1 MYRSKYLÄN POHJOINEN METSÄSTYSSEURA 50-VUOTTA. HISTORIIKKI 17.03.2012 50-vuotta sitten, 19.3.1962, kokoontui Sopajärvellä, Viljo Anttilan kotona, yksitoista metsästäjää perustamaan uutta metsästysseuraa Myrskylään. Paikalle olivat saapuneet seuraavat metsästäjät; Viljo Anttila, Erik Berg, Erkki Ersala, Tauno Hyvärinen, Veikko Härkönen, Juho Karjalainen, Tauno Karjalainen, Pekka Kirmanen, Toivo Kirmanen, Tapani Mertakorpi ja Kauko Pöllänen. Myrskylän pohjoisosassa oli pienriistaa metsästetty yhtä kauan, kuin muuallakin Suomessa. Muistan 50-luvun alkupuolella, kun isä, usein naapureittensa kanssa, lähti pyhäaamuna ajokoiran kanssa metsälle, illalla hän kertoi kiertäneensä Kylmäsuon, Paavolan, Koukjärven, Muttilan ja Itäkylän kautta kotiin. Usein saaliina oli kettu, jäniksiä oli silloin vähän. Metsästysmatkalla isä ja Karjalaisen veljekset olivat Koukjärvellä. Karjalaisen veljekset usein yöpyivät Jokelassa, isä suunnisti kotiin. Sopajärvellä ja Soidinsuolla seurueena oli harrastettu hirvenmetsästystä jo 50-luvun puolestavälistä lähtien. Luvat oli haettu Viljo Anttilan nimissä. Hevonojalla oli toinen hirviä metsästävä seurue. Hirvenmetsästysluvat muuttuivat enemmän vuokrattujen yhtenäisten metsästysaluevaatimusten mukaisiksi, vähintään tuhannen ha:n suuruisiksi. Tämä johti täälläkin metsästysseuran perustamiseen. Perustamiskokouksessa seuran nimeksi vahvistettiin Myrskylän Pohjoinen Metsästysseura. Valittiin johtokunta, johon kuuluivat; Viljo Anttila puheenjohtajana, hän myös alkuaikoina kirjoitti pöytäkirjat, Erkki Ersala valittiin varapuheenjohtajaksi ja sihteeriksi, rahastonhoitajaksi Tauno Karjalainen ja muiksi johtokunnanjäseniksi Juho Karjalainen ja Pekka Kirmanen. Tilintarkastajiksi valittiin Tauno Hyvärinen ja Tapani Mertakorpi. Yhdistyksen tarkoituksena oli harjoittaa maillaan järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Metsästysalueeksi saatiin vuokrattua yli 1 500 ha. Seuran ensimmäisen hirven kaatoi, 14.11.1962, Pekka Kirmanen, Soidinsuon Ruokosessa. Peijaiset pidettiin Ersalassa, johon oli myös maanvuokraajat kutsuttu. Hirvenmetsästyksen alkuaikoina, kiväärin patruunat olivat kalliita, joten patruunoita ladattiin itse. Kerran Ersalan Erkki oli ladannut patruunoita. Kokeiltaessa, Erkin lakki oli lentänyt päästä, mies pariaskelta taaksepäin ja aseesta tukki poikki. Tähän Erkki oli tokaissut: taisi olla mittavirhe! Lieneekö kuitenkin ollut liian vahvaa ruutia! Pienriistaa oli runsaasti, josta osoituksena oli Juho Karjalaisen merkintä kalenterissaan jänisjahdista veli Taunon ja Hyvärisen Taunon kanssa, reppuihin saatiin kolme jänistä. Ersalan Harri sai serkkunsa kanssa eräänä lauantai-iltana, kahden tunnin aikana, 11 pyytä. Ensimmäisen toimintavuoden menot olivat 32 715,- mk, tulot 46 000,- mk ja rahaa jäljellä 13 285,- mk. Vuosi 1963 oli hirvijahdin osalta tulokseton.
Vuosi 1964 tuotti hirvijahdissa kaadon. Peijaiset pidettiin tällä kertaa Hevonojan kansakoululla. Vuoden 1965 hirvijahti teetti kovasti töitä. Eräänä jahtipäivänä hirvi kävi kolme kertaa passilinjan edessä, mutta ei näyttäytynyt ampujille. Lopulta ajomiesten oli pakko vaihtaa toinen hirvi ajettavaksi. Kaadon teki Ersalan Erkki klo 16.20. Karjalaisen Juho oli passissa yhtäjaksoisesti viisi tuntia, kaksikymmentä minuuttia! Sitkeyttä oli! Vuodet 1967 ja 68 menivät hirvenmetsästyksen osalta penkin alle, sillä emme saaneet kaadetuksi yhtään hirveä. Silloin hirviluvat oli maksettava luvan saannin yhteydessä, eikä maksua palautettu, vaikka saalista ei tullutkaan. Vuonna 1969 voitimme Myrskylän metsästysseurojen välisessä hirviammuntakilpailuissa kolmannen kerran, joten saimme komean pokaalin omaksemme. Reijo Lampi voitti henkilökohtaisen kilpailun. Hirvijahti onnistui, vaikka haavoittunut hirvi kaatuikin Pöyryksessä taskulampun valossa vasta klo 18.00, Unto Karjalainen näytti valoa ja veli Erkki, Turre-koiran haukusta, ampui hirven. Vuonna 1970 oli jo opittu metsästämään, Tapani Mertakorpi ampui hirven jo 16 minuutin kuluttua ajon lähdöstä. Unto Karjalainen ampui valtiolle kolarihirven 2.11. 70-luvun hirvijahti sujui ilman suurempia ongelmia. Kaadettujen hirvien nylkeminen ja paloittelu tapahtui talojen liitereissä ja enimmäkseen Veikko Härkösen traktoritallissa. Vuonna 1975 saimme Veli-Pekka Kymäläiseltä käyttöömme vanhan ladon Kenkjärveltä. Kunnostimme sen ja teimme siihen kokoontumistilan ja nylkypuolen. Maja nimettiin Koskenkorvaksi, alkoholilla ei ollut mitään tekimistä nimen kanssa, sillä maja sijaitsi Kenjärvenojan kosken korvalla. Tupaantuliaisissa maanomistajille tarjottiin hirvisoppaa. Vieraissa herätti ihmetystä sähkövalot, johon Anttilan Ville tokaisi, että onhan meillä koskiosuus Kenkjärven- ojassa, josta tulee sähköä. Todellisuudessa sähkö tuli traktorin akusta. Härkösen Arvi sanoi majan ulkopuolella, ettei tule sisälle, ennen kuin kravattimies toivottaa tervetulleeksi. Onneksi kravattimies löytyi. Vuosi 1977 oli sateinen ja syksyllä Hevonojansuo oli todellinen sorsastajien paratiisi. Pölläsen Osmon, veden peitossa olevalta pellolta, ammuttiin kymmeniä sorsia. Hirviä ammuttiin sinä syksynä kuusi kappaletta. Keväällä 1978 anoimme hirvilupia seitsemän, lupia myönnettiin kuitenkin 14. Lupien täyttämisessä ei ollut vaikeuksia. Sinä vuonna luvat haettiin yhteislupana seurojen kesken. Kokemukset eivät olleet hyviä, joten seuraavana vuonna ei liitytty yhteislupaan. Sinä syksynä Viljo Anttila ampui lihapainoltaan suurimman hirven. Uroshirven lihapaino oli 262 kiloa ja päässä kahdeksanhaaraiset sarvet. Samassa laumassa oli kahdeksan hirveä. 70-luvun pienriistajahti keskittyi pienpetojen vähentämiseen. Kymmenet ketut, supit ja mäyrät kohtasivat loppunsa Härkösen Raimon ja Laaksosen Joukon loukuissa. Raimon kertoman mukaan, hän hankki uuden kiikarihirvikiväärin vuoden supituloilla. 2
3 Seuran 20-vuotisjuhlia vietettiin 19.3.1982 Lahdessa Ravintola Valtakulmassa. Seuran jäsenet perheineen olivat mukana, samoin naapuriseuramme Myrskylän Metsäpoikien ja Muttilan Metsästysseuran edustajat. Matka tehtiin tilausbussilla. 80-luvun toiminta oli vakiintunutta metsästystoimintaa, lisäksi talvisin järjestimme keskuudessamme ampumahiihtokilpailuja, pidimme majaamme, Koskenkorvaa, kunnossa, joka talvisin toimi kunnan laturetken juotto- ja levähdyspaikkana. Vuonna 1989 jaoimme metsästysalueemme maastoon 500 palaa raivotautirokotteita. Syksyllä 1990 järjestimme Peijaisristeilyn Cinderellalla. Osallistujia matkalla oli 61 henkilöä. Matkan kulut olivat 20 351,- mk ja osallistumismaksut 13 790,- mk, joten seura bonsoroi matkaa 6 561,- mk:lla. Vuosien 1980-90-lukujen vaihteessa saimme Myrskylän kalastuskunnalta sorsalupien myynnistä vuosittain n. 500,- mk. Vuoden 1991 elokuun alussa Jouko Hyvärinen, yhdessä Eeva-Liisan kanssa kävi ensimmäisen kerran Eestissä villisikajahdissa. Saalista ei tullut, mutta siitä alkoi metsästysyhteistyö Lihulalaisen Tuudin jahimeesten kanssa. 20.-21.3.1992 teimme 30 v.-juhlaristeilyn Cinderellalla. Mukana oli 18 henkilöä. Matkalla pidimme juhlahetken, jossa perustajajäsenet Erik Berg, Tauno Hyvärinen (ei ollut paikalla),veikko Härkönen ja Tapani Mertakorpi saivat Suomen Metsästäjäliiton pöytästandaarin kultaisella laatalla ja seuran pitkäaikainen sihteeri Jouko Hyvärinen saman hopeisella laatalla. Ruokailun ja hyvin nukutun yön jälkeen aamulla kävimme juhlasaunassa. Matka onnistui erittäin hyvin. Syksyn hirvijahdissa oli ensimmäistä kertaa mukana Eestin Lihulasta Tuudin metsästysseurasta Raivo Volman, Atmar Lobja, Vello Tomingas, Rein Leht, Andrus Toom sekä tulkkina ja kokkina, Andruksen vaimo, Kaire Toom. Vieraista Raivo ampui hirven. Syksyllä järjestimme maanomistajillemme ja yhteistyökumppaneillemme 30.vjuhlapeijaiset Majakalla. Mukana oli noin 120 henkilöä. Kreivilän Metsästysseura lahjoitti komean pokaalin, josta tuli ikuisesti kiertävä kiertopalkinto seuran hirviammuntaan ns. Wiskhy-ammuntaan. Kilpailussa 1. palkinto on viskipullo, 2. ei mitään. Vuosi 1993 aloitimme villisikajahdilla Eestissä. Tuudin Metsästysseuran vieraana olivat; Jukka Anttila, Erik Berg, Markku Fabritius, Jouko Hyvärinen, Markku Kantola, Matti Karjalainen ja Markku Suppola. Onnistuneella jahtireissulla villisian kaadon saivat Markku Suppola ja Markku Fabritius. Lokakuussa kuusi metsästäjää jälleen Eestissä villisika ja kaurisjahdissa. Saalista, Jouko Hyvärisen ampuma kauris. Keväällä 1993 jouduimme maksamaan Yhtyneille Paperitehtaille metsästysmaiden vuokran viideltä vuodelta etukäteen, yhteensä 3 885.- markkaa. Kesäkuussa pidimme Sp:n mökillä Syväjärvellä seuran jäsenille puolisoineen kesäjuhlan. Tilaisuudessa tarjottiin alkubooli, paistettua villisiankinkkua, salaattia ja kahvit. Tarjoilusta vastasivat seuran miehet. Saunominen ja uinti kuului myös ohjelmaan.
4 Vuosi 1994 oli muuten normaali toimintavuosi, mutta Metsän haltija Tapio, ei ollut hirvijahdin osalta, suosiollinen meitä kohtaan. Alkukaudesta oli jopa näköhavaintoja hirvistä, mutta loppukaudesta nähdyt jäljetkin olivat tosi vanhoja. Jahtikauden päätösiltana seuran Koskenkorva-majalle kokoontuneet metsästäjät olivat allapäin. Kun jahtipäällikkö, Markku Suppola, palasi majalle 19.53 ja koiramies Markku Kantola, niin voitiin lopullisesti todeta, että hirvet olivat voittaneet 6 0 (kaikki kuusi lupaa jäi käyttämättä). Keitimme jahtikauden päätöskahvit konjakin kera. Jahtipäiväkirjaan oli syntynyt runo: Metsämies takkutukka, Pitkä kalja risasukka. Istuu itkee kannon päässä, isot varpaat aivan jäässä. Tuli tonttu, antoi ryypyn. Antoi vodkaa, villatakin. Pani päähän punalakin. Hirvimies punalakki, istuu, nauraa kannon päässä. Eipä ole varpaat jäässä. 18.1.1995 seura vuosikokouksessaan antoi johtokunnalle tehtäväksi etsiä sopiva tontti ja tehdä suunnitelmat saunan rakentamista varten. Seura kesäkokouksessaan 19.7. antoi nyt johtokunnalle tehtäväksi uuden metsästysmajan suunnittelu Jouko Laaksosen maalleen lupaamalle rakennuspaikalle. Edellisestä vuodesta kai opimme ja säästettyämme hirvikantaa, luvat, 3 aikuista ja 3 vasaa, tuli käytettyä kahdessa viikossa, Jahti loppui 20.10. Jahdin päätyttyä ja syystöiden ollessa jo tehty, porukka päätti aloittaa heti pohjatyöt ja uuden metsästysmajan rakennustyöt. Perustuksen valu ja peruskiven muuraus tehtiin 29.10. Juhlallisin seremonioin peruskiveen muurattiin, tuleville sukupolville muistoksi; venäläiseen votkapulloon pari Alkon laskua, Suomen ja Eestin postimerkkejä, Colt-savuke, ja selvää rahaa 10 penniä. 5.11. oli kurkihirren ja kattotuolien laitto, illalla harjakaiset ja saunominen Eksan potero-saunassa. 28.1.1996 metsästysmaja oli jo siltä osin käyttövalmis, että vuosikokous pidettiin jo uudessa majassa. Majan ollessa keväällä valmis, todettiin, että rakennus tarvinnee rakennusluvan. Työn tuoksinassa asia oli jäänyt huomaamatta. Esittämämme valokuva-albumi töiden edistymisestä ei riittänyt kunnalle, joten teetimme rakennuspiirustukset ja allekirjoitimme tontin vuokrasopimuksen, vuokra on muuten Koskenkorvapullo, Eurokokoa ja maksu seuran vuosikokouksessa. Näin rakennuslupa-asiat tuli kuntoon. Rakennuskustannukset, irtaimistoineen, 26 009,80 mk, maksettiin vuoden 1996 aikana. Marraskuussa 1996 teimme, yhdessä maanomistajien kanssa, risteilyn Ciderellalla, mukana oli 42 henkilöä.
5 Alkuvuodesta 1997 viimeistelimme Majamme valmiiksi, joten kaivatut tupaantuliaiset voitiin pitää jäsenten perheille 7.6. Menuna oli tervetuliaisbooli, salaatit, grillimakkarat ja täytekakkukahvit. Tupaantuliaisissa oli mukana 37 henkeä. Juhlat päättyivät klo 2.00. Hirviluvat, kaksi aikuista ja kolme vasaa, täytettiin vaikeuksitta. Hirvijahdissa oli mukana Eestiläiset vieraamme, joiden kanssa kävimme Pukkilan Villisikatarhalla ihailemassa villisikoja ja syömässä kunnon pihvit. 5.12.1997, itsenäisyyspäivän aattona, Aholan luonnonravintolammikon viereltä, löytyi villisian jäljet, jotka motitimme Soidinsuolla, Haukkamäen kupeeseen. Kahdeksan miestä passiin ja ajomies perään. Lyhyen ajon jälkeen kookas villisikakarju tuli kohti Kymäläisen Veli-Pekkaa. Laukaus ja se oli siinä! Siitä alkoi Myrskylän Pohjoisen Metsästysseuran Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlat! Huhtikuun alussa 1998 tehtiin yhdessä maanomistajien kanssa perinteiseksi muodostunut jahtikauden päätösristeily. Samoin Majalla siirryttiin TV-aikaan. Harrin hankkima televisio sai Petrin asentaman kunnon antennijärjestelmän. Enso Oy:ltä vuokrattiin maat ainoastaan hirvenmetsästykseen, pienriistamaksu oli kohtuuton. Seuran uudet säännöt hyväksyttiin kesäkokouksessa 18.8. Ne jätettiin Patentti- ja Rekisterihallituksen hyväksyttäväksi. Partiolaiset, Myrskylinnut pitivät, Majaa tukikohtanaan 28.-29.11. Majakirjassa kuittaus; Oltiin, tultiin ja mentiin! Kiitos lainasta! Seuran Pikkujoulu pidettiin Majalla 11.12. Vuoden 1999 - ja 2000-luvun toiminta oli vakiintunut riistanhoidon, metsästyksen ja Majan ylläpidon merkeissä. Yhteistyö Tuudin metsästysseuran kanssa, samoin kuin perinteiseksi muodostuneet jahtikauden- ja hirvenmetsästyksen päätösristeilyt, sekä pikkujoulut toteutettiin. Tältä ajalta esitän vielä poimintoja erinäisistä tapahtumista: Vuonna 2002 pidettiin Kahvila-Ravintola Mirvassa 40-vuotisjuhla. Mukana oli n. 100 henkilöä. Suomen Metsästäjäliiton hopeisen merkin saivat seuran perustaja-jäsenet Veikko Härkönen ja Tapani Mertakorpi sekä seuran sihteeri Jouko Hyvärinen. Harri Ersalalle luovutettiin Suomen Metsästäjäliiton viiri. Vuonna 2003 seuran metsästysalue lisääntyi n. tuhannella ha:lla, kun Antti Nelimarkan pk:n ja Paavolan ja Kylmäsuon alueelta tulleet hirvenmetsästysalueet tulivat meidän käyttöön. Vuonna 2004 Uudenmaan Riistanhoitopiiri myönsi Metsästäjäin Keskusliiton Riistanhoidon ansiomerkin Jouko Laaksoselle ja Markku Suppolalle. 21.1.2006 pidettiin Kahvila-Ravintola Mirvassa maanomistajille hirvipeijaiset, mukana 100 osallistujaa. Uudenmaan Riistanhoitopiiri myönsi Jouko Hyväriselle Metsästäjäin Keskusjärjestön hopeisen ansiomerkin. Samana vuonna hankimme Majalle agrikaatin, joten saimme 220 voltin ja 24 kw:n tehoisen sähkövirran. Majan varustelutaso nousi sen jälkeen huomattavasti.
6 23.11.2008 oli Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin Erätulet Myrskylässä. Myrskylän Pohjoinen Metsästysseura sai tehtäväkseen järjestää sinne hirvikeiton. Seuran jäsenet toimivat talkootehtävissä. Pääkokkina ja keittiömestarina toimi Reima Grönqvist. Keittoannoksia tarjoiltiin n.1 500 kpl. Keitto oli erittäin hyvää ja riittävästi. Loppu hirvikeitto luovutettiin koululle ja vanhainkodille. Maanomistajille lähetettiin kaksi ilmaista ruokalippua taloutta kohti. 29.1.2010 järjestettiin maanomistajille hirvipeijaiset Kahvila-Ravintola Myrskytähdessä, paikalla oli n. 100 henkilöä. Hirvisopan valmisti Reima Grönqvist. Tällä hetkellä seurassa on hirvijäseniä 14, pienriistajäseniä 7 ja kausikorttijäseniä 7. Seuran metsästysalue on yhteensä 4 378 ha. Alueet on vuokrattu 84 maanomistajalta. Hirvilupia oli viimevuonna 6 aikuisen ja 6 vasan lupaa. Kannan vähenemisen vuoksi jätimme yhden aikuisen ja yhden vasan lupa käyttämättä. Peuran lupia emme ole käyttäneet viiteen vuoteen. Seuran puheenjohtajina ovat toimineet: Viljo Anttila 7 v Reijo Lampi 6 v Harri Ersala 6 v Jukka Anttila 7 v Tapani Mertakorpi 11 v Markku Kantola 6 v Markku Fabritius 7 v Varapuheenjohtajina: Erkki Ersala 9 v Harri Ersala 3 v Reijo Lampi 2 v Erkki Karjalainen 10 v Raimo Härkönen 5 v Markku Suppola 2 v Markku Kantola 3 v Jukka Anttila 7 v Jouko Laaksonen 9 v Sihteerinä: Erkki Ersala 8 v Jouko Hyvärinen 42 v Rahastonhoitajana: Tauno Karjalainen 6 v Jouko Hyvärinen 44 v Arvoisat kuulijat! Siinä lyhykäisyydessään kuvauksia Myrskylän Pohjoisen Metsästysseuran 50 vuoden toiminnasta! Kiitos mielenkiinnostanne! Jouko Hyvärinen