2018 1
2
SISÄLTÖ TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 5 1 JOHDANTO... 6 2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT... 9 2.1. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSJÄRJESTÖN STRATEGIA JA PAINOPISTEALUEET 2018-2021... 9 2.2 TAITO POHJOIS-KARJALA RY:N MISSIO, VISIO JA STRATEGISET TOIMINTALINJAUKSET 2018 2021... 9 3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT... 12 3.1. ORGANISAATIO... 12 4 TAITOKORTTELI... 14 5 HANKKEET... 21 5.1 PORTTI POHJOIS-KARJALAAN HANKE... 21 5.1 TEHTÄVÄ Z HANKE... 22 5.2 MATKALLA KÄDENTAITOJEN ELÄMYKSEEN HANKE... 22 6 TULOSALUEET... 26 6.1 TAITOKULTTUURI... 26 6.1.1 Taitopajat, -kurssit ja tuokiot... 26 6.1.2 Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset... 27 6.1.3 Näyttelytoiminta... 27 6.1.4 Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet... 28 6.2 KÄSITYÖELINKEINO... 32 6.2.1 Nykytila... 32 6.2.2 Tuotekehitystyö... 32 6.2.3. Matkailu... 34 7 MUU TOIMINTA... 35 7.1 HENKILÖSTÖKOULUTUS... 35 7.2 VIESTINTÄ... 35 7.2.1 Sisäinen viestintä... 35 7.2.2 Ulkoinen viestintä... 36 7.3. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT... 36 8 HALLINTO JA TALOUS... 38 8.1 KOKOUKSET... 38 8.2 JÄSENISTÖ... 38 8.3. JOHTAMINEN... 38 8.4. TALOUS... 38 LIITTEET... 39 3
4
TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Taitojärjestön valitsema vuoden käsityötekniikka, kirjonta, aloitti taitokeskusten vuoden monipuoliset tapahtumat tammikuussa valtakunnallisen käsityölauantain merkeissä. Kirjontaa vuonna 2018 katseltiin ja kirjottiin useammasta vinkkelistä ja mitä erilaisemmilla materiaaleilla. Perinteiset kirjontatavat ohuilla langoilla vaihtuivat ronskiin matonkuteeseen ja kirjontaa toteutettiin lasten ja nuorten kanssa mm. puiston metalliseen aitaan nauttien väreistä ja yhdessä tekemisestä. Järjestömme slogan; Onni elää käsityössä toteutui tässäkin vuodessa. Pohjois-Karjalan Ely-n ja maaseuturahaston myöntämä rahoitus pyöräytti Matkalla kädentaitojen elämykseen hankkeen käyntiin huhtikuussa 2018. Hankkeen avulla tutkimme elämyksen konseptia ja levitämme kädentaidot osaksi Pohjois-Karjalan ja yli maakuntarajojenkin matkailupalvelujen verkostoa. Käsityöneuvonta, asiakaspalvelu, kädentaitokurssit ja laadukas toiminta ovat toimipaikoissamme sekä pyörillä liikkuvissa taitobusseissa yhdistyksemme punainen lanka. Käsityöneuvonnan saatavuutta sekä kädentaidon palveluita rahoitamme liiketoiminnoilla, joita ovat Taito shop ja Kauppaneuvoksen kahvilat. Taito shop tarjoaa korkealaatuisia pohjoiskarjalaisia, suomalaisia ja pohjoismaalaisia käsityötuotteita Taitokorttelin kivijalassa ja verkkokaupassa. Yhteistyö Finavian kanssa toi meille Cafe & Bar Kauppaneuvoksen Kapsäkin kahvila- ja ravintolatoiminnot Joensuun lentoasemalle. Kapsäkki palvelee kaikkia kävijöitä ainutlaatuisella tunnelmalla ja upeilla karjalaisilla tuotteilla. Taito Pohjois-Karjala jatkaa käsityöperinteen säilyttämistä, käsityön tuomista tähän päivään, tämän ajan ihmiselle sopivana ja kiinnostavana harrastuksena sekä tukee käsityöelinkeinon harjoittajia. Liittymällä jäseneksemme jokainen voi olla mukana sitä joukkoa, joka edistää käsityötä taitona ja elinkeinona Pohjois-Karjalan maakunnassa. Jäseneksi liittyminen käy helposti lähimmässä taitokeskuksessa tai www.taitopohjoiskarjala.fi sivustolla. Lämmin kiitos jäsenille ja asiakkaille, Taito liitolle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmillemme sekä yhdistyksen hallitukselle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle avoimesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Tuija Tekin Toiminnanjohtaja 5
1 JOHDANTO Taito Pohjois-Karjala ry:n toiminta-ajatus on käsityön edistäminen ja vahvistaminen elinkeinona, kulttuurina ja taitona, johon yhdistyksen saama valtionavustus käytetään lyhentämättömänä. Yhdistyksen varsinaista toimintaa ovat käsityöneuvonta taitokeskuksissa ja Taitobusseissa, kurssitoiminta ja lasten käsityön taiteenperusopetus. Käsityöelinkeinotoimintaa yhdistys tukee mm. välittämällä käsityöyrittäjien tuotteita ja materiaaleja Taito Shopissa sekä jokaisessa taitokeskuksessaan ja Taitobusseissa. Lisäksi yhdistys on tärkeä käsityöalan näyttelyiden järjestäjä Pohjois-Karjalan alueella. Joensuussa Taitokorttelissa yhdistys tarjoaa elinkeinoneuvontaa ja toimitiloja käsityöalan yrittäjille. Yhdistyksen tehtävä on olla linkkinä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, puolustaa edelleen paikkaansa. Yhdistys säilyttää vanhoja työtapoja ja perinteitä sellaisenaan, mutta kehittää myös uutta, vahvaa 2020-luvun käsityöperinnettä sen rinnalla. Yhdistyksen toimintamallina on tukea yhdistyksen perustehtävän, eli varsinaisen toiminnan toteuttamista kannattavalla liiketoiminnalla. Liiketoimintaa ovat kahvilatoiminta ja Taito Shop myymälätoiminta Joensuussa. Maakunnassa toimivien taitokeskusten toimintoja kehitetään edelleen. Yhdistys on aktiivisesti mukana yhteistyökumppaneiden hankkeissa, jotka koskevat muun muassa käsityöpalveluja ja matkailua. Vuoden 2018 lopussa yhdistyksellä oli toimipisteet neljällä paikkakunnalla Pohjois-Karjalassa: Ilomantsissa, Joensuussa, Lieksassa ja Tohmajärvellä sekä kaksi Taitobussia kiertävänä käsityöneuvontapalveluna. Taitobussien toimialueena ovat Joensuun seutu sekä Pielisen Karjalan alue. Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Yhteistyön tuloksena jatkettiin Onni elää käsityössä asiakaslehden julkaisemista. Lehdessä on sekä valtakunnallinen että maakunnallinen osionsa. Taito Pohjois- Karjala ry:n jäsenet ottivat lehden innostuneesti vastaan. Taito Pohjois-Karjalaa ry:n käsityöneuvojat osallistuivat valtakunnallisille neuvojapäiville Rovaniemellä. Käsityöneuvontaan ja yhdistyksen ns. varsinaiseen toimintaan yhdistys satsaa edelleen voimakkaasti. Edellisen vuoden lopussa alkanut yhteistyö Finavian kanssa jatkui Joensuun lentoasemalla. Yhteistyön tavoitteena on tuoda Joensuun lentoasemalle saapuvalle henkilölle tuulahdus pohjoiskarjalaista elämäniloa ja vieraanvaraisuutta. Taito Pohjois-Karjala haluaa erityisesti nostaa esille lentoaseman tiloissa paikallisia käsityöyrittäjiä ja taiteilijoita. Osana yhteistyötä Taito Pohjois-Karjala laajensi kahvilatoimintansa lentoasemalle ja avasi Cafe & Bar Kauppaneuvoksen Kapsäkki kahvilan, joka palvelee sekä lähteviä että saapuvia matkustajia ja heidän saattajiaan. Kahvilatoiminnan lisäksi yhdistys haki hankerahoitusta Portti Pohjois-Karjalaan -hankkeelle ja sai rahoituksen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta. Hankkeen avulla Joensuun lentoaseman tiloja kohennettiin siten, että pohjoiskarjalaisuus näkyy heti kentälle saapuville asiakkaille. Mm. räsytarramatot, Cafe & Bar Kauppaneuvoksen Kapsäkin tuotevalikoima ja interaktiivinen in- 6
fotaulu saapuvien matkustajien aulassa. Yhdistyksen toiminta Joensuun lentoasemalla alkoi vuoden 2018 alusta. Yhdistyksen toiminnan talouden vahvistaminen ja sitä kautta toiminnan varmistaminen ja kehittäminen myös tulevaisuudessa vaatii uusien ideoiden suunnittelemista ja testaamista. Matkailu on ollut jo vuosia merkittävä osa Taito Pohjois-Karjala ry:n ja Taitokorttelin toimintaa. Huhtikuussa 2018 aloitettiin 2-vuotinen Matkalla kädentaitojen elämykseen hanke, jota rahoittaa Pohjois-Karjalan Ely ja maaseuturahasto. Kauppaneuvos Mustosen VIP lounge tarjoaa asiakkaille kodinomaisen tilan odottaa lentoa tai tulevia matkailijoita. Lähtevien matkustajien aulatila. Näyttelypergola, näyttelytilassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Lähtevien matkustajien aulatila. 7
Näkymä Cafe & Bar Kauppaneuvoksen Kapsäkin tiloihin. Lattialla on Taito Pohjois-Karjala Ry:n räsytarramatto tuomassa karjalaista tunnelmaa ja lisäämässä viihtyisyyttä. Lähtevien matkustajien aulatila. Cafe & Bar Kauppaneuvoksen Kapsäkin tuotevalikoima on runsas. 8
2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu valtakunnalliseen Taitojärjestöön, jonka muodostavat Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset. Taitojärjestön slogan on Onni elää käsityössä. Sloganilla halutaan muistuttaa, millainen merkitys käsityöllä on monen ihmisen arjessa ja miten käsityönä valmistetut tuotteet ovat erityisiä. Taitojärjestö on aktiivinen käsityöpalveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Järjestön arvot ovat luovuus, taito, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Koko maassa toimivan Taitojärjestön verkostoon kuuluu 17 taitoyhdistystä ja niiden yli sata kiinteää toimipaikkaa. Järjestö on merkittävä työllistäjä. Sen palveluksessa on noin 200 vakituista toimihenkilöä. Taitojärjestön toiminnan vaikutukset näkyvät parhaiten ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Järjestön koulutuksen ja neuvonnan asiakasmäärä on vuosittain yli 130 000 ja taiteen perusopetuksen käsityökoululaisten määrä lähes 4000 oppilasta. Taitojärjestön toimintaan liittyvät messu- ja näyttelytapahtumat keräävät vuosittain yli miljoona kävijää. 2.1. Käsi- ja taideteollisuusjärjestön strategia ja painopistealueet 2018-2021 ARVOT LUOVUUS, TAITO, YRITTÄJYYS JA KESTÄVÄ KEHITYS. PÄÄMÄÄRÄ/VISIO HYVÄN OLON, KÄSITYÖELÄMYSTEN JA KÄDEN- TAITOJEN OSAAMISEN MAHDOLLISTAJA ELÄ- MÄN ERI VAIHEISSA. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 1. KAIKILLE AVOIN KÄSITYÖELÄMYSTEN TAR- JOAJA 2. OPPIMISEN ILON MAHDOLLISTAJA ERI IKÄISILLE 3. SUOMALAISEN KÄSITYÖN ROHKEA YLLÄ- PITÄJÄ JA UUSIEN ILMIÖIDEN TUOJA 4. KÄSITYÖYRITTÄJYYDEN EDISTÄJÄ JA PUO- LESTAPUHUJA 2.2 Taito Pohjois-Karjala ry:n missio, visio ja strategiset toimintalinjaukset 2018 2021 TOIMINTA-AJATUS: Käsityökulttuurin edistäminen taitona ja elinkeinona Taito Pohjois-Karjala ry toimii itsenäisenä yhdistyksenä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella koko järjestön toiminta-ajatuksen ja arvojen pohjalta sekä tukee omalta osaltaan järjestön vision toteutumista. 9
MISSIO: Olla edelläkävijä, suunnannäyttäjä, osaaja ja ohjaaja kädentaito ja kulttuuriperintöalueella, samalla varmistaen toimeentuloa elinkeinoharjoittajille. Yhdistys vahvistaa paikallista kulttuuriperinnettä ja toimii linkkinä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. VISIO: Yhdistys on vahva pohjoiskarjalainen kulttuuritoimija, joka tekee työtä käsityöelämysten, oppimisen ja käsityöyrittäjyyden profiilin ja imagon nostamiseksi. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2018-2021 1. KAIKILLE AVOIN KÄSITYÖELÄMYSTEN TARJOAJA Kehitetään taitokeskuksia eläviksi ja aktiivisiksi toimipaikoiksi Kehitetään käsityön näkyvyyttä, saatavuutta ja kannattavuutta. Kehitetään kiertävää käsityöneuvontaa 2. OPPIMISEN ILON MAHDOLLISTAJA ERI IKÄISILLE Tarjotaan monipuolisia kädentaitopalveluita kaiken ikäisille Tarjotaan käsityön taiteen perusopetusta Tarjotaan työskentelymahdollisuuksia työssäoppijoille, työharjoittelijoille, työelämään tutustujille, oppisopimusopiskelijoille sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville 3. SUOMALAISEN KÄSITYÖN ROHKEA YLLÄPITÄJÄ JA UUSIEN ILMIÖIDEN LUOJA Kehittää käsityöneuvontaa ja nostaa kudonta megatrendiksi 4. KÄSITYÖYRITTÄJYYDEN EDISTÄJÄ JA PUOLESTA PUHUJA Kehittää liiketoimintaansa niin, että sen avulla kyetään ylläpitämään kulttuuri- ja ohjaustoimintaa Kehittää omia mallistojaan Kehittää ja tukea käsityöyrittäjyyttä ja työllisyyttä Kehittää kulttuurimatkailua 5. VASTUULLISUUS On vastuullinen työnantaja ja palkkaa työtehtäviin alansa osaajia Toimii yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa Tarjoaa käsityöyrittäjille toimitiloja ja markkinointi- sekä tuotekehitystukea Kantaa vastuuta ympäristöstä. 10
Taito Pohjois-Karjala ry:n henkilökuntaa syksyllä 2018 11
3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT 3.1. Organisaatio Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu valtakunnalliseen Taitojärjestöön. TAITO POHJOIS-KARJALA RY:N TOIMIPISTEET OVAT KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSLIITTO TAITO RY Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry 17 käsi- ja taideteollisuusyhdistystä 79 taito-/käsityökeskusta 36 käsi- ja taideteollisuusmyymälää. 565 000 näyttelykävijää vuodessa 950 000 myyntinäyttelykävijää vuodessa 67 000 työpajaosallistujaa vuodessa 4 000 käsityökouluoppilasta Ilomantsi, taitokeskus Piirolan piha Joensuu, Taitokortteli, taitokeskus, Taito Shop, Kauppaneuvoksen kahvila Lieksa, taitokeskus ja kahvila Kauppaneuvoksen käly Tohmajärvi, taitokeskus Taitobussi, kiertävä käsityöneuvonta. - Joensuun seutu - Pielisen Karjala (Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, https://www.taito.fi/meista/taitojarjesto 21.3.2019.) Henkilökunnan määrä vuoden 2018 lopussa on 15 vakituista ja 5 määräaikaista työntekijää. Taito Pohjois-Karjala ry:n syksyn neuvojapäivät 20.9.2018 12
Jäsenistö kevät- ja syyskokous Hallitus Toiminnanjohtaja Varsinainen toiminta Liiketoiminta Käsityöneuvonta - Taitokeskukset - Taitobussi - TPO Matkailu - Taitokortteli Taloushallinto Hankkeet Myymälätoiminta - Taito Shop - Taitokeskusten myymälätoiminta - Verkkokauppa - Liikelahjamyynti Kahvilatoiminta -Kauppaneuvoksen kahvila - Cafe & Bar Kauppaneuvoksen Kapsäkki - Kahvila Kauppaneuvoksen Käly Kuvio 2. Taito Pohjois-Karjala ry:n organisaatiokaavio Sidosryhmät Yhdistyksen tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat mm. kunnat ja kaupungit, Finavia, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Tekniikka ja kulttuuri, Karelia Ammattikorkeakoulu, Opintokeskus Sivis, ProAgria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Martat, 4 H-liitto, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pohjois-Karjalan Ely, Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, oma jäsenistö sekä tiedotusvälineet. Valtakunnallisella tasolla sidosryhminä toimivat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ympäri maata. 13
4 Taitokortteli Vuonna 2006 avattu käsityö-, kulttuuri- ja matkailukohde Taitokortteli Joensuun ydinkeskustassa on osa yhdistyksen markkinointi- ja toimintastrategiaa. Taitokortteli on kokonaisuus, jossa yhdistyvät taito ja taide sekä pohjoiskarjalaisuus. Taitokortteli koostuu pienistä käsityö- ja lahjatavaratuotteita myyvistä puodeista, erilaisista palvelualojen yrityksistä ja Perheentalosta. Lisäksi Taitokorttelissa palvelevat yhdistyksen omat toimipisteet; Taitokeskus, Taito Shop ja Kauppaneuvoksen kahvila. Taito Pohjois-Karjala & Taitokortteli saivat vuoden 2017 alussa Laatutonni järjestelmän diplomin. Diplomi on merkkinä jatkuvasta asiakaslähtöisestä kehittämisestä, jota olemme-me tehneet - ja työ jatkuu edelleen. Taitokorttelin kohderyhmiä ovat joensuulaiset, lähikuntien asukkaat sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat. Vuoden 2018 aikana Taitokorttelin kävijämäärä oli noin 250 000. Taitokorttelissa järjestettiin vuoden 2018 aikana 27 tapahtumaa ja 23 näyttelyä. Lisäksi Taitokorttelissa järjestettiin useampia pienempiä kulttuuritapahtumia ympäri vuoden, kuten muun muassa musiikki- ja kirjanjulkaisutilaisuuksia Kauppaneuvoksen kahvilassa. Taitokorttelissa vuoden 2017 alusta alkaen kokoontunut REKO-lähiruokarengas kokoontuu edelleen joka toinen viikko. REKO:n kautta asiakkaat tilaavat ruokaa suoraan lähituottajilta ilman välikäsiä. Lähiruoantuottajat ilmoittavat REKO Joen-suu/Kitee facebook-ryhmässä tuotteistaan ja tarjoavat niitä tilattavaksi ennalta määrättynä jakelupäivänä. Asiakas tilaa haluamansa määrän tuotteita ja sitoutuu noutamaan ne kohtaamispaikasta suoraan tuottajalta. Taitokorttelissa oli lauantaina 11.5. toimintaa koko perheelle kahden tapahtuman voimin. Yhdistyksen ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestetty Lasten käsityökarnevaalit tarjosivat monipuolisen ohjelman kädentaitopajojen, pihaleikkien ja polkuautoilun merkeissä. Joensuun torilla parikymmentä vuotta toiminut kesätapahtuma Torikirppis siirtyi Joensuun kauppatorin remontin ajaksi Taitokortteliin. Torikippis-koordinaattorina toimii joensuulainen Jouni Postari. Torikippis oli kesän 2018 aikana sunnuntaisin seitsemän kerta. Toriremontin vuoksi myös Joensuun keskustassa kesäaikaan tapahtunut Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen tapahtuma Laulupuisto Arto Pippurin laulattamana kokoontui Taitokorttelissa neljä kertaa. Taitokorttelin kesänäyttelyiden avajaisia vietettiin 20.6. Tällöin avautui Piha-aitassa Jutta Kuuren Rumankaunis kaupunki näyttely sekä Mustosen talon Käytävägalleriassa Suomen Nukketaiteilijat ry:n Lavatanssit teos. Avajaisissa esiintyi joensuulainen Tanssiseura Po- KaTa. Voiko miljöö tai kone olla yhtä aikaa kaunis ja ruma? Jutta Kuuren RUMANKAUNIS KAU- PUNKI -näyttely toi Taitokorttelin pehmeän kodikkaisiin hirsiaittoihin kaupungin rumankaunista kontrastia. Teoksissa mekaanisten laitteiden ankeahko ulkoasu saa vastapainoa iloisista väreistä. Joensuussakin vuosia asunut Jutta Kuure on Taiga Colors -yrityksen perustaja. Jutta on toiminut yrittäjänä vuodesta 2004 ensin yritysvalokuvaajana ja nykyisin kuosisuunnittelijana. Jutan iloisen värikkäät kuosit pohjautuvat valokuviin. Teemat vaihtelevat Suomen luonnosta urbaaniin Helsinkiin ja ilmailusta San Franciscoon. Taiga Colorsin kivijalkakauppa sijaitsee Helsingin Torikortteleissa. Taiga Colors haluaa tuoda onnellisuutta ihmisten elämään tuotteilla, joilla on pitkä käyttöikä ja joiden yksityiskohtiin on kiinnitetty tarkasti huomiota. Taitokorttelin Mustosen talossa elettiin 1950- luvun lavatanssitunnelmissa. Kellohameet ovat viimeisintä muotia ja rohkeimmat nuoret tanssivat jo uutta rock n rollia. Käytävägalle- 14
rian vitriineissä oli esillä Suomen Nukketaiteilijat ry:n Lavatanssit -teoksen 45 nukkea. Vuonna 2000 perustetun Suomen Nukketaiteilijat ry:n johtoajatuksena on ollut nukketaiteen tunnetuksi tekeminen, alan arvostuksen nostaminen ja jäsenten taitojen kehittäminen. Nukketaiteilijalta vaaditaan monen eri alan taitoja. Hän on kuvanveistäjä muotoillessaan nuken pään ja jäsenet sekä rakentaessaan sille rungon. Taidemaalarina hän maalaa muotoilemansa osat. Ompelijana hän suunnittelee ja valmistaa vartalon ja vaatetuksen. Peruukintekijänä ja kampaajana hän tekee nukeille hiukset. Suutarin taitoja tarvitaan kenkien ja laukkujen valmistamisessa. Suomen Nukketaiteilijat ry on järjestänyt yli sata näyttelyä eri puolilla Suomea sekä näyttelyitä myös Ruotsiin ja Norjaan. Taitokorttelin Käsityö-yökerho järjestettiin vuoden aikana kolme kertaa; helmikuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Käsityö-yökerhon mukaisesti Taitokortteli avaa ovensa klo 18 yökerhotunnelmassa, käsitöiden äärellä. Ohjelmassa on kädentaitopajoja, musiikkia, ulkopuolisia esittelijöitä sekä titeytsi myös Taitokorttelin putiikit avoinna huikein tapahtumatarjouksin sekä Kauppaneuvoksen kahvilassa voi nauttia lasin kuohuvaa samalla käsitöitä tehden ja rupatellen. Jokaisessa Taitokorttelin Käsityö-yökerhossa on pukeutumiskoodina ollut villasukat. Villasukissa sipsuttaen on kiva hiippailla työpajasta toiseen ja putiikista seuraavaan tutkien ja ostellen joululahjoja kaikessa rauhassa. Taitokorttelissa pääsee elokuussa vanhan ajan toritunnelmaan Wanhan kaupungin päivä tapahtuman aikaan. Tapahtumapäivänä Taitokortteli täyttyy muun muassa kulttuuriesityksistä aina runonlausunnasta harppumusiikkiin ja tangosta juurimusiikkiin. Alueen monipuolinen paikallisten kädentaitajien tuotteiden tarjonta, herkulliset lettukahvit ja vanhojen autojen ihastelu kutsuvat viettämään pidemmänkin aikaa alueella. Vuonna 218 tapahtuma tarjosi nähtävää ja koettavaa koko päivän ajan. Päivän aloitti kaverikoirien palkitseminen. Kaverikoiratoiminta on Kennelliiton kouluttamia vapaaehtoisia, jotka vierailevat koiriensa kanssa eri kohderyhmien kuten lasten, vammaisten ja vanhusten luona esimerkiksi palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Toiminnan tavoitteena on ihmisten ilahduttaminen ja piristäminen. Joensuulainen Elsi Komu oli koonnut Runon Ystävien esitettäväksi kattauksen valituksia ja ilonaiheita katujen ja kahviloiden kesäihmisiltä. Musiikillisesti puolesta päivässä vastasivat harpisti Anni Kuusimäki, joka soitti harpulla romanttista suomalaista musiikkia. Maaseutuyhdistys Sydänlanka esitti kokoonpanolla Barefoot & the Bone juurimusiikkia ja Tanssiseura PoKaTa kutsui tapahtumayleisöä fuskun ja tangon pariin. Kansallispukujen tuuletuksesta vastasivat Joensuun Kalevalaiset Naiset. He olivat koonneet upean kattauksen kansallispukuja, feresejä sekä sarafaaneja, joita esiteltiin kera pukujen tarinoiden. Pohjoiskarjalainen kansantanssiryhmä Motoran Vinhakat-ryhmä esiintyi Kansallispukujen tuuletus näytöksessä erilaisine pukuineen. Motora vietti vuonna 2018 50-vuotisjuhlaansa ja ryhmä käyttää esiintymisasuina paljon kansan- ja kansallispukuja. Perheentalon 5-vuotissyntymäpäiviä vietettiin Wanhan kaupungin päivä -tapahtuman kanssa samaan aikaan Taitokorttelissa. Sisäpihalla oli mm. lapsille ohjattuja pihaleikkejä, mahdollisuus pukeutua hauskasti vanhan ajan tyyliin ja saada siitä maksuton valokuva muistoksi. Sisällä Perheentalossa oli lapsille askartelua ja sanataidetyöpajoja. Perheentalon 5-vuotissynttärit kruunasi päivän päätteeksi esiintymislavalle noussut lastenmusiikkiorkesteri Pippuri Soikoon! Joka esitti mukaansatempaavaa musiikkia lapsille ja lapsenmielisille. Rokumentti-elokuvafestivaalin ulkoilmanäytös järjestettiin Taitokorttelin sisäpihalla lauantaiiltana 17.11. Höyryävät paljut, taianomainen valaistus, mielenkiintoiset leffat ja Kauppaneuvoksen kahvilan lämmittävät juomat takasivat 15
unohtumattoman marraskuisen lauantai-elämyksen keskellä kaupunkia. Taitokorttelissa pääsi joulun tunnelmaan marras-joulukuun vaihteen viikonlopun ajan, kun Käsityö-yökerho, Joulukylä sekä joulunäyttelyt avautuivat. Perjantaina Taitokorttelissa vietettiin Käsityö-yökerhoa tunnelmallisten joululahjavalvojaisten merkeissä. Jouluiset kädentaitopajat, hyvinvoinnin vinkit, jouluinen musiikki sekä iloinen ja vilkas puheensorina viihdyttivät illan ajan. Villasukissa sipsuttaen oli kiva hiippailla työpajasta toiseen ja putiikista seuraavaan tutkien joululahjoja kaikessa rauhassa. Lauantaina ja sunnuntaina avautui Taitokorttelin vanhan ajan joulutunnelmaa tuova Joulukylä-tapahtuma, joka oli avoinna kolmena viikonloppuna peräkkäin. Joulukylässä oman maakunnan kädentaitajat ja elintarviketuottajat myyvät tuotteitaan havuköynnöksin koristelluissa punaisissa mökeissä. Vuonna 2018 mukana tapahtumassa oli myös kauppa-auto Makuvankkuri. Perheen pienimmille oli ohjelmassa talutusratsastusta Uuno-ponilla sekä joulupukki kuuntelemassa viimeisimmät terveiset jokaisena Joulukylä-päivänä klo 12-16. Joulukylä oli avoinna lauantaina ja sunnuntaina 1.-2.12., 8.-9.12. ja 15.-16.12. Lauantaisin klo 10-16 ja sunnuntaisin klo 12-16. Taitokorttelin tunnelmallisessa Piha-aitassa olivat esillä joulu- ja talviaiheiset näyttelyt. Joensuun seurakunnan rakentama Jouluseimi on jo perinne Taitokorttelissa ja seimi oli osa Joensuussa järjestettävää seimipolkua. Nallet talvipuuhissa näyttelyteoksessa mäenlasku, piparien leivonta, makkaran paisto ja lumiukon rakentaminen olivat pääosassa. Nalleilla riittää karvaturkissaan lämpöä puuhailla luonnossa, vaikka pakkanen paukkuisi kovastikin. Kaikki nallet, joita teoksessa oli noin 40, ovat käsintehtyjä ja tekijät ovat Suomen Nukketaiteilijat ry:n jäseniä. Lisäksi Piha-aitassa oli esillä Markku Leppäsen taidokkaasti veistettyjä moottorisahaveistoksia. Perheentalo Perheentalo on Pelastakaa Lapset ry:n perustamana yhteisötalo ja kohtaamispaikka lapsille sekä lapsiperheille. Perheentalo sijaitsee Taitokorttelin Parviaisen talossa. Pelastakaa Lapset ry:n vetämiin RAY:n ja EAKR-hankkeiden tukemaan Perheentaloon on sitoutunut noin 20 järjestöä, oppilaitoksia, Joensuun kaupunki, seurakunta sekä lukuisia eri alojen yrityksiä. Perheentalo on kohtaamispaikka kaikille lapsille ja heidän läheisilleen. Talossa voi vapaasti viettää aikaa ja osallistua monipuoliseen toimintaan. Perheentalo tarjoaa lapsiperheille mahdollisuuden tulla lämminhenkiseen paikkaan, jossa lapset läheisineen voivat oleskella, leikkiä, lueskella ja jutustella toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lisäksi on mahdollisuus lapsen huoltotoimiin ja hengähdyshetkiin kaupungissa käynnin ohessa. 16
Taitokorttelissa järjestetyt tapahtumat vuonna 2018 ympäri vuoden Reko 20.1. Käsityölauantai taitokeskuksessa 24.1. Kierrätyspäivä, yhteistyössä Lankava 9.2. Taitokorttelin käsityö-yökerho 22.2. Mesenaatti-kahvit ja Matti-Sakarin keikka 9.-14.4. Taidon ja käsityön viikko taitokeskuksessa 12.4. Kirjonnan historia ja karjalaiset kirjonnat -luento, Leena Jääskeläinen 21.4.-5.5. Kainon pop-up Taito Shopissa 21.4. Mahdollisuuksien maaseutu, järjestäjänä Pro Agria Pohjois-Karjala 4.-5.5. Kesäntekijäiset Joensuussa ja Taitokorttelissa 12.5. Lasten Käsityökarnevaalit 21.5.-2.6. PaaPiin pop-up Taito Shopissa 27.5., 10.6., 1.7., 15.7., 22.7., 5.8., 19.8. Torikirppis, järjestäjänä Jouni Postari 6.6., 11.7., 1.8., 15.8. Laulupuisto, järjestäjän Joensuun kaupunkikeskustayhdistys 12.6.-9.8. Taitokorttelin Polkuautopiha 10.7. Helene Scherfbeck -päivä, järjestäjänä Joensuun taiteilijaseura 11.8. Wanhan kaupungin päivä ja Kaikkien lasten syntymäpäivä 24.8. Joen yö 25.8. Pohjois-Karjalan maakuntapäivä, Lasten päivä Taitokorttelissa. Järjestäjänä MLL Joensuun yhdistys ja Joensuun taiteilijaseura 1.-8.9. Nordic Craft Week taitokeskuksessa 7.-8.9. Syysrihmat, järjestäjänä maaseutuyhdistys Sydänlanka 21.9. Taitokorttelin käsityö-yökerho 12.10. Roosa nauha ja Pukeudu pinkkiin -päivä Taitokeskuksessa 26.-27.10. Langan virtaa Taitokeskuksessa 17.11. Rokumentti-elokuvafestivaalin ulkoilmanäytös 30.11. Taitokorttelin käsityö-yökerho 12.12. Ilosanoma - Jouluevnakeliumi murteilla, järjestäjänä Runon Ystävät 1.-2.12., 8.-9.12. 15.-16.12. Taitokorttelin Joulukylä 17
Taitokorttelin alue Koskikadun ja Rantakadun kulmassa Joensuussa. 18
Taitokorttelin kesänäyttelyssä oli esillä mm. Jutta Kuurren töitä 19
Taitokorttelin kesänäyttelyssä oli esillä mm. Jutta Kuurren töitä 20
5 HANKKEET 5.1 Portti Pohjois-Karjalaan hanke Portti Pohjois-Karjalaan -hankkeen hankeaika oli 1.12.2017-30.6.2018. Hankkeen rahoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Pohjois- Karjalan tulevaisuusrahasto. Hankkeen tavoitteena oli tuoda Joensuun lentoasemalle saapuvalle henkilölle tuulahdus pohjoiskarjalaista elämäniloa ja vieraanvaraisuutta. Ideana oli luoda pohjoiskarjalainen, tunnelmallinen ja positiivisesti muistettava kokonaisuus. Tilojen halutaan henkivän paikallista kulttuuria, joka valottaa alueen historiaa mutta elää vahvasti tässä päivässä. Hankkeen tavoitteena on markkinoida Pohjois-Karjalaa ja esitellä pohjoiskarjalaisuutta lentoaseman tiloissa, siten että matkailija tunnistaa heti lentoasemalle saavuttuaan mille paikkakunnalle ja mihin maakuntaan on saapunut. Hankkeen tavoitteena on lisätä pohjoiskarjalaisia palveluita ja viihtyisyyttä sekä lähteville että saapuville matkustajille että heidän saattajille ja vastaanottajille. Palveluihin kuuluvat sekä lentoaseman tilat, opasteet, graafinen ilme sekä kahvila- ja ravintolapalvelut. Tavoitteena on tarjota lentoaseman käyttäjille pohjoiskarjalaisia elämyksiä kaikille asteille. Kahvila tarjoaa loistavan asiakaspalvelun lisäksi pohjoiskarjalaisia herkkuja ja aidosti viihtyisiä tiloja matkailijoille. Lisättiin matkailijoille myytävien tuotteiden valikoimaa, mm. erilaiset lahjat ja matkamuistotuotteet sekä päivittäistavarat. Tuotevalikoimassa nostettiin erityisesti esille pohjoiskarjalaisten käsityöyrittäjien tuotteita. Lentoasemalle rakennetussa näyttelypergolassa esitellään pohjoiskarjalaisten taiteilijoiden töitä. Palveluissa huomioidaan sekä kotimaiset että ulkomaiset liike- ja lomamatkailijat. Hankkeessa lentoaseman tiloja kehitettiin siten, että asema on aito portti Pohjois-Karjalaan, joka informoi ja viihdyttää matkustajiaan Joensuun lentoasemalla. Hankkeen toimenpiteet Lentoaseman tilat, graafinen ilme ja opasteet Lähtevien sekä turvatarkastettujen matkustajien tilat: - lisättiin odotustilojen viihtyisyyttä pehmeillä materiaaleilla - pohjoiskarjalaisuuden näkyminen esim. tekstiileissä ja vaihtuvilla banderolleilla - odotustilojen palveluiden kehittäminen ja toiminnallisuuden lisääminen mm. työpisteillä, erilaisilla tunnelmallisilla tiloilla, huomioiden myös lapsimatkustajat - kehitettiin pohjoiskarjalaisia suolaisia ja makeita makuelämyksiä - tuotemyyntiä lisättiin mm. pohjoiskarjalaisten käsityöläisten valmistamia lahjatavaroita - vaihtuvien näyttelyiden järjestäminen yhteistyössä pohjoiskarjalaisten käsityöläisten ja taiteilijoiden kanssa, näyttelytilojen rakentaminen sekä tiloista tiedottaminen - erilaisten äänimaailmojen luominen virkistäytymistiloihin (asiakas wc:t), hankitaan oikeudet pohjoiskarjalaisiin ääniin sekä tekniikka äänimaailmojen toteuttamista varten Saapuvien matkustajien tilat: - Pohjoiskarjalaisuuden näkyminen esim. tekstiileillä ja vaihtuvilla banderolleilla - sähköiset opasteet - erilaisten äänimaailmojen luominen virkistäytymistiloihin (asiakas wc:t), hankitaan oikeudet pohjoiskarjalaisiin ääniin sekä tekniikka äänimaailmojen toteuttamista varten 21
Markkinointiviestintä - lisätään koko maakunnan näkyvyyttä lentoasemalla mm. huomioiden eri vuodenajat ja maakunnan suurimmat tapahtumat (ampumahiihto, Ilosaarirock) - tiedotettiin lentoaseman palveluista maakunnan eri tiedotusvälineissä 5.1 TEHTÄVÄ Z HANKE Tehtävä Z -toiminnan avulla vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten itseluottamusta harjaannuttamalla kädentaitoja ja arjenhallintaa sekä lisätään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteeseen päästään Tehtävä Z - ohjelmien sekä Tehtävä Z -vapaaehtoiskampanjan avulla. Ohjelman aikana nuoret saavat uusia sekä vahvistavat jo olemassa olevia valmiuksiaan mm. arjen hallinnassa, kädentaidoissa, ryhmässä ja yksilönä toimimisessa sekä työelämässä tarvittavissa hyvien käytöstapojen mukaisessa toiminnassa ja yhteisöllisyyttä lisäävien verkostojen luomisessa. Tehtävä Z-hanke toteutettiin yhteistyössä Marttojen, Taito yhdistysten sekä maa- ja kotitalousnaiset ry:n kesken. Hanketta hallinnoi Martat ja Taito Pohjois-Karjala ry oli hankkeessa mukana totetuttajana. Taito Pohjois-Karjala ry toteutti Tehtävä Z:n yhteistyössä Joensuun Nuorisoverstas ry:n kanssa. Heidän toiminnan kautta mukaan ryhmään saatiin 6 nuorta. Hanke toteutettiin ajalla 23.4.-11.6.2018, kokoontumiskertoja oli yhteensä seitsemän. Taito Pohjois-Karjalan työntekijät olivat ryhmän ohjaajina ja yhdessä ryhmäläisten kanssa sovittiin ensimmäisellä kerralla tapaamisten sisältö sekä yhteiset pelisäännöt. Tärkeiksi asioiksi nuorilla nousivat tasa-arvo, yhteisöllisyys ja toisten kunnioittaminen. Näitä arvoja kunnioittaen ryhmä työskenteli kevään aikana. Jokaiselle kerralle oli yhteisesti valitut käsillä tekemisen aiheet, mm. makramee, kuvansiirto ja kirjonta, mosaiikki. Tapaamisiin kutsuttiin mukaan myös työelämän ja yritysten edustajia. Yrittäjät tulivat ryhmään mukaan ja kertoivat työskentelyn lomassa omista työpoluistaan yrittäjiksi. Se, että yrittäjät olivat ryhmän jäseninä tekemässä kädentaitoja madalsi kynnystä keskusteluille. Viimeisessä tapaamisessa pidettiin pieni näyttely, johon kerättiin kaikki kevään tapaamisten aikana valmistuneet työt. Nuoret kokivat kokoontumiset mielenkiintoisina ja hyödyllisinä. Kuva: https://www.martat.fi/martat/marttajarjesto/kotitalousneuvonta/kohdennettuneuvonta/tehtavaz/ 5.2 MATKALLA KÄDENTAITOJEN ELÄMYKSEEN HANKE Matkalla kädentaitojen elämykseen -hankkeen tavoitteena on kehittää konsepti, jota käyttämällä pystytään tuotteistamaan kulttuurimatkailuun sopivia tuotepaketteja sekä löytämään juuri näiden matkailu-tuotteiden asiakasryhmät. Hankkeen toimijoiden (Taito Pohjois-Karjala ry ja Pohjois-Karjalan matkailutoimijat sekä käsityöalan yrittäjät) päämääränä on paketoida sekä tarjota laadukkaita elämyksiä matkailijoille. Kiinnostavia matkailupaketteja, jotka ylittävät asiakkaan odotukset. Nämä paketit voivat koostua muun muassa kädentaitopalveluista, näyttely- ja tapahtumatarjonnasta 22
sekä kahvila- ja ravintolapalveluista pohjoiskarjalaisissa matkailukohteissa ja -yrityksissä sekä Taitokorttelissa ja muissa Taito Pohjois- Karjalan toimipisteissä. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu etsiä muun muassa ratkaisuja ongelmaan potentiaalisten matkailijoiden tietämättömyydestä mielenkiintoisista kulttuurielämyksistä. Hankkeen avulla kehitetään konsepti, miten käsityökulttuuripalveluista tehdään uusia ja moderneja kulttuurimatkailupaketteja (innovointi) sekä kotimaisille että ulkomaisille matkailijoille ja millaisia markkinointikanavia tulisi käyttää (digitalisaatio). Lisäksi hankkeella lisätään matkailu- ja käsityöalan toimijoiden markkinointiosaamista ja kehitetään yhdessä kulttuurimatkailuun tuotepaketteja sekä tuotetaan kiinnostavia matkailutuotteita, joka luo kiinnostusta Pohjois-Karjalasta monipuolisena matkailukohteena. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat matkailutoimijat sekä käsityöalanyrittäjät sekä matkailuorganisaatiot Karelia Expert Matkailupalvelu Oy sekä Visit Finland. Karelia Expert Matkailupalvelu ja Visit Finland ovat hankkeen kannalta tärkeitä yhteistyötahoja, joilla on osaamisalueena niin kotimaan kuin myös ulkomaan matkailukenttä. Ylimaakunnallista hankeyhteistyötä voi syntyä esimerkiksi matkailuorganisaatioiden avulla. Hankkeen kohderyhmiä ovat kotimaiset sekä ulkomaiset matkailijat. Hankkeen hyödyn-saajia ovat matkailu-, majoitus ja ravitsemisalan sekä kulttuuri- ja käsityöalan toimijat sekä oppilaitokset. Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanke toteutetaan ajalla 1.4.2018-31.8.2020. Vuosi 2018 Kesän 2018 aikana Karelia Expert Matkailupalvelu tuotti kesä-elokuulle viikko-ohjelmat, joissa markkinoitiin takuulähtöisiä, ohjattuja aktiviteetteja. Takuulähtötuotteella tarkoitetaan yksittäisille matkaili-joille sopivia aktiviteetteja, joissa minimihenkilömäärä toteutukselle on 1-2 hlöä. Viikko-ohjelmassa toimija itse voi määritellä ajankohdat jolloin hän toteuttaa aktiviteetit. Yhdistyksen toimipisteistä Taitokeskus Ilomantsi, Taitokeskus Joensuu/Taitokortteli sekä Taitokeskus Tohmajärvi toteuttivat viikko-ohjelmaan ohjattuja kädentaitopajoja kesä-elokuun ajan. Kokemukset olivat kesän ajalta positiiviset, vaikkakin kävijämäärät pajoissa olivat vähäisiä. Hankkeessa viikko-ohjelmasta tullaan välittämään tietoa tulevina vuosina käsityöyrittäjille. Viikko-ohjelman avulla yrittäjät voisivat matalan kynnyksen periaatteella osallistua käsityömatkailuun tarjoamalla ohjattuja pajoja, työnäytöksiä jne. Hankkeen alkuaikoina matkailukentälle on tullut tai on tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat myös hank-keen suunnitelmiin ja toimenpiteisiin. 1.7.2018 alkaen voimaan astui pakettimatkalaki (ent. valmismatka-laki). Uudistuneen lain suurimmat muutokset ovat, että matkapakettikäsite (ent. valmismatka) laajenee. Vähintään kahden yksittäisen matkapalvelun myyjä voi uuden lain tulkinnan mukaan muuttua vastuul-liseksi matkanjärjestäjäksi entistä helpommin. Tällä on suuri merkitys yrittäjille, koska vastuullinen jär-jestäjä joutuu antamaan 100-prosenttisen vakuuden myymiensä matkapakettien arvosta. Vuoden aikana yhteistyöverkostoa on alettu rakentamaan matkailutoimijoiden puolelta. Hankkeen sisällöstä sekä käsityömatkailupalveluiden tuomisesta osaksi matkailun ohjelmapalveluja Pohjois-Karjalassa on keskusteltu ja suunniteltu matkailutoimijoiden, matkailun hanketoimijoiden sekä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa. Hankehenkilöstö on osallistunut koko hanketta tukeviin matkailualan seminaareihin ja työpajoihin sekä on vahvasti matkailun kentällä viemässä eteenpäin viestiä kädentaidoista, joista saataisiin maakuntaamme ympärivuotisia ohjelmapalveluja. Hanke oli esillä Taito Pohjois-Karjalan osastolla Tampereella järjestettävissä Suomen Kädentaidot messuilla 16.-18.11.2018. Messuilla Yle Radio Suomi haastatteli Mari Karjalaista sekä kangaspuuvalmistaja Toikan toimitusjohtaja Jukka Yrjölää kutomisesta kangaspuilla. 23
Haastattelussa Mari kertoi, että tulevana kesänä kangaspuut tullaan viemään kansallismaisemaamme, Kolille. Tempauksella tavoitteena on kannustaa ihmisiä yhdistämään kaksi hyvinvoinnin lähdettä; käsityöt sekä luonto. Uutisointi toi niin valtakunnallista kuin maakunnallistakin kiinnostusta ja hanke on saanut tiedusteluja käsityöpalveluista ja kudonnasta erilaisiin tapahtumiin. Tälläkin uutisoinnilla halutaan nostaa maakuntamme näkyvyyttä kädentaitojen ja kulttuurin osalta. Kolille tullaan viemään muun muassa matkakangaspuita, jotka ovat hankkeella esittelykäytössä ja mallina mahdollisuudesta viedä kädentaidot esimerkiksi laiturin nokkaan tai sadepäivänä hotellihuoneeseen. Kädentaidot messuilla vieraili n. 51 000 kävijää. Matkalla kädentaitojen elämykseen banderollit 24
Ylen uutiset Koli, Lieksa 16.11.2018 Kutoisitko mattoa kansallismaisemassa? Käsityöyhdistys aikoo viedä kangaspuut Kolin huipulle, Taito Pohjois-Karjala haluaa kannustaa ihmisiä yhdistämään kaksi hyvinvoinnin lähdettä eli käsityöt ja luonnon Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP Kangaspuilla kutominen tekee uutta tulemista. Taito Pohjois-Karjalasta kerrotaan, että etenkin nuoret ovat löytäneet kutomisesta hengähdystauon kiireiseen arkeen. Yhdistys kertoi perjantaina Tampereen kädentaitomessuilla edistävänsä kutomisen ilosanomaa viemällä kangaspuut Kolin huipulle tulevana keväänä tai kesänä. Tempauksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä yhdistämään kaksi hyvinvoinnin lähdettä eli käsityöt ja luonto. Syke laskee alas, kun kutoo Kolin upeissa maisemissa. Kysyntää on varmasti. Luonto on jo nyt vahva inspiraation lähde esimerkiksi neuleissa, käsityöpalvelumuotoilija Mari Karjalainen huomauttaa. Perinteisiä painavia kangaspuita huipulle ei ole tarkoitus kantaa, vaan nykyaikaiset, kevytrakenteiset kangaspuut. Niiden ansiosta maton kutominen käy lähes missä tahansa. Uudet kangaspuut ovat mahtava palvelu myös meidän lomalaisille eli halutessaan se voivat hakea Taitokeskuksesta kangaspuut mökille, kutoa sateella sisällä ja sään salliessa vaikka laiturilla, Karjalainen maalaa. (https://yle.fi/uutiset/3-10512109, 25.3.2019) 25
6 TULOSALUEET Järjestön tulosalueet ovat taitokulttuuri ja käsityöelinkeino. 6.1 Taitokulttuuri Järjestön taitokulttuurin palveluita ovat: mm. taitopajat, -kurssit, -tuokiot ja -näytökset taiteen perusopetuksen Taito-käsityökoulut koulutus, konsultointi, oppimateriaalit kehittämishankkeita, kulttuurituotantoja, - tekoja, -tapahtumia ja -julkaisuja, hankkeita ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja mm. ympäristövastuu taito.fi, Taitolehti 6.1.1 Taitopajat, -kurssit ja tuokiot Yhdistyksen taito- ja käsityökeskukset tukevat toiminnallaan valtakunnallisen käsi- ja taideteollisuusjärjestön Taito -brandia. Yhdistyksen toimipisteet toimivat paikkakunnillaan myös kulttuurimatkailukohteina, kulttuurin, käsityön, koulutuksen ja elämyksiä tarjoavan matkailun kohtaamispisteinä. Kaikissa taitokeskuksissa palvellaan ilolla, innolla ja motivoituneena. Taitokeskus on tulevaisuuteen orientoitunut, jonka henkilökunta tuntee trendit ja perinteet ja tukee paikallista käsityöyrittäjyyttä. Viime vuosina tehdyt muutot uusiin toimitiloihin keskeisemmille liikepaikoille varmistavat toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Hankkeen toimenpiteitä olivat mm. Yhteiset kampanjat; Roosa nauha, Järjestön yhteinen asiakaslehti Tekemisen iloa mallisto Yrittäjäyhteistyö sidosryhmien ja yrittäjien kanssa Tampereen kädentaitomessuille osallistuminen ja taitolava Taulukko 1. Käsityökulttuurin avaintulosalueet AVAINTULOSALUE Koulutus asiakkaat hlöä ja Taiteen perusopetus asiakkaat hlöä ja Työpajat ja muu toiminta asiakkaat hlöä ja Asiantuntijapalvelut Kulttuurin näyttelyt (hlöä) Tulos 2015 Tulos 2016 Tulos 2017 Tulos 2018 1 649 28 553 1 693 31 119 1 285 27 386 1650 27 550 118 8 8885 95 7 970 59 6 090 32 4 315 4 597 7 052 5 188 9 582 5 570 7 398 5 675 8 314 5 534 5 948 6 873 2 897 236 803 246 155 255 320 244 032 26
6.1.2 Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset Koulutus Yhdistyksen käsityökulttuurin koulutustoimintaa ovat erilaiset yhdistyksen omat ns. lyhytkurssit, työyhteisöille tarjottavat työhyvinvointikurssit, yrityksille ja ryhmille myydyt kädentaitokurssit sekä kansalaisopistojen kanssa yhteistyössä järjestettävät kurssit. Kansalaisopistoyhteistyötä yhdistyksellä oli kolmella paikkakunnalla, Ilomantsissa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä. Nurmeksessa käsityöneuvontapalvelut tuotetaan Taitobussilla. Taitobussi Pielisen Karjala kiertää ahkerasti Nurmeksen ja Valtimon alueilla sekä kaupungin keskustassa että kylillä. Joensuussa kurssitoiminta on yhdistyksen omaa toimintaa ja kurssit pidetään Taitokorttelin kurssiluokassa. Joensuun seudun Taitobussi liikennöi Joensuun ympäristössä, Joensuun lisäksi Liperissä, Kontiolahdella ja Kiteellä. Kurssitoimintaa järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Koulutuksen asiakasmäärät nousivat takaisin vuoden 2016 tasolle, vuoteen 2017 verrattuna nousua oli lähes 30%. Osallistumismaksujen määrä pysyi ennallaan. Taiteen perusopetus Taitojärjestö antaa käsityön taiteen perusopetusta 61 paikkakunnalla Suomessa, mikä tarkoitta, että se on saavutettavissa 20 %:ssa Suomen kunnista. Taito Pohjois-Karjala ry:llä oli vuonna 2018 käsityön taiteen perusopetusta viidellä paikkakunnalla. Yhdistyksellä on käsityön taiteen perusopetusta (TPO) yleisen oppimäärän mukaan jokaisessa toimipisteessään. Yhdistyksen käsityökoulu on nimeltään Kässä-käsityökoulu. Käsityökouluryhmiä on 1-2 ryhmää/toimipiste. Käsityökoululaisten määrässä on ollut viime aikoina laskua ahkerasta markkinoinnista huolimatta. Oppilaita käsityökoulussa oli vuoden aikana yhteensä 35 oppilasta, joista Joensuussa 11 oppilasta. Työpajat Työpajat pitävät sisällään kudontapäivien asiakastyöpäivät sekä Kesä Käsillä -koululaisten käsityöleirien asiakastyöpäivät sekä ns. muun Taitokeskuksissa järjestettävän toiminnan. Muu toiminta on mm. erilaiset Taitokeskuksissa järjestetyt tapahtumat kuten Käsityö-yökerhot, Taitolauantait ja Taitoviikko. Kuluneena vuonna työpajojen asiakasmäärät nousivat 2 %. Asiantuntijapalvelut Yhdistyksen käsityötaitojen asiantuntijapalveluihin kuuluvat asiakkaille luodut loimet, kotikäynnit sekä asiakkaille suunnitellut ja kudotut tuotteet. Asiantuntijapalveluiden eurot laskivat alle puoleen edellisestä vuodesta. Kaiken kaikkiaan varsinaisen toiminnan osalta vuosi 2018 oli laskusuhdannetta. Sekä neuvonta-asiakkaiden, kutojien kuin tilaustöiden sekä materiaalivälityksen osalta. Ilmiö on tuttu yhdistyksen historiasta. Yhteiskunnallinen taloudellinen tilanne heijastelee myös käsillä tekemiseen. Taloudellisen nousukauden aikana asiakkaat ostavat enemmän valmista ja tekevät vähemmän itse, näin ollen tuoteostot lisääntyvät ja käsillä tekeminen vähenee. 6.1.3 Näyttelytoiminta Yhdistyksellä on näyttelytoimintaa jokaisessa toimipisteessä ympäri vuoden. Isojen näyttelyiden osalta näyttelytoiminta painottuu kesäaikaan. Ilomantsin ja Joensuun toimipisteissä on kesäisin käytössä piha-aittoja, jotka toimivat upeina näyttelytiloina. Ilomantsissa Piirolan Pihan pihapiirin vanhan kauppamakasiinin yläkerran kolme aittaa ovat 27
jo vuosia kesäisin olleet näyttelykäytössä. Alakerran aitoissa oleva Kotirintamanäyttely on pysyvä näyttely. Joensuussa näyttelytiloina toimivat Taitokorttelin Käytävägalleria, Kauppaneuvoksen kahvilan tilat sekä piha-aitat. Lieksassa valoisat ja korkeat tilat mahdollistavat suurienkin töiden esille laiton. Tohmajärvellä näyttelytilana toimi tunnelmallinen vinttitila. Näyttelytoiminnan lisäksi yhdistys on mukana toimintapaikkakuntiensa erilaisissa kulttuuritapahtumissa, kuten Lieksassa Vaskiviikoilla, Tohmajärven Potsipäivillä ja Joensuussa yhdistys vastaa mm. Wanhan kaupungin päivä -tapahtuman järjestämisestä ja koordinoinnista. Näyttelykävijöiden määrässä muutosta on tapahtunut kulttuurinäyttelyiden ja myyntinäyttelyiden kesken. Kulttuurinäyttelyiden kävijämäärä laski, vastaavasti tapahtumien ja myyntinäyttelyiden kävijämäärät nousivat. Kokonaisuutena näyttelykävijämäärä laski edellisestä vuodesta hieman. 6.1.4 Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Näyttelytoiminta on tärkeää niin ammattilaisyleisölle kuin harrastelijoille käsityö- ja muotoilualan nykytilan havainnollistamiseksi ja kulttuurin edelleen kehittämiseksi. Lisäksi näyttelytoiminnassa nostetaan harrastajia ja harrastajien töitä esille kannustaen heitä edelleen käsityöharrastuksensa parissa. Myös valtakunnallisten ja kansainvälisten alan toimijoiden näyttelyitä tuotetaan. Taito Pohjois-Karjalan taitokeskuksissa vietettiin Taito-lauantaita 20.1. Taito-lauantai avasi vuoden 2018 ja esitteli vuoden käsityötekniikan kirjonnan, joka on valittu Taitojärjestön vuoden 2018 käsityötekniikaksi. Kirjonta näkyikin taitokeskusten toiminnassa läpi vuoden. Taito-lauantaina taitokeskuksissa oli mahdollisuus tutustua kirjontaan käsityötekniikkana, tutustua tekniikan avulla tehtyihin sisustustuotteisiin ja koruihin sekä osallistua työpajoihin. Vuoden 2018 ensimmäinen Taitokorttelin käsityö-yökerho järjestettiin Joensuussa perjantaina 9.2. Tapahtumaa on toteutettu jo parina vuonna aiemminkin ja konsepti on kehittynyt koko ajan. Yökerhon teema, käsityö, näkyy illan aikana kaikessa tekemisessä, myös pukeutumisessa. Illan pukukoodi on villasukat ja lähes kaikki asiakkaat pukeutuvat villasukkiin. Illan aikana on tarjolla erilaisia käsityöpajoja, herkullista syötävää ja juotavaa, elävää musiikkia ja vuoden ajasta riippuen vinkkejä kurssitoiminnasta tai lahjavinkkejä. Yhteensä vuoden aikana pidettiin kolme yö-kerho tapahtumaa Joensuussa, yksi Ilomantsissa ja yksi Tohmajärvellä. Taidon ja käsityön teemaviikkoa, Taito-viikkoa vietetään vuosittain huhtikuussa ja se sijoittuu viikolle, johon osuu 14.4. eli Taito-nimen nimipäivä. Kirjonta oli myös Taidon ja käsityön viikon teema. Taitokeskuksissa ympäri Suomea oli viikon aikana muun muassa kirjonta-työpajoja ja esillä kirjonta-tekniikalla valmistettuja tuotteita. Taito-viikon tarkoituksena on nostaa käsityön arvostusta ja innostaa ihmisiä tekemiseen. Taito Pohjois-Karjala sai Joensuun kaupungilta tukea Kulttuurin kokeilutoiminta teemakokonaisuudesta Taitoviikko kirjonnasta katutaidetta tapahtumakokonaisuudelle joka järjestettiin 9.-15.4.2018. Tapahtuma oli kaikille avoin, käsitöiden tekemistä ja taitoa suunnattiin eritoten nuoriin ja osallistettiin heitä yhteiseen tekemiseen. 28
Viikon aikana järjestettiin nuorille työpajoja, joissa käytiin aluksi läpi käsityöneuvojan opastuksella kirjonnan teoriaa. Kirjottu kuvio syntyy perinteisesti langalla ja neulalla, mutta nuorten kanssa kirjontaa tehtiin erityyppiseen pohjaan, metallikehikkoon. Kirjomalla katutaidetta teos syntyi Joensuun keskustan Rantapuiston lasten leikkipaikan verkkoaitaan. Nuorten kanssa keskustellessa kirjontateeman aiheeksi esille nousi Joensuu ja lopulliseen työhön valikoitui Joensuun 170 vuotisjuhlavuosi ja kirjontatekstiksi valikoitui MIUN JOENSUU 170 v. Miun Joensuu -teksti kuvastaa nuorten kotikaupunkia, nuorten arvostusta kotikaupunkiaan kohtaan sekä kaupungin juhlavuotta. Tekstin elävöittämiseksi nuoret suunnittelivat ja toteuttivat kirjomalla tekstin yhteyteen myös muita kuvioita ja symboleja, kuten muun muassa kukkia sekä joki-profiili. Joki kuvastaa Pielisjokea. Kirjontaan mietittiin erilaisia materiaalivalintoja ja lopulliseksi materiaaliksi valikoitui räsy-, trikoo- ja ontelokude niiden monipuolisen värikirjon vuoksi. Alkukesän aikana teosta kävivät myös jatkamassa Taitokeskuksen Kesä käsillä käsityöleiriläiset. Valtakunnallista, kaikkien Taito Shop myymälöiden yhteistä Pukeudu suomalaiseen päivää vietettiin lauantaina 21.4. Taito Shop Joensuussa oli ilo avata tänä päivänä Säkyläläisen Kainon neulevaatteiden parin viikon mittainen Pop Up nurkkaus. Päivän aikana nostettiin esille erityisesti myös upeita suomalaisia koruja. Taitokeskus Ilomantsi ja Piirolan Piha ovat mukana Ilomantsissa vuosittain järjestettävissä Karhufestivaaleissa joissa puunveistäjät ottivat viidettä kertaa mittaa toisistaan. Veistokilpailun teemana oli tänä vuonna Villi luonto. Tapahtuma järjestettiin 16. 18.8.2018 samaan aikaan Villiruokafestivaalin kanssa. Piirolan pihassa oli lastentapahtuma, jossa oli mm. työpajoja sekä Teatteri Traktorin esitys. Pohjois-Karjalan oma uutta juhlapäivää Maakuntapäivää vietettiin 25.8.2018. Taito Pohjois-Karjala osallistui tapahtumaan sekä Joensuussa että Lieksassa. Joensuussa Taitokorttelissa vietettiin Lasten päivää yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n ja Perheentalon kanssa. Päivässä oli lapsille maksutonta tekemistä ja mukana oli Pohjois-Karjalan alueen perhekeskustoimikunnan koordinaattori. Lieksan tapahtumaan yhdistys sai Maakuntaliiton maakuntapäivä-avustusta. Tapahtuman teemana oli Leipää ja sirkushuveja. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Lieksan Tukipisteen kanssa. Taitokeskuksessa oli ohjelmana erilaisia työpajoja ja työnäytöksiä. Ihan pipona -päivä on mukava syksyn tapahtuma-lauantai Taito Shopeissa. 22.9. Joensuun myymälään pystytettiin pieni pipotehdas, kun ompelija Kirsi K. toi mukanaan ompelukoneen ja saumurin. Samaan aikaan myymälässä oli käynnissä PaaPiin ja Mereen-Käpysen kangas Pop Up:it. Asiakkaat saivat teettää ompelijalla haluamastaan kankaasta trikoopipon. Taito Shopissa oli esillä myös hyvä valikoima pipoja eri toimittajilta ympäri Suomea. Langan virtaa tapahtuma järjestettiin 26.- 27.10.2018 Taitokorttelissa Joensuussa. Langan virtaa 2018 tarjosi kaikille väreistä, kädentaidoista ja hyvästä olosta kiinnostuneille iloa, nautintoa ja mielekästä tekemistä syksyyn. Tapahtuman ohjelmaan kuului perjantaina 26.10. Käsityön äärellä-paneelikeskustelu, jossa keskusteltiin Käsityökorttien avulla käden taidoista eri näkökulmista. Panelisteina olivat käsityöyrittäjä Mirja Parviainen, koulutuspäällikkö Anna-Kaisa Räsänen, neulesuunnittelija Sari Suvanto, Taitoliiton kehittämispäällikkö Kikka Jelisejeff ja käsityönharrastaja Anu Krook. Lauantaina 27.10. Taitokeskuksessa oli erilaisia työpajoja, joissa osallistujilla oli mahdollisuus kokeilla erilaisia tekniikoita mm. makramee, neulesuunnittelu ja vinkkejä neulontaa olivat antamassa mm. Sari Suvanto ja Emma Karvonen. Hyvinvoinnin-työpa- 29
jassa annettiin ohjausta kehon hyvinvointiin venyttelyn ja hengitysharjoittelun avulla, ohjaajana pajassa toimi hyvinvointialan yrittäjä Sari Lehikoinen, valmennuspalvelut Nytriitti -yrityksestä. Taitokeskus Lieksassa on järjestetty Kohtaamisia kahvilassa tapahtumia jo useampana vuonna. Tapahtuman aiheina oli vuoden aikana mm. maton ja hellehatun virkkaaminen, solmeilutyöt, himmelikorvakorujen tekeminen sekä keskeneräisten käsitöiden loppuun saattaminen. Tapahtumassa taitokeskuksen asiakkaat ovat pääroolissa, he toimivat toisilleen sekä vertaisohjaajina että tapahtuman sisällön suunnittelijoina. 30
31
6.2 Käsityöelinkeino Järjestön käsityöelinkeinon palveluita ovat: koulutus, konsultointi, työpajat, oppimateriaali kehittämishankkeet markkinointiverkostopalvelut: myymäläverkosto, näyttelyt, messut, vienti taitoverkko.fi, taito.fi, Taito-lehti taitopalvelut hyvinvointi- ja matkailupalvelut työllistymistä tukevat palvelut. Yhdistyksen rooli alueen käsityöyrittäjyyden edistämisorganisaationa on vahvistunut ja yhdistyksen imago ja uskottavuus ovat kehittyneet edelleen. Yhteistyötä alueen käsityöyrittäjien kanssa kehitetään ja laajennetaan. Yhdistys markkinoi käsityöyrittäjien tuotteita taitokeskuksien sekä Taito Shop -myymälän kautta. Yhteistyössä järjestetään erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja näyttelyitä. Yhdistys tukee käsityöalan yrittäjyyttä tarjoamalla edullisia toimi- ja myymälätiloja Taitokorttelissa Joensuussa. Taitokorttelissa vierailee vuosittain n. 250 000 kävijää. Taitokorttelin toimitiloissa yrittäjät voivat sekä valmistaa että myydä tuotteitaan. Tuemme myös yrittäjien yhteistyömahdollisuuksia tarjoamalla käsityöalan yhteisön, jossa yrittäjät voivat olla toisilleen vertaistukena. Yhdistys järjestää käsityöalan yrittäjille myös erilaisia koulutuksia mm. tarinallistaminen ja some-markkinointi. Taitojärjestö järjesti Roosa nauha hyväntekeväisyyskampanjan myös syksyllä 2018. Roosa nauha -neulelangat ja ohjevihkot ovat Taitojärjestön erikoistuotteita, joilla kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Lahjoitusvaroja kertyi 12 000. Vuoden aikana järjestettiin jokaisessa toimipisteessä asiakasilta-tapahtumat. Illan ohjelma koostuu tuote-esittelyistä, kädentaitopajoista sekä pienestä purtavasta. 6.2.1 Nykytila Yhdistyksen käsityöelinkeinotoimintaa on käsityöyrittäjien tuotteiden markkinointi ja jälleenmyynti. Myyntipisteitä yhdistyksellä oli vuoden 2018 lopussa yhteensä viisi: Taito shop Joensuu sekä taitokeskusten myymälät (4 kpl). Kaikkien myyntipisteiden tuotevalikoima koostuu pääasiassa suomalaisten tekijöiden tuotteista, valikoimasta n. 1/3 on paikallisten tekijöiden tuotteita ja loput tulee muualta Suomesta. 6.2.2 Tuotekehitystyö Yhdistys on tehnyt jo useita vuosia töitä oman malliston ja oman tuotannon kehittämisen eteen. Olemassa olevia mallistoja ovat Karjala-, Homecrafts-, Taitokortteli- sekä Kansallisromantikkomallistot. 32
Tampereen kädentaitomessuilla esiteltiin sekä Matkalla kädentaitojen elämykseen hanketta ja myytiin Taito Pohjois-Karjala ry:n tuotteita ja tekemispaketteja. Paapiin PopUp myyntitapahtumat ovat Taito Shopissa menestyneet erinomaisesti. 33
Taulukko 2. Käsityöelinkeinon avaintulosalueet AVAINTULOSALUE tulos 2015 Tulos 2016 Tulos 2017 Tulos 2018 Materiaaliostot Kotimaisilta toimittajilta Tuoteostot käsityöyrittäjiltä (eur) Koulutus (atp) Asiantuntijapalvelut (eur) Myyntinäyttelyt asiakkaat hlöä 79 340 76 977 76 352 56 870 90 347 145 693 140 518 146 773 0 0 0 0 0 0 0 0 103 312 94 944 109 586 133 383 6.2.3. Matkailu Hyvin hoidettuina käsityö ja matkailu kulkevat käsi kädessä. Yhdistyksen perustama Taitokortteli on Joensuun tärkeimpiä matkailukohteita. Taitokortteli on yhdistyksen vuonna 2006 perustama käsityö- ja kulttuurikeskus Joensuun keskustassa, jossa vierailee vuosittain noin 250 000 kävijää. Taitokorttelin tapahtumat ovat vakiintuneet vuosien varrella jo omille paikoillensa, mm. Lasten Käsityökarnevaalit toukokuussa, Wanhan kaupungin päivä elokuussa ja Joulukylä joulukuussa. Yhdistys on aktiivisesti mukana Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n toiminnoissa, mm. erilaisissa matkailualan hankkeissa. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Pohjois-Karjalan matkailun alueorganisaatio, jonka perustehtävänä on maakuntaan kohdistuvan matkailukysynnän kasvattaminen. Näyttelytoimintaa Taitokorttelissa järjestetään ympäri vuoden Mustosen talon Käytävägalleriassa sekä sesonkiaikoina (kesä ja joulu) Pihaaitassa. Osana Taitokorttelia toimii Perheentalo. Perheentalo on vuoden 2013 alusta avattu yhteisötalo lapsille ja lapsiperheille. Talon tehtävänä on toimia lasten ja lapsiperheiden kohtaamispaikkana sekä arjen tukena. Perheentalo on hankerahoituksella toimiva (RAY & EAKR) ennaltaehkäisevän lastensuojelun yhteistyökeskus. Hankkeiden hallinnoijana toimii Pelastakaa Lapset ry. Joensuun Perheentalo on osa Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistoa Vuonna 2018 aloitettu Matkalla kädentaitojen elämykseen hanke tukee yhdistyksen strategiaa, eli kehittää kulttuurimatkailua. 34
7 MUU TOIMINTA 7.1 Henkilöstökoulutus Yhdistyksen tavoitteena on tarjota työntekijöilleen vuosittain mahdollisuuksia lisäkoulutukseen. Lisäkoulutusten tavoitteena on lisätä koko henkilökunnan osaamista. Koulutuksen käynyt työntekijä siirtää osaamistaan kollegoilleen omassa työpisteessään sekä yhteisissä koulutuspäivissä. Vuoden 2018 koulutuspäivät Pvm Koulutuksen nimi osall.lkm 12.1. TPO ops-uudistus 2 18.1. Slap-markkinointiseminaari 3 26.1. Visma community koulutus 1 9.2. TPO ops-uudistus Luotsit 1 hanke 13.3. TPO ops-uudistus 2 23.3 Kurssisuunnittelupäivä 6 4.4. Koulutusosaaminen maailmankartalle seminaari 5.4. Työsuojeluvaltuutettu, vaarojen tunnistus ja riskien arviointi 25.-26.4. Taito Shop päivät 2 2.5. Kuinka myydään ja joskus 1 onnistutaankin siinä 8.5. Pakettimatka koulutus 1 18.5. TPO-suunnittelupäivä 6 23.-24.5. Taitopäivät, Rovaniemi 8 24.-25.4. Finavia aluepäivät 1 29.5. Koulutusmatkailu 2 30.5. Bokun 1 30.5. Työsuojelun, työturvallisuuden 1 perehdytyskoulutus 13.-14.6. EA1-kurssi 1 12.9. Tapahtumamarkkinointi 1 20.9. Henkilöstöpäivä, talous, 12 kurssit ym. 2.10. Sustainable Destinatioin Development työpaja 3.10. Työsuojelupäällikön peruskoulutus 1 6.10. Kurssisuunnittelupäivä 6 16.10. ja Visma Nova tulorekisteri 2 12.12. 19.-20.10. Railreed-pirta koulutus 2 26.9. Hankalan työntekijän irtisanominen koulutus 2 1 1 1 5.11. Uutta pukkaa kuinka kaupallistan ideani 20.-21.11. Kasvun johtaminen koulutus 30.10. Työsuojeluvaltuutettu, kaiken takana on luottamus seminaari 11.12. Digi-iltamat goes Joensuun matkailu Koulutuksia oli vuoden aikana yhteensä 30 eri koulutusta, joihin vuoden aikana käytettiin 69 työpäivää ja joihin osallistui 19 eri henkilöä. Työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehelle mahdollistettiin koulutuksiin osallistuminen. Toiminnanjohtaja sekä talouspäällikkö aloittivat vuoden lopussa puoli vuotta kestävän Kasvun johtaminen koulutuksen. Keskimäärin koulutuspäiviä oli 3,8/työntekijä (koulutuspäivän pituudeksi on laskettu normaali työpäivän pituus). 7.2 Viestintä 7.2.1 Sisäinen viestintä Sisäistä viestintää yhdistyksessä hoidetaan pääasiassa sähköpostin välityksellä. Sähköpostin lisäksi sisäisen viestinnän välineinä ovat puhelin ja henkilökohtaiset keskustelut. Henkilöstömäärän kasvun myötä sisäisen viestinnän merkitys on lisääntynyt. Edellisinä vuosina käyttöön otettua kuukausitiedotteen tekemistä on jatkettu. Koko henkilöstö on mukana kuukausitiedotteen tietojen välittäjinä, toimistosihteeri kokoaa asiat yhteen ja tekee kuukausitiedotteen. Tiedote lähetään sähköpostitse kaikille työntekijöille. Yhdistyksessä on lisätty palvelimen käyttöoikeuksia ja mahdollistettu etäyhteyksillä kaikkien toimipisteiden pääsy yhteisiin sähköisiin tiedostoihin. Yhdistyksen sisäinen tiedottaminen ja tiedonkulku on näin parantunut ja tasapuolistunut. Valtakunnallisella tasolla sisäisen viestinnän välineenä on Taitocampus Intranet. Taitoliitto 1 2 1 1 35
tiedottaa ja jakaa mm. viestintään liittyviä julistepohjia ja yhteisiä ohjeita Taitocampuksen kautta. Whats up sovellus on otettu aktiiviseen käyttöön. Älypuhelimien myötä myös sosiaalisen median päivittäminen on nopeutunut ja helpottunut. Sisäisen viestinnän välineenä yhdistyksessä on ollut sisäinen Facebook-ryhmä. Ryhmässä jaetaan työhön liittyviä ideoita (kuvin, tekstein, videoin) sekä käydään vapaamuotoista keskustelua. Ryhmässä jaetut ideat toimivat myös ideapankkina myöhempää käyttöä varten. 7.2.2 Ulkoinen viestintä Ulkoisesta viestinnästä koko yhdistyksen osalta vastaa pääasiassa yhdistyksen toiminnanjohtaja. Paikkakuntakohtaisesta viestinnästä ovat vastuussa vastaavat neuvojat. Yhdistyksen tapahtumista tiedotetaan mediaa säännöllisesti, juttuja paikallis- ja maakuntalehdessä (Karjalainen) sekä mm. paikallisradioissa oli vuoden aikana n. 48 kpl. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan markkinointikeinona on pääasiassa sosiaalinen media (Facebook) sekä yhdistyksen jäsenlehti Onni elää käsityössä, joka julkaistaan kahdesti vuodessa. Lisäksi käytetään ns. täsmä markkinointia, esim. asiakasiltoja, jäsentarjouksia, erilaisia kampanjoita ym. Taitokeskuksissa vierailee säännöllisesti erilaisia ryhmiä ja sidosryhmien edustajia, joille toimintaa esitellään henkilökohtaisilla esittely- ja tutustumiskierroksilla. Taitokorttelin tapahtumia mainostettiin tarpeen mukaan mm. Karjalaisessa. Taitobussin tiedottaminen painottui sosiaaliseen mediaan. Taitobussilla on oma sivunsa yhdistyksen www-sivujen yhteydessä, Facebook-sivu ja sähköinen Google-kalenteri. Työntekijöiden pukeutuminen on myös osa ulkoista viestintää. Neuvojilla on käytössään tunikat sekä lyhyt- että pitkähihaisia karjala-aiheisia työpaitoja ja collegehuppareita. Myös kahvilan ja myymälöiden työntekijöillä on yhtenäiset työasut käytettävissään. 7.3. Asiantuntijatehtävät Yhdistyksen rooli alansa asiantuntijana ja käsityöelinkeinon edistäjänä on omalla alueellaan vahva. Mm. Taito Shopissa myymälävastaava toimii asiantuntijana käsityöalan yrittäjille, tukien ja neuvoen tuotekehitystyössä mm. ottamalla käsityöyrittäjien tuotteita Taito Shoppiin myyntiin ja tuotetestaukseen. Toiminnanjohtaja tapaa käsityöalan yrittäjiä päivittäin ja tukee ja neuvoo heitä toimialaan liittyen. 36
Vuoden 2018 Onni elää käsityössä lehtien kannet 37
8 HALLINTO JA TALOUS 8.1 Kokoukset Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 22.3.2018 ja syyskokous 8.11.2018. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. 8.2 Jäsenistö Jäseniä yhdistyksessä oli vuoden 2018 lopussa 526 henkilöä. Jäsenmäärä nousi vuoden aikana 20% aktiivisen kampanjoinnin ansiosta. Vuoden aikana jäsenille lähetettiin kaksi kirjettä, kaksi Onni elää käsityössä -asiakaslehteä, Taitobussin esitteet sekä jäsenetukuponkeja. Etukupongeilla jäsenet saivat etuja tuote- ja materiaaliostoista, Kauppaneuvoksen kahvilan palveluista sekä kurssimaksuista. Yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus osallistua vuosikokouksissa toiminnan suunnitteluun ja antaa palautetta toiminnasta ympäri vuoden. 8.3. Johtaminen Yhdistyksen strategisesta johtamisesta vastaa hallitus (liite 2) ja operatiivisesta johtamisesta toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajana toimi Tuija Tekin (tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusalan ammatin opettaja, toimitusjohtaja). Työvuorojen ja tuntikirjanpitoa varten edellisinä vuosina kehitettyjä työkaluja käytettiin ja kehitettiin eteenpäin. Talouden seurantaan kehitetyt tuloerittely- sekä myyntiseurantalomakkeet ovat myös vakiintuneet käyttöön. Lomakkeiden avulla kukin toimipiste saa kuukausittain tiedon siitä, kuinka toiminta on eurojen näkökulmasta kehittynyt. Tuloseurannan lisäksi kukin toimipiste saa kuukausittain oman tuloslaskelman käyttöönsä. Taloushallinnon sähköistämistä jatkettiin. Lähes kaikki ostolaskut tulevat verkkolaskuina ja myyntilaskut lähetetään sähköisinä. Palkkalaskelmien tulostamisesta paperille on luovuttu, ne lähetetään työntekijöille sähköisesti. 8.4. Talous Yhdistyksen kokonaistuotot vuonna 2018 olivat 1,37 milj. euroa. Siitä oman toiminnan tuottojen bruttomäärä oli 1 086 922 euroa (79 % koko toiminnan rahoituksesta). Valtion osuus oli 138 000 euroa (10 %), kuntien osuus 50 500 euroa (4 %). Yhdistyksen hallinnoimien hankkeiden osuus 92 528 (7%). Yhdistyksen selkeästi suurin kuluerä olivat palkat, sivukuluineen 660 415 euroa. Taseen loppusumma oli 579 702 euroa. Oma pääoma oli tilikauden lopussa 247 752 euroa ja omavaraisuusaste on 55 %, mikä luokitellaan hyväksi. Kuvio 3, tuottojen jakautuminen vuonna 2018. 4% 7% 10% oma toiminta Valtion avustus Kuntien avustukset Hanketoiminta 79% 38
LIITTEET Liite 1 Vakituiset työntekijät vuoden 2018 lopussa (15 henkilöä): Sukunimi Etunimi Tehtävä Holopainen Hannele käsityöneuvoja Horelli Juha kahvilatyöntekijä Hyvärinen Sini käsityöneuvoja Karttunen Elina kahvilatyöntekijä Kokkonen Mervi myyjä Leppänen Marita kahvilatyöntekijä Martiskainen Mirja käsityöneuvoja Palm Laura käsityöneuvoja Puukko Tarja talouspäällikkö Saarelainen Susanna kahvilatyöntekijä Sutinen Laura markkinointivastaava Tekin Tuija toiminnanjohtaja Turpeinen Heli kahvilavastaava Turtiainen Päivi kahvilatyöntekijä Väätäinen Aija käsityöneuvoja 39
Liite 2 Hallitus vuonna 2018 Puheenjohtaja Tarvainen Ulla Hallituksen jäsenet: Lemmetyinen Minna Rusila Hannele Räsänen Anna-Kaisa Sulopuisto Sirpa Tolonen Pasi Turpeinen Heli 40
Liite 3 lehtiartikkeleita ja medianäkyvyys 2018 Karjalainen 21.1.2018 41
Karjalan Heili 24.1.2018 Karjalan Heili 24.1.2018 42
Karjalainen 5.3.2018 Lieksan lehti 17.4.2018 Pogostan Sanomat 1.11.2018 Koti-Karjala 16.11.2018 43
44