1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi
KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä valtakunnallinen asiantuntija- ja palvelutuottajajärjestö Pyritään vaikuttamaan toimintaan, jolla vähennetään uusintarikollisuutta ja sen haittoja
Esityksen sisältö Lapsi- ja perhetyö Kriminaalihuollon tukisäätiössä Vankien ja omaisten tilanne Suomessa Miksi vanhemmuusryhmiä vangeille? Kokemukset kohtaamisista Riihimäen vankilan vanhemmuusryhmistä
Krits/ Rikostaustaisten lapsi- ja perhetyön koordinaatiotoiminta Kohde Toiminta Rikosseuraamusasiakkaat ja heidän läheisensä Perhekohtainen asiakastyö Lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminta Vanhemmuusryhmät ja perheleirit Asiakastyön ammattilaiset Työnohjaus/ toiminnanohjaus Koulutus ja konsultointi Materiaalin tuottaminen Valtio, kunnat, oppilaitokset, media ja muut organisaatiot Verkostotyö ja vaikuttaminen Tiedon tuottaminen ja tutkimusyhteistyö Lapsi- ja perhetyön koordinointi ja kehittäminen
Tilastoja 1.5.2013 rikosseuraamusasiakkaita oli kaikkiaan 6721 Runsas puolet suoritti rangaistustaan vapaudessa eli yhdyskuntaseuraamuksissa ( yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus, ehdonalainen valvonta) Vankilassa oli 3295 henkilöä - suurin osa oli vankeusvankeja eli suoritti ehdotonta vankeusrangaistusta - Tutkintavankeja (17%) joiden rikosta vasta tutkittiin - Sakkovankeja (1%) - 2012 vankilasta vapautui 6073 henkilöä ja vankilaan tuli 6066
Omaisten tilanne Lähelle -selvityksen (2011) mukaan vankeus koskettaa päivittäin jopa 55 000 ihmistä, näistä 12 500 on lapsia ja alle 18 - vuotiaita n. 8 000 Kun mukaan lasketaan myös yhdyskuntaseuraamusta suorittavien lapset luku nousee jopa 20 000-30 000 lapseen Lasten lukumäärä Ruotsissa 30 000 lasta tutkintavankeus, vankeus yhdyskuntaseuraamus. (Pia Bergström, Bryggan 2012) Vankien lasten oloista on Suomessa hyvin vähän tietoa, vaikka juuri heille vankeustuomio aiheuttaa usein hyvinkin pitkän eron vanhemmasta Vankien läheisten, perheiden ja lasten näkymättömyys Vanhemmuutta tukevaa ryhmätoimintaa ei juurikaan ole (Sukeva ja Kuopio pilotoineet sekä Riihimäki mallilla, jossa lapsitapaamiset mukana)
Arvostava kohtaaminen auttaa löytämään itsestään ihmisen
Taustalla laki YK:n lasten oikeuksien yleissopimus: sopimusvaltiot kunnioittavat vanhemmistaan erossa olevan lapsen oikeutta ylläpitää yhteyksiä ja henkilökohtaisia suhteita kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jos se ei ole lapsen edun vastaista Perustuslaki 10 (yksityiselämän suoja) merkitsee valtiovallan suojaa perheelle Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2 turvaa lapselle oikeuden tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu Rikosseuraamuslaitos julkaisi 2013 lapsi- ja perhetyön linjaukset, myös vankeuslakia ollaan uudistamassa..
Ruotsissa herättiin.. Hallitus alkoi 1990-luvulla kiinnittää huomiota vankien lasten asemaan. Tuolloin huomattiin, että: - ei ole tietoa vankien omaisten ja erityisesti lasten tilanteesta aiheesta tehty selvitys paljasti toimenpiteiden tarpeellisuuden - vanhemman vankeusrangaistus aiheuttaa lapselle lukuisia ongelmia - vanhemmilla on vaikeuksia suhtautua rooliinsa kasvattajina aloitettiin vanhemmuutta tukevat ryhmät
Motivaatio ja kurssit Ruotsin vankiloissa järjestetään säännöllisesti vanhempainkursseja Tavoitteena on herättää vastuuntuntoa ja ylpeyttä omasta vanhemmuudestaan On tärkeää ja motivoivaa voida profiloitua myös isänä/äitinä ja vanhempana eikä pelkästään vankina ja päihdeongelmaisena. Tämä on oivallinen paikka kohtaamiselle! Ruotsin kokemusten mukaan vanhemmuudesta puhuminen voi olla kipinä esimerkiksi päihderiippuvuudesta irtautumiseen
Kohtaavaa vanhemmuutta ryhmässä Tarjoaa mahdollisuuden saada tietoa vanhempana olemisesta Motivoi pitämään vastuullisesti yhteyttä lapseen Tarjoaa mahdollisuuden peilata omaa vanhemmuuttaan ammatillisuuden ja vertaisnäkökulman kautta Poistaa häpeäntunnetta (kelvoton isä/äiti) Auttaa olemaan vastuullisempi vanhempi Kohtaaminen vanhempana ei vain vankina/uudelleen identifioituminen Arvostava kohtaaminen auttaa löytämään itsestään ihmisen/vanhemman Motivoi kohden päihteetöntä ja rikoksetonta elämää Rauhoittaa rangaistuksen suorittamista
Riihimäen ryhmä käytännössä Seitsemän ryhmäläistä (hakuprosessi) Kohderyhmänä vanki-isät, jotka lähivanhempana ovat tulleet samasta perheestä lapsen/lasten kanssa ja palaavat sinne tai isät, jotka etävanhempana ovat pitäneet ja jatkossakin haluavat pitää yllä yhteyttä lapseensa Kolme ohjaajaa (Krits, Snellu ja Riv:n sosiaalitt.) Toteutui Riv:n lukion ryhmätilassa ja lapsitapaamiset liikuntahallissa
Riihimäen ryhmä käytännössä Kahdeksan tapaamista + 2 lapsitapaamista Keskustellen, tehtäviä tehden, osallistaen Prosessin ylläpitoa etä- ja välitehtävien avulla Mahdollisti kontaktoinnin ja tuen tarjoamisen myös perheenjäsenille -> lapsia ryhmätoiminnan piiriin ja puolisoille tukea -> motivoi eteenpäin elämässä, vapautumisen jälkeen kontakti kahteen henkilöön (asuminen + huostaanoton purku ja toisella paluu työelämään) kolme, jotka vielä suorittavat rangaistusta, mutta perhe selkeästi paremmin kuvioissa (kaksi Kritsin palveluiden kautta, yksi LSRA:n alueella)
Lapsitapaamiset Lapsen edun näkökulma - lapsi saa viettää aikaa vanhempansa kanssa hänelle paremmin soveltuvassa ympäristössä - mahdollisuus leikkiin, koskettamiseen ja sylissä oloon - poistaa vankeudesta lapselle aiheutuvaa haittaa - tapaamisen kesto pituudeltaan riittävä (lapsi tarvitsee aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen) Motivoi vanhempia ryhmätoimintaan, havahduttaa näkemään lapsen ja perheen tuen tarpeen Tarjoaa mahdollisuuden miettiä omaa identiteettiä -> rikollinen/vanhempi Tuo ohjaajille informaatiota vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta
Esille noussutta Oma ja perheen tilanne ->motivoituminen koko perheen asioista, omanapaisuus vähemmälle Vastuullinen vanhemmuus/vankeuteen johtaneet syyt? Ylisukupolvisuus, erityisesti lapsi - Tunnenko lapseni? Tiedänkö todella hänen arkensa? Dialogin mahdollisuus ->luottamuksen syntyminen -> lapsen hädän ja ongelmien konkretisoituminen vanhemman mielessä -> mahdollisuus ohjata tuen äärelle Mielekäs tapa nostaa vankivanhemmuutta esille? Ei tarvitse aina olla huolta, vaan elävöitetään lasta vanhemman mielessä > on oleellista, että lapsi elää vanhemman mielessä!
Esille noussutta Arvioinnin mukaan toiminta koettiin hyvin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi Ryhmälle on tarvetta ja sen ohjaaminen on mahdollista myös tiukan turvaluokituksen suljetussa vankilassa Kehittämisehdotukset koskivat pääasiassa ryhmäkertojen pituutta ja lapsitapaamisten määrää Koko arviointi: Me ei olla pelkkiä vankeja vaan myös hyviä isiä Vanhemmuusteemaisen isäryhmän arviointi Riihimäen vankilassa -> http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54421/k oponen_heidi_lehtola_mari-anne.pdf?sequence=1
Lapsen etu vanhemman tuki Vanhemman ja lapsen kontaktin ylläpidon tulee lähteä lapsen edusta (Rosenberg J. Children need dads too. Children with fathers in prison. Human Rights & Refugees Publications, Quaker United Nations Office, 2009) Järjestötoimijan näkökulmasta asenteet/tahtotila ovat ratkaisevassa roolissa muurin molemmin puolin Kyllä ne nyt on kiinnostuneet lapsistaan ja vanhemmuudestaan. Eipä paljon siviilissä kiinnostaneet lapset Onko nyt siis myöhäistä? Eikö mitään kannata tehdä? Kyllä nyt olisi hyvä aika erota, kun se on siellä linnassa!
Kun vanhempi on vankilassa Muuttuu usein myös lapsen todellisuus - Joskus lapsi saa tietää miten asiat ovat usein ei.. iskä/ äiti on matkoilla, töissä, opiskelemassa, muuttanut ulkomaille jne. Hiljaisuus todellisuuden ympärillä luo epävarmuutta ja turvattomuutta ->lapsi joutuu tekemään omia johtopäätöksiä Avoimuus asiassa viestii siitä, että voidaan jutella tästä asiasta ja miettiä miten toimia Lapsi ei kaipaa pitkiä selityksiä, vaan ymmärrystä tilanteeseen Kertomusta, jonka kanssa voi elää nyt ja tulevaisuudessa Lapsi itsekin voi työstää omia vaikeita tunteita, eikä jää yksin
Kun vanhempi on vankilassa Lapsen on löydettävä tapa suhtautua siihen, että joku, joka on läheinen, jota rakastaa ja johon luottaa - on toiminut lainvastaisesti monenlaisia ristiriitaisia tunteita Onko isä/äiti paha? Voiko olla vihainen ja samalla ikävöidä? Onko se minun syytäni? Mitä sanon kavereille ja muille? Lapsella on monenlaisia kysymyksiä? -> Näihin on löydettävä vastauksia vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa näin rakentuu ajan kanssa lasta suojaava ymmärrys
Kiitos!