Hyvä kunnallisvaaliehdokas! Olen helsinkiläinen taidemaalari, Helsingin taiteilijaseuran jäsen ja etsin itselleni ja samalla muille helsinkiläisille taiteilijoille kunnallisvaaliehdokkaita. Voisitteko ystävällisesti vastata seuraaviin taiteeseen ja kulttuuriin liittyviin kysymyksiin kyllä tai ei-vastauksilla ja perustella sen jälkeen vastauksenne. Ystävällisesti vastauksestanne etukäteen kiittäen Maaria Märkälä. 1) Museon ostomäärärahat ovat tuloa taiteilijalle - Taiteilijan palkka. Helsingin kaupungin taidemuseon määrärahat taiteen ostamiseen ovat pudonneet kymmenessä vuodessa 250.000eurosta 105.000euroon (ollen vuonna 1990 vielä 351.000euroa). Tulisiko mielestänne ostomääräraha palauttaa aiemmalle tasolle? 2) Helsingissä asuu ja työskentelee yli puolet Suomen kaikista kuvataiteilijoista. Kuvataiteen tekeminen on kallis ammmatti: kankaat, maalit, kiilapuut, näyttelyn järjestäminen galleriavuokrineen, kuljetukset, kutsujen painattaminen yms. - kaikki työhön liittyvä maksaa. Työtä tehdessään taiteilija työllistää muita: kulttuuritaloja, galleristeja, kuljetusliikkeitä, valokuvaajia ja kirjapainoja- ja taideteoksien lisäksi luo samalla viihtyisää kaupunkiympäristöä ja kaupunkikulttuuria. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi kuvataiteilija tarvitsee työhuoneen. Helsingissä työhuoneen vuokraaminen on kallista. Itse maksan kaupungin omistamasta 46m2:n työhuoneesta Kaapelitehtaalla hieman yli 500 kuukaudessa. Pitäisikö mielestänne kaupungin subventoida työhuoneen vuokria kaupungissa asuville ja työskenteleville ammattikuvataiteilijoille? 3) Helsingissä toimii Suomen suurin paikallinen taiteilijajärjestö, Helsingin Taiteilijaseura (yli 750 jäsentä). Helsingin taiteilijaseuralla on kuvataidekoulu ja kurssikeskus, jossa on mm. dysfasia-lapsille oma taideryhmänsä, Taidelainaamo ja Galleria Katariina sekä Galleria Rantakasarmi. Lisäksi seura vastaa ilmaiseksi Malmitalon näyttelytoiminnasta. Seuralla on myös talousvaikeuksia, yksinkertaistettuna: n. kymmenen vuoden aikana on kertynyt arvonlisäveron pahentama 170.000 euron alijäämä taseeseen. Tämä alijäämä on lainaa taiteilijoilta ja on pois taiteilijoiden toimeentulosta. Kaupungin avustus Helsingin taiteilijaseuralle ei ole muuttunut 16 vuoteen (yhden kerran 16 vuoden aikana on tehty indeksikorotukseen verrattavissa oleva tasokorotus). Tulisiko mielestänne Helsingin Taiteilijaseuran kaupungilta saama avustus päivittää nykyistä rahan arvoa vastaavaksi? 4) Kaupungin tiloista 7,1% on tyhjänä. Jos sopivia tiloja löytyy, voisiko mielestänne kaupungin tuki Helsingin taiteilijaseuralle olla ilmaisten tilojen tarjoaminen seuran toimistolle, gallerialle ja kuvataidekoululle? 5) Kuvataiteelle myönnettään muihin taiteen aloihin verrattuna vähemmän apurahoja. Helsingin kaupunki myöntää kuvataiteen apurahoja joka kolmas vuosi. Esim. esittävän taiteen apurahahakemuksia Kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsittelee kaikissa kokouksissaan. Pitäisittekö perusteltuna kohdella kaikkia taiteen aloja yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti siten, että kuvataiteenkin apurahoitus saadaan muiden taiteen alojen kanssa samalle tasolle? 6) Helsingin kaupunki toteuttaa uudisrakentamisessaan prosentti-periaatetta. Prosenttiperiaatteella kaupunkiimme on hankittu ammattitaiteilijoiden tekeminä taiteellisesti laadukkaita ja korkeatasoisia taideteoksia. Tulisiko Helsingin kaupungin ulottaa Prosentti-periaate koskemaan myös korjausrakentamista ja puistohankkeita? Kiitos!
VASTAUKSIA: Belle Selene Xia (713) Perussuomalaiset: 1. Mielestäni ostomäärärahat tulisi palauttaa aiemmalle tasolle. Taitelijat tekevät arvokasta ja kaunista työtä, joten heidän toimintaansa on tuettava. Taitelijan työ vaatii enemmän taloustukea Suomen valtiolta, joten meidän on myös syytä tukea uusia taidetrendejä ja -suuntauksia. 2. Yksi vaaliteemoistani on tukea Helsinkiläisiä yrittäjiä. Haluan rakentaa Helsinkiin lisää edullisia toimitiloja, yrityshotelleja ja parkkipaikkoja. Sen sijaan että rakennetaan Helsingin keskustaan vastaanottokeskuksia ja SDP:n linjan mukaan kuusinkertaistetaan vuokra-asuntojen tuotanto, mielestäni on kannattavampi tukea yritystilojen vuokrahintoja. 3. Mielestäni Taiteilijaseuran kaupungilta saama avustus tulee päivittää nykyisten työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehtäisiin mm. säännöllisiin indeksikorotuksiin verrattavissa olevia tasokorotuksia. 4.Ei ole mitään syytä, miksi tyhjiä tiloja ei otettaisi parempaan käyttöön. Tilojen myöntäminen Taitelijaseuralle on hyvä tapa tukea sen toimintaa. 5. Kaikkia taiteen aloja tulisi ehdottomasti kohdella yhdenvertaisesti. Aito tasa-arvo edellyttää, ettei yhtä ryhmää koroteta muiden ryhmien yläpuolelle, koska lähtökohtaisesti kaikki taiteen alat ovat yhtä arvokkaita. 6.Helsingin kaupungin tulisi ulottaa Prosentti-periaate koskemaan myös korjausrakentamista ja puistohankkeita, koska se lisää esteettisyytä kaupunkiin ja varmistaa arvokkaita teoksia myös muille nähtäväksi. Tällä tavoin kannustetaan taitelijoiden työtä. Kiitos! Allar Kaasik 621 (Perussuomalaiset) Olen ehdokkkaana Helsingissä no. 621, Allar Kaasik, esiintyvä taiteilija-sellisti, työskennellyt Suomessa 20 vuotta useassa musiikkioppilaitoksessa, myös Sibelius-Akatemiassa. Olen toiminnut vuosia Viron David Oistrakh musiikkijuhlien taiteellisena johtajana, saanut tunnustuksena työstäni Viron Valkoisen Tähden ritarikunnan IV luokan kunniamerkin sekä Pärnun Kaupungin ansiomerkin. > Vastaukseni kaikkiin kysymyksiin on "kyllä". Minua hieman huolestuttaa, että ennen vaaleja annetaan runsaasti vaalilupauksia asioissa, josta ehdokkailla saattaa ei ole riittävästi tietoa. Tämän vuoksi voin vastata muusikkona pääasiallisesti yleiskultuurisestä näkökulmasta. Mielestäni kunnallispolitiikassa tulisi enemmän korostaa ja arvostaa ammattiosaamista. Itse käyttäisin asiantuntijoiden apua konkreetisessa päätöksenteossa. Mielestäni kulttuurinmäärärahojen, mukaan lukien museoiden ostorahojen leikkaaminen ei ole oikea tapa ratkaistakseen taolusongelmia. On huolestuttava, että viime aikana on tullut julkisuudessa esiin ajatuksia mahdollisista kulttuurirahojen leikkaamisesta. Kulttuuri on kansamme henkinen voimavara. Erittäin tärkeätä on nykykulttuurin tukeminen. Leikkaamisella kulttuurista antaisi lyhytaikaisen taloudellisen voiton, mutta yhteiskunnalle aiheutuvan vahingon korvaaminen on pitkä prosessi ja usein korvaamaton! Tämä olisi tämän oksan sahaamista, jolla me istumme. Kulttuurirahojen leikkaaminen tarkoittaa käytännössä määrärahojen supistamista, lakkauttamista, myös taiteilijoiden palkkojen leikkaamista. Vaikka taiteilijoiden tuloissa on eroja, yleensä eniten kärsivät leikkauksista myös pienituloisimmat taiteilijat. Tietysti on vaikeata säästöistä päätettäessä noudattaa kaikessa tasavertaisuutta. Kuitenkin pitäisi katsoa säästöja tehdessä pidemmän aikavälin vaikutuksia mahdollisimman moniulotteisesti huomioon ottaen. Marja-Liisa Suutarinen (FM, äidinkielenopettaja, Perussuomalaiset r.y:n kuntavaaliehdokas nro 692) Ei voi vastata kuin kyllä jokaiseen kysymykseesi. Kuvataide hoitaa niin henkistä kuin filosofista puolta ja on mielenterveydelle välttämätöntä. Minulle kuvataiteella on myös maallinen merkitys koska olen 2: taiteilijan äiti ja useamman aloittelevan täti; isoäiti kohta 4 v. Jaurin. Rahat löytyvät kyllä jostakin - luova mielenkiinto on kattona..eli ihmisen luovuus käyttöön.
Kimmo Veijalainen 703, Perussuomalaiset 1. Koska en vielä osaa suhteuttaa mainitsemiasi summia muuhun kuin toisiinsa, perstuntuma on, että pudotus on raju. Se, onko se nyt linjassa maksukykyyn ja taiteen tasoon, on eri asia. Kovin alhaiselta tuo näyttää. 2.Ei missään tapauksessa. Kaupungissa on muitakin tärkeitä ryhmiä jotka kilpailevat samasta tilasta. Oikea tapa ratkaista asia on hommata jostain rahaa tilojen hankkimiseen, ei antaa taiteilijoille erioikeuksia. 3.Ei missään tapauksessa. Taiteilu ei saa olla erityissuojattu saareke, turvassa suhdanteilta ja taloustilanteelta. 4.Jos tilalle ei löydä maksavaa vuokralaista, niin miksipä ei Perusteluni: Ajan itse kaupungin "ylijäämätilojen" puoli-ilmaista vuokraamista esim. ampumaratakäyttöön. Jos ja kun sellaista tilaa löytyy, sääntöjen pitää olla kaikille niin samat, kuin on järkevää. Helsinki on jo ottanut käyttöön rasistisen (positiivisesti erityiskohtelevan) järjestelyn mm. työhönotossa, joten sen voisi ulottaa helpostikin tilojen vuokraamiseen eri hinnalla eri käyttötarkoituksiin. Väärinhän se on, mutta tarkoitus näemmä hyvittää keinot. 5. Kuvataide, ja nimenomaan esittävä kuvataide, pitää priorisoida muotioikkujen edelle. 6. Ei missään tapauksessa. Hyväksyn (pitkin hampain, ja koska kyseessä on jo perinne) prosenttiperiaatteen uudisrakentamisessa. Kyösti Helin 606, Perussuomalaiset On rehellistä nyt myöntää, että kaikissa kunnissa tulee olemaan erittäin tiukat taloudelliset olot tulevina vuosina. Tämä johtuu siitä, että valtio hallituksen johtamana on jakanut valtion verovarat ja jopa ottanut satoja miljoonia velkaa, voidakseen jakaa nekin varat ulkomaihin Tästä ei voi seurata muuta johtopäätöstä kuin että kuntien peruspalveluihinkaan ei tule riittämään varoja. Silloin tulee karsittavaksi ensisijaisesti muut menot kuin aivan välttämättömät elinkustannukset ja terveyspalvelut, niin mielelläni kuin olisin Perussuomalaisissa tukeneet omiamme, eikä vieraita maita. Meri Vennamo, n:o 705, perussuomalaiset Kysymyksesi ovat kaikki aiheellisia ja perusteltuja.en ole ollut tietoinen siitä, että kaupungin taiteen ostomäärärahat ovat pienentyneet noin ratkaisevasti, kun en ole ollut mukana kunnallispolitiikassa viime vuosina. Ostomäärärahaa pitäisi ehdottomasti korottaa! Kaupungin budjetissa on runsaasti kaikenlaisia turhia "tuhlailumenoja" ja ylisuuria edustusmäärärahoja, joten voisin heti ensi töikseni, jos tulen valituksi, tehdä aloitteen tämän määrärahan korottamiseksi tuntuvasti. Vaikka 100 % korotus ei sekään vielä ole kovin suuri summa, ja saisimme sillä taidetta, jolla on pysyvä arvonsa, esim. joidenkin typerien kaupungin "brändäys"- broshyyrien sijaan! Ilman muuta työtilojen vuokria voisi tukea jollakin tavoin, esim. että niitä varten voisi hakea jotakin asumistukeen verrattavaa rahaa, mutta kaupungilta, ei valtiolta. Taidemaailma on, mitä vanhasta kokemuksesta muistan, jotenkin aina ollut näiden taidevirkamiesten riitaisuuksien takia jotenkin luotaantyöntävä, ja kun kyse on arvoista ja ihmisten erilaisista mieltymyksistä, niin "oppiriitoja" helposti syntyy. Ehkä se on yksi syy siihen, että tuki ja määrärahat ovat jääneet noin paljon jälkeen. Itse haluaisin myös taideteoksia julkisiin tiloihin, sekä myös patsaita ja veistoksia puistoihin sopiville paikoille. Minusta olennaista on, että taiteesta voisi nauttia ilman maksuja, ilmaiseksi, ja etenkin silloin, jos teos on hankittu yhteisillä verovaroilla! Toivotaan, että taide ja sen tekijät nostetaan taas sille kuluvaan arvoon myös rahoja budjetissa jaetaessa. Olen valmis kannattamaan sellaista politiikan muutosta. Kristina Ljungqvist, 635, Perussuomalaiset 1.Kyllä / ei. juuri nyt on sen verran vaikea taloudellinen tilanne, etten tiedä, miten voisin perustella noston, mutta silloin, kun jonkinlaista nousua edes on näköpiirissä, lähtisin yrittämään sen korottamista. 2.Kyllä. Tämä tila-ajattelu on meillä ihan pielessä. Kuvataiteilijat, muusikot ym. kärsivät tilan puutteesta ja rahan puutteesta, totta kai. Myös poliittiset kaupunginosayhdistykset, kuten perussuomalaisten kaup. osayhdistykset kärsivät kokoustilojen puutteesta. Näille kaikille pitäisi löytyä tiloja... liike-, teollisuus. yms tiloja on tyhjillään,
mutta kun ei niin ei. Lyhytjänteistä toimintaa, kun ei ymmärretä perusasioita! 3.Kyllä Olisi syytä! 4.Kyllä/ei Jos ei kokonaan ilmainen, niin kuluperiaatteella... sähkö, lämpö jne muuten ilmainen. 5.Kulttuuri on kulttuuria. yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Urheilulle annetaan lähes rajattomasti, osa siitä joutaisi kuvataiteelle ja kirjallisuudelle. 6.Kyllä. Minua aina välillä pännii, kun länsiosiin on tehty vaikka mitä laivoja yms teiden ramppeihin... ja Itäpuoli slummiutuu pikavauhtia. Eriarvoistaa kaupunginosia! Markku Salomaa, 685 Perussuomalaiset, Helsinki/Meilahti 1. Kyllä tulisi. 2. Katso vaustaus 4 3. Se tulisi ehdottomasti päivittää tämän päivän rahan arvoon. En ole tiennytkään, että tilanne on noin huono! 4. Kaupungin tuki voisi nimenomaan olla kohtuuhintaisten tilojen vuokraaminen taiteilijoille. Syynä juuri nuo tyhjät tilat joista monet ovat vielä nykyaikaiseen konttori- tai asumiskäyttöön sopimattomia. Tosin valtaosa tiloista ilmeisesti edellyttää ainakin jonkintasoista remonttia joten tähän on myös löydyttävä rahaa. 5. Tietysti pitää. En ole tiennyt tätäkään aikaisemmin. 6. Idea on hyvä. Mutta minulla ei vielä ole siihen harkittua kantaa. Tuomo Valokainen 484, SDP Näihin pitää perehtyä mutta kaikki taiteen lajit ovat enemmän kun tervetulleita! Itse taistelen juuri nyt rick yhtyeille kellareita mutta jatkossa jos jatkan valtuustossa niin...tumppi 484 Tarja Tenkula, SDP 1. Bujettiesitys on tyly. Lisämäärärahan tarve on ilmeinen. 2. Edullisia työtiloja olisi varmastikin helpoin tarjota, mikä helpottaisi taiteilijoiden elämää. Esim. tyhjien tilojen vuokraaminen edelleen edullisesti. 3. Ikävä kuulla suuresta alijäämästä. Avustustason nosto on yksi keino (ei yksin tule riittämään). Jotain muitakin keinoja tulisi kehittää ennakkoluulottomasti. Jos Kulken kanssa voisitte kehitellä mallin, seuran jäsenet tekisivät "taksvärkki-päivän" päiväkodeissä/ kouluissa (?)ja näillä palkkioilla kuitattaisiin alijäämää??? Päiväkodit ja koulut ottaisivat varmasti teidän asiantuntijuuden vastaan?? 4. Hyvä ajatus!!! 5. Hyvä asia, ehkä kestävämpi ratkaisu olisi kuitenkin edullisimmat työtilat.?? 6. Ko. ideaa on esitetty. Ehkä uusi valtuusto hyväksyy esittämänne linjan. Päivi Lipponen, SDP 1. OLISI HYVÄ SAADA MÄÄRÄRAHA NOUSEMAAN. 2. AINAKIN TULISI OSOITTAA TILOJA, JOISSA VOI PITÄÄ ATELJEETA. 3. OLISI HYVÄ PÄIVITTÄÄ. 4. TILAN PUUTE VAIVAA MONIA TAITEILIJARYHMIÄ JA YHTEISKUNNALLISIA YHDISTYKSIÄ. NIISTÄ EI TULISI PERIÄ MARKKINAVUOKRAA. VAPAATA TILAA TULISI KYETÄ OSOITTAMAAN EDM. TOIMINTAAN. 5. LAUTAKUNTA TEEMOITTI AIEMMIN TAITEENLAJIT, JOILLE MYÖNENTÄÄN TUKEA. 6. OLISI HYVÄ KYETÄ LISÄÄMÄÄN TAIDETTA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ. Teemu Suominen 690 - Perussuomalaiset 1.) En lähtisi sitomaan kaupunkia tässä kohdin yksioikoisesti jollekkin tietylle tasolle tai jonkin tietyn hetken tasoon. Itse pikemminkin haluan nähdä tuleeko Checkpoint Helsinki yhteistyömalista minkälainen ja tekisin ratkaisuja ensisijaisesti vasta tämän jälkeen. 2.) Itse en henkilökohtaisesti lähtisi suoraan subventioon. Sen sijaan kaupungn tulisi jatkossakin rakentaa yhteistoimintatiloja -"kansalaisten olohuoneita"- eri alueille ja nykyisyydestä poiketen näissä yhteyksissä tuisi olla myös tiloja eri alojen taitelijoille. 3.) Kyllä
4.) Suoraan en uskalla vastata, kun tarvitsijoita on vanhus-, vammais-, kuin nuorisojärjestöistä lähtien, mutta asia tulisi ainakin selvittää. 5.) Kannatan tasa-arvoa, myös taitelijoiden keskuudessa. 6.) Korjausrakentamisen suhteen olen varovainen, sillä kokemuksesta tiedän ettei se välttämättä ole toimiva ratkaisu, toki kohteesta riippuen. Puistoympäristoihin tämä tulisi ulottaa. Ongelmaksi tosin voi muodostua puistojen, etenkin esikaupunkialueella, osin laiminlyöty hoito. Huonosti hoidettu / hoitamaton puistoalue taidenteoksineen tuskin vastaan tarkoitustaan. Osku Pajamaki SDP 1. No todellakin. Voi vain kysyä taidemuseon johdolta, kuka on linjannut ostomäärärahojen leikkauksen ja mitä strategiaa on noudatettu, ei ainakaan kaupunginhallituksen, jossa istun. 2. En tiedä, onko kaupungin järkevää subventoida vuokria, mutta kyllä kulttuurikaupungin imagoon ja toimintaan kuuluisi huolehtia taiteilijoiden työskentelyedellytyksistä kaupungissa ja pyrkiä järjestämään edullista työtilaa. 3. Mahdotonta ottaa kantaa yksittäisen järjestön taloustilanteeseen ja sen syihin asiaa paremmin tuntematta. Yleisesti ottaen taiteilijajärjestöt tekevät vähillä resursseilla isoja ja laadukkaita projekteja ja pitävät yllä kulttuuriinfraa uskomattoman vähällä rahalla. Joten kyllä niihin kannattaisi enemmän sijoittaa kulttuuriavustuksia. 4. Näille kaupungissa on standardikäytännöt. 5. En lähtisi kilpailemaan esittävän taiten kanssa, vaan pyrkisin nostamaan määrärahoja yleensä. 6 Se ulottuu jo noihin. Tein asiasta ponnen 2010, joka meni läpi. Harri Lindell Perussuomalaiset 1. Kyllä, Helsingin kokoisen kaupungin budjetissa sillä ei ole mitään merkitystä, jos säästetään tuo määrä. Taiteilijat ovat mielestäni ansainneet kohtuullisen elantonsa työstään. Itsekin olen pienen mainostoimiston yrittäjä /Hyvän Olon Mediat Oy), ja vastaan mielelläni alaani läheltä liippaaviin kysymyksiin. 2. Kyllä, kaupungilla on paljon tyhjää tilaa, joka voitaisiin osoittaa taiteilijoiden käyttöön minimivuokralla. 3. Kyllä. Puuttuvat indeksikorotukset pitäisi kompensoida jälkikäteen, ja tulevaisuudessa nostaa kerran vuodessa avustusta vuotuisen indeksikorotuksen verran. Tämä on mielestäni oikeudenmukainen ja kannatettava järjestelmä. 4. Kyllä. Tilavuokrat voisivat olla aivan nimellisvuokran verran. On parempi, että tyhjille tiloille saadaan hyvää käyttöä kuin että ne ovat tyhjillään. 5. Kyllä. En näe mitään erityistä syytä, miksi kuvataide olisi huonommassa asemassa kuin muut taiteen alat. 6. Kyllä. Myös vanhemmilla alueilla, niiden viihtyvyyden kannalta, on tärkeää, että sinne kohdistetaan myös taidetta. Alina Mänttäri-Buttler, Vasemmistoliitto 1.Kyllä. Ehdottomasti määrärahoja tulisi korottaa _ ellei kertakorotus ole mahdollinen (eli poliittisesti saavutettavissa) niin sitten vähitellen määrärahojen määrää kasvattaen. Nykyiset hankintamäärärahat ovat aivan liian matalat. Mielestäni on valheellista ajatella että kokoelmien kartuttamisella ei olisi yhteyttä kuvataiteilijoiden toimeentuloon ja ammatinharjoittamiseen. Taiteen ostaminen ja kokoelman kerryttäminen vaikuttavat suoraan kuvataiteilijoiden ammatin harjoittamiseen. Toki hankintamäärärahojen kasvattamiselle on myös muita perusteita _ eli kokoelman laaja kerryttäminen sinänsä. 2. Kyllä. Kuvataiteilijoiden ammatin harjoittamiselle _ erityisesti Helsingissä _ isoimpia haasteita ovat työhuonekustannukset sekä näyttelyiden järjestämisen kustannukset. Kuvataiteilijoiden työtilatilannetta tulisi helpottaa joko jonkinlaisella työtilasubventiolla ja/tai lisäämällä edullisten työtilojen määrää mm. tarjoamalla työhuonekäyttöön soveltuvia tyhjillään olevia kaupungin hallinnoimia tiloja työhuoneiksi edulliseen tai lähes ilmaiseen hintaan ilman tiloille ns normaalisti asetettavia tuottotavoitteita.
3. Kyllä. Tarve tukisumman kasvattamiselle on ymmärrettävä. Olen pahoillani että kuluneella kaudella lautakunnassa ei tukea ole onnistuttu nostamaan. 4. Ei. Vastaan ei mutta haluaisin vastata oikeastaan ehkä. Tarve on ymmärrettävä ja haluisin kovasti sitä kannattaa. Realistisesti ajateltuna tulee kuitenkin ymmärtää että mikäli tämän kaltainen ilmaisen tilan muotoinen tuki annettaisiin Helsingin Taiteilijaseuralle, olisi vastaavia ilmaisia tiloja pian kysymässä myös moni muu kaupungin avustama kulttuuritoimija/järjestö/yhteisö. Tokikin jos tyhjillään olevien tilojen kulttuurikäyttöön onnistutaan saamaan kunnolla vauhtia ja vastaavia tiloja annettaisiin muillekin kipeästi tarvitseville, niin sitten ajatus on kannatettava. Ensisijaisesti tyhjien tilojen kulttuurikäytön lisääminen tulisi ensi vaiheessa mielestäni aloittaa mm. kuvataiteilijoiden edullisten työtilojen ja muiden taiteen alojen harjoitustilojen määrää lisäämällä. 5. Kyllä. Ehdottomasti. Tämä on asia josta olen itse kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa toistuvasti pitänyt meteliä. Kysymyksessä esiin nostetut esittävän taiteen avustukset ovat siis kohdeavustuksia, joita lautakunta jakaa joka kokouksessaan esittävän taiteen ja ympäristötaiteen produktiolle sekä festivaaleille. Tämä on selvä epäkohta kuvataiteen kannalta _ olen ehdottomasti sitä mieltä että kuvataide & kuvataiteilijat ovat paitsiossa nykyisessä kaupungin kulttuuritukijärjestelmässä. Myös kuvataiteella tulisi olla tukikategoria, josta voi hakea tukea projekteille ja projektien kustannuksille laajemmin kuin vain ympäristötaiteelle kohdennettuna. Erilaiset projektit ja gallerianäyttelyiden pitäminen ovat kuvataiteilijoille yhtä olennaisia osia ammatissa toimimista kuin konserttisarjat ja teatteriproduktiot muusikoille ja näyttelijöille. Toinen merkittävä asia on henkilökohtaisten kaupungin myöntämien taiteilija-apurahojen määrä; kuvataiteen hakukierroksilla kuvataiteilijoiden hakemuksien määrä on yleensä reilusti muita ko hakukierroksen taidelajien hakumääriä suurempi _ tämä kertoo huutavasta tarpeesta tuelle. Itse olen lautakunnassa onnistunut vaikuttamaan siihen että pohjaesityksiä useammille kuvataiteilijoille on myönnetty apurahaa. Ylipäätään kulttuurilautakunnan myöntämien taiteilija-apurahojen määrärahaa tulisi näkemykseni mukaan entisestään kasvattaa 6. Kyllä. Kannatan prosenttiperiaatteen käytön laajentamista nykyisestä. Prosenttiperiaatteella aikaan saadaan taiteen määrän kasvua ihmisten elin/työympäristöissä ja tehdään kaupungista viihtyisämpi ja lähennetään asukkaita & taidetta/taiteilijoita toisiinsa. Luonnollisesti prosenttiperiaatteen laajempi käyttö vaikuttaa myös taiteilijoihin silti osin kuin taidetta julkiseen tilaan tekevien taiteilijoiden määrä kasvaisi. Harry Bogomoloff, Kokoomus 1. EI 2. EI 3. KYLLÄ 4. EI 5. KYLLÄ 6. EI Sirpa Asko-Seljavaara, Kokoomus Kuvataide ja muu kulttuuri on lähellä jokaisen Helsingin kaupunginvalttuustoon pyrkivän kokoomuslaisen sydäntä. Käsittelemme tiloja ja anomuksanne Kulttuurilautakunnassamme ja yritämme tukea taidetta kaikin mahdolliisin myönnetyin määrärahoin. joita yritämme kasvattaa. Menetystä Helsingin kuvataiteilijoille Tuomas Rantanen, Vihreät 1. pitäisi, tosin taidemuseon kohdalla on muitakiin pulmia. Olen myös hyvin optimistinen Chekpoint Helsinkihankkeen suhteen ja tunnen hyvin siinä puuha-asemassa olevia taiteilijoita. 2. pitäisi, mutta subvention tapa ei ole ihan iisi ratkaista. Ajatus että kuka vain saa työhuoneeseen korvausta ei toimi,. Sen sijaan kaupungin pitäisi vuokrata taiteilijoille tiloja käyttämättömistä omista tiloistaan kohtuuhinnalla, voi olla järkevää että siinä on joku taiteilijayhdistys (esim ateljeesäätiö) tai vaikka kaapelitehtaan tapainen toimija välillä. 3. minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta en osaa yhtään sanoa mitten avustuksen kehitys vertautuu muihin samalla avustusmomentilla oleviin tyoimijoihim. Tuen määräminen pitää tehdä kokonaisuuden mukaan, jos yhden osuutta nostaa eikä momentilla ole lisärahaa, pitää valmistautua leikkaamaan muilta. 4. Vapaita tiloja, joille ei löydy muuta käyttöä pitäisi antaa nimellisellä vuokralla järjestöille ja kansalaistoimintaan. 5. Muiden taiteen apurahoja ei tietääkseni käsitellä kaikissa kokouksessa, vaan tarkoittanet priduktioavustuksia, joka liittyy esitysten tai tapahtumaluonteisten tilaisuuksien jörjestämiseen. Niiden kulut on tilitettävä
kuittutasolla. Taiteilija-apurahat ovat kaikilla aloilla eri asia, koska ne ovat työskentelyyn annettua avustusta. Kuvataiteen luonne on erilainen, ja on katsottu että siinä kannattaa tukea apurahoilla tekijöitä, muilla aloilla tuetaan enemmän sitä esillepanoa. 6. Tuo on minusta kannatettavaa. Alviina Alametsä, Vihreät (921) 1. Kyllä. En tue Guggenheimin kaltaisia giganttisia hankkeita, vaan mielestäni meidän tulee investoida siihen mitä meillä jo on - laadukkaaseen kotimaiseen taiteeseen. 2. Kyllä, ja ehkä paras keino tähän olisi tarjolla olevien työhuoneiden lisääminen. Esimerkiksi tyhjillään olevia toimisto ja teollisuustiloja voitaisiin hyvin käyttää ateljeina. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia. 3. Avustusta tulee nostaa. 4. Ehdottomasti! Tyhjä tila on turhaa tilaa. 5. Kyllä. Kuten aiemmassa kysymyksessä todettiin, taiteilijan ammatti ei ole tekijälleen edullinen eikä riskitön, vaikka taiteilijoilla on yhteiskunnassa tärkeä rooli. Itsellänikin on kuvataidetta ja maalausta jo viisitoista vuotta harrastaneena kokemus siitä, ettei taiteen tekeminen ole ilmaista; se vaatii materiaalihankintansa ja työaikansa. Sivistyneen yhteiskunnan tulee tukea taiteilijoiden tekemää työtä esimerkiksi apurahoin. 6. Varsinkin puistohankkeisiin Prosentti-periaate voisi sopia. Sylvi Soramäki-Karlsson, vihreät 1 Ostomäärärahat ovat Suomessa olleet melkoisen pieniä. Ostomäärärahoja tulisi ennen kaikkea lisätä ei pienentää. Hgin kaupungin taidehankintoja tulisi lisätä rutkasti. ESim. tässä taloudellisessa tilanteessa 500 00 euroa olisi jo positiivinen asia. 2.Pitäisi pyrkiä luomaan edullisia, asianmukaisia ja ympäristöltään inspiroivia työhuonetiloja taiteilijoille, taitelijayhteisöjä, esim. vanhoihin sopiviin kiinteistöihin remontoimalla. Uusienkaan rakentamisen ei pitäisi olla ongelma 3. Tulisi ilman muuta päivittää ja tarkistaa vuosittain Näyttelytoimintoja tulisi tukea enenevästi. 4. Hyvä ajatus, tukisin mielelläni tällaista hanketta. Tyhjiä tiloja tulisi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla! Innovatiivista ajattelua tarvitaan. Taidelaitosten tulee sijaita keskustassakin. 5. Ilman muuta, kuvataide yhdenvertaiseksi muiden taidelajien kanss. 6. Korjausrakentamiseen kyllä, miksei puistoihinkin, mikäli puistoista löytyy hyvä tila taideteokselle. Toisaalta puisto voi itsessään olla taideteos. Tuula Paalimäki, Vihreät 1.KYLLÄ Mielestäni taideostojen määrärahan palautus aiemmalle tasolle ei riitä. Jotta Helsingistä oikeasti tulisi taidepääkaupunki, ostomäärärahan tulee olla huomattavasti korkeampi. En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että kaikki ostomäärärahat olisi osoitettu taidemuseolle. Ehkä hankinnat monipuoistuisivat, jos hankinnoista olisivat päättämässä useammat tahot. En ihan heti osaa sanoa, miten asia pitäisi organisoida, mutta haluaisin ostoihin monipuolisia ja jopa radikaaleja näkemyksiä. 2. KYLLÄ Kaupungin tulee jatkaa tukeaan taiteilijoiden työhuoneisiin. Seurattuani nyt parin vuoden ajan muutamien muiden kaupunkien (kuten Turun ja Espoon) toimintatapoja, olen todennut, että Helsinki on hoitanut kuvataiteilijoiden tilakysymystä huomattavasti paremmin kuin naapurikaupunkinsa. Mielestäni järjestely, jossa kaupunki maksaa suuren osan tilainvestoinnista ja siten pienentää pääomakuluja, on toimivampi kuin vuosittain anottavat avustukset, jotka rasittavat kulttuuribudjettia. Mutta mielestäni tuki tulee sunnata yleishyödyllisille tahoille, kuten taiteilijajärjestöjen organisaatioille tai kaupungin omille yhtiöille, jotta varmistetaan, ettei sitä käytetä kiinteistösijoitusbisnekseen. 3. KYLLÄ Mielestäni kaupungin pitäisi myöntää Helsingin Taiteiljaseuralle investointiavustus, jonka myötä seura voisi sitoutua pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen kaupungin tiloissa, mieluiten Torikortteleissa, jonne Katariina voisi muuttaa synnyinsijoilleen pois kalliista tiloista Kalevankadulla. Tämä raha ei olisi pois kulttuuribudjetista, vaan siihen pitäisi käyttää esimerkiksi kaupunginjohtajan päätösvallan alla olevia torikortteleiden kehitysrahoja. Kaupungin pitäisi tehdä sopimus, jolla se varmistaa, että helsinkiläisten nykytaiteilijoiden teoksia on esillä keskeisellä paikalla Helsingissä.
En automaattisesti päivittäisi Helsingin Taiteilijaseuran avustusta, vaan pyrkisin siihen, että kulttuuritoimi yhdessä seuran kanssa kävisi läpi yhteistyömahdollisuudet, seuran tarpeet ja kustannukset. Sitten yhdessä määriteltäisiin linjaukset siitä, kuinka suuria avustusten tulisi olla. Kun taso on määritetty - arvelen että sen tarve havaittaisiin paljon nykyistä suuremmaksi - jatkossa pitäisi noudattaa indeksikorotuksia. Muutenhan tuki käytännössä laskee. Mutta totta kai, Helsingin pitää tukea helsinkiläisiä taiteilijoita! Se, että Helsingissä asuu ja työskentelee niin paljon kuvataiteilijoita, on rikkaus joka kaupungin kannattaa hyödyntää. 4. EI Mitkään tilat eivät ole ilmaisia. Kaikkien tilojen kustannukset muodostuvat pääoman kustannuksista ja ylläpitokustannuksista. Helsingissä on käytössä ns. sisäisen vuokrauksen järjestelmä, jossa kaupunki perii vuokraa myös omilta hallintokunniltaan, kuten kouluilta, päiväkodeilta ja terveysasemilta. Sen järjestelmän tarkoitus on tuoda avoimesti esiin se, että kaikkien tilojen käyttö maksaa. Siksi mielestäni parempi järjestely on se jonka selostin jo edellisessä kysymyksessä, eli investointiavustus, jolla pienennetään vuokralaisen pääomakustannusosuutta. Ilmaiset tilat eivät ole mahdollisia. Suuri osa tyhjänä olevista tiloista on tilapäisesti tyhjänä, eli niitä voidaan vuokrata vain väliaikaisesti. Mielestäni Helsingin Taiteilijaseura tarvitsee pysyvät tilat. Samoin kuin kuvataitelijoille työtilan pysyvyys merkitsee mahdollisuutta keskittyä omaan ammattityöhön, tulisi Helsingin Taiteilijaseuran pystyä keskittymään helsinkiläisten taiteilijoiden edunvalvontaan ja taiteen edistämiseen ilman tilahuolia. 5.KYLLÄ Totta kai!! 6. KYLLÄ Prosenttiperiaate on käytännössä toteutunut myös monissa korjausrakentamisen hankkeessa. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa Kaarina Kaikkosen työ Mäkelänkadulla juuri korjattavan Käpylän koulun julkisivussa. Ehdottomasti puistorakentamisessa pitäisi taideprosentin myös toteutua! Eikä vain puisto- vaan myös muussa ympäristörakentamisessa, josta rakennusvirasto vastaa, kuten torit, sillat ja osin katualueetkin. Tosin prosenttiperiaate -sana ehkä pitäisi vaihtaa joksikin muuksi. Pääasia, että kaikissa kaupungin hankkeiden kustannusarvioissa olisi mukana varaus taidehankinnoille. Miettisin kyllä sitten organisaatiotakin, eli pitää määrittää, kenen vastuulle teoksista huolehtiminen kuuluisi. Tuuli Kousa, Vihreät 1) Kyllä, ostomääräraha tulisi palauttaa entiselle tasolleen. Summa on kaupungin budjetissa pieni, mutta taiteilijoiden ja gallerioiden toimeentulon kannalta kaupungin omilla taidehankinnoilla on suuri merkitys. Jos ajattelee suomalaisen aikalaistaiteen keskimääräisiä hintoja tällä hetkellä on ilmeistä, että ostomäärärahan palauttamisella olisi iso ja myös laaja vaikutus suomalaisessa kuvataidekentässä. Helsingin kaupungin hankintamäärärahojen merkitystä vielä korostaa se, että valtion taidemuseon hankintamäärärahat ovat viime vuosina pienentyneet voimakkaasti. 2) Mielestäni Helsinki voisi osoittaa kuvataiteilijoille tilapäisten käyttöjen periaatteella kohtuuhintaisia työhuonetiloja omistamistaan kiinteistöistä, jotka odottavat uutta käyttöä. Tätä voisi tehdä myös yhteistyössä valtion kanssa. Se että työhuone pysyisi samana vain muutamia vuosia aiheuttaa tietysti vaivaa, mutta arvelen, että haitta olisi pienempi kuin se, joka syntyy jos työhuonetta ei ole tai siitä joutuu maksamaan markkinaehtoista vuokraa. Sen sijaan en kannata sitä että kaupunki alkaisi subventoimaan tavallisia markkinahintaisia tiloja vuokrattavaksi taiteilijoille halvemmalla. Pidän järkevämpänä sitä, että kaupunki käyttää rahat suoraan taidehankintoihin. 3) En tunne Helsingin Taiteilijaseuran silloista ja nykyistä toimintaa niin hyvin että pystyisin arvioimaan onko avustuksen nostaminen perusteltua. Sinänsä kuulostaa hyvin kummalliselta että avustukseen ei ole tehty edes inflaatiotarkastuksia. 4) Helsingin kaupunki maksaa sisäistä vuokraa kaikista käyttämistään tai muiden käyttöön antamistaan tiloista. Kaupunki voisi tukea tällaisten tilojen vuokraamista toiminta-avustuksen kautta, jos hankesuunnitelma on sellainen, että toiminnan tukeminen on perusteltua. 5) Kulttuurilautakunta ei käsittele henkilökohtaisia apurahoja joka kokouksessa, vaikka ymmärtääkseni se on totta, että erilaisia avustuksia kokouksissa käsitellään lähes joka kerta. Lisäksi muille taidealoille jaettavat apurahat myönnetään usein ryhmille ja erilaisia rajattuja hankkeita varten. Eri kulttuurin haaroja on perusteltua tukea eri tavoin niiden ominaispiirteiden takia, mutta kyllä, olen sitä mieltä että kuvataiteiljoita pitäisi kohdella kaupungin avustusten jaossa tasa-arvoisesti muiden toimijoiden kanssa. 6) Uusien puistojen rakentamisessa prosenttiperiaate olisi hyvin perusteltu, mutta korjausrakentamisen kannalta se olisi äkkiseltään ajateltuna erikoista. Usein peruskorjauksissa tavoitellaan alkuperäistä ilmettä, ja silloin uusi
taide ei aina istu kohteeseen. Sen sijaan pidän kyllä perusteltuna sitä, että kaupungin omiin kokoelmiin sijoitettuja teoksia voidaan peruskorjausten yhteydessä sijoittaa kohteisiin. En nyt tarkoittanut yllä että uusi taide ei sopisi vanhoihin taloihin, onhan oma kotinikin täynnä uutta taidetta (osa taidelainaamosta hankittua), mutta sääntönä se ei minusta peruskorjausten yhteydessä toimi. Outi Ugas, Helsingin vihreät, ehdokasnumero 1029 1.Määräraha on osa laajempaa kokonaisuutta, enkä nyt osaa vastata, mikä olisi ostomäärärahalle oikea taso. Pieneltä tuo 105000 euroa kyllä kuulostaa. 2 Jossain mittakaavassa subventointi on varmasti mielekästä, mutta en näe asiaa yksinomaan kuvataitelijoiden huolena - luovien alojen tekijöiden ylipäänsä. Tämän joukon osana vuokrien subventio ammattikuvataiteilijoille esim. tyhjien tilojen käyttöönoton (kysymys 4) muodossa olisi hyvinkin mielekästä. Subventioon pitäisi yhdistää myös tilojen kierto, jotta taiteilijat keskenään ovat yhdenvertaisia. Esim. Jokin työhuonestipendijärjestelmä voisi olla hyvä (onko tällaista jo?). Toivottavaa kyllä on, että kuvataiteilijoita asuisi enemmän muuallakin kuin Helsingissä, toimeentulo taiteella on keskimäärin todella niukkaa ja tämä yhdistettynä Helsingin hintatasoon ei kovin hääviä elintasoa taiteilijalle takaa. Niin laajamittaiseen työhuonevuokrien subventioon ei ole varaa, että sillä koko toimialan toimeentulon ja kustannusten epäsuhta. 3. Korotus voisi olla mielekäs, mutta on reilua kaupunkilaisia kohtaan, että se kohdistuu toimintaan, ei yhdistyksen vanhojen alijäämien kattamiseen. Eli mitä taiteilijaseura voi tarjota kaupungille korkeampaa tukea vastaan? Taas pitää tarkkailla taiteilijaseuran ja muiden luovien alojen seurojen tasavertaista kohtelua, myös tarkasti niitä syitä, mitkä alijäämäkertymän ovat aiheuttaneet (jos siellä on jotain, josta voidaan ajatella kaupungin voivan vastata, voi sen kattaminen avustuksella ollakin perusteltua). 4. Tyhjät tilat käyttöön ehdottomasti! Mutta tuskin ihan ilmaiseksi (ainakin tilojen kulut tulisi kattaa). Mutta tässäkin pitää huolehtia eri seurojen tasapuolisesta kohtelusta, en siis voi "luvata" ilmaisia tiloja näin heittämällä. 5. Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon pitää pyrkiä, mutta se ei välttämättä tarkoita kysymyksessänne ehdottamaa tapaa (jonka yksityiskohdista en tiedä). Eri taiteenalat ovat eriluontoisia. Esittävä taide toimii eri aikaperspektiivillä kuin kuvataide: esittävän taiteen toteutus on aikaan sidottu, kuvataide yleensä jättää tuloksekseen jonkin pysyvän tuotoksen. Eri taiteenalojen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tarkoita toimintatapojen kopiointia alalta toiselle. Asiaan vaikuttavat myös yhteenlasketut määrärahat, volyymit, työn tulosten sosiaaliset vaikutukset jne. Pitää perehtyä juttuun niin osaan vastata tarkemmin. 6. Ehdottomasti! Puistohankkeisiin periaate pitäisi olla helppo tuoda. Korjausrakentamisessa lie realistisempaa ajaa asiaa vahvana suosituksena, hankkeet kun ovat niin vaihtelevia (korjattavan kohteen arkkitehtuuri, teoksen sijoittuminen olemassaolevaan tilaan, rakentamisen luonne (äkillinen korjaus, peruskunnostus) jne.). Jotta homma onnistuu myös korjausrakentamisen puolella, pitää taiteilijoiden ja arkkitehtien välisen viestinnän ja yhteistyön toimia. Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.) 923 1. Taiteen ostomäärärahat pitäisi ehdottomasti palauttaa entiselle tasolle, sillä ne ovat elintärkeitä monen taiteilijan työskentelyedellytysten kannalta. Taideteosten hankkiminen on myös kaupungille investointia tulevaisuuteen. Museot ovat yhteinen muistimme ja niiden tehtävänä on säilyttää kutakin aikautta kulttuuriperintönä tulevaisuuteen. Esimerkiksi Helsingin Taidemuseon tehtävänä on myös huolehtia julkisesta taiteesta. Siihen se tarvitsee voimavaroja. 2. Kyllä, kupungin tulisi ehdottomasti tukea taiteilijoita työhuoneen vuokrissa. Myös yhteisötyöhuoneita pitäisi tukea. 3. Kyllä, Helsingin Taiteilijaseuran avustusta tulisi ehdottomasti saattaa ajan tasalle. Kaupunki voisi myös tehdä yhteistyötä Helsingin Taiteilijaseuran kanssa. Kaupunki voisi esimerkiksi tilata opastuksia Helsingin Taiteilijaseuran taiteilijoilta HTS:n näyttelyihin ja käyttää taiteilijoita asiantuntijoina kulttuuria koskevissa asioissa, esimerkiksi suunniteltaessa Juhlaviikkojen ohjelmaa. 4. Kyllä, kaupungin pitäisi tarjota tyhjinä olevia tilojaan Helsingissä toimivien yhdistysten käyttöön. 5. Kyllä, eri taiteenlajit pitäisi saada avustuksissa samalle viivalle. On väärin, että kuvataiteen rahoitus on huonommalla tasolla kuin muiden taiteenlajien. Työskentelyapurahojen määrää pitäisi lisätä ja summia kasvattaa. 6. Olen ollut mukana neuvottelemassa prosenttiperiaatteesta Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan. Vihreät ottivat taiteen prosenttiperiaatteen neuvottelutavoitteekseen minun ehdotuksestani ja neuvotteluissa saimme sen läpi.
Tuossa yhteydessä sovittiin, että kulttuuriprosentti koskee myös merkittäviä korjaushankkeita. Periaatetta voisi mielestäni puistojen lisäksi laajentaa myös esimerkiksi yhteisötaiteeseen sosiaali- ja terveysvirastossa sekä opetusja nuorisotoimessa. Kimmo Helistö, Vihreät 1. Totta kai pitäisi, ja kannattais myös korottaa. Olen useissa budjettineuvotteluissa saanut tämän erääksi vihreiden neuvotteluasiaksi muiden joukossa, mutta muut ryhmät eivät ole esitykseen tarttuneet. 2. Jos ei suoraan subventoida, niin järjestää niin ettei ainakaan omat tilat ole tyhjillään ja käyttämättöminä. Olen myös Kaapelitehtaan hallituksen jäsen ja olemme Stuba Nikulan kanssa hahmotelleet mallia missä Kaapelitehdas olisi jatkossa yhä useamman kaupungin omistaman kiinteistön isäntä, vähän samoin kuin Suvilahden kanssa on tehty. 3. Huh. en tiennyt moista. Asiaan pitää aidosti perehtyä. Ilmeisesti kaupunki ja seura voisivat tehdä huimasti enemmän yhdessä. 4. Olen juuri tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kaupunki sitoutuisi olemaan jättämättä mitään omistamiaan tiloja tyhjiksi ilman erityissyitä. Tilat tulisi vuokrata määräaikaisesti vuokratarjousten perusteella yleishyödyllisille tai kulttuurihankkeille. Ikuisuuskysymys joka on vaivannut minua koko valtuustourani... 5. Olen esittänyt kulttuurin apurahojen korotuksia usein - tosin laihoin tuloksin. Toivottavasti Guggenheim / Checkponint Helsinki -keskustelu on parantanut tietoisuutta kotimaisten ja stadilaisten taiteilijoiden työ- ymtilanteesta päättäjien keskuudessa. 6. Vihreät ovat itse asiassa ainoa ryhmä jotka jaksavat edes muistuttaa prosenttiperiaatteen olemassa olosta... Toki kannatan sen mahdollisimman laajaa tulkintaa! : ) Mari Holopainen, Vihreät 1.Määrärahoja kannattaisi nostaa. Summa riippuu kokonaisuudesta ja tavoitteista. 2. Viitaten 4. kysymykseesi, puitteiden tarjoaminen on hyvä keino tukea taiteilijoita. Myös subventio. 3-. Kyllä pitäisi nostaa. En osaa sanoa olisiko mahdollista päivittää täysin, koska täytyy olla linjassa muiden jäjestöjen avustusten indeksikorjausten kanssa. Helsingin Taiteilijaseuralla on hyvää toimintaa. Olen usealle kurssille osallistunut. 4. Kyllä ehdottomasti! On todella typerää pitää tiloja tyhjillään. 5. Kyllä ehdottomasti. Olen tästä epäreilusta tilanteesta puhunut. Musiikki on hyvin tuettua perinteisesti, avustusjakaumaa pitäisi pystyä tarkastelemaan uudelleen. 6. Kyllä ehdottomasti. Taiteen merkitystä ei ole ihan ymmärretty vielä valitettavasti uusien asuinalueiden viihtyvyyden ja arvon nostajana. Jukka Pietiläinen, Vasemmistoliitto, 81 1. Kyllä ja sidottava indeksiin. 2. Kyllä. 3. Kyllä. 4. Kyllä. 5.Kyllä. 6. Kyllä. Timo Kallio, Vasemmistoliitto, 29 1. Kyllä. Kaupunki voisi tehdä muutakin taiteentekemisen tukemiseksi. Itse haluaisin kaupunginosataiteilijat, vähän läänintaiteilijoiden tapaan. Se takaisi useammalle taiteilijalle säännölliset tulot joksikin aikaa. 2.Kyllä. Kaupunki voisi myös rakentaa ja ylläpitää enemmän monitoimisia kulttuurirakennuksia, joissa olis työ- ja esitystiloja; kaupunkilaisten olohuoneita. Eikä vuokria tosiaankaan minkään yleisen hintatason mukaan. Nimimerkillä "Teatteri aikanan pyörittänyt". 3.Kyllä. Kulttuurille bujetoidut rahat ovat pieniä hippusia Helsingin budjetissa. Eivätkä ne suinkaan ole muilta poissa. Esim. kulttuurimäärärahoja ja sosiaalimenoja ei voi laittaa vastakkain; ne eivät ole toisiltaan pois. Elävä kulttuuri tukee elämisen laatua. 4.Kyllä. Tiloja pitää antaa nimenomaan kulttuuri- ja asukastoimintaan. Tyhjillään pitäminen tai voiton tavoittelu on turhaa. Halvat tilat kulttuuritilat saattaisivat laskea myös ykstyisen puolen vuokrahintoja.
5. Kyllä. Tosin esittävän taiteen apurahat taitavat olla yksittäisiä esityksiä koskevia projektiapurahoja. 6. Kyllä. Sari Hartonen, Vasemmistoliitto 936 1. Vähitellen olisi syytä korottaa summaa. 2. Markkinahintaa kaupunki ei varmaan tällä hetkelläkään, ainakaan toivottavasti, peri. 3. Olennaista olisi kaupungin maksaa saamastaan työstä esim. erityistaideryhmistä riittävä korvaus. 4. Tyhjiä tiloja olisi syytä hyödyntää ja yhdistykset olisivat hyviä vuokralaisia. Osa tiloista sopisi varmaan myös työhuonetiloiksi. 5. 6. Ajatuksena prosenttiperuste kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä ei. Esim. Arabiaan rakennettiin erittäin kallis pikku puistikko, joka ei työllistänyt ketään suomalaista taiteilijaa. Sen ylläpito on kallista. Haluaisin, että prosenttitaide olisi sellaista, mistä ei tule suuria ylläpitokustannuksia ja työllistää helsinkiläisiä taiteilijoita tehokkaasti. Puistorahat ovat nyt niin pienet, että niistä ei oikeasti riitä edes puistojen korjaamiseen. Puistoihin sopivat hyvin esim. työpajan tekemät veistokset, tosin työpaja on lakkautettu. Seppo Paakkinen (vas, sit.) nro 79 1) Ehdottomasti ja ostomäärärahaa voisi lisätä. Taide on tärkeä kaupunkikuvankin elävöittäjä. 2) Mielestänne kaupungin pitää subventoida työhuoneen vuokria kaupungissa asuville ja työskenteleville ammattikuvataiteilijoille. 3) Aivan ehdottomasti tulisi! 4) Kaupungilla on runsaasti tiloja ja ne pitää saada kaupunkilaisten mielekkääseen käyttöön ja olla myös ilmaisia erityisryhmille mihin myös taiteilijat lasken. 5) Kaikkia taiteenlajeja tulee myös apurahahakemuksissa käsitellä tasapuolisesti ja Helsingillä on varaa tukea taidetta ja taiteilijoita koska meitä hyväosasia (joihin itsekkin kuulun) on mahdollista myös kunnaliverottaa enemmän subventoimalla pienituloisten kunnallisverovähennyksen perusosaa. 6) Prosentti-periaate pitäisi koskea ainakin puistorakentamista. Korjausrakentamisessa tilanne on huomattavasti hankalampi, koska korjausrakentamista on niin eritasoista, joten tähän Prosentti-periaate ei välttämättä istu samalla tavalla kuin uudisrakentamiseen / puistorakentamiseen. Kaisu Vesikansa, Vasemmistoliitto 1. Taidemuseon määrärahat pitää palauttaa asianmukaiselle tasolle. Taidemuseon tilat pitää saada myös kuintoon. Olisiko vapautuva Hanasaaren voimalaitos hyvä juttu? 2. Kaupungin pitää tukea ammattitaiteilijoiden työtiloja eri keinoin. Kaupungin vapautuvia tiloja taiteilijoille, avustuksia pysyviin työtilahenkkeisiin. 3. Helsingin taiteilijaseuraa pitää tukea samalla lailla kuin muidenkin ammattitaiteilijoiden järjestöjen toimintaa. 4. Kaupunki vuokraa tiloja, toivottavasti kohtuuvuokralla. Kaupunki tukee järjestöjä toiminta-avustuksilla mm. vuokranmaksussa. 5. Kaikkia aloja pitää kohdella samalla tavalla. 6. Prosenttiperiaate on tateilijalle palkkaa työstä. Tätä pitää lisätä kaikessa rakentamisessa, myös korjausrakentamisessa ja puistoissa. Marianna Siltala, Vasemmistoliitto, 110 1) Kyllä. Hankintamäärärahaa pitäisi korottaa. 2) Kyllä. Työtilojen vuokrat tulee pitää kohtuullisina. 3) Kyllä. Helsingin Taiteilijaseuran kaupungilta saama avustus tulisi päivittä. Seura tekee tärkeää työtä. 4) Kyllä. Tyhjänä olevat tilat tulisi hyödyntää. Hyvä ehdotus! 5) Kyllä. Kuvataiteelle apurahoja tasa-arvoisesti muiden taiteen lajien kanssa. 6) Kyllä. Prosenttiperiaate tulisi saada koskemaan myös korjausrakentamista ja puistohankkeita.
Kirsi Pihlaja, Kiinteistölautakunnan jäsen Vasemmistoliitto, 83 1. kyllä 2. kyllä. Kiinteistölautakunnan jäsenenä yritän siellä pitää esillä asiaa. Olisi tärkeää, että kaupunki ei nyt myisi (myyntiaikeita on) kaikkia "turhia" tiloja pois, vaan niitä voisi ottaa esimerkiksi kulttuurin käyttöön työtiloiksi. 3. Kyllä, mutta täytyy myös selvittää, mistä alijäämä syntyy ja hoitaa asia niin, että huonosta taloustilanteesta päästään. 4.Kyllä, tai jollakin pienellä vuokralla. 5. En osaa sanoa, en tunne käytäntöä riittävän hyvin. Kuuntelisin tässä asiassa taiteilijoita ja perehtyisin apurahaasiaan tarkemmin ennen kuin voin ottaa kantaa. 6. Kyllä, Uusien kalliiden alueiden prosenteista riittäisi kyllä rahoitusta vanhojen lähiöiden piristämiseksi. Osa pitäisi suunnata myös vanholle alueille.