14 % Tohtorintutkinnot: 25 Tutkimusmenot: 18,1 milj. Akatemian rahoitus: 3,3 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus:,8 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta:,5 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 35 Ympäristötiede: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 3 25 2 15 1 5 AALTO (12) HY (77) ISY (38) JY (13) OY (14) TY (31) ÅA (24) IV porras III porras II porras I porras 12

II + III - HTV Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 1 % 9 % 8 % 7 % Ympäristötiede: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % AALTO HY ISY JY OY TY ÅA Ympäristötiede, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 4 35 HY 3 25 2 15 1 ÅA TY ISY 5 AALTO OY 2 4 6 8 1 12 IV - HTV 13

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 5 Ympäristötiede: Yliopistojen osuudet alan IV-portaan henkilöstöstä sekä SA- ja EU-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 AALTO HY ISY JY OY TY ÅA IV portaan henkilöstö (29 htv), % SA-rahoitus (3,3 milj. ), % EU-rahoitus (,9 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Lkm 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Ympäristötiede: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 29-212 Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina 29 212. 14

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Ympäristötiede: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 1,4 1,2 1,,8 Helsingin yliopisto (127) Itä-Suomen yliopisto (73) Yliopistot (361),6,4 Ympäristötiede: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 1,4 1,2 1, Helsingin yliopisto (127) Itä-Suomen yliopisto (73) Yliopistot (361),8,6,4 Ositettu julkaisumäärä vuosina 29 212 on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. 15

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Ekologia, evoluutiobiologia Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 324 htv IV portaalla: 36 htv I/IV: 3 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: tieto puuttuu Tutkimusmenot: 31,8 milj. Akatemian rahoitus: 11,9 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus:,5 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta: 1,5 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 6 Ekologia, evoluutiobiologia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 5 4 3 2 1 HY (139) ISY (43) JY (82) OY (21) TY (34) IV porras III porras II porras I porras 16

II + III - HTV Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 1 % 9 % 8 % 7 % Ekologia, evoluutiobiologia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % HY ISY JY OY TY Ekologia, evoluutiobiologia, II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 8 7 HY 6 5 4 JY 3 2 1 TY OY ISY 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 IV - HTV 17

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Ekologia, evoluutiobiologia: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA- ja EU-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. HY ISY JY OY TY IV portaan henkilöstö (36 htv), % SA-rahoitus (11,9 milj. ), % EU-rahoitus (1,8 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Lkm 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ekologia, evoluutiobiologia: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 29-212 Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina 29 212. 18

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Ekologia ja evoluutiobiologia: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (457) Itä-Suomen yliopisto (78) Jyväskylän yliopisto (128) Oulun yliopisto (99) Turun yliopisto (188) Yliopistot (133),4 Ekologia ja evoluutiobiologia: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (457) Itä-Suomen yliopisto (78) Jyväskylän yliopisto (128) Oulun yliopisto (99) Turun yliopisto (188) Yliopistot (133),4 Ositettu julkaisumäärä vuosina 29 212 on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. 19

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia Tieteenalan henkilötyövuodet yhteensä ja Jyväskylän yliopiston henkilötyövuodet ovat tarkentuneet, joten avainluvut ja kuvat päivitetään 14.11.214 mennessä. Nykyiset kuvat henkilöstö- ja rahoitusrakenteesta ovat suuntaa-antavia. Aineistopäivitys ei koske bibliometristä analyysiä. Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 519 htv IV portaalla: 42 htv I/IV: 5,7 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 33 % Tutkimusmenot: 47,3 milj. Akatemian rahoitus: 15,7 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus: 3,5 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta: 3,1 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 8 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 7 6 5 4 3 2 1 HY (154) OY (1) TaY (44) TY (161) ÅA (54) IV porras III porras II porras I porras 2

II + III - HTV Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 1 % 9 % 8 % 7 % Biokemia, solu- ja molekyylibiologia: Opetus ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % HY OY TaY TY ÅA 9 8 7 6 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia: II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. TY HY 5 4 OY 3 2 1 TaY ÅA 2 4 6 8 1 12 14 IV - HTV 21

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia: Yliopistojen osuudet alan IV-portaan henkilöstöstä sekä SA-, Tekes- ja EU-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. HY OY TaY TY ÅA IV portaan henkilöstö (42 htv), % SA-rahoitus (15,7 milj. ), % Tekes-rahoitus (3,5 milj. ), % EU-rahoitus (3,7 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Biokemia, solu- ja molekyylibiologia: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 29-212 Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 14 7 12 6 1 5 Lkm 8 6 4 3 % 4 2 2 1 Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina 29 212. 22

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (339) Itä-Suomen yliopisto (115) Oulun yliopisto (12) Turun yliopisto (136) Åbo Akademi (62) Yliopistot (893),4 Biokemia, solu- ja molekyylibiologia: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (339) Itä-Suomen yliopisto (115) Oulun yliopisto (12) Turun yliopisto (136) Åbo Akademi (62) Yliopistot (893) Ositettu julkaisumäärä vuosina 29 212 on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. 23

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 27 htv IV portaalla: 25 htv I/IV: 3,6 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 27 % Tutkimusmenot: 18,9 milj. Akatemian rahoitus: 5,9 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus:,4 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta: 1 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 9 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 8 7 6 5 4 3 2 1 HY (176) ISY (13) OY (17) IV porras III porras II porras I porras 24

II + III - HTV Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 1 % 9 % 8 % 7 % Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % HY ISY OY Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia: II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 9 8 HY 7 6 5 4 3 2 1 ISY OY 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 IV - HTV 25

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 95 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA- ja EU-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. HY ISY OY IV portaan henkilöstö (25 htv), % SA-rahoitus (5,9 milj. ), % EU-rahoitus (1,1 milj. ), % Bibliometrinen analyysi 12 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 29-212 Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 6 1 5 8 4 Lkm 6 3 % 4 2 2 1 Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina 29 212. 26

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (382) Itä-Suomen yliopisto (5) Oulun yliopisto (43) Turun yliopisto (89) Yliopistot (661),2 Kasvibiologia, mikrobiologia, virologia: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. Helsingin yliopisto (382) Itä-Suomen yliopisto (5) Oulun yliopisto (43) Turun yliopisto (89) Yliopistot (661),2 Ositettu julkaisumäärä vuosina 29 212 on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. Trendiviiva "katkeaa", jos yliopiston ositettu julkaisumäärä tieteenalalla on alle 5 nelivuotiskaudella. 27

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia Avainluvut 212 Opetus- ja tutkimushenkilöstö portailla I-IV yhteensä: 139 htv IV portaalla: 15 htv I/IV: 3,8 htv Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä I-IV portailla: 34 % Tutkimusmenot: 13,1 milj. Akatemian rahoitus: 4,9 milj. (Akatemian rahoittamat tutkimusmenot v. 212) Tekesin rahoitus:,2 milj. EU-rahoitus puiteohjelmasta:,6 milj. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskuksen erillisaineisto tohtorintutkinnoista 214; Tilastokeskus 213. Henkilöstö- ja rahoitusrakenne 4 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, htv Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 35 3 25 2 15 1 5 HY (87) ISY (3) OY (24) TY (23) IV porras III porras II porras I porras 28

II + III - HTV Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 1 % 9 % 8 % 7 % Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia: Opetus- ja tutkimushenkilöstörakenne 212, % Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 6 % 5 % 4 % 3 % I porras II porras III porras IV porras 2 % 1 % % HY ISY OY TY Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia: II+III ja IV portaan henkilötyövuodet yliopistoittain 212 Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213. 45 4 HY 35 3 25 2 15 1 5 TY OY 1 2 3 4 5 6 7 8 9 IV - HTV 29

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia: Yliopistojen osuudet alan IV portaan henkilötyövuosista sekä SA- ja EU-rahoituksesta 212 Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 213; Tilastokeskus 213. 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 HY ISY OY TY IV portaan henkilöstö (15 htv), % SA-rahoitus (4,9 milj. ), % EU-rahoitus (,7 milj. ), % Bibliometrinen analyysi Lkm 8 7 6 5 4 3 2 1 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia: Osittamaton julkaisumäärä ja eri julkaisutyyppien %-osuudet vuosina 29-212 Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 8 7 6 5 4 3 2 1 % Osittamaton julkaisumäärä Kotimaiset yhteisjulkaisut, % Kansainväliset yhteisjulkaisut, % Kuvassa on esitetty yliopistot, joilla oli tieteenalalla vähintään 2 julkaisua vuosina 29 212. 3

Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia: Normalisoitu viittausindeksi yliopistoittain 1,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 1,4 1,2 1, Helsingin yliopisto (139) Yliopistot (253),8,6,4 Genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia: Top 1 -indeksi yliopistoittain 1,6 Maailman keskitaso tieteenalalla on 1. Bibliometrinen laskenta CSC, 214. 1,4 1,2 1, Helsingin yliopisto (139) Yliopistot (253),8,6,4 Ositettu julkaisumäärä vuosina 29 212 on ilmoitettu yliopiston nimen jälkeen suluissa. 31