VALTIOPÄIVÄT v. 1907

II II VALTIOPÄIVÄT v. 1907 PÖYTÄKIRJAT i. VALTIOPÄIVÄIN ALUSTA KESÄKUUN 8 PÄIVÄÄN. HELSINGISSÄ 1907 HELS1NOIN UUSI KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖ.

Ikäpalie uiehen puhe. 1. Torstaina 23 p. toukokuuta 1907 klo 10 a. p. kokoontui Suomen Eduskunta ensimaiseen täysi-istuntoonsa. Kun edustajat olivat asettuneet saliin, astui puhemiehen paikalle edustaja Iisakki Hoikka, ijältään vanhin eduskunnan jäsen, jonka V. J:n 23 :n mukaan tuli johtia tätä ensimäistä täysi-istuntoa, siksi kunnes puhemiehen vaali on toimitettu. Pöytäkirjanpitäjäksi ilmoitti edustaja Hoikka pyytäneensä fil. kand. F. V. Kadeniuksen. Nimenhuudossa, jok? toimitettiin sen luettelon mukaan, jon!:a senaattori Timgren oli Eduskunnalle jättänyt niistä edustajista, jotka ovat näyttäneet olevansa oikein valitut, merkittiin poissaolevaksi edustaja J. V. Runeberg, joka sairauden tähden ilmoitettiin estetyksi saapumasta. Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä valittu edustaja vuokraaja J. F. Naaralainen ei ollut lainkaan saapunut eikä jättänyt valtakirjaansa tarkastettavaksi. Ikäpuhemiehen puhe. Ikäpuhemies Hoikka lausui kokoontuneille edustajille : Suuresti kunnioitetut Suomen kansan edustajat. Valtiopäiväjärjestyksen 23 määrää, että kunnes eduskunnan puhemies ja varapuhemiehet on valittu ja he ovat antaneet juhlallisen vakuutuksensa, johtaa eduskunnassa puhetta ijältään vanhin eduskunnan jäsen. Tämän määräyksen nojalla minun on velvollisuus ja kunnia avata Suomen kansan uuden, yleisillä vaaleilla valitun yksikamarisen eduskunnan ensimäinen istunto. Hetki tällainen on suuri merkkitapaus maamme aikakirjoissa ja monet ja valtavat tunteet täyttävät sen johdosta kansalaisten mielet. Yksinkertaisena talonpoikana, joka tulen tänne Lapin kaukaisilta rajoilta asti, en yritäkkään pukea sanoihin niitä yksityiskohdissa kyllä eroavia toiveita ja niihin liittyviä huolia, joilla Suomen miehet ja naiset ovat edustajansa valinneet ja joilla he toimintaamme seuraavat. Sen minä kuitenkin rohkenen julkilausua, että kuinka ristiriitaisia vivahduksia pinnalla ilmeneekin, pohjaltaan kaikkialla tarkotusperä

8 Istunto 23 p. toukokuuta 1907. on sama. Kokonaisuudessaan kansamme yhtyy siihen hartaasen toivomukseen, että sen eduskunnan kokoontuminen, joka nyt astuu vanhentuneen säätyeduskunnan sijaan, tietäköön todellista edistystä isänmaan hyväksi, siten että yhteiskunnassamme ilmenneet epäkohdat mikäli mahdollista Doistetaan, ja kansamme suuren enemmistön aineellinen ja henkinen tila saadaan oikeuden ja kohtuuden perustuksella rakentuvien lakisäädösten kautta tuntuvasti kohotetuksi. Me, joilta kansa näin suuria odottaa, tuntekaamme elävästi, mihin kansan luottamus meidät velvoittaa, olkoon meidän suotu välttää hyödyttömiä, intohimoisia riitoja. Muistakaamme aina, silloinkin kun eriävät katsantokannat jyrkimmin törmäävät vastatusten, kuinka maamme valtiollinen asema suuren keisarikunnan yhteydessä kehoittaa Suonien eduskuntaa yhdistämään kaikki voimansa rehelliseen työhön ulkonaisten vaarojen torjumiseksi ja sisällisen edistyksen turvaamiseksi. Siunatkoon Jumala nyt alkavat valtiopäivät, niiden keskustelut ja päätökset. Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali. Ikäpuhemies kehoitti Eduskuntaa V. J:n 23 :n mukaisesti ryhtymään puhemiesten vaaliin, joka toimitetaan lippuäänestyksellä siten Qttä ensin valitaan puhemies, sitte ensimäinen varapuhemies ja kolmannessa äänestyksessä toinen varapuhemies. Samalla pyysi hän vaalitoimituksessa avustajiksi herrat edustajat Ingmanin, Ahmavaaran, Lindroosin ja Ehrnroothin. Puheenvuoron saatuaan lausui Edustaja Vuolijoki, Väinö: Valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä sanotaan lippuäänestyksestä näin:,,lippuäänestyksessä käytettäköön lippuja, joihin on painettuna j a a taikka e i ja jotka muuten ovat yhdennäköiset". Koska täällä löytyy painettuja lippuja, jotka eivät ole yhdennäköisiä, pyytäisin kysyä Eduskunnalta : onko tämä pykälä tulkittava niin, ettei saa käyttää lippuja, jotka ovat eri suuret, vai koskeeko tämä pykälä vain niitä äänestyslippuja, joissa käytetään sanoja,,jaa"ja,,ei"? Minun käsitykseni olisi, ettei 67 :ssä olevaa määräystä voida sovittaa tähän puhemies-äänestykseen. Sen jälkeen toimitetussa vaalissa Kansaneduskunnan puhemieheksi valittiin edustaja Per E vind Svinhufvud 134 äänellä; edustaja E. Q. Palmen sai 58 ääntä, edustajat Luoma,

Puhemiehen ja varapuhemiesten va.i!i. 'J Soininen, Listo ja ai Ursin kukin 1 äänen, jota paitsi annettiin 1 tyhjä vaalilippu. Ensimäiseksi varapuhemieheksi valittiin edustaja Nils Robert af Ursin 136 äänellä; edustaja E. Q. Palmen sai 57 ääntä, edustajat Soininen ja Listo kumpikin yhden äänen ja oli tässäkin vaalissa annetuista vaalilipuista yksi tyhjä. Toiseksi varapuhemieheksi valittiin edustaja Ernst Gustaf Paimen 62 äänellä; edustaja Luoma sai 25 ääntä, edustajat Cederberg 22, L. Hagman 6, Setälä 2, Gripenberg, Valpas ja Soininen kukin yhden äänen. Tässä vaalissa annetuista vaalilipuista oli 75 tyhjää. Kun vaalin tulos oli julistettu, lausui puheenvuoron saatuaan Ed. Schybergson: Tämän vaalin johdosta minä puolestani pyydän lausua toivomuksen siitä, ettei tulisi tavaksi tässä kamarissa antaa tyhjiä lippuja, ainakaan ei siinä määrässä kuin nyt on tapahtunut. Ikäpuhemiehen kehotuksesta astuivat sen jälkeen puhemies ja varapuhemiehet kokoontuneen Kansaneduskunnan eteen antamaan, kukin vuorostansa, V. J:n 23 :ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen, jota Eduskunta seisaaltaan kuunteli. Puhemiehen tervehdyspuhe. Ikäpuhemiehen jälkeen asettui paikalleen Puhemies ja lausui Eduskunnalle seuraavan tervehdyspuheen : Vaikka minä olin kieltäytynyt ehdokkuudesta puhemiestoimeen ja tehnyt sen syistä, jotka esitin niille edustajille, jotka edeltäpäin olivat ilmoittaneet minua äänestävänsä, olen kuitenkin ollut vaalin tuloksen johdosta valtiopäiväjärjestyksen mukaan velvollinen ottamaan toimen vastaan. Lausun sen vuoksi kiitokseni siitä, että minut on asetettu tähän kunniakkaasen luottamustoimeen. Tiedän aivan hyvin, kuinka edesvastuullinen puhemiehen tehtävä on ja olen koettava voimieni mukaan sitä täyttää. Epäilemättä kuitenkin toimintani monasti on oleva sangen puutteellista, mutta parastani ainakin olen koettava.

10 Istunto 23 p. toukokuuta 1907. Arvoisat edustajat! Täällä on jo tänään tältä samalta paikalta lausuttu kokoontuneille edusmiehille kauniit, lämpimät tervetuliaissanat. Minun asiani lienee tässä ainoastansa myös puolestani lausua se harras toivomus, että uuden eduskunnan työt ovat rakkaalle, monta kovaa kokeneelle isänmaallemme tuottavat onnea ja siunausta. Meidän pienelle kansallemme, jonka kehitystä ulkonaiset olot niin suuresti saattavat rajoittaa, on sitä tärkeämpää, että eduskunta toimii arvokkaasti ja suorittaa työnsä hyvin. Erittäinkin on meille, uuden eduskunnan ensimäisille jäsenille, jotka sen toimikauden alotamme, oleva kunnianasiana tässä kohden yiitottaa kaunis tie. Uuden eduskuntamme töitten menestyminen tietää myös niitten kansanvaltaisten periaatteitten menestymistä, jotka ovat luoneet eduskunnallemme sen uuden muodon. Ryhtykäämme siis työhömme sillä lujalla aikomuksella, sillä lupauksella, että silrnämääränämme työssämme on oleva isänmaan henkinen ja aineellinen kohoaminen ja samalla myös Suomen kansan eheys. Sähkösanoma Venäjän valtakunnanduurnalta. Puhemies lausui sen jälkeen : Ennenkuin siirrytään päiväjärjestykseen, saan ilmoittaa, että Suomen valtiopäiville on saapunut tervehdyssähkösanoma Venäjän valtakunnanduumalta. Tämä venäjänkielinen sähkösanoma kuulunee suomeksi seuraavasti :,,Suomen valtiopäiville. Sinä ilonpäivänä, jona avataan Suomen valtiopäivät, joiden kautta Suomen kansan osaksi on tullut suuri kunnia toteuttaa Euroopan kaikkein laajinta vaalioikeutta, lähettää valtakunnanduuma valtiopäiville ja koko Suomen kansalle veljellisen tervehdyksen. Valtakunnanduuman presidentti Qolovin." julkilukemista kuunteli eduskunta sei- Sähkösanoman saaltaan. Puhemies : Luulen tulkitsevani eduskunnan yhteisiä tunteita, kun lausun että eduskunta vilpittömällä kiitollisuudella ja ilolla vastaanottaa tämän veljellistä myötätuntoisuutta henkivän tervehdyksen. (Hyvä huutoja!) Ed. Danielson-Kalmari: Minä uskallan lausua sen ajatuksen, että Venäjän Duuman meille lähettämällä sähkösanomalla ja siihen sisältyvällä onnentoivotuksella on se merkitys

Sähkösanoma Duumalta. 11 että meidän on syytä ilmilausua, että puhemiehen äskeiset sanat eivät ole mikään tavallisesta onnentoivotuksesta aiheutunut tavallinen kohteliaisuuden osotus. Se edustajaryhmä, johon minä kuulun, tuntee tarvetta julkilausua, että meidän valitsijamme aivan erityisellä ilolla näkevät, että ystävälliset tunteet maatamme kohtaan vaaitsevat suuren keisarikunnan eduskunnassa. Kun nämä tunteet pääsevät juurtumaan siellä meidän laajassa naapurimaassamme, niin silloin saavutetaan varmaankin se keskinäinen luottamus, jota tarvitaan, jotta saataisiin meidän maamme asema Venäjän valtakunnassa sillä tavoin lujitetuksi, etteivät mitkään väärinkäsitykset enää häiritse Venäjän ja Suomen kansain keskinäisiä suhteita. Ed. Setälä: Minä rohkenisin puolestani ehdottaa, että eduskunta antaisi puhemiehellensä toimeksi Venäjän valtakunnan Duuman tietoon saattaa ne kiitoksen ja ilon tunteet, jotka hra puhemies luettuansa tämän sähkösanoman eduskunnan edessä lausui. (Hyvä huutoja!) Ed. Rosenqvist, V. T.: Jag anhåller om att få understöda det af den sista ärade talaren gjorda förslaget. Puhemies: On ehdotettu, että vastauksen antaminen tähän sähkösanomaan jätettäisiin eduskunnan puhemiehiile, ja ehdotusta on kannatettu. Onko eduskunta sit mieltä, että puhemiesten tulee lähettää vastaussähkösanoma? Ed. Sirola: Minä puolestani pyytäisin myöskin kannattaa tehtyä ehdotusta sillä nimenomaisella toivomuksella, että tämä sähkösanoma ei olisi muodoltaankaan vain tavallinen kohteliaisuus, ei veretön eikä väritön, vaan että siinä lausuttaisiin samalla meidän onnentoivotuksemme Duuman työn menestymiseksi Venäjän kansan toivomusten mukaan. (Hyvä-huutoja!) Ed. Schybergson: Om ett innehåll, sådant hr Sirola afsett, skulle gifvas åt telegrammet, hvilket ju i och för sig kunde vara önskvärdt, så måste en redaktion af detsamma föregå och telegrammet af kammaren godkännas. Vi kunna omöjligen under annan förutsättning gå in på ett telegram af sakligt innehåll. Det är för undvikande af denna omgång jag ber att få understöda hr Setäläs förslag, gående ut på att telegrammet endast utgör ett formelt svar, sådant, som hr talmannens yttrande innefattade.

12 Istunto 23 p. toukokuuta 1907. Ed. E. PerttUä : tekemää ehdotusta. Pyydän kannattaa edustaja Sirolan Ed. af Ursin : Minäkin olen sitä mieltä, että jokin redaktsiooni on tarpeen, ja muuten pyytäisin pääasiallisesti yhtyä edustaja Sirolaan. Puhemies : Ehkä voisimme sopia siitä, että puhemiehille annetaan toimeksi tämän sähkösanoman laatiminen ja että eduskunta sitte saa tietää sen sisällyksen, jonka jälkeen vasta sähkösanoma lähetetään. Mitä eduskunta tähän sanoo? (Hyväksytään huutoja!) Ed. Schy bergson: Hr talmannens omröstningsproposition öfverensstämmer icke med de förslag, som framstälts, å ena sidan af hr Sirola, å andra sidan af hr Setälä och mig. Hr Setäläs af mig understödda förslag ginge ut på att talmännen skulle i sista hand redigera telegrammet och afsända telegrammet utan föregående godkännande af kammaren. Puhemies: Förlåt, jag förstod orätt. Jag trodde talarene åsyftade, att telegrammet skulle afgå i den redaktion jag tillfälligtvis råkade läsa upp. Ed. Schy bergson: Det föreligger dock den skillnad mellan förslagen, att, om vi besluta att gifya telegrammet ett uteslutande formelt innehåll, så undvika vi en lång debatt vid följande plenum. Af denna orsak vidhåller jag hr Setäläs ursprungliga förslag. Puhemies: Koska tässä on kaksi eri ehdotusta, niin täytyy niistä äänestää, ellei hyvällä taivuta jompaankumpaan. Ed. Danielson-Kaimari: Minä puolestani pyytäisin lausua sen ajatuksen, että koska kerran suurimmat eduskunnan puolueryhmät ovat edustettuina puhemiesneuvostossa jo tapahtuneen vaalin kautta, niin eduskunta voisi luottamuksella hyväksyä hra Setälän tekemän ehdotuksen ja siis jättää sähkösanoman valmistuksen puhemiehille. (Hyvähuutoja!) Puhemies: Täällä on kaksi ehdotusta vastakkain. Tahdotaanko äänesetystä vai suostutaanko siihen ehdotuk-

Sähkösanoma Duumalle. 1.5 seen, jota enimmät puhujat, nimittäin hrat Setälä, Rosenqvist, Schybergson ia Danielson-Kalmari, ovat kannattaneet? Ed. Castren: Mikäli minä luulen huomanneeni, ei kukaan ole vaatinut, että redaktsioonikomitea asetettaisiin vastausta valmistamaan, vaan ovat kaikki olleet sitä mieltä, että sähkövastaus on lähetettävä, ja että sen valmistaminen on jätettävä puhemiehelle ja varapuhemiehelle. Eroavaisuus koskee ainoastaan sitä, onko sähkövastaus ennen lähettämistä eduskunnassa julkiluettava hyväksyttäväksi, seikka, jonka puolestani pitäisin tarpeellisena. Jos eduskunnalle itselleen annetaan tilaisuus ennen vastauksen lähettämistä kuulla se täällä julkiluettavan, voitaisiin sen sepittäminen rauhallisesti uskoa puhemiehelle ja varapuhemiehille. Kun ei äänestystä haluttu, pidettiin enemmistön päätöksenä että puhemiehet laativat kysymyksenalaisen sähkösanoman ja antavat siitä eduskunnalle sopivalla tavalla tiedon. Puheenvuoron saatuaan lausui tämän johdosta: Ed. Listo: Pyydän vaan saada huomauttaa, vaikka asia tässä kysymyksessä onkin vähäpätöinen, että tämä päätös ei ole syntynyt täysin V. J:n mukaisesti. V. J. vaatii nimittäin, että keskustelu on julistettava päättyneeksi, ennenkuin päätös tehdään. Sellaista ei kuitenkaan nyt ole tapahtunut. Puhemies: Hra Liston huomautuksen johdosta myönnän huomautuksen aivan oikeutetuksi, mutta ennen siirtymistä päiväjärjestykseen tulin tätä alkajaisasiaa käsitelleeksi tällä tavoin. Muita sähkösanomia. Sen jälkeen puhemies luki toisen, myöskin Venäjältä saapuneen sähkösanoman sisällyksen suomeksi:,,me siviili-insinöörien instituutin vanhain neuvoston jäsenet tervehdimme Suomen kansaa eduskunnassa, johon ensi kerran on tullut suomalaisia naisiakin. Me olemme vakuutetut siitä, että toimeenpantu tasa-arvo monen maan kansan kohtalojen johtamisessa naisedustajien kautta on itsessään merkitsevä uutta ajanjaksoa ihmiskunnan yhteiskunnallisessa vapautuksessa. Sähkösanoma otettiin vastaan myötätuntoisuudella.

14 Istunto 23 p. toukokuuta 1907. Puhemies vielä mainitsi, että valtiopäivien puhemiehelle oli saapunut kaksi sähkösanomaa, joista toinen sisälsi tervehdyksen valtiopäivien sosialistiselle ryhmälle, toinen taas Suomen naisille, ia ilmoitti jättävänsä nämä sähkösanomat jollekin asianomaisten edustajaryhmien jäsenelle. Päiväjärjestys. Päiväjärjestyksessä ilmoitti Puhemies olevan seuraavat asiat: l:ksi olisi valittava ne 4 miestä, jotka 20 p:nä heinäkuuta 1096 annettujen välittävien säännösten 2 :n 1 momentissa määrätään yhdessä puhemiesten kanssa tekemään ehdotusta ohjesääntömääräyksiksi. 2:ksi olisi tarkastettava se senaatin vaaliehdotus, joka mainitaan samojen välittävien säännösten 2 pykälän 2 momentissa ja joka nyt oli saapunut. 3:ksi olisi sihteeri ja kansliahenkilökunta asetettava. Ensimäisen asian johdosta puheenvuoron saatuaan lausui Ed. Nuorteva: Tahtoisin tehdä pienen huomautuksen hra Puhemiehen käyttämän sanamuodon johdosta, hän kun puhui neljästä,,miehestä". Minusta olisi sopivinta jo ensimäisenä päivänä suostua yhteisestä puhetavasta, koska joukossamme on naisiakin, jotka myöskin voivat tulla valituiksi. Puhemies: Hra Nuortevan huomautuksen johdosta saan lausua että tulin käyttäneeksi sanaa,,mies",vaikka tarkoitin,,edusmiestä"; sillä edusmiessana tarkoittaa sekä miesettä naisedustajia. Tietysti on oikeinta käyttää sanaa «edustaja". Ed. von Alithan: Då tilläggsförordningen i denna punkt icke synes sätta hinder i vägen för att valet förrättades med acklamation, skulle jag föreslå att därest ingen motsetter sig de gjorda förslagen, dessa fyra personer skulle utses genom acklamation. Det synes därvid ligga i sakens natur, att man till denna nämnd valde en medlem af hvarje af landtdagens fyra större grupper. För den händelse att detta förslag accepteras, skulle jag be att få föreslå från svenska folkpartiet herr Söderholm.

7-j;iseninen valiokunta. 15 Ed. Castren: Kun V. J. tämänluontoisessa asiassa, josta nyt on kysymys, ei minun ymmärtääkseni rakenna minkäänlaista estettä sellaisen menettelytavan käyttämiseksi, jonka hra von Alfthan täällä on ehdottanut, niin pyytäisin sitä kannattaa ja pyytäisin saada ehdottaa yhdeksi jäseneksi tähän toimikuntaan hra Setälän. Ed. E. Perttilä: Hyväksyn valitsemistapaan nähden edustaja von Alfthanin ehdotuksen ja ehdottaisin puolestani yhdeksi edustaja Taavi Tainion. Ed. af Ursin: Minun aikomukseni oli tehdä aivan sama ehdotus kuin minkä edellinen puhuja teki. Ed. Ahlroos: Jag vill endast understöda hr von Alfthans förslag och hans kanuidat hr Söderholm. Ed. Kairamo: Pyydän kannattaa vapaaherra von Alfthanin ehdotusta ja ehdotan yhdeksi valiokunnan jäseneksi hra Paasikiven. Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin tehty ehdotus vaalitavaksi ja valittiin mainituiksi neljäksi iäseneksi edustajat Söderholm, Setälä, Tainio ja Paasikivi. Toisena päiväjärjestyksessä oleva asia, senaatin teettämän vaaliehdotuksen tarkastus, jätettiin herra Puhemiehen ehdotukseta mainitulle valmistavalle valiokunnalle ja samoin kolmas sihteerin ja kansliahenkilökunnan asettamista koskeva. Puhemies ilmoitti nykyisen v. t. sihteerin maisteri Kadeniuksen lupautuneen sihteerii: tehtäviä hoitamaan toistaiseksi, siksi kun asiasta toisin päätetään. Seuraava täysi-istunto päätettiin pitää huomenna kello 7 i. p. Puhemies julisti täysi-istunnon päättyneeksi kello 1,45 p. Pöytäkirjan vakuudeksi: F. W. Kadenius.