Kouvolan kaupungin Hyvinvointikertomus 2010 10.1.2011 Ulkoasu: Eija Tiitinen
KUVAILULEHTI Tekijä(t) Hannele Viljakainen, Marja-Terttu Nuorivuori, Keijo Gärdström, Jyrki Harjula, Kirsi Kiiski, Niina Korpelainen, Eija Puhalainen, Anna-Maija Kääriäinen, Kristiina Sihvonen, Antti Laherto, Sirkka Uusipaikka, Elina Koivisto, Pirkko Kouhia-Turklin Nimi Kouvolan kaupungin hyvinvointikertomus 2010 Julkaisija Kouvolan kaupunki Julkaisuaika 2010 Sivumäärä 47 Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus kuvaa kouvolalaisten hyvinvoinnin nykytilaa ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Vuonna 2009 Kouvolan kaupunginhallitus teki päätöksen ottaa hyvinvointikertomus osaksi kaupungin strategista kehittämistä. Kertomus on tehty poikkihallinnollisena yhteistyönä ja siihen ovat osallistuneet konsernihallinto, perusturvan toimiala, sivistyksen toimiala ja tekninen ja ympäristötoimiala. Kaupungin päätöksen mukaan hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tuloksia on verrattu kymmenen suurimman kaupungin keskiarvoihin. Useat kaupungit ovat tehneet hyvinvointikertomuksia ja kaupungin kertomuksessa on hyödynnetty mm. Lahden kaupungin hyvinvointikertomuksen mallia. Kertomuksen aloittaa yhteisen hyvinvointikäsitteen määrittely ja tarkastelu hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden merkityksestä kuntasuunnittelussa ja päätöksenteossa. Toisessa luvussa luodaan katsaus hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tilasta Kouvolassa. Katsauksessa on otettu yhdeksi painopistealueeksi sosioekonomisten erojen huomioiminen ja niihin vaikuttaminen hyvinvoinnin parantamiseksi. Kouvolalaisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelussa nousi esille väestörakenteen muutokset, koulutusasteen vaikutus terveyteen sekä kaupungin tarjoamien korkeakoulutusta vaativien työpaikkojen vähyys. Kouvolalaisen väestön sairastavuus, ehkäistävissä olevat kuolemat ja alkoholin käyttöön liittyvien sairauksien suuri määrä ovat tulevaisuuden haasteet Kouvolassa. Metsäteollisuuden rakennemuutokset ja siitä johtuvat vaikutukset muihin toimialoihin Kouvolan alueella ovat heikentäneet työllisyyslukujamme. Kolmannessa luvussa hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan ikäryhmittäin. Kaupunkilaisten kokemasta hyvinvoinnista on vielä liian vähän tietoa, mikä on yksi tulevaisuuden haasteista Kouvolassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän nousu ja kouluterveyskyselyssä esiinnousseiden ongelmien ennaltaehkäisy sekä päihteiden käyttöön, mielenterveysongelmien varhaiseen puuttumiseen ja lisääntyvään ylipainoon suuntautuviin ehkäisevien toimenpiteiden tarve nousi esille. Neljännessä luvussa käsitellään kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen merkitystä hyvinvoinnin tukijana ja yhteisöllisyyden mahdollistajana. Tietoa kouvolalaisten kulttuuri- ja vapaaaikaharrastuksista on kerätty vaihtelevaisesti, lähinnä palvelujen käytöstä. Asiakastyytyväisyyteen liittyviä kyselyitä on tehty jonkin verran mutta niiden systemaattinen kehittäminen on uudessa Kouvolassa vielä alkutekijöissään. Tilastollisessa valossa kaupunkilaiset ovat aktiivisia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen käyttäjiä. Viidennessä ja kuudennessa luvussa tehdään yhteenveto Kouvolalaisten hyvinvoinnista ja ehdotukset jatkotyöskentelystä. Avainsanat Kouvolan kaupunki, hyvinvointi, hyvinvointikertomus 2
Sisällysluettelo Esipuhe... 4 1. Hyvinvointitieto ja hyvinvointikäsite... 5 1.1. Hyvinvointikäsite... 5 2. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät... 7 2.1. Väestörakenne... 7 2.2. Koulutus... 8 2.3. Toimintakyky... 9 2.3.1. Sairastavuus ja kansantauti-indeksi toimintakykyyn vaikuttavina tekijöinä... 10 2.3.2. Potential Years of Life Lost (PYLL-tilastot)... 10 2.3.3. Kouvola ja päihteet... 11 2.3.3.1. Päihteet ja tapaturmat... 12 2.3.4. Suun terveyden edistäminen - toimintakykyä vahvistamassa... 12 2.4. Taloudelliset mahdollisuudet... 13 2.5. Asuminen ja asuinympäristö... 16 2.6. Liikenteellinen saavutettavuus... 18 2.7. Lähiympäristön tila... 19 2.8. Turvallisuus... 20 3. Hyvinvointi eri elämänvaiheissa... 21 3.1. Lapset ja nuoret... 21 3.2. Työikäiset... 24 3.3. Ikääntyneet... 27 4. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut hyvinvoinnin tukijana ja yhteisöllisyyden mahdollistajina... 29 5. Yhteenveto... 31 6. Jatkotyöskentely... 33 Liitteet... 34 Lähteet... 42 Hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden indikaattorit... 43 3
Esipuhe Kunnan keskeinen tehtävä on kuntalain (1995) mukaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja oman alueensa kestävää kehitystä. Kuntapäättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa kun tehdään päätöksiä kaupunkilaisten hyvinvointia koskevissa asioissa. Hyvinvointia ja terveyttä koskevia päätöksiä tehdään kaikilla kaupungin toimialoilla. Päätöksien valmistelun ja päätöksenteon taustaksi tarvitaan tietoa myös kaupunkilaisten hyvinvoinnista, mihin nyt tehtävä Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus tuo yhden uuden apuvälineen päätöksenteon tueksi. Kouvolan kaupungin hyvinvointikertomuksen tavoitteena on selvittää kaupungin ja kouvolalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmän kykyä vastata esille tulleisiin tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksen tekoon osallistui eri toimialojen viranhaltijoita sekä poliittisten päättäjien valitsemat edustajat. Hyvinvointikertomus toimii kaupungissa vuotuisen toimintasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kerätty tieto täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi kaupungin toteutunutta toimintaa sekä voimavarojen käyttöä suhteessa näihin tarpeisiin valtuustokausittain tehtävässä hyvinvointikertomuksessa ja vuosittain tehtävässä hyvinvointiselonteossa. Hyvinvointikertomuksessa voidaan seurata hyvinvoinnin muutoksia ja kehityssuuntia sekä kuntien välisiä eroja. Kouvolassa tarvitaan yhteinen näkemys kouvolalaisten hyvinvoinnista, miten hyvinvointi määritellään ja miten kouvolalaisten terveyttä ja hyvinvointia seurataan ja miten siihen panostetaan. Valtakunnalliset linjaukset ja uusi kaupunkistrategia ohjaavat kaupungin toimintaa: Kaste-ohjelma v. 2008-2011, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma, STM:n linjaukset terveyden edistämiseksi kunniassa mm. Terveys 2015 sekä PARAS-hankkeen huomioiminen. Kansanterveyslain vuonna 2006 voimaan tulleet uudistukset velvoittavat kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä väestöryhmittäin ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja tuleva terveydenhuoltolaki painottaa kuntien asemaa väestönsä terveydentilan seuraamisessa. Samoin sosiaalihuoltolain 13 velvoittaa kuntaa toimimaan sosiaalisten olojen kehittäjänä ja sosiaalisten epäkohtien poistajana. Hyvinvointikertomuksen tekijät Vuonna 2009 Kouvolan kaupunginhallitus päätti ottaa käyttöön hyvinvointikertomuksen osana kaupungin strategista kehittämistä ja nimesi hallituksen edustajat hyvinvointikertomuksen ohjausryhmään. Lisäksi hallitus kehotti kaikkia toimialoja nimeämään omat edustajansa ryhmään. Ohjausryhmään kuuluivat Hannele Viljakainen (puheenjohtaja), Marja-Terttu Nuorivuori, Keijo Gärdström, Jyrki Harjula, Kirsi Kiiski, Niina Korpelainen, Eija Puhalainen, Anna-Maija Kääriäinen, Kristiina Sihvonen, Antti Laherto, Sirkka Uusipaikka, Elina Koivisto, Pirkko Kouhia- Turklin (sihteeri). 4
1. Hyvinvointitieto ja hyvinvointikäsite 1.1. Hyvinvointikäsite Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, jota selitetään, määritellään ja tutkitaan eri lähtökohdista käsin. Hyvinvointi määritellään Kuntien hyvinvointikertomus hankkeen (2004) loppuraportissa käsitteenä, mikä tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Hyvinvointia voidaan kuvata indikaattoreilla, jotka kuvaavat mm. väestörakennetta, väestön elinoloja, elinympäristöä, terveyttä ja sairastavuutta, elämäntapoja ja elämänhallintaa sekä hyvinvointipalvelujen toimivuutta, talousindikaattorit kuvaavat kunnan toimintamahdollisuuksia ja resursseja (Perttilä ym. 2004). Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, joihin kuuluu sekä mm. toimeentuloon ja elinoloihin liittyviä objektiivisesti mitattavia asioita että onnellisuuteen, itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä subjektiivisia arvostuksia ja tuntemuksia. Usein nämä osatekijät vahvistavat toisiaan (Moisio ym. 2008). Tässä hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkastellaan subjektiivisena, objektiivisena ja normatiivisena käsitteenä: miten kuntalainen kokee itse oman hyvinvointinsa, millä objektiivisilla mittareilla voidaan mitata hyvinvointia sekä lainsäädännölliset normit hyvinvoinnin minimitasolle. Ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin ja terveyteen sekä niiden vajeisiin vaikuttavat muun muassa yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristön olosuhteet, elinolot, sosiaaliset ja yhteisölliset verkostot, yksilön elämäntyyli ja yksilöön itseensä liittyvät tekijät, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekä ihmistenaineelliset ja henkiset voimavarat tai niiden puute. Olennaista kuntalaisten kannalta on myös palvelujärjestelmä ja sen toimivuus (Palosuo ym. 2004, Terveyden edistämisensuunnitelma 2005). Hyvinvointikertomuksessa huomioidaan myös henkilön sosioekonomisen aseman vaikutus terveyteen: koulutus vaikuttaa kuntalaisen tieto- ja arvomaailmaan terveydestään sekä ammattiuraan. Ammatti säätelee työ- ja elinoloja, ohjaa käyttäytymistä ja vaikuttaa toimeentuloon, samoin asuinoloihin. Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Tällaiset erot ovat suureksi osaksi estettävissä ja siksi huomioitava kuntasuunnittelussa. 5
Kuvio1. Hyvinvoinnin tarkastelukehikko (Kurkinen 2004) Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL on kehittänyt Terveyden edistämisaktiivisuus- viisarin eli TEAviisarin. TEAviisari on kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu. TEA- viisari palvelun tarkoituksena on tukea kuntien ja alueiden terveyden edistämistyön suunnittelua ja johtamista. Kaupungin terveyden edistämisaktiivisuutta tarkastellaan seitsemästä eri näkökulmasta: 1. Sitoutuminen 2. Johtaminen 3. Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi 4. Voimavarat ja osaaminen 5. Yhteiset käytännöt 6. Osallisuus 7. Muut ydintoiminnot Terveyden edistämisaktiivisuus on viitekehys, jota voidaan soveltaa kunnan kaikille toimialoille ja kaikkiin toimintoihin. Tällöin tiedot ovat vertailukelpoisia sekä kuntien välillä että kunnan sisällä eri toimialojen välillä. Kysely suoritetaan kahden vuoden välein ja nykyiset tulokset ovat vuodelta 2008. Kyselyn perusteella Kouvolan tilanne terveyden edistämisaktiivisuudessa on alle maan keskiarvon. Uusi kyselykierros on tehty vuoden 2010 toukokuussa, mutta tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Terveydenedistämisaktiivisuus Tulos Koko maa Sitoutuminen 16 50 Johtaminen 41 52 Seuranta ja tarveanalyysi 0 33 Voimavarat 47 48 Yhteiset käytännöt 12 48 Muut ydintoiminnat 9 31 Kuvio 2. Terveyden edistämisaktiivisuus Kouvolan seudulla vuonna 2008 6
2. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Hyvinvoivat ja terveet asukkaat ovat kunnan keskeinen voimavara (Hyvinvoiva ja terve kunta, tukiaineistoa kuntajohdolle, 2009). Tässä osiossa kuvataan hyvinvointipalvelujen tarpeisiin vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvointi kohenee parhaiten silloin, kun pyritään löytämään riskiryhmät ja parannetaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat. 2.1. Väestörakenne Kouvola muodostettiin vuoden 2009 alussa kuudesta Pohjois-Kymenlaakson kunnasta ja kolmesta kuntayhtymästä. Kouvola on maamme kymmenenneksi suurin kaupunki. Vuoden vaihteessa 2009/2010 Kouvolassa oli 88.314 asukasta. Kouvolan kaupungin väkiluku on melko tasaisesti vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 400 henkilöllä vuodessa. Väkimäärän kehitys ja väestön ikärakenne vaikuttavat palveluiden kysyntään ja järjestämiseen sekä kaupungin talouteen ja elinvoimaisuuteen. Vuonna 2008 Kouvolassa oli alle 25-vuotiaita 26 %, 25 64 -vuotiaita 54 % ja yli 64-vuotiaita 20 %. Yli 64-vuotiaista 59 % oli naisia. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Kouvolassa vanhusväestön osuus on suurin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan muissa suurissa kaupungeissa työikäisten (25-64 -vuotiaat) osuus väestöstä vuonna 2020 on 48 56 %. Ennusteen mukaan Kouvolassa vuonna 2020 työikäisten osuus väestöstä on edelleen noin 54 % (vaikka työikäisten lukumäärä laskee). Samaan aikaan kuitenkin vanhusväestön määrä ja osuus kasvaa ja nuorten vähenee. Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde (alle 15- ja yli 65- vuotiaiden määrä suhteessa 15-64 -vuotiaisiin) kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 0,54:sta 0,74:een. Kuvio 3. Väestöllinen huoltosuhde Kouvolassa vuosina 2003-2008 7
Kouvolassa lapsiperheitä on noin 38 % kaikista perheistä. Se on hieman vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin (41 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on viime vuosina pysynyt noin 20 %:n tasolla ja se on hieman alhaisempi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin (23,5 %). Yksinhuoltajista 82 % on naisia. Avioerojen määrä on Kouvolassa pienempi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Lapsiperheessä avioero tarkoittaa yleensä kotitalouden tulojen jakautumista kahdelle uudelle taloudelle. Tällöin käytettävissä olevat tulot useimmiten laskevat sillä osapuolella, jolle jää jokapäiväinen lasten huoltajuus. Yhden ansaitsijan talouksien yleistyminen heikentää perheiden kykyä kestää sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Perhe-elämän ja työmarkkinoiden epävakaudet yleensä lisäävät yhteiskunnan antaman turvan ja toimeentulon tarvetta. Kouvolan kaupungin maahanmuutto-ohjelma vuosiksi 2010-2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.2.2010, siinä Kouvolan kaupunki sitoutui vastaanottamaan pakolaisia vuosittain määrärahojen puitteissa. Vuoden 2009 alussa Kouvolassa asui ulkomaiden kansalaisia 1608 (1,8 %). Maahanmuuttajien määrä on 2000-luvulla kasvanut, mutta edelleenkin Kouvolassa asuvien ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen määrä on alle valtakunnan tason (3 %). Kymmenen suurimman vertailukaupungin ulkomaiden kansalaisten määrä vuonna 2009 oli 3,9 %, Kotkassa luku oli 4,4 % ja Lahdessa 3,3 %. Vertailukaupungeista Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ulkomaiden kansalaisia oli yli 6 %. Kouvolassa venäläiset, virolaiset, kiinalaiset ja turkkilaiset ovat suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Alle 14-vuotiaita maahanmuuttajia oli 283 henkilöä ja yli 65- vuotiaita oli 99 henkilöä. Vuonna 2009 Kouvolassa oli 82 eri kansalaisuutta. Kesän 2010 aikana Kouvolaan on muuttanut 24 kiintiöpakolaista Kongosta. Liite 1. Kansalaisuudet Kouvolassa. Maahanmuuttajien työttömyysaste on yli kolminkertainen keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Maahanmuuttajat ja kaupunkimme ulkomaalaisväestö tarvitsevat myös erityisiä tukitoimia yhteiskuntaan integroitumiseksi. Kielellinen sopeutuminen sekä esim. kulttuuritaustan huomioon ottaminen työllistämisessä ja terveydenhuollossa vaativat erityistä asiantuntemusta palvelujärjestelmässä. Kouvolan maahanmuuttopalvelut ottavat vastaan vuosittain noin 50 pakolaista (kiintiöstä tai turvapaikkaprosessin kautta). Tämän lisäksi kaupunki ottaa vastaan perheenyhdistämisen kautta tulevia pakolaisia tai ns. hätätapauksia. Tällä hetkellä pakolaisten määrä on 150 henkilöä. 2.2. Koulutus Suomalaisten terveydentila on kohentunut merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta suotuisa kehitys ei ole koskettanut kaikkia väestöryhmiä samalla tavalla. Terveysongelmat kasautuvat huonommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin ryhmiin. Koulutus-, ammatti- ja tuloryhmien väliset erot terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat Suomessa suuria, ja erojen on osoitettu olevan osittain kasvussa. Kouvolassa väestön koulutusaste on viime vuosina tasaisesti noussut. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 64 % vuonna 2008. Vertailukaupunkien keskiarvo oli noin 70 %. Koulutusasteella on todettu olevan merkitystä elintapoihin, sairastavuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen. Väestön koulutusaste ja työpaikkarakenne ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kouvolalaisten koulutustaso on alle maan keskitason. Vuonna 2008 Kouvolaa koskeva koulutustasomittain oli 285, kun se koko maassa oli 322, kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 360. Koulutustasomittain on Tilastokeskuksen kehittämä. Se lasketaan 20 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Mittain huomioi väestön koulutuksien lukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan ja tiivistää tiedot yhdeksi indeksiksi. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Kouvolassa 22,2 % ja koko maassa 26,9 %, kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku 31,1 %. Sen sijaan keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 41,3 % oli suurempi kuin koko maan luku 38,6 % ja kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 38,3 %. Koulutustasoa osaltaan selittää se, miten perusopetuksesta hakeudutaan 2. asteen koulutukseen. Kymenlaakson paperikaupungeissa (Kuusankoski, Anjalankoski ja Kotka) lukioon on hakeutunut muutaman viime vuosikymmenen ajan vain noin 35-40 % ikäluokasta, kun vastaava luku koko maassa on ollut keskimäärin 50% ja pääkaupunkiseudulla lähes 60%. Entisen Kouvolan ja muun muassa Hamina-Vehkalahden alueilla lukiosuosio on ollut 46-50 %. 8
Paperiteollisuuspaikkakunnilla perheet ovat todennäköisesti suosineet suoraa tietä ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Kuluvana vuonna ensisijaisesti lukioon hakeutui Kouvolassa 9. luokan päättäneistä vain 35 %, joten esimerkiksi paperiteollisuuden vähentyneet työtilaisuudet eivät näytä aiheuttaneen muutosta 2. asteen koulutukseen hakeutumisen suhteen. Kouvolassa korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden vähäisyyttä saattaa selittää se, että Kymenlaaksossa on ollut vain yksi yliopistotasoinen opinahjo - Käännöstieteen laitos. Tosin se edusti vain hyvin kapeaa yliopistokoulutuksen väylää ja sitäkään ei enää ole. Koulutustasoon on joiltain osin vaikuttanut myös paperitehtaiden omat oppilaitokset Kuusankoskella ja Summassa, jotka eivät enää ole toiminnassa. Kouvolasta puuttuu työpaikkoja, joissa edellytetään korkeakoulututkintoja ja tämä vaikeuttaa opiskelijoiden paluuta takaisin. Vuonna 2007 koulutuksen ulkopuolelle jäi kaikkiaan 854 kouvolalaista 17-24 -vuotiasta. Tämä on 10,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 11,7 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä oli miehiä 540 ja naisia 314. Miesten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli 13,3 % ja naisten 8,4 %. Kuvio 4. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä % 9
2.3. Toimintakyky Toimintakyky on selviytymistä elämän haasteista eri ikäkausina. Väestön terveysseuranta antaa pätevää tietoa kaupunkilaisten toimintakyvystä ja toimintaedellytyksistä. Tiedot kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja sen erilaisten osaryhmien toimintakyvystä ovat kaupungin hyvinvointipolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline. Väestön toimintakyvyn edistäminen on tavoitteena myös kansallisissa ohjelmissa. 2.3.1. Sairastavuus ja kansantauti-indeksi toimintakykyyn vaikuttavina tekijöinä Toimintakyvyn vaihtelua kaupungissa voidaan seurata sairastavuusindeksien valossa. Sairastuvuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 16-64 -vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä ( koko maan vertailuluku on 100). Kouvolan kaupungin sairastavuusindeksi on huomattavasti korkeampi kuin kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku, samoin kuolleisuusindeksi ja työkyvyttömyysindeksi. Lääkkeiden erityiskorvausoikeusindeksi on hieman alhaisempi. Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Kouvolassa kansansairauksien summaindeksi vuonna 2008 oli 97,5. Määrä on hieman korkeampi kuin kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku (96,3). Taulukko 1. Kouvolan sairastavuus- ja kansantauti-indeksit, ikävakioitu Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2008 10 kaupunkia Sairastavuusindeksi 103,7 103,9 105,4 106,2 105,8 94,8 - kuolleisuusindeksi 108,1 107,0 108,7 110,8 110,4 97.8 - työkyvyttömyysindeksi 106,0 107,6 109,6 109,7 109,4 95,2 - erityiskorvausoikeusindeksi 96,9 97,0 98,0 98,1 97,6 98,4 Kansantauti-indeksi 96,6 97,2 98,4 98,7 97,5 96,3 - diabetes 99,1 100,9 100,9 99,6 97,3 83,9 - psykoosit 95,5 99,8 105,2 107,4 105,5 91,7 - sydämen vajaatoiminta 98,4 95,7 97,2 99,1 97,5 71,9 - verenpainetauti 91,7 91,8 92,9 92,8 92,8 76,0 - sepelvaltimotauti 92,0 92,3 93,1 93,2 93,0 75,0 2.3.2. Potential Years of Life Lost (PYLLtilastot) PYLL-tilastoissa (ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet / Potential Years of Life Lost) verrataan henkilöiden kuolinikää ja syitä keskimääräiseen elinajan odotteeseen. Vuonna 2008 Kouvolan alueen indeksit laskettiin vuosilta 2003-2007. Saatuja tuloksia on verrattu koko maan kuolinsyytilastoihin. Tutkimusajankohtana Kouvolan alueen kunnat eivät olleet vielä yhdistyneet. PYLL indeksien mukaan alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat uuden Kouvolan kaupungin alueella hälyttävällä tasolla. Isoissa taajamissa trendi on ollut nouseva sekä miesten että naisten tilastoissa. Samoin tilanne on 30 % huonompi tapaturmien ja myrkytysten osalta kuin maassa keskimäärin. Alkoholilla on merkittävä osuus myös näihin tapahtumiin. Liitteet 2-3. PYLL-tilastot, Menetettyjen elinvuosien suunta ja voimakkuus Pohjois- Kymenlaaksossa alueittain ja sukupuolittain vuonna 2003-2007 verrattuna saman alueen PYLL-indeksiin vuosina 1994-1998 sekä verrattuna koko maan neljän tärkeimmän kuolinsyyn mukaan. 10
2.3.3. Kouvola ja päihteet Alkoholiin liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja esiintyy tilastojen perusteella Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Etenkin alkoholikuolemien määrä on huomattavan suuri Suomessa. Kouvolassa valmistui vuonna 2009 päihdestrategia, missä yleiset painopistealueet kiinnittävät huomion päihteiden käytön ehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen sekä päihdehaittojen oleelliseen vähentämiseen. Päihdestrategiassa huomioidaan kaikki ikäryhmät elämänkaari-mallin mukaan. Strategiassa on myös päätetty monialaisen päihdetyöryhmän perustamisesta. Jo työnsä aloittanut työryhmä seuraa päihdestrategian tavoitteiden toteutumista ja on päättänyt vuosittain seurattavista päihdeindikaattoreista, mitkä otetaan jatkossa mukaan hyvinvointikertomukseen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) opiskelijat kartoittivat keväällä 2009 kouvolalaisten näkemyksiä päihteiden käytöstä ja päihdepalveluista strategiatyön pohjaksi. Kouvolalaisten huolenaiheet jakautuivat varsin useisiin kohteisiin. Yleisimmin tuotiin esiin nuorten ( liian nuorten ) päihteiden käyttö, mutta myös väkivaltaiseen käyttäytymiseen, ja siitä johtuviin häiriöihin kiinnitettiin paljon huomiota. Erityisen huolen kohteena erottui huumeiden käytön lisääntyminen, vaikka liian nuorten päihteiden käyttö olikin edelleen useimmin mainittu. Päihdehaittojen vähentämiseksi tehdyt vastaajien ehdotukset jakautuivat kolmeen pääteemaan: 1. Lapsille ja nuorille annettava valistus, nuorten päihteidenkäyttöön puuttuminen, vanhempien tukeminen, kodin ja koulun yhteistyö ja sosiaalisten lähiverkostojen vahvistaminen 2. Järjestyksenvalvonnan tehostaminen 3. Päihdehuollon resurssien vahvistaminen Päihdehuollon asiakkaita / 1.000 asukasta kohti Kouvolassa vuonna 2008 oli 13,2 %. Kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 10,5 %. Kouvolassa oli toiseksi eniten päihdehuollon avopalvelun asiakkaita vuonna 2008 koko maahan verrattuna. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa vuonna 2007 Kouvolan alueella 7,8 litraa. Eniten alkoholia ostettiin vanhan kuntajaon mukaan Kouvolassa 13,1 litraa/vuosi ja vähiten Elimäellä 5,2 litraa/vuosi. Tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, mutta tilastot eivät kerro asuvatko ostajat kunnan alueella. Kouvolalla on päihdepalveluiden tuottamisesta kumppanuussopimus A-klinikkasäätiön kanssa. Uutena toimintana vuoden 2011 alussa aloittaa Selviämisasema, sekä nuorisotyöhön keskittyvä päihdetyöntekijä. Asiakkaita A-klinikalla vuonna 2009 oli 1.225 henkilöä joilla käyntejä klinikalla oli 14.482, mikä oli 2.973 käyntiä vähemmän kuin vuonna 2008. Katkaisuasemalla kävi 335 henkilöä vuonna 2009, käyntimäärät selviämisasemalla putosivat 364 käynnin verran. Huumevieroitusyksikössä oli vuonna 2009 35 kouvolalaista asiakasta. Terveysneuvontapiste Vinkissä (neuvontaa /neulojen ja ruiskujen vaihtopiste) kävi vuonna 2009 94 asiakasta, Vinkissä asioivien määrä oli noussut edellisestä vuodesta. Kymenlaakson poliisilaitoksen tilastojen mukaan rattijuopumus ja törkeä rattijuopumustapausten suhteen lisääntynyt valvonta lisäsivät tuomittujen tapausten määrää vuonna 2009. Taulukko 2. Ilmoitetut rattijuopumus ja törkeät rattijuopumustapaukset vuosina 2008-2010 Ilmoitettu rikos 2008 2009 2010 Rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen 735 687 641 253 253 185 Poliisien tilastojen mukaan huumausaineiden käytön suhteen ei ole havaittavissa suuria muutoksia. Vuonna 2008 tuomittiin huumausaineen käyttörikoksesta 100 henkilöä ja vuonna 2009, jolloin lisättiin valvontaa liikenteessä ja kaduilla, tuomittiin 160 henkilöä. Törkeiden huumausainerikosten osuus on lähivuosina ollut 5-10 kpl/vuosi. Katuvalvonnassa törmätään yleisemmin kannabistuotteisiin (marihuana ja hassis), mikä poliisin mukaan viestii nuorison keskuudessa yleistyneestä huumausainemyönteisyydestä. Taulukko 3. Ilmoitetut huumausaineen käyttörikokset/huumausainerikokset/törkeät huumausainerikokset Kouvolassa 2008-2010 Ilmoitettu rikos 2008 2009 2010 Huumausaineen 88 143 103 käyttörikos Huumausainerikos 40 55 51 Törkeä huumausainerikos 1 2 3 11
2.3.3.1. Päihteet ja tapaturmat Kaste-hankkeen rahoituksella toimivan STARTkeskuksen ydinajatuksena on Kouvolassa tapahtuvien tapaturmien jatkuva tilastointi ja seuranta ja tiedon hyväksikäyttö tapaturmien ehkäisyssä ja tutkimuksissa. Kuusankosken aluesairaalassa tehtyjen Start-keskuksen kahden vuoden (1.6.2004-31.5.2006) tapaturmatietojen tilastoinnin mukaan päivystykseen tulevista tapaturma-potilaista (mukana myös pahoinpitelyt ja itsensä vahingoittamiset) joka neljäs oli alkoholin vaikutuksen alainen ja viikonloppuisin joka toinen, miehet useammin kuin naiset. Alkoholipromillet olivat korkeita: keskimääräinen humala oli naisilla 1,5 promillea (enimmillään 3,6) ja miehillä 1,8 promillea (enimmillään 5,0). Tyypillinen päihdyksissä tapaturmaan joutunut oli 45-54 -vuotias mies, joka tuli hoitoon perjantain ja lauantaina välisenä yönä vapaa-ajalla sattuneen pahoinpitelyn tai olosuhteiltaan määrittelemättömäksi jääneen tapaturman vuoksi (Nurmi-Lüthje ym. 2007). Kaatumisten vuoksi hoitoon tulleista miehistä kolmasosa oli alkoholin vaikutuksen alaisena, eniten 50-54 -vuotiaiden ryhmässä. Naisista joka kymmenes oli alkoholin vaikutuksen alaisena, eniten 40-59 -vuotiaiden ryhmässä. Yleisimmät tapaturmat eli kaatumiset ja putoamiset tapahtuivat noin joka viidennessä tapauksessa päihdyksissä. Etenkin näissä sekä portaissa kaatuilemisissa 50-54 -vuotiaat päihtyneet miehet olivat enemmistö. Alkoholi liittyi usein miesten pyöräilytapaturmaan. Miehistä 43 % ja naisista 12 % oli humalassa pyöräilytapaturmaan joutuessaan (Airaksinen 2008). Pahoinpitelyn mies-puolisista uhreista 71 % ja naisista puolet on alkoholin vaikutuksen alaisena päivystykseen tullessaan. Tyypillinen pahoinpitelyn vuoksi hoitoon tullut potilas oli päihtynyt 20-24 -vuotias mies, jota tuntematon henkilö oli pahoinpidellyt viikonloppuna yöaikaan (Nurmi-Lüthje ym. 2008). Kaksi kolmesta itseänsä vahingoittavasta on päihdyksissä, eikä tässä suhteessa ole juurikaan eroa miesten ja naisten välillä. Liite 4. Tapaturmat ulkoisen syyn mukaan erikoissairaanhoidon päivystyksessä Kuusankosken aluesairaalassa 1.6.2004-31.5.2006 ja alkoholiehtoisten tapaturmien osuus (Lähde: Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus Start) 2.3.4. Suun terveyden edistäminen - toimintakykyä vahvistamassa Suun terveyden edistäminen on osa lakisääteistä kansanterveystyötä, jonka tavoitteena on väestön suuterveyden edistäminen, suun sairauksien ja terveysongelmien vähentäminen sekä suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Suun terveyteen vaikuttavat elämäntapatekijät ovat samoja kuin yleisimmissä kansansairauksissamme, ja kuten nekin suun terveys ja suusairaudet jakautuvat epätasaisesti ja eriarvoisuus voi näkyä suun terveydessä jo nuorena. Keskeistä suun terveyden edistämisessä on siksi laaja ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävä yhteistyö kunnallisten sekä mahdollisuuksien mukaan muidenkin sektoreiden toimijoiden kesken. Kouvolassa suun terveyden edistämisen tavoitteita on asetettu seuraavasti. Päiväkodeissa tavoitteet ovat: 1. Päiväkodit ovat karkittomia ja limpparittomia vyöhykkeitä, eikä niihin tuoda karkkeja, limppareita tai sipsejä, syntymäpäivinä tai muina juhlapäivinä ei tarjoilla karkkeja vaan pyritään keksimään muita tapoja juhlistaa lasten merkkipäiviä 2. Päiväkodeissa janojuomana on vesi, ei mehu, ruokajuomana on maito tai vesi Kouvolan kaupungin varhaiskasvatus on 24.8.2010 tehnyt päätöksen, että kaupungin päivähoito-/esiopetuspaikkoihin ei saa tuoda makeisia eikä muutakaan tarjottavaa. Lasten merkkipäivät tulee jatkossa huomioida muulla tavoin. Kunnallisten oppilaitosten ja nuorison toimintaan liittyvät tavoitteet ovat (peruskoulut - ala- ja yläkoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset, urheiluseurat, liikuntatoimi, rippileirit, kansalaisopisto): 1. Tavoitteena karkittomat ja limpparittomat oppilaitokset: ei myyntiä koulussa, ei automaatteja 2. Makeis- ja limppariautomaattien sijaan järjestetään mahdollisuus ravitsemuksellisesti järkeviin välipaloihin 3. Ei välitunnilla kioskille koulun ulkopuolelle (peruskoulut) 4. Maistuva kouluruoka 5. Alakoululaisten iltapäiväkerhojen välipalatarjonta 6. Vesiautomaatit kouluissa niin, että vettä on aina saatavissa janojuomaksi 7. Siellä missä nuoret harrastavat kunnan tiloissa ei ole tarjolla makeisia ja limppareita tai energiajuomia (automaatit/myynti). 12
Koko maata koskeva päätös ammatillisten oppilaitosten savuttomuudesta 1.10.2010 astui voimaan, päätös tukee myös nuorten suun terveyden edistämistä. Ikääntyneiden ja autettavien suun terveyden tavoitteet ovat: Kunnallisissa hoito- ja hoivayksiköissä suun puhdistuksessa apua tarvitsevat saavat riittävän ja tarvittavan avun suun ja hampaiden puhdistukseen kuten muihinkin päivittäisiin toimiinsa. 2.4. Taloudelliset mahdollisuudet Kouvolan alueen kokonaisväkimäärä on tasaisesti vähentynyt useiden vuosien ajan. Kehitys on johtanut ikärakenteen vanhenemiseen. Mikäli kehitys ennusteita toteuttaen jatkuu samansuuntaisena, väestön huoltosuhde edelleen heikkenee. Tosin vuoden 2010 aikana on ollut havaittavissa merkkejä väestömäärän kääntymisestä jopa kasvuun. Myös talouskehityksen suunta on epävarmaa yleisesti ja Kouvolan osalta. Kouvolassa verotulojen kehitys suhteessa sosiaali ja terveydenhuollon, erityisesti vanhuspalvelujen, kasvaviin menopaineisiin on huolestuttava. Riittävien ja laadukkaiden peruspalveluiden tuottamisen ja järjestämisen turvaaminen kaupunkilaisille edellyttää tasapainoista taloutta. Kaupungin talouden tasapainon saavuttaminen vaatii nyt ja lähivuosina tuottavuuden lisäämistä, palvelurakenteiden sopeuttamista, omaisuuden realisointia ja lisääntyvää lainanottoa sekä verojen sekä maksujen tarkistamisia. Kaupungin menotalouden kriittisen tarkastelun lisäksi varsinkin edunvalvonnan, elinkeino- ja maapolitiikan keinoin pitää edistää yritystoiminnan ja työtilaisuuksien kasvua ja sitä kautta myös kaupungin tulovirran kasvua. Riittävä toimeentulo on perusta ihmisen aineelliselle hyvinvoinnille. Yksinomaan hyvä ansiotaso ei kuitenkaan takaa subjektiivista hyvinvointia. Toisaalta pienituloisuus voi rajoittaa mahdollisuuksia tavanomaisena pidettyyn elämään. Talouden vaikutus hyvinvointiin riippuu myös yksilön omista mahdollisuuksista ja kyvyistä sopeuttaa elämäntyyliään muutostilanteessa. Kouvolalaisilla on rahaa käytettävissään verotulotietojen mukaan keskimäärin enemmän kuin aiemmin (mitattuna euroa/as), silti tulot asukasta kohden ovat hieman alle maan keskiarvon. Lisäksi asukasmäärän vähentyminen on kasvattanut kuntalaisten kustannusomavastuisuutta. Kouvolassa täyttä kansaneläkettä saaneiden osuus (65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4) on korkein kymmenen suurimman vertailukaupungin joukossa (vuonna 2008 keskiarvo oli 2,6 %). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (58,3 vuotta) on Kouvolassa hieman korkeampi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin (57,4 vuotta). Eläkeläisten keskimääräinen tulotaso on noussut, sillä yhä suurempi osa eläkeläisistä saa työeläkettä. Pelkkää kansaneläkettä saaneiden määrä 65 vuotta täyttäneistä on vähentynyt. Kouvolalaisten keskimääräinen tulotaso on alhaisempi ja kouvolalaisista suurempi osuus kuuluu alempiin tuloluokkiin kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Kouvolassa yleinen pienituloisuuden aste vuonna 2007 oli 18,3 % (tulot jäävät suhteellisen valtakunnallisen pienituloisuusrajan alapuolelle). Suurissa kaupungeissa vastaava luku (prosenttia väestöstä) on keskimäärin 16,2 %. Pienituloisuuden aste on Kouvolassa kuten muissakin suurissa kaupungeissa viime vuosina kasvanut. Kouvolassa alle 18-vuotiaista lapsista 17,4 % kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusasteet ovat noin 2 % korkeampia kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Työllisyys on Suomessa tärkein toimeentulon turva. Kouvolassa yksi työntekijä elättää itsensä lisäksi noin 1,4 työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä (taloudellinen huoltosuhde). Vertailukaupungeissa vastaava suhdeluku on keskimäärin 1,2. Kouvolan työllisyysaste (68 % vuonna 2007) on vuosia ollut heikompi kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin (70 % vuonna 2007). Kouvolassa eniten työpaikkoja tilastokeskuksen luokituksen mukaan vuonna 2008 oli 13
teollisuudessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa ja rakentamisessa. Yhteensä työpaikkoja Kouvolassa vuonna 2008 oli 36.685 ja Kouvolan työpaikkaomavaraisuus oli 98,3 %. Kouvolan seudun työttömyys on Kaakkois- Suomen alueen alhaisin, mutta koko Suomen keskiarvoa korkeampi. Uusien työpaikkojen määrä ei ole kasvanut Kouvolan seudulla samassa suhteessa kuin muualla Kaakkois-Suomessa. Kuvio 5. Kouvolan työllisyysaste % Taulukko 4. Alueella asuva työvoima, henkilöä C Teollisuus 6.396 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 5.763 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 4.011 F Rakentaminen 3.080 H Kuljetus ja varastointi 2.861 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2.666 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 2.072 P Koulutus 2.015 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1.615 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1.445 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1.103 S Muu palvelutoiminta 1.078 J Informaatio ja viestintä 649 R Taiteet, viihde ja virkistys 482 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 436 X Toimiala tuntematon 271 L Kiinteistöalan toiminta 267 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 192 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 188 B Kaivostoiminta ja louhinta 95 Yhteensä 36.685 Syyskuun lopussa 2010 työttömien määrä oli Kouvolassa laskenut 10,3 % viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Syyskuun lopun työttömyysaste Kouvolassa oli lomautetut mukaan lukien 10,3 %. Miesten työttömyys on Kouvolan seudulla edelleen naisten työttömyyttä korkeampi. Syyskuun 2010 lopussa miesten osuus työttömistä oli 56,6 %. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa mutta nuorten työttömyys on laskenut. Suurinta työttömyys Kouvolan seudulla on edelleen miesvaltaisilla aloilla kuten konepaja ja rakennusmetallin alalla, paperinvalmistuksessa ja talonrakennuksessa. 14
Kuvio 6. Työttömyyden kehitys 2010 Työmarkkinoiden ongelmaksi on muodostunut rakennetyöttömyys (työvoiman kysynnän ja tarjonnan ammatillinen ja alueellinen kohtaamattomuus). Sitä ilmentää pitkäaikaistyöttömien ammatillisten taitojen ja työelämän vaatimusten yhteensopimattomuus. Kouvolassa työttöminä nuorten ohella on erityisesti teollisuuden, rakennus ja palvelutyön ammattitaustan omaavia aikuisia. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Siihen turvaudutaan, kun henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotukea voidaan myöntää joko varsinaisena tai ehkäisevänä toimeentulotukena. Ehkäisevän toimeentulotuen yhtenä tärkeänä tarkoituksena on estää syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kouvolassa nuorten 18-24 -vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrä on viime vuosina jonkin verran laskenut. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä on vertailukaupunkien keskiarvoon verrattuna hieman alhaisempi. Ikäluokassa 24-64 -vuotiaat toimeentulotukea sai Kouvolassa 5,6 %. Se on vähemmän kuin vertailukaupungeissa keskimäärin (7,4 %). Alueellinen bruttokansantuote (BKT) mittaa alueella taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää. Sen kehitystä pidetään tärkeimpänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina. Kouvolan seutukunnan alueellinen bruttokansantuote (31.850 /as vuonna 2007) on alueen työllisiin suhteutettuna keskimääräisellä tasolla verrattuna muihin suurten kaupunkien seutukuntiin (Lahti 26.698, Kuopio 30.471, Tampere 35.896, Helsinki 48.113). Kouvola kaupunkiyhteisönä on tällä hetkellä monelta taholta tulevien muutospaineiden kohteena. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen käynnistymisvaihe iski seutuun ensimmäisten joukossa. Tämän jatkona myös muihin toimialoihin kohdistuvat globalisaation paineet ovat voimistuneet. Edellä mainitut tekijät yhdistettynä väestörakenteen heikentymiseen ovat vakava uhka elinvoimaisuudelle. Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistyminen vuoden 2009 alussa luo omat muutospaineensa, mutta on toisaalta yksi ratkaisu elinvoiman säilyttämisessä. Kehittämis-toiminta näissä olosuhteissa edellyttää eri tahojen laajaa yhteistyötä ja erilaisten voimavarojen yhdistämistä käytännön toimenpiteiden tueksi. 15
2.5. Asuminen ja asuinympäristö Asuntokuntien lukumäärä on Kouvolassa lisääntynyt väkimäärän vähentymisestä huolimatta. Asuntokuntien määrän kasvua selittää asuntokuntien koon pienentyminen. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Kouvolassa asuntokuntien määrä vuonna 2009 oli 43 428. Vuoden 2008 tutkimuksen mukaan asumisessa eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat työmatkakustannukset, johon tyytyväisten määrä oli ainoana alle vertailun keskiarvon. Seuraavina tulivat asuinalueen katujen hoito, liikenneyhteydet ja kunnan palvelujen sijainti, joihin tyytyväisyys oli kuitenkin yli vertailun keskiarvon. Tyytyväisyydessä etusijalle nousivat asunnon koko ja varusteet, rauhallisuus ja yleinen järjestys sekä ilmanlaatu. Taulukko 5. Asuntokunnat Kouvolassa vuosina 2000-2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1 henk. 16 342 16 793 17 019 17 292 17 403 17 766 17 954 18 184 18 455 18 642 2 henk. 13 410 13 542 13 730 13 911 14 015 14 081 14 228 14 307 14 380 14 551 3 henk. 5 586 5 526 5 371 5 177 5 124 5 059 4 976 4 854 4 729 4 684 4 henk. 4 413 4 290 4 209 4 133 4 107 4 027 3 926 3 881 3 832 3 759 5 henk. 1 754 1 699 1 658 1 643 1 590 1 561 1 495 1 428 1 382 1 305 6 henk. 427 407 408 395 394 379 346 350 335 348 7+ henk. 143 139 141 142 136 138 144 138 150 139 Yht 42 075 42 396 42 536 42 693 42 769 43 011 43 069 43 142 43 263 43 428 Rakentaminen Kouvolan asuntokanta on iältään kohtuullisen nuorta. Kouvolalaiset asuvat valtaosin erillis- ja pientaloasunnoissa. Asuntokanta on pientalovaltaisempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Yleinen asumistaso on Kouvolassa viime vuosina parantunut, sillä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä ja asuntojen puutteellinen varustetaso (esim. peseytymistilan tai juoksevan veden puute) ovat vähentyneet. Kouvolassa lapsiperheet asuvat ahtaammin kuin muu väestö. Tilanne on samanlainen kaikissa suurissa kaupungeissa. Myös asumisväljyys on kaikissa kaupungeissa kasvanut. Kouvolassa asunnon hankkiminen tai vuokraaminen on edullisempaa kuin muissa isoissa kaupungeissa. Vuonna 2009 Kouvolaan valmistui 269 uutta asuntoa. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä on valmistunut 113 uutta asuntoa, joista 96 pientaloja. Rakennuslupia on myönnetty yhteensä 234. Asunto ja asuinolot ovat asukkaiden aineellisen hyvinvoinnin peruselementtejä. Asunnottomien määrä on Kouvolassa hieman vähentynyt. Usein ongelmana ei niinkään ole asunnon puute vaan kykenemättömyys asunnosta huolehtimiseen ja asumiseen. 16
Taulukko 6. Vuonna 2010 valmistuneet asunnot ja myönnetyt rakennusluvat Valmistuneet asunnot 1.1.-31.10.2010 asuntojen lukumäärä Myönnetyt rakennusluvat 1.1.-31.10.2010 asuntojen lukumäärä Pientalot 96 119 Rivitalot 7 49 Kerrostalot 66 Kuvio 7. Valmistuneet asunnot 2003-2009, asuntojen lukumäärä 17
2.6. Liikenteellinen saavutettavuus Asumisen, työpaikkojen, kaupallisten palvelujen ja vapaa-ajan palveluiden saavutettavuudella on suuri merkitys asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Tätä voidaan parhaiten edistää huomioimalla asia jo kaavoitusvaiheessa ja suunniteltaessa muuten uusien toimintojen sijoittumista. Hyvinvoinnin kannalta tärkeitä liikenteellisen saavutettavuuden ominaisuuksia ovat liikkumisen sujuvuus, turvallisuus ja esteettömyys sekä liikkumismahdollisuuksien tasapuolisuus eri kulkumuodoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi tietynlainen toimintojen keskittäminen Kouvolassa on perusteltua. Liikenneturvallisuus Liikenneympäristön turvallisuutta parantamalla on mahdollisuus vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin. Valittujen ratkaisujen tulisi tukea valtakunnallisesti asetettua tavoitetta siitä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kouvolan seudulla (Kouvola+Iitti) on vuonna 2007 hyväksytyssä liikenneturvallisuussuunnitelmassa hyväksytty edellä mainittu valtakunnallinen visio pitkän ajan tavoitteeksi. Lyhyemmällä tähtäimellä tavoitteeksi on otettu onnettomuuksien määrän vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Vuosina 2001-2005 seudulla tapahtui keskimäärin 170 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa ja tavoitteeksi on asetettu että vuonna 2015 kyseisen tyyppisiä onnettomuuksia tapahtuu vähemmän kuin 68 kpl vuodessa. Kouvolassa seurataan vuosittain liikenneonnettomuuksien määrää, onnettomuuksien seurauksia ja onnettomuuskeskittymiä. Vuonna 2008 Kouvolan alueella tapahtui 161 kuolemaan tai henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Suunta on oikea, mutta asetetusta tavoitteesta ollaan jäljessä. Vuoden 2008 tietojen perusteella arvioituna pahin kuukausi oli toukokuu, pahin viikonpäivä oli perjantai ja vaarallisin tunti oli 15-16 iltapäivällä. Onnettomuudet tapahtuivat useimmiten päivänvalossa tien ollessa paljas ja kuiva ja sään ollessa kirkas tai pilvipoutainen. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli useimmiten 40 km/h ja risteysvarusteena oli kärkikolmio. Useimmiten onnettomuus tapahtui ajoradalla. Esteettömyys Kouvolan esteettömyysohjelma on hyväksytty valtuustossa 2005. Ohjelman tarkistaminen koko kaupunkia koskevaksi toimenpideohjelmaksi on tarkoitus aloittaa vuonna 2010. Visioksi on asetettu, että vuonna 2015 Kouvola on kaikille esteetön kaupunki, jossa kaikkien ihmisten liikkuminen ja toimiminen on turvallista, omatoimista ja sujuvaa. Uusi kaupunkistrategia ja vammaispoliittinen ohjelma (2010) tukevat kouvolalaisten esteettömyyttä arjessa. Joukkoliikenne Kouvolan kaikille avoin joukkoliikenne perustuu pääosin siirtymäajan liikennöintisopimusten perusteella ajettavaan liikennöitsijävetoiseen liikenteeseen, jota täydentää kaupungin ostoliikenne. Liikenteessä tehtiin vuonna 2009 noin 763.000 matkaa, josta palveluliikenteen ja ostoliikenteen osuus oli 55.000 matkaa. Vuoden 2009 toukokuussa kaupunki teki merkittävän panostuksen joukkoliikenteen tukeen, kun Kouvolassa otettiin käyttöön uusi edullinen kaupunkilippu, jolla voi matkustaa rajattomasti Kouvolan sisällä 30 päivän aikana. Lipun asiakashinta on 40 euroa. Uusi lipputuote on lisännyt merkittävästi kuukausilippujen myyntiä ja kuukausilipuilla tehtyjen matkojen määrää. Suurimmat puutteet Kouvolan joukkoliikennetarjonnassa kohdistuvat nykyisin haja-asutusalueiden liikenteeseen sekä ilta- ja viikonloppuliikenteeseen. Liikenneväylät Kouvolan kaupungin katuverkon pituus on 673 km. Erillisiä kevyen liikenteen väyliä on 268 km ja kaupungin hoidossa olevia jalkakäytäviä on 23 km. Katuverkon kunto on korkeintaan kohtalainen. Liikenneväyliä hoidetaan teknisen lautakunnan hyväksymien standardien mukaan. Vuonna 2009 suoritetussa tyytyväisyystutkimuksessa 43 % vastaajista oli sitä mieltä, että pyörä- ja jalankulkuväyliä oli hoidettu hyvin. 24 % piti hoitoa huonona. Tulos oli selvästi parempi kuin edellisenä vuonna Kouvolassa, Kuusankoskella ja Anjalankoskella suoritetun kyselyn tulos. 18
2.7. Lähiympäristön tila Ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Kaupunkilaisen elinympäristöön kuuluu paitsi kodin, työpaikan ja asiointialueen läheinen asuinympäristö, myös yhä lisääntyvässä määrin liikenne- ja vapaaajanympäristöt. Asuinympäristöstä eri etäisyyksillä olevien vesialueiden, puistojen ja taajamametsien laatu ja saavutettavuus ovat yhä merkittävämpiä ja arvostetumpia hyvinvointitekijöitä asukkaiden kannalta. Pohjaveden ja talousveden laatu Terveysvalvonta valvoo vesihuoltolaitosten toimittaman talousveden laatua säännöllisesti sekä jakaa yksityistalouksille tietoa ja neuvontaa talousvesiasioissa. Raakavetenä käytetään pääosin pohjavettä tai tekopohjavettä. Pintavettä otetaan Pilkanmaan vedenottamolla Kymijoesta. Ilmansuojelu Kouvolan ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1990 lähtien Pohjois-Kymenlaakson kuntien ja teollisuuden yhteistyönä. Vuodesta 2006 tarkkailu on toteutettu Ilmatieteenlaitoksen laatiman seurantasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemilla. Kouvolassa mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja typen oksideja (NO 2, NO ja NO x ), Kuusankoskella mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Lisäksi siirrettävällä asemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) Mäkikylän alueella Kuusankoskella. Kouvolan ilmanlaatu oli vuonna 2009 pääosin hyvällä tasolla, lukuun ottamatta keskustan mittausasemalla mitattuja korkeita hiukkaspitoisuuksia, jotka aiheuttivat myös ohjearvojen ylityksiä. Raja-arvoylityksiä (50 µg/m 3 ) oli kolme, mikä on selvästi alle sallitun (35 kpl/v) määrän. Hiukkaspitoisuuden osalta ilmanlaatu heikkeni mm. tie- ja katupölyistä yksittäisinä vuorokausina huonoksi, hetkellisesti jopa erittäin huonoksi. Typen oksidit ovat tyypillisesti liikenteen aiheuttamia päästöjä, joiden osalta ei todettu ohjetai raja-arvojen ylityksiä. Ilmanlaatu pysyi typen oksidien osalta pääosin hyvänä, ainoastaan lyhytkestoisia inversiosääilmiöistä aiheutuneita ilmanlaadun huononemisia tapahtui, heiketen huonoimmillaan välttävälle tasolle. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia ja niiden osalta ilmanlaatu pysyi hyvällä tasolla. Ilmatieteen laitos on tehnyt Kouvolan ja Iitin seudulle ilmanlaatututkimuksen, jossa arvioitiin leviämismallien avulla alueen energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen päästöjen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksessa tarkasteltuja ilmansaasteita olivat typen oksidit ja hiukkaset. Tutkimus valmistui keväällä 2010. Tämän leviämismallinnuksen tulokset tukivat ilmanlaadun mittauksilla saatua tietoa Kouvolan seudun ilmanlaadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat selkeästi tulevaisuuden haasteita Kouvolassa. Energiantuotanto, energiansäästö, sekä yhdyskuntarakenteeseen, liikennetarpeeseen ja jätteiden käsittelyyn vaikuttaminen ovat kunnan keinoja vähentää kasvihuonekaasuja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee ottaa huomioon maankäytössä, rakentamisessa, riskikartoituksissa ja yhdyskuntien toimintavarmuuden turvaamisessa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös muuten elinympäristön tilaan ja seudun hyvinvointiin. Päästövähennysten lisäksi esim. energiansäästötoimet ja uusiutuvat energianlähteet vahvistavat osaltaan paikallista ja seudullista työllisyyttä sekä omavaraisuutta. Sisäilma Huono sisäilma altistaa ihmisiä terveyshaitoille, joista suurin osa aiheutuu kosteusvaurioiden seurauksena syntyneistä mikrobihaitoista ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Terveysvalvonta suorittaa asuntojen sisäilmatarkastuksia pääsääntöisesti 19
terveyshaittaepäilyn perusteella. Lisäksi ohjauksen ja neuvonnan avulla voidaan lisätä taloyhtiöiden ja asukkaiden vastuuta ja omatoimisuutta laadultaan vähintään tyydyttävän sisäilman ylläpidossa. Kouvolan kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, jonka tavoitteena on huolehtia kaupungin omistamien rakennusten hyvästä sisäilman laadusta. Julkiseen käyttöön tarkoitetut huoneistot tarkastetaan ennen käyttöönottoa. Melu Melu on häiritseväksi, epämiellyttäväksi ja haitalliseksi koettua ääntä, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. Melun on todettu paitsi häiritsevän, myös rasittavan tai vahingoittavan elimistöä fyysisesti ja psyykkisesti. Meluntorjunnalla on merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisessä. Kouvolassa on tehty meluselvitys entisten Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan eteläosien alueelta vuonna 2006. Melualueella asuu huomattava määrä keskusta-alueiden sekä pääväylien ja ratojen varsien asukkaista. Meluhaittoja voidaan vähentää lähtömelutasoa alentamalla (esim. liikennemäärää pienentämällä), melun leviämistä rajoittamalla (meluvallit) ja melulta suojautumalla (äänieristävyyden parantaminen). Melualueella asuvien määrän ja sijainnin selvittämisellä voitaisiin kohdentaa meluntorjuntatoimet ja niiden laatu tehokkaasti. Meluhaittojen vähentäminen vaatii maankäytön suunnittelun, yhdyskuntateknisen suunnittelun, rakennusvalvonnan ja ympäristöpalvelujen yhteistyötä. Ulkoilu- ja virkistysalueet, luonnonympäristö Lähellä sijaitsevat laadukkaat virkistysalueet tukevat omaehtoista liikkumista. Ne myös antavat paikkoja rauhoittumiseen, hiljentymiseen ja palautumiseen. Kouvolan alueella sijaitseva Repoveden kansallispuisto muodostuu laajoista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä ja kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Repoveden reittiverkoston rakenteita on kunnostettu vierailijoiden turvallisuuden parantamiseksi sekä palvelurakenteisiin on kiinnitetty huomiota rakentamalla kolme uutta kaivoa, alueelle on tehty uusi uintipaikka sekä rakennettu kanoottilaiturit. Lähiluonnon monimuotoisuus Monimuotoisesti hoidetut taajamametsät ja virkistysalueet tarjoavat kaikille ulkoilijoille jotakin puistonurmikosta luonnontilaiseen metsään. Taajamametsien hoitotason alueellisella luokittelulla on merkitystä myös luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Rakennettujen virkistysalueiden ja tarjottavien palveluiden turvallisuutta valvoo osaltaan terveysvalvonta, valvonnan piiriin kuuluvat kuluttajapalvelut, joita tarjotaan, suoritetaan, myydään tai muuten luovutetaan. Tällaisia palveluja ovat mm. uimarannat, leikkikentät, ohjelmapalvelut ja yleisötilaisuudet. Vesistöjen tila, uimavedet Kouvolassa vesistöjen hyvä tila ja korkea virkistyskäyttökelpoisuus ovat erittäin tärkeässä asemassa laadukkaan vapaa-ajankäytön kannalta runsaan vapaa-ajanasutuksen ja runsasjärvisyyden takia. Hyvin toimiva jätevesihuolto on avainasemassa erityisesti rantaja pohjavesialueilla vesien laadun kannalta. EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti Suomeen on laadittu vesienhoitoalueittain vesienhoitosuunnitelmat vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Yleisten uimarantojen ja -altaiden veden laatua sekä kohteiden asianmukaista hygienia- ja turvallisuustasoa valvoo terveysvalvonta säännöllisin näytteenotoin ja tarkastuksin. Veden laadun lisäksi tarkastetaan myös rakenteiden ja laitteiden kunto ja turvallisuus sekä pelastusvälineiden riittävyys 2.8. Turvallisuus Kouvolan turvallisuustyön tavoitteena on kehittää toiminta- ja elinolosuhteita kunnassa niin, että asukkaiden ja kunnan työntekijöiden tapaturmat vähenevät, hyvinvointi lisääntyy ja terveydenhuollon kustannukset alenevat. Samalla kehitetään tapaturmaosaamiseen liittyvää tutkimustoimintaa sekä etsitään mahdollisuuksia hyödyntää liiketoiminnallisesti tapaturmien ennaltaehkäisyn toimintamalleja ja tuotteita. Kouvola on hyväksytty 12.6.2008 kansainvälisen Safe Community -verkoston jäseneksi toisena suomalaisena kuntana. Kouvolan turvallisuustyöryhmä on työstänyt vuonna 2010 Kouvolan seudun turvallisuussuunnitelman vuosille 2010-2012 ja Kouvolan kaupunginhallituksen hyväksynyt suunnitelman 12.4.2010. Liite 5. Kouvola rikokset 1000 asukasta kohti vuonna 2008 20
3. Hyvinvointi eri elämänvaiheissa 3.1. Lapset ja nuoret Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan valtuustokausittain suunnitelman siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja kuinka lastensuojelupalveluja järjestetään ja kehitetään. Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2010 Kouvolan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, samoin Kouvolassa on meneillään monia lapsia ja nuoria koskevia kehittämishankkeita. Vuoden vaihteessa 2008/2009 Kouvolan väestöstä lapsia (0-17 -vuotiaita) oli 16.807 eli 19 % koko väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan, mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, 65-vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien osuus Kouvolan väestöstä kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista jopa yli 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 0-18 -vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan 18 %, kun se vuoden 2008 lopussa oli 20 %. Taulukko 7. Alle 18-vuotiaiden prosentuaalinen jakautuminen ikäryhmittäin 31.12.2009 2005 2006 2007 2008 2009 10 suurinta kaupunkia 0-6 -vuotiaat 6,7 6,6 6,5 6,4 6,4 7,6 7-14 -vuotiaat 9,4 9,1 8,9 8,7 8,5 8,0 0-18 -vuotiaat 20.8 20,7 29,5 20,3 19,9 20,3 Vuonna 2008 Kouvolassa oli 9.273 lapsiperhettä. Lapsiperheiden osuus perheistä oli 38,0 %, kun kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 40,1 %. Yksihuoltajaperheitä oli 1.902. Yksihuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Kouvolassa 20,5 % ja kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku oli 23,5 %. (Koulutuksessa) Sivistyspalveluissa kasvun ja oppimisen erityisen tuen palveluja tarjotaan 0-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille tarpeen mukaan. Lukuvuonna 2010-2011 kaupungin perusopetuksen luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 620 oppilasta. Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa toimii kolme ryhmää ja S2 opetuksessa (Suomi toisena kielenä) on 132 oppilasta. Liite 6. Kouvolan kaupungin perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen palvelut Kouvolan perheneuvola tarjoaa apua lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen sekä perheelämään liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa ohjaus-, neuvonta-, tutkimus- ja hoitopalveluja. Vuonna 2009 perheneuvolassa tehtiin 816 tutkimusta, ohjaus- ja neuvontapalveluja oli 885 kpl (201 avioerosovittelua), terapioita ja kuntoutuksia 479 kpl. Lastensuojelun tarve on kasvanut koko 2000- luvun ajan Suomessa. Vuonna 2009 Kouvolassa tehtiin 1921 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 1.245 lasta, luku on 7 % vastaavan ikäisistä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2008 oli 1,4. Luku on hieman pienempi kuin kymmenen suurimman kaupungin vertailuluku 1,6. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lasten määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2008 26 %. Itsetuhoisen käyttäytymisen ja Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start-keskuksen) selvitysten mukaan pahoinpitelyjen, liikenteen tapaturmien ilmaantuvuudessa ja esiintyvyydessä nuoret ovat yliedustettuina. Kouvolalaisille lapsille, nuorille ja aikuisille tehtiin nettikysely 7.-30.9.2009 Kouvolan kaupungin 21
kotisivuilla olevien linkkien kautta. Kyselyssä kysyttiin, mitkä asiat ovat hyvin. Lapset mainitsivat useimmin kaverit, kodin, vanhemmat, perheen sekä harrastukset. Maininnoiksi siitä, minkä asian toivoisi olevan paremmin, nousi toive olla parempi koulussa tai että koulussa olisi kivempaa. Nuorten mielestä kouvolalaisille nuorille kuuluu enimmäkseen hyvää. Parannuksia toivottiin kouluruokaan. vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja käyttövaroihin. Keinoiksi parannuksiin esitettiin koulukuraattoreita ja psykologeja, vanhempien kannustusta ja ylipäänsä kuuntelevia ja nuorista kiinnostuneita aikuisia. Aikuisten mielestä suurimmalle osalle kouvolalaisista lapsista ja nuorista kuuluu hyvää mutta kasvavalle osalle myös huonoa ja osalle tosi huonoa. Monet pelkäsivät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointierojen kasvavan. Vastaajat olivat huolissaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmien laajuudesta ja lisääntymisestä ja niihin liittyvien palvelujen puutteesta.. Kouvola oli mukana vuonna 2008 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä. Kysely tehdään kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoille että ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vertailut tässä kertomuksessa on suoritettu koko maan keskiarvoon tai kymmenen suurimman kaupungin keskiarvolukuihin. Kymmenen suurimman kaupungin tiedot on kerätty vuosien 2007-2008 tiedoista. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyssä poikien ja tyttöjen luvut eroavat toisistaan monen indikaattorin kohdalla ja koulukohtaiset erot ovat suuria myös Kouvolassa. Kouvolassa 11 % pojista ja 7 % tytöistä kertoo tulleensa kiusatuksi koulussa vähintään kerran viikossa tai useammin. Koko maassa vastaavat luvut ovat samansuuntaisia eli 10 % ja 7 %. Pojista 11 % ja tytöistä 7 % tupakoi päivittäin. Koko maassa luvut ovat 10 % ja 7 %. 9 % lukion 1. ja 2.luokan oppilaista tupakoi päivittäin kun ammattiin opiskelevien 1. ja 2. luokan oppilaista tupakoi päivittäin 42 %. Pojista 9 % ja tytöistä 8 % käyttää alkoholia vähintään kerran viikossa. Koko maassa luvut ovat 9 % ja 6 %. Pojista 4 % ja tytöistä 3 % juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran viikossa. Koko maassa on samat luvut. Sen sijaan pojista 7 % ja tytöistä 5 % on kokeillut marihuanaa tai hassista vähintään kerran elämässä kun koko maassa luvut ovat 6 % ja 1 %. Lasten ja nuorten tapaturmien osalta tilanne on ollut Kouvolassa hiukan muuta maata parempi, sillä vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 0-15 vuotiaiden potilaiden määrä oli vuonna 2008 5,4 % vastaavan ikäisistä, kun se koko maassa oli 8,0. 16-24 -vuotiaiden osalta luku Kouvolassa oli 11,7 ja koko maassa 13,4. Kouvolassa toimivan Start-keskuksen (Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus) kahden vuoden aineiston tulosten mukaan nuorten tapaturmat sattuvat usein alkoholin vaikutuksen alaisena. Tutkimuksessa todettiin, että nuorten 15-20 -vuotiaiden sekä tyttöjen että poikien kohdalla alkoholin osuus tapaturmissa lisääntyy huolestuttavasti 16 ikävuoden jälkeen. Taulukko 8. Tuloksia kouluterveyskyselystä Kouvola 10 suurinta kaupunkia % oppilaista % oppilaista Koulukiusatuksi joutuneet 9,12 7,86 Ei yhtään läheistä ystävää 11,4 10,4 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13,38 12,34 Tupakoi päivittäin 15,47 14,26 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17,53 16,59 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5,40 7,53 Vanhemmuuden puutetta 23,46 22,98 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa 54,38 51,55 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 9,39 6,97 Päivittäin vähintään kaksi oiretta 19,00 16,78 Terveydentila keskinkertainen tai huono 17,89 16,27 22
Tyttöjen tapaturmissa alkoholi oli mukana 23 %:ssa ja pojilla 27 %:ssa. Liite 7. 15-20 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien tapaturmat ja alkoholin osuus tapaturmissa Kouvolassa vuonna 2008 oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 -vuotiaita 4,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä ja 16-24 -vuotiaita 5,8 %. Vastaavat luvut koko maan osalta olivat lähes samansuuruisia. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17-vuotiaiden määrä oli 6,2 % vastaavan ikäisistä ja 18-24 -vuotiaiden määrä 8,2 %. Koko maan luvut olivat 5,3 % ja 8,7 %. Näiden lukujen kohdalla on kuitenkin mahdollista, että ne eivät kuvaa pelkästään palvelujen tarvetta vaan myös palvelujen saatavuutta. Sama koskee päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24 -vuotiaiden osuutta vastaavan ikäisistä, joka on 1,2 % Kouvolassa ja 2,8 % koko maassa ja päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15-24 -vuotiaiden osuutta, joka on 2,7 % Kouvolassa ja 1,6 % koko maassa. Tämä saattaa olla yhteydessä kouvolalaisten suureen alkoholin käyttöön yleensä tai päihdehuollon hyvään tarjontaan. Kouvolan lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut järjestää Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Kouvolan alueen lapsiperheille. Asiakkaiden/potilaiden määrä on hieman laskenut, mutta hoitokontaktit ovat olleet tiiviimpiä tai pidempiä. Nuorisopsykiatriseen hoitoon hakeutumisen syynä ovat olleet mm. masentuneisuus, ahdistusoireet, itsetuhoinen käyttäytyminen, psykoottiset tilat, syömisongelmat, perheen kriisitilanteet, kouluvaikeudet ja -poissaolot. Kouvolan poliisiasemalta saatujen tietojen mukaan Kouvolan rikosilmoitusjärjestelmässä on tilastoitu perheväkivaltatapauksia viime vuosina noin 50 tapausta vuodessa. Näihin lukuihin ei sisälly esim. lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä, sillä ne luokitellaan seksuaalirikoksiksi. Käytännössä perheväkivaltajutut ovat pääsääntöisesti lieviä pahoinpitelyjä tai pahoinpitelyjä Poliisin mukaan nuorten tekemät rikokset ovat yleensä lieviä omaisuusrikoksia ja lieviä pahoinpitelyjä. 18-20 vuotiaiden joukossa rikokset ovat jo huomattavasti vakavampia eli varkauksia, törkeitä varkauksia, pahoinpitelyjä, petoksia jne. Rikosten määrä ei ole olennaisesti muuttunut, joten nuorten epäiltyjen määrän kasvu antaa viitteitä tulevasta. Taulukko 9. Lasten- ja nuortenpsykiatrian suoritteet ja asiakkaat vuosina 2008 ja 2009 Lastenpsykiatria (alle 13-v.) Nuorisopsykiatria(13-17-v) 2008 2009 2008 2009 Poliklinikkakäyntejä 1.218 1.222 3.792 3.911 Asiakkaita 164 160 345 326 Hoitopäiviä 922 1.378 1.774 1.849 Potilaita 24 21 39 38 Taulukko 10. Rikoksesta epäiltyjen kouvolalaisten (alle 15-vuotiaat 20-vuotiaat) määrä Kouvolan poliisiasemalla ikäryhmittäin vuosina 2006-2009. 2006 2007 2008 2009 (30.11.) Alle 15-vuotiaat 59 92 102 97 15-17 -vuotiaat 263 312 369 405 18-20 -vuotiaat 539 648 715 817 Yhteensä 861 1052 1.186 1.319 23
3.2. Työikäiset Terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää ja ylläpitää monin tavoin. Useimmat tärkeimmistä terveysongelmistamme liittyvät elintapoihin, joihin pystytään vaikuttamaan. Liikunnallisesti aktiivisen, ravitsemuksellisesti kohtuullisen ja terveellisen sekä raittiin ja tupakoimattoman elämäntavan on todettu ennaltaehkäisevän sekä sydän- ja verisuonitauteja että monia muita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terve ikääntyminen). Sosiaalinen tuki on myös merkityksellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Terveyserojen syyt koskettavat monia yhteiskunnan alueita ja politiikan lohkoja. Taustalla on monimutkainen tekijöiden verkko. Terveyseroihin vaikuttavat muun muassa köyhyys, vähäinen koulutus, huonot asumis- ja työolot ja auttavien sosiaalisten verkostojen puute. Terveyseroja aiheuttavat myös erot elintavoissa. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen koskettavat jokaista työikäistä työssäkävijää. Ihmisen hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä. Korkea työttömyys, josta huomattava osa on pitkäaikaistyöttömyyttä ja toistuvaistyöttömyyttä, on keskeinen yhteiskunnallinen ongelma. Pitkittyessään työttömyys on vakava syrjäytymisen riskitekijä. Erityisesti nuoret, joiden koulunkäynti on keskeytynyt tai peruskoulu on huonosti suoritettu ja joilla ei ole suunnitelmia ammatillisesta koulutuksesta, ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ja Kouvolan kaupunki perustivat syksyllä 2009 työryhmän laatimaan alueelle työvoimapoliittisen suunnitelman. Työvoimapoliittinen suunnitelma on valtuustokaudeksi kerrallaan laadittava työllisyyden edistämisen strateginen asiakirja, jossa määritellään yhteiset tavoitteet, linjaukset ja periaatteet alueelliselle työvoima-politiikalle ja johon kirjataan keskeiset yhteistyömuodot. Kouvola kaupunkiyhteisönä on tällä hetkellä monelta taholta tulevien muutospaineiden kohteena. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen käynnistymisvaihe iski seutuun ensimmäisten joukossa. Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistyminen vuoden 2009 alussa loi omat muutospaineensa, mutta on toisaalta yksi ratkaisu elinvoiman säilyttämisessä. Kehittämistoiminta edellyttää eri tahojen laajaa yhteistyötä ja erilaisten voimavarojen yhdistämistä käytännön toimenpiteiden tueksi. Vuonna 2009 nuorten (alle 25-vuotiaat) työttömien määrä lisääntyi nopeasti ja jyrkemmin kuin kokonaistyöttömyys. Työmarkkinoille tulevien vastavalmistuneiden nuorten työllistyminen on myös vaikeutunut. Työpaikkoja on avautunut aiempaa vähemmän, kun monilla aloilla tuotantoa on vähennetty ja työvoimaa sopeutetaan sen mukaan. Vaikka eläkkeelle poistuvien määrä tulee suurten ikäluokkien myötä edelleen kasvamaan, työpaikkoja ei avaudu vastaavasti, koska kaikkea poistumaa ei korvata uusia työntekijöitä palkkaamalla. Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä on lisääntynyt ja työllistyminen on entisestään vaikeutunut. Taantuman jatkuessa uhkana on pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen kasvuun ja varhaiseläke ratkaisujen lisääntyminen. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat erityisesti vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät sekä monet maahanmuuttajat. Lähde: TEM, työnvälitystilasto TK4 Kuvio 8. 15-29 -vuotiaat työnhakijat Kouvolan työ- ja elinkeinotoimistossa 24