Maa-ainesten ottamissuunnitelma ja ympäristölupahakemus. Viklansuonharjun sora-alue, Joensuu. Soravikla

Maa-ainesten ottamissuunnitelma ja ympäristölupahakemus Viklansuonharjun sora-alue, Joensuu Soravikla 167-417-6-25 22.2.2019

2 (29) SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 5 2 TIEDOT HANKKEESTA 6 2.1 Hakija 6 2.2 Alue ja laitos 6 2.3 Lupahistoria 7 2.4 Toiminnot, joille lupaa haetaan 7 2.5 Suunnitelma-aineisto 8 3 TIEDOT SUUNNITTELUALUEESTA JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ 8 3.1 Sijainti ja tieyhteydet 8 3.2 Kiinteistöt ja niiden omistajat 8 3.3 Sijaintipaikan rajanaapurit ja muut asianosaiset 9 3.4 Kaavoitus 11 3.5 Maaperä ja topografia 12 3.6 Maankäyttö ja maisema 13 3.7 Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet 14 3.8 Pohjavesiolosuhteet 14 3.8.1 Pohjavesiesiintymän hydrogeologinen yleiskuvaus ja antoisuus 14 3.8.2 Pohjaveden havaintopaikat 14 3.8.3 Pohjaveden korkeudet ja virtaussuunnat 15 4 OTTAMISTOIMINTA 16 4.1 Otettava kiviaines ja sen käyttö 16 4.2 Suunnittelualue, pinta-alat, ottamismäärät ja -aika 16 4.3 Ottamisjärjestys, vaiheistus ja ottamistasot 17 4.4 Koneet ja laitteet 17 4.5 Turvallisuus ja merkinnät 17 4.6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 17 5 LAITOKSEN TOIMINTA 18 5.1 Yleiskuvaus toiminnasta 18 5.2 Murskaus 18 5.2.1 Tuotantoprosessi 18 5.2.2 Murskauslaitoksen sijainti 19 5.3 Päällysteasema 19 5.4 Tuotteet ja tuotantomäärät 19 5.5 Toiminta-ajat 19 5.6 Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä veden käyttö 20 5.7 Energian käyttö 21 5.8 Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi 21 5.9 Liikenne ja liikennejärjestelyt 21 6 LAITOKSEN TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT SEKÄ NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN 22

3 (29) 6.1 Päästöt ilmaan 22 6.2 Melu 22 6.3 Päästöt veteen ja maaperään 23 6.4 Jätteet 23 7 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 24 8 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMINEN 25 9 TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI 26 10 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, LUONNONOLOSUHTEISIIN JA POHJAVESIIN 27 10.1 Vaikutukset maisemaan, luonnonolosuhteisiin ja pinta- ja pohjavesiin 27 10.2 Melu- ja pölyvaikutukset 27 11 JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ 28 12 LÄHDELUETTELO 29

4 (29) LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Sijaintikartta Kiinteistörekisterin karttaote Lainhuutotodistus Rajanaapurit ja muut asianosaiset Liite 5. Pohjaveden havaintotiedot v. 1997-2018 Liite 6. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 7. Ottamissuunnitelmapiirustukset 1:2 000; 1:2 000/1:400

5 (29) 1 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Tämä suunnitelma sisältää maa-aineslain mukaisen ottamissuunnitelman sekä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen. Maa-aineslupaa haetaan soran ottamiseen ja ympäristölupaa soran murskaukseen siirrettävällä murskauslaitoksella sekä siirrettävälle asfalttiasemalle.

6 (29) 2 TIEDOT HANKKEESTA 2.1 Hakija Hakija Destia Oy, Kiviaines Yhteystiedot Neilikkatie 17 PL 206 01301 Vantaa Y-tunnus 2163026-3, kotipaikka Vantaa Yhteyshenkilöt Lupa-asiat: Tiina Ullgren, maa-ainesvastaava, p. 040 647 1859 Microkatu 1, PL 1188, 70211 Kuopio Työmaatoiminta: Mikko Soininen, myyntipäällikkö, p. 050 568 6011 Microkatu 1, PL 1188, 70211 Kuopio Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@destia.fi Ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, vakuutusnumero 0297960000 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001, viimeisin auditointi 12.12.2017 2.2 Alue ja laitos Kiinteistöt Soravikla 167-417-6-25 Omistaja Kunta ja kylä Tieosoite Kiinteistön pinta-ala Suunnittelualueen pinta-ala Ottoalueen (=kaivualue) pinta-ala Kokonaisottomäärä Laitos Destia Oy Joensuu, Uskaljärvi Uskalintie 1003 (yhteys myös Uskalintie 1025:n kautta) 3,858 ha 3,858 ha n. 2 ha 100 000 m 3 ktr Siirrettävä murskauslaitos sekä siirrettävä päällysteasema. Toiminnassa käytetään aliurakoitsijoita. Yhteystiedot ilmoitetaan urakkakohtaisesti.

7 (29) 2.3 Lupahistoria Viklansuonharjun alueella on ollut maa-ainesten ottoa noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Viimeisimmän maa-ainesluvan on myöntänyt Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta (27.2.2009, 53 ) 125 000 m 3 kokonaisottomäärälle. Lupa päättyy 25.2.2019. Tätä ennen alueella on ollut Kiihtelysvaaran kunnan 18.2.1999 myöntämä maa-ainesten ottolupa. Alueella on myös Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan (24.6.2013, 80) myöntämä ympäristölupa soran murskaukselle ja asfalttiaseman sijoittamiselle; lupa on voimassa 28.2.2019 saakka. 2.4 Toiminnot, joille lupaa haetaan Maa-aineslupa Destia Oy hakee Joensuun kaupungin lupaviranomaiselta maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseen 100 000 m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Ympäristölupa Destia Oy hakee Joensuun kaupungin lupaviranomaiselta ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 27 :n 1 momentin mukaista ympäristölupaa siirrettävälle murskauslaitokselle, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 e) ja lupaa päällysteen valmistukselle siirrettävällä asfalttiasemalla. Koska toiminta sijaitsee vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, asfalttiasematoimintaa ei voi rekisteröidä ja toiminnalle on haettava ympäristölupa (YSL 28 ). Toimialaluokitukset (TOL2008): 08120, kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus sekä 23990 muualla luokittelemattomien ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 mukainen aloittamislupa. Luvanvaraisten toimintojen aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Destia Oy hakee alueelle maa-aineslain (555/1981) 21 :n mukaista lupaa aloittaa maaainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Alueelle haetaan myös ympäristönsuojelulain 527/2014 199 mukaista lupaa aloittaa lupamääräysten mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksenmukainen toiminta koskee toiminnan jatkamista alueella, jolla on ollut maaainestenottoa ja jalostusta jo aiemmin. Alueella on ollut voimassa luvat maa-ainesten ottamiseen ja ympäristölupa soran murskaukseen sekä siirrettävälle asfalttiasemalle. Kyseessä ei ole uusi toiminta tai alueen laajentuminen. Toiminta ei sijoitu erityisen luonnontilaiselle alueelle, vaan avatulle maaainestenottoalueelle. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole nykyisen toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Etäisyys asutukseen on tehtyihin selvityksiin

8 (29) perustuen riittävä. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, melu ja pöly, ovat toiminnanaikaisia, eivät pysyviä. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöksiä ja niiden ehtoja. Toimintaa tarkkaillaan tässä suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja mahdollisiin ympäristöriskeihin on varauduttu. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan lykkääntyminen mahdollisen valitusprosessin ajaksi sen sijaan aiheuttaa hakijalle merkittävää liiketaloudellista haittaa. Toiminnan aloittaminen ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 2.5 Suunnitelma-aineisto Tämän suunnitelman pohjana ovat alueen aiemmat ottamissuunnitelmat, aiemmat viranomaisluvat ja niihin liittyvät hakemukset, lausunnot, ympäristöhallinnon paikkatietoaineisto, alueella tehnyt tarkkailutulokset, maastohavainnot ja hakijan kokemus aiemmista vastaavista hankkeista. Suunnitelmapiirustukset perustuvat Destian vuonna 2018 tekemään UAV-kartoitukseen. Mittausaineisto on yhdistetty aikaisemman mittausdatan kanssa ja niistä on laadittu maastomalli, jota on käytetty korkeuskäyrien tulostuksessa, massalaskelmissa sekä leikkauspiirustusten teossa. Suunnitelmapiirustuksissa on käytetty tasokoordinaattijärjestelmää ETRS-GK30 ja korkeusjärjestelmää N2000. Ero N60 ja N2000 järjestelmien välillä on alueella noin 0,20 metriä (N2000 = N60 + 20cm). 3 TIEDOT SUUNNITTELUALUEESTA JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ 3.1 Sijainti ja tieyhteydet Suunnittelualue sijaitsee Viklansuoharjun sora-alueella Joensuun kaupungin, Kiihtelysvaaran Uskaljärven kylässä. Alueesta käytetään nimitystä Viklansuonharjun soraalue. Viklansuon sora-alue sijaitsee Uskalintien eteläpuolelle jäävässä harjujakson osassa, joka jatkuu etelään päin ja liittyy länsipuolella kulkevaan luode-kaakkoissuuntaiseen Punkaharjuun. Alue sijaitsee noin 400 metrin päässä Uskalintiestä. Kulku alueelle tapahtuu Uskalintie 1003:n kohdalta erkanevaa työmaatietä pitkin. Alueen sijaintikartta on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1. Alueen koordinaatit. N E ETRS-TM35FIN 6920517 681134 ETRS-GK30 6923420,104 3681373,411 YKJ 6918480,651 30525990,419 3.2 Kiinteistöt ja niiden omistajat Suunnittelualue sijoittuu kiinteistöille Soravikla 167-417-6-25 (kuva 1). Kiinteistön omistaa Destia Oy. Kiinteistörekisterin karttaote on esitetty liitteenä 2 ja hakemuksen kohteena olevan kiinteistön lainhuutotodistus on esitetty liitteenä 3.

9 (29) Kuva 1. Kiinteistö Soravikla. 3.3 Sijaintipaikan rajanaapurit ja muut asianosaiset Ottotoiminnan kohteena olevilla kiinteistöillä on kaksi rajanaapurikiinteistöä (kuva 2). Suunnittelualueen läheisyydessä on myös asuttuja ja lomakiinteistöjä. Lähin asutus (600 metriä tai alle suunnittelualueesta) ja sen sijainti suunnittelualueeseen nähden on esitetty kuvassa 2 ja taulukossa 2. Etäisyys on esitetty kiinteistön rajaan saakka, eli todellinen etäisyys murskauslaitokseen on taulukossa esitettyä pidempi. Rajanaapurien ja muun lähialueen asutuksen yhteystiedot on esitetty suunnitelman liitteessä 4.

10 (29) B A C 167-417-6-33 167-417-13-31 H D F E G Kuva 2. Suunnittelualue (vihreä rajaus), rajanaapurikiinteistöt (valkoinen fontti) ja lähin asutus (kirjaimet). Taulukko 2. Lähin asutus, asutuksen tyyppi, osoite ja etäisyys suunnittelualueen. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon (Lähde: Maanmittauslaitos, Paikkatietoikkuna). Kiinteistö Tyyppi Osoite Etäisyys suunnittelualueeseen (m) A 167-417-6-32 Vakituinen Uskalintie 1023 260 asunto B 167-417-9-3 Vakituinen Uskalintie 1020 397 asunto C 167-417-5-29 Vakituinen Uskalintie 1001 390 asunto D 167-417-1-19 Vakituinen Sammalvaarantie 105 460 asunto E 167-417-1-2 Loma-asunto Sammalvaarantie 105 540 F 167-417-1-5 Loma-asunto Sammalvaarantie 128 505 G 167-417-1-7 Loma-asunto Sammalvaarantie 136a 600 H 167-417-13-32 Vakituinen asunto Sammalvaarantie 136b 530 Hankkeen lähialue on haja-asutusaluetta. Lähimmät rakennukset sijaitsevat Uskalintien ja Sammalvaarantien varrella. Lähimpään, ympärivuotisessa käytössä olevaan asuinrakennukseen (167-417-6-32, Paasula) alueen rajalta on matkaa noin 260 metriä. Murskauslaitos sijoitetaan alueelle kuitenkin niin, että etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on vähintään 300 metriä.

11 (29) 3.4 Kaavoitus Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M sekä muu tärkeä pohjavesialue pv-2 (kuva 3). Kuva 3 Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020. Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistemässä alueella on pohjavesialuemerkintä pv. Kaavamääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Ote Pohjois-Karjalan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä esitetty kuvassa 4. Yhdistelmä sisältää vahvistetut merkinnät kaavoista: Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, vahvistettu valtioneuvostossa 20.12.2007; Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava, vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010; Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava, vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014 sekä Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava, vahvistettu ympäristöministeriössä 18.8.2016.

12 (29) Kuva 4. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta. 3.5 Maaperä ja topografia Viklansuonharjun sora-alue kuuluu laajaan noin 40 ha:n laajuiseen moreeniselänteen jakamaan kaksiosaiseen Punkaharju -nimiseen harjumuodostelmaan. Ottoalueen korkeimmat kohdat kohoavat noin 15 metriä viereisen suon pintaa korkeammalle. Seudun maaperäkartta on esitetty kuvassa 5. Lähin pintavesistö on noin 150 m päässä ottoalueen itäpuolella virtaava oja/puro. Puro virtaa pohjoisesta Silmäsuosta harjujen välissä ja peltoalueen rajalla etelään Lehmilampeen. Ojan ja ottoalueen väliin jää korkea harjanne.

13 (29) Sora- ja hiekkamoreeni Harju, delta, sanduri, lajittunut reunamuodostuma Prekvartäärisen kallioperän paljastumia Kuva 5. Alueen maaperäkartta. Suunnittelualue on rajattu vihreällä viivalla. 3.6 Maankäyttö ja maisema Suunnittelualue on olemassa oleva soranottoalue, josta on otettu maa-aineksia jo kahden vuosikymmenen ajan. Ympäristö on maastonmuodoiltaan hyvin voimakkaasti vaihtelevaa harjumaisemaa. Alueen lounaispuolella sijaitsee suoalue ja kaakkoispuolella ottorintauksen takana pellot. Muuten alue on talousmetsän ympäröimä. Suunnittelualue rajoittuu luonnon- ja maisemasuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaseen Punkaharju-Lehmilammen harjualueeseen (Joensuun seudun POSKI 2002, arvoluokka 4). Harjualueen arvokkaimmat alueet sijaitsevat toiminta-alueen etelä- ja länsipuolella. Pohjavesien suojelun ja kiviainesten oton yhteensovittamisprojektin inventointien perusteella sora-alue kuuluu rajoitettuun maa-ainestenottoon soveltuvaan alueeseen. Alue on merkitty EO1-p- merkinnällä eli soranottoalueeksi, jossa on otettava huomioon pohjavesien suojelu. Alue ei ole luonnontilainen. Puusto ja suurin osa pintamaista on poistettu alueelta aikaisempien ottojen yhteydessä, mutta ottamattomalle alueelle on sen jälkeen kasvanut pienipuustoista sekametsää. Toiminta-alueen ja ympäristössä olevien rakennusten väliin jää lähes kymmenmetriset rintaukset. Ottamistoiminta ei tule näkymään asutukselle eikä läheiselle paikallistielle väliin jäävän etäisyyden sekä metsän vuoksi. Suunnitellun toiminnan vaikutusalueella ei ole havaittu tai muuten tiedossa olevia, merkittäviä luonnon- tai maisemansuojeluun liittyviä arvoja tai uhanalaisten lajien esiintymiä.

14 (29) 3.7 Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet Suunnitellulla ottoalueella ei ole havaittuja tai muuten tiedossa olevia erityisiä luontoarvoja. Alueella kasvaa tavanomaista talousmetsää. Varttuneempi puusto on tilalta pääosin poistettu aiempien lupakausien aikana ja alue on osittain hakkuun jäljiltä luontaisesti taimettunut pohjois- ja eteläpäässä. Alueen luoteispuolella on suoalue. Muilta osin aluetta ympäröi idässä ja lännessä kuusimetsä sekä peltoalue kaakkoispuolella. Pohjois- ja eteläpuolella kasvaa kuusi- ja mäntymetsää. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on alueen luoteispuolella noin 2,6 km etäisyydellä sijaitseva Sitkansolan luonnonsuojelusalue. Lähin Natura-alue on Kangasvaaran-Kenraalikylänlammet (FI0700147), joka sijaitsee noin 7 km ottoalueesta kaakkoon. 3.8 Pohjavesiolosuhteet 3.8.1 Pohjavesiesiintymän hydrogeologinen yleiskuvaus ja antoisuus Suunnittelualue kuuluu Punkaharjun II-luokan pohjavesialueeseen eli vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,98 km 2 ja siinä arvioidaan muodostuvan pohjavettä 1100 m 3 /d. Alueella ei ole vielä tutkittu vedenottopaikkoja eikä tehty pohjavesien suojelusuunnitelmaa. Punkaharjun pohjavesialueen muodostaa vaihteleva sekä lajittunutta että huonosti lajittunutta ainesta sisältävä jokseenkin epämääräinen kerrostuma. Paikoin alueella on havaittavissa moreeniakin, kuten myös kalliopaljastumia. Muodostumassa on kuitenkin lajittunutta karkeaakin materiaalia, joten aluetta voidaan pitää pohjaveden muodostumisen kannalta merkittävänä. Ympäröiviltä kallioalueilta saattaa vesiä valua pohjavesialueelle, mutta ne eivät liene merkittäviä. Pohjavesiä purkautuu kankaalle lähinnä muodostuman eteläosissa, esim. Lehmilammen viereisistä lähteistä. Lähin lähde sijaitsee noin 250 m toiminta-alueen lounaispuolella. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita, mutta lähialueen rakennuksissa on käytössä omat talousvesikaivot. Useat lähialueen kaivot on muutettu porakaivoiksi 1999-2002 välisenä aikana, jolloin pohjaveden pinnat olivat yleisesti alhaalla aiheuttaen kaivojen kuivumista. 3.8.2 Pohjaveden havaintopaikat Suunnittelualueen pohjaveden korkeutta on seurattu säännöllisesti vuodesta 1997 lähtien. Lupavelvoitteena vuodesta 2009 lähtien on tarkkailtu pohjaveden pinnankorkeutta tarkkailuputkesta kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Pohjavesiputki on asennettu alueen pohjoispuolelle. Putken pää on tasossa +125,78 (N60) / 125,98 (N2000). Tarkkailuputken sijainti on esitetty kuvassa 6.

15 (29) Kuva 6. Pohjaveden havaintopisteen sijainti Viklansuonharjun sora-alueella. 3.8.3 Pohjaveden korkeudet ja virtaussuunnat Ottoalueella pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee keskimäärin välillä +118,16 +119,86 (N2000) / +117,96 +119,66 (N60). Punkaharjun pohjavesialueelta pohjavesi purkautuu kankaalle alueen eteläosissa. Liitteessä 5 on esitetty kooste Viklansuonharjun sora-alueen pohjaveden pinnantarkkailutuloksista vuosilta 1997-2018.

16 (29) 4 OTTAMISTOIMINTA 4.1 Otettava kiviaines ja sen käyttö Otettava kiviaines on soraa ja hiekkaa (kuva 7). Kiviaines käytetään joko sellaisenaan tai jalostetaan seulomalla tai murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Kiviaines käytetään tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Kuva 7. Otettava kiviaines on soraa. 4.2 Suunnittelualue, pinta-alat, ottamismäärät ja -aika Suunnittelualue on suunnittelun ulkoraja ja sen pinta-ala on 3,858 ha. Suunnittelualueeseen sisältyy kaivualueen lisäksi sen ympärille jätettävä suojapuusto sekä maisemointi kokonaisuudessaan ml. aiemmin otettu alue, tukitoimintojen alue, tuotteiden ja pintamaan varastointi, kulkuyhteydet jne. Varsinainen kaivualue eli ottoalue on se alue, jolta maa-ainesta otetaan. Kaivualueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria ja se vastaa aikaisemman maa-ainesluvan mukaista kaivualuetta. Kokonaisottamismäärä on 100 000 m 3 ktr. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on noin 10 000 m 3 ktr. Määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi vuosittain markkina- ja työtilanteen mukaan.

17 (29) 4.3 Ottamisjärjestys, vaiheistus ja ottamistasot Ottamistoimenpiteet on selvitetty liitteen 7 ottamissuunnitelmapiirustuksessa. Maaainesten ottaminen on tarkoitus jatkaa nykyistä monttua laajentaen; kaivualueen raja on sama kuin aikaisemmassa maa-ainesluvassa. Kaivaminen ulotetaan alimmillaan tasoon +125,00 (N2000), kulloinkin tarvittavia maaaineksia hyödyntäen, kaivusyvyyden ollessa 0-11 m. Alin ottotaso on vähintään viisi metriä havaitun ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Ottoalueen länsirajalla olevaa suota vasten jätetään kaivamaton luonnontilainen harjanne, eikä tälle alueelle myöskään läjitetä ylijäämämassoja. Alueella olevat pintamaat läjitetään ottamisalueen reunoille, käytettäväksi myöhemmin maisemoinnin yhteydessä. Alueen maisemointi ja jälkihoito tehdään liitteenä 7 esitetyn maastonmuotoilukartan mukaisesti, luiskat peitetään alueelta kuoritulla pintamaalla. Tarpeen vaatiessa verhoilutai luiskausmateriaalina voidaan käyttää muualta tuotuja puhtaita maa-aineksia, jotka tarvittaessa hyväksytetään kunnan maa-ainesten ottoa valvovalla viranomaisella. Jälkihoito ja alueen tuleva käyttö on kuvattu tarkemmin kappaleessa 11. 4.4 Koneet ja laitteet Ottamisessa käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita: kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää siirrettävää seulaa. Murskauslaitokselle haetaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Maaaineksen kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. 4.5 Turvallisuus ja merkinnät Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmioin tai -merkein siten, että ottamissyvyyttä ja -tasoa voidaan seurata ja valvoa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset merkitään suojanauhalla turvallisuuden varmistamiseksi. Kulku jo maisemoiduille alueille estetään. Suojaetäisyys naapurikiinteistöihin on vähintään kymmenen (10) metriä. 4.6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Pintamaa on poistettu aikaisempina toimintavuosina noin 1,6 hehtaarin suuruiselta alueelta ja läjitetty alueen reunoille. Varastossa olevaksi määräksi arvioidaan noin 5 000 m 3. Pintamaat on välivarastoitu otetun alueen reunoille. Kaivualueella on vielä yhteensä noin 1 hehtaarin alueella pintamaa poistamatta. Välivarastoitavaa pintamaata syntyy tältä alueelta arviolta noin 5 000 m 3 (kuorittava ala n. 70 000 m 2, pintamaakerroksen keskimääräinen paksuus 0,5 m). Koska maisemointia tehdään ottamisen aikana, todellinen kerrallaan varastossa oleva määrä on korkeintaan tämän suuruinen tai pienempi. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen maa-aines hyödynnetään. Pintamaa hyödynnetään kokonaisuudessaan alueen

18 (29) kasvukerroksessa ottamisen päätyttyä. Mahdollinen jalostukseen kelpaamaton maa-aines esim. moreeni hyödynnetään alueen muotoilussa. Pintamaat sijoitetaan siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun huonontumista. Varastointi tehdään luonnontilaisella, pintamaan omaavalla alueella. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 6. 5 LAITOKSEN TOIMINTA 5.1 Yleiskuvaus toiminnasta Viklansuonharjun sora-alueella murskataan alueelta otettavaa kiviainesta tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Kiviaines on soraa. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 10 000 tonnia, maksimissaan 40 000 tonnia/toimintavuosi. Alueella ei ole murskaustoimintaa joka vuosi. Lisäksi alueella voidaan valmistaa kevytasfalttia eli PABB-massaa 1-2 kertaa lupa-aikana, keskimäärin 5 000 t /toimintavuosi ja enintään 10 000 t/toimintavuosi. Toiminta sijoittuu kiinteistöille Soravikla 167-417-6-25, joilla on jo ennestään soranottoa ja jalostusta sekä lupa valmistaa kevytasfalttia. Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen, mutta toimintajaksot voivat ajoittua ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, yleensä joka kolmas vuosi, jolloin toiminnassa on välivuosia. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 1-2 viikkoa. Rakentaminen painottuu kesäkauteen, joten myös kiviaineksen otto- ja myyntitoiminta on aktiivisempaa kesäaikaan. Päällystemassan valmistusta on arviolta korkeintaan kerran viidessä vuodessa. Yhden valmistusjakson kesto on noin 1-2 viikkoa ajoittuen kesä-lokakuun väliseen aikaan. Murskauslaitos ja muu kalusto ovat siirrettäviä eli laitokset tuodaan alueelle jokaista toimintajaksoa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Työmaa-alue pidetään siistinä maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti ja asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Toiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ja siistitään viranomaislupien mukaisesti ja se palautuu metsätalouskäyttöön. 5.2 Murskaus 5.2.1 Tuotantoprosessi Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Murskausprosessissa kiviaines syötetään syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen hihnakuljettimilla väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes saadaan aikaan haluttu lopputuote. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa.

19 (29) Murskattavan kiviaineksen syöttö murskaimeen tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Murskauksen yhteydessä alueella toimii yleensä yksi kaivinkone ja kaksi pyöräkuormaajaa. Murskauslaitoksen toimiessa alueella on lisäksi laitoksen työntekijöiden toimisto- ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitokset ovat aliurakoitsijan omistuksessa. 5.2.2 Murskauslaitoksen sijainti Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle ottorintausta, sille alueelle, josta soraa kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetus- ja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät. Koska ottamisen paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee. 5.3 Päällysteasema Päällysteasema sijoitetaan ottoalueen alimmalle tasolle. Päällysteasemalla valmistetaan pelkästään kevytasfalttia eli PABB-massaa. Valmistus tapahtuu ns. turboasemalla, jossa murske syötetään turbokonttiin ja lämmitetään kuumalla vesihöyryllä. Täten kiviaineksen lämmityksessä tarvittava polttoöljymäärä on huomattavasti vähäisempi verrattuna perinteisen asfalttiaseman kuivausrummusta tapahtuvaan kuivausprosessiin. Lämmityksen jälkeen murske menee vinokuljetinta pitkin sekoittajaan. Sekoittajassa murskeeseen sekoitetaan bituminen sideaine, jonka jälkeen valmis massa pudotetaan kuljetusvälineeseen ja kuljetetaan käyttökohteelle kuorma-autolla, jossa on päällystemassan kuljetuslava. 5.4 Tuotteet ja tuotantomäärät Murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 10 000 tonnia /toimintavuosi, enintään 40 000 tonnia/toimintavuosi. Vuorokaudessa murskattava määrä on tuotettavasta lajikkeesta riippuen 1 500-4 000 tonnia. Murskelajikkeet varastoidaan kasoihin suunnittelualueelle. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen. Lisäksi alueella voidaan valmistaa kevytasfalttia eli PABB-massaa 1-2 kertaa lupa-aikana, keskimäärin 5 000 t /toimintavuosi ja enintään 10 000 t/toimintavuosi. 5.5 Toiminta-ajat Murskeen tuotanto tapahtuu jaksoittain, yleensä yksi urakka keväisin ja/tai syksyisin. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 1-2 viikkoa. Esimerkiksi keskimääräisenä tuotantovuonna eli murskausmäärän ollessa 10 000 tonnia (oletuksena päivittäinen tuotantomäärä 2 000 tonnia) murskausjakson kesto on 5 työpäivää.

20 (29) Kiviaineksen myynti riippuu kysynnästä, mutta myyntikuormausta ja kuljetuksia voi olla ympäri vuoden. Päivittäiset toiminta-ajat ovat: - murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 22.00 välisenä aikana, - rikotus arkipäivisin (ma-pe) klo 8.00 ja 18.00 välisenä aikana, - päällystemassan valmistus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 18.00 välisenä aikana, - kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 mukainen aloittamislupa (ks. kappale 2.4). 5.6 Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä veden käyttö Tuotannon raaka-aine on paikalta otettava luonnonsora. Raaka-aineiden ja polttoaineiden määrät on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Raaka-aineet ja polttoaineet. Materiaali Tuotantomäärä / toimintavuosi Keskiarvo Maksimi Raaka-aineet Paikalta otettu luonnonsora 10 000 t 40 000 t Polttoaineet Kevyt polttoöljy 8,4 t 33,6 t Arvio polttoöljyn kulutuksesta on keskiarvo, joka perustuu Destia Oy:n ja sen aliurakoitsijoiden murskausasemilla kulutetun polttoöljyn ja tuotettujen materiaalien määrään (polttoöljyn kulutus tonneina / tuotettu tonni mursketta). Valmistettaessa päällystemassaa 5 000 tonnia polttoaineenkulutus on arviolta noin 5,0 t ja vastaavasti 10 000 tonnin tuotantomäärällä kevyen polttoaineen kulutus on noin 10,0 t. Päällystemassan valmistukseen käytetään bitumia keskimäärin 200 t/kerta tai enintään 400 t/kerta. Polttoöljyä varastoidaan murskaustoiminnan aikana enintään 10 tonnia ja päällystetoiminnan aikana enintään 27 tonnia kerrallaan kaksoisvaippasäiliöissä tai normaalisäiliöissä, jotka on sijoitettu suoja-altaaseen. Polttoaineiden jakelulaitteet on varustettu ylitäytön estojärjestelmällä. Laitosten polttoöljy tuodaan paikalle säiliöautolla. Työkoneiden työmaasäiliö sijoitetaan suojatulle tukitoimintojen alueelle. Hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan murskausasemalla enintään 200 kg, päällysteasemalla 500 kg. Säilytys tapahtuu lukitussa varastokontissa, jonka alustan maaperä suojataan. Vettä käytetään tarvittaessa murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi tuodaan paikalle säiliöautolla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m 3 /vrk. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta 100-200 litraa/vrk. Toiminta-alueella ei säilytetä toiminta-jaksojen ulkopuolella polttoöljysäiliöitä ja kalustoa.

21 (29) 5.7 Energian käyttö Murskauslaitoksen energianlähteenä ovat tavanomaiset polttomoottorit tai sähkövirta, joka tuotetaan aggregaatilla. Työkoneiden ja seulan polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. 5.8 Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi Työn ajaksi tukitoiminta-alueelle sijoitetaan toimisto- ja taukotilat, työmaasäiliö työkoneiden tankkausta varten sekä jätteiden varastoinnin ja lajittelun konttivaunu. Työkoneet paikoitetaan tukitoiminta-alueelle, jonka paikka kunkin toiminnan alkaessa sovitaan kunnan ympäristöviranomaisen kanssa. Sijoituspaikka riippuu työ- ja varastointiolosuhteista, mutta aina paikassa, jossa suojakerroksen paksuus pohjaveteen on vähintään viisi metriä. Alueella ei ole pysyviä polttoainesäiliöitä, vaan murskauslaitos, seula ja työkoneet tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta. Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Työntekijä suojaa laitoksen ja säiliöauton välisen alueen valumakaukalolla. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastoitava määrä on enintään 200 kg. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. 5.9 Liikenne ja liikennejärjestelyt Ajettaessa kiviainesta suoraan murskauslaitokselta kohteelle raskasta liikennettä on keskimäärin 10-30 käyntiä/vrk, muutoin raskaan liikenteen osuus on vähäistä. Liikenteen määrä vaihtelee murskeen menekin mukaan. On myös kausia, yleensä välivuodet, jolloin alueella ei ole toimintaa eikä liikennettä tai se on vähäistä. Murskeet kuljetetaan kuorma-autoilla. Alueelle varastoitaessa käytetään pyöräkuormaajaa. Massanvalmistuksen aikana raskasta liikennettä on 75-100 käyntiä/vrk. Uskalintieltä johtavat liittymät ovat sorapintaisia, kuten myös maantie. Monttutietä kastellaan tarvittaessa vedellä pölyämisen vähentämiseksi. Kulku alueelle tapahtuu Uskalintie 1003:n kohdalta erkanevaa tieyhteyttä pitkin. Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti rakennushankkeiden ja murskeiden menekin mukaan.

22 (29) 6 LAITOKSEN TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT SEKÄ NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN 6.1 Päästöt ilmaan Alueella toimivien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Ilmapäästöjen määrät on esitetty taulukossa 4. Laskenta perustuu Destia Oy:n tilastoituun keskimääräiseen polttoainekulutukseen per tuotetonni, keskimääräiseen ja maksimituotantomäärään sekä kevyen polttoöljyn ominaispäästöihin. Taulukko 4. Päästöt ilmaan. Päästö Keskiarvo t/toimintavuosi Maksimi t/toimintavuosi Murskaus Päällyste Murskaus Päällyste CO 2 26,2 39,0 104,8 78,0 SO 2 0,000 0,000 0,000 0,000 NO x 0,018 0,027 0,071 0,053 Hiukkaset 0,003 0,004 0,010 0,007 Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset) ja seulonnassa. Syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskauksessa ja seulonnassa valmistettavan tuotteen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali (murskauksessa) ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Alueen maapohjan ja sinne johtuva tie ovat sorapintaisia. Näiden alueiden pölyhaittoja torjutaan kastelemalla. Myös lähtevät kuormat tarvittaessa kastellaan. 6.2 Melu Melua aiheutuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Toiminnassa melua syntyy murskauksessa, kuljetuksissa, kuormauksessa ja seulonnassa. Merkittävin yksittäinen melunlähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteiden ja vuorokaudenajan mukaan. Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (klo 7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A- painotettu keskiäänitaso, ekvivalenttitaso) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Murskauksen melu on tasaista, ei impulssimaista. Toiminta-alueen ja lähimmän asutuksen väliin jää ympäristössä olevia korkeita maastonmuotoja, jotka ympäröivän puuston lisäksi vähentävät melun leviämistä. Lisäksi murskauslaitos sijoitetaan aina alueen pohjalle, rintauksen viereen sekä mahdollisuuksien mukaan tuotevarastojen taakse, jolloin meluvaikutus ympäristöön vaimenee.

23 (29) Päällysteasemalla suurimmat melun aiheuttajat ovat kuormaukset ja liikenne. Itse päällysteaseman aiheuttama melu ympäristöön on vähäisempää kuin murskauslaitoksen aiheuttama. Alueella on tehty melumittaus Joensuun kaupungin toimesta murskausjakson aikana vuonna 2013. Mittaus suoritettiin Uskalintie 1001:n piha-alueella. Mittauksen lopputuloksena oli, ettei ympäristöluvan mukaiset melutasojen ohjearvot ylittyneet murskaustoiminnan aikana. 6.3 Päästöt veteen ja maaperään Alueella noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta pohjavettä likaavia aineita ei pääse maaperään. Suojakerros pohjaveteen on vähintään viisi metriä. Polttoaineiden varastoinnille ja työkoneille varataan erillinen tukitoimintojen alue, johon tehdään tiivis pohjarakenne: alueen maaperä suojataan reunoiltaan korotetulla muovieristyksellä, jonka päälle tasataan 20 cm maakerros. Öljytuotteiden läheisyyteen vartaan aina imeytysturvetta. Pienet säiliöt, kuten jäteöljyt, säilytetään varastokontissa, jonka pohja on tiivis ja reunoiltaan korotettu. Polttonaineita varastoidaan sille varatulla alueella vain tarvittava määrä alueella toimittaessa. Säiliöt ovat kaksoisvaippaisia tai valuma-altaallisia ja niissä on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Murskauslaitoksen tankkaus tapahtuu imemällä laitoksen viereen kuljetetusta säiliöstä. Imulla tapahtuva tankkaus ehkäisee polttoainevuotoja, koska imu loppuu automaattisesti. Tankkauslaitteiston kunto tarkastetaan säännöllisesti ja ne lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Toiminnassa ei synny hulevesiä eikä jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät normaalisti maaperään. Merkittävää pintavaluntaa ei sora-alueilla synny. Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Toiminnassa ei synny päästöjä maaperään. 6.4 Jätteet Jätteitä syntyy lähinnä murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy sekajätettä ja pieniä määriä ongelmajätettä. Öljynvaihdot tms. jätettä synnyttävä kaluston huolto tehdään muualla. Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun keräysastiaan. Keräysastiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn. Jätteiden määrät on esitetty taulukossa 5.

24 (29) Taulukko 5. Toiminnassa syntyvät jätteet. Jätenimike Määrä Varastointi ja loppusijoituspaikka Sekajäte 1 000-4 000 l/toimintavuosi Jätevedet 0-1 m 3 /toimintavuosi Vaarallinen jäte (jäteöljyt, 500-1 500 akut, öljynsuodattimet l/toimintavuosi jne.) Metalliromu 1 000-2 000 kg/toimintavuosi Keräysastiat murskauslaitoksen varastokontissa, toimitetaan paikallisen jätehuoltoyhtiön keräyspisteeseen. Johdetaan umpisäiliöön, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Kerätään erilleen suljettuihin, merkittyihin astioihin ja varastoidaan lukittavassa varastokontissa. Toimitetaan urakoitsijan toimesta hyväksyttyyn käsittelypisteeseen. Kuormalava, toimitetaan romunkeräykseen. 7 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Toiminta ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Murskauskalusto on tekniikaltaan rinnastettavissa normaaliin maarakennuskalustoon. Ympäristön pilaantumista voisi aiheuttaa öljyvahinko tai ilkivalta. Riskejä estetään ja rajoitetaan asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Toiminnassa huomioitavia asioita ovat mm. toimintajaksojen ajoittaminen, ottotasojen valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu, polttoaineiden varastopaikkojen sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta ja alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Riskienhallinta tehdään seuraavasti: Toimintatavat Ennen jokaisen urakan aloittamista pidetään aloituskokous, johon sisältyvät mm. ympäristölle aiheutuvien riskien kartoitus ja riskialttiiden työvaiheiden suunnittelu ja perehdytetään alueella työskentelevät maa-aines- ja ympäristölupien ehtoihin. Asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan siihen liittyvät riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella. Alueella ei varastoida pysyvästi polttoaineita. Polttoöljysäiliöt tankataan suoraan säiliöautosta, joka käy alueella vain tankkauksen ajan. Murskauksen ulkopuolisina aikoina myyntikuormaaja ja sen varastosäiliö säilytetään tukitoimintojen alueella. Polttoaineita säilytetään alueella vain kun alueella on toimintaa (murskaus, päällysteasema, myyntikuormaukset). Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia sekä alkusammutuskalusto. Työn aikana noudatetaan Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeita. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden tai autojen työskentelyä. Alue pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä.

25 (29) Ottamisen etenemistä ja lupienmukaisuutta seurataan vuosittaisin maastomittauksin. Pohjaveden korkeutta seurataan niin ikään säännöllisin mittauksin. Pohjaveden havaintopisteiden toimivuus tarkistetaan jokaisella mittauskerralla. Rakenteelliset suojaukset Polttonestettä kuljettavat säiliöautot ovat ADR-/VAK-hyväksyttyjä. Tankkauksen tekee aina ihminen ja se poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan laitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Jos murskauksen energiana käytetään sähkövirtaa, sitä tuottava aggregaatti sijaitsee suojatussa, valuma-altaallisessa kontissa. Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan ja maaperä puhdistetaan. Mahdollisista työtapaturmista ja läheltä piti -tilanteista tehdään poikkeamaraportti. Poikkeustilanteissa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus pelastuslaitokselle, kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja ryhdytään heti asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 8 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMINEN Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT -vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) toimesta Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Viklansuonharjun toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita toimintatapoja (BEP) hakemuksessa esitetyllä tavalla.

26 (29) 9 TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Maa-aineksen ottotoiminnan ja laitosten toiminnan tarkkailu Alueelta otettavien maa-aineksen määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaisille vuosittain maa-aineslain 23a :n mukaisesti. Murskauslaitoksen ja päällysteaseman toiminnoista pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Kaivualueen pinta-alaa seurataan oton etenemisen mukaan säännöllisin maastomittauksin. Ottamisen eteneminen käydään valvontaviranomaisen kanssa läpi vuosikatselmuksilla. Pohjaveden tarkkailu Pohjaveden pintaa mitataan alueen tarkkailuputkesta 2 kertaa vuodessa. Mittaustulokset toimitetaan vuosittain valvovalle viranomaiselle. Melun ja pölyn tarkkailu Toiminta suunnitellaan siten, että asetetut raja-arvot eivät ylity. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisina tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Mittauksia tehdään tarvittaessa, mikäli esim. asukaspalautteen vuoksi on aihetta epäillä melun raja-arvojen ylittyvän. Raportointi Maa-aines- ja ympäristölupien mukaiset raportointitiedot toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle.

27 (29) 10 ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, LUONNONOLOSUHTEISIIN JA POHJAVESIIN 10.1 Vaikutukset maisemaan, luonnonolosuhteisiin ja pinta- ja pohjavesiin Maisema Ottoalueen ympäristövaikutukset liittyvät paikallismaiseman muutokseen. Koska alue ei ole enää luonnontilainen, ottamistoiminnan keskittäminen jo käytössä olevaan alueeseen säästää osaltaan luonnontilaisia harjualueita. Ottamisen päätyttyä jälkihoidettu metsittynyt ottoalue vähitellen mukautuu ympäröivään korkeuseroiltaan vaihtelevaan harjumaisemaan. Kaukomaisemassa suunnittelualueen reunoille jää kauttaaltaan puustoinen suojavyöhyke. Kaukomaisemassa ottotoiminta ei kaiken kaikkiaan aiheuta merkittäviä muutoksia. Luontoarvot Maa-ainesten ottaminen hävittää tilapäisesti alueen metsäkasvillisuuden ja sen tarjoamat elinympäristöt. Toisaalta soranottoalueen on havaittu tarjoavan elinympäristöjä esimerkiksi kuivia paahdeympäristöjä suosiville lajeille, esim. kasveille ja perhosille. Pystysuorat sorarintaukset voivat toimia mm. törmäpääskyjen pesäpaikkoina. Maisemoinnilla ympäristö palautetaan pitkällä tähtäimellä luonnontilaiseksi metsämaaksi. Metsittymistä edistetään palauttamalla alueelle pintamaakerros ja istuttamalla. Pohjan muoto jää lopputilanteessa kumpuilevaksi. Lisäksi esim. etelään viettävät reunaluiskat voidaan jättää paahderinteiksi. Ottamisen päätyttyä alue palautuu metsätalouskäyttöön. Pitkällä ajanjaksolla alueen luontoarvot palautuvat. Pinta- ja pohjavedet, maaperä Toiminnan lähtökohta on, ettei siitä saa aiheutua muutoksia alueen vesien laatuun tai määrään. Öljytuotteiden käsittely ja pienimuotoinen varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Asianmukaisesti toteutettu ottaminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole vaikutusta alueen ympäristöön. 10.2 Melu- ja pölyvaikutukset Melu- ja pölyvaikutukset ovat toiminnanaikaisia. Melu- ja pölyvaikutusten estäminen ja hallinta on esitetty kappaleissa 6.1-6.3. Hakemuksen mukainen soranotto ja jalostus vastaa alueen aiempaa toimintaa. Tehtyjen selvitysten ja toiminnan aikana saadun tiedon perusteella hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen ympäristöön.

28 (29) 11 JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään alueelta pois ja alue siistitään. Kaivualueen luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Maisemointiluiskauksien tekeminen aloitetaan mahdollisuuksien mukaan jo ottamisen aikana. Etelään/lounaaseen viettävät luiskat voidaan tapauskohtaisesti jättää kaltevuudeltaan vaihteleviksi paahderinteiksi. Tällöin aurinko pääsee paistamaan joko suoraan pohjakerrokseen tai paljaaseen mineraalimaahan, minkä vuoksi lämpötila nousee maanpinnassa muuta ympäristöä korkeammalle luoden ihanteelliset olosuhteet paahdelajistolle. Paahdeympäristöjen lajistoa voi levitä alueelle luontaisesti riippuen ympäröivän alueen lajistosta. Alueen pohjalle levitetään humuspitoisia pintamaita puuston ja muun kasvillisuuden kasvualustaksi. Maisemointiin käytetään alueelta kuorittuja pintamaita ja tarvittaessa muualta tuotua puhdasta pintamaata. Mikäli alueelle tuodaan pintamaita muualta, ne hyväksytetään valvovalla viranomaisella ennen alueelle tuontia. Muotoilun ja pintamateriaalin levityksen jälkeen alueen kasvillisuus palautetaan luontaisesti taimettuen tai istuttamalla alueelle puuntaimia. Alueen lopullinen jälkikäyttö on metsätalous. Mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aikana, jälkihoitosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan loppuvaiheessa. Kaiken kaikkiaan aluetta hoidetaan järjestelmällisesti jo ottamisen aikana niin, että alue siistiytyy ja säilyy ottamisen päätyttyä ihmisille ja ympäristölle turvallisena ja kulkukelpoisena. Kuopiossa 22.2.2019 Destia Oy Kiviaines Tiina Ullgren maa-ainesvastaava

29 (29) 12 LÄHDELUETTELO Maanmittauslaitos, Karttapaikka. Saatavissa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/ Maanmittauslaitos, kiinteistötietopalvelu. Saatavissa (maksullinen palvelu): http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-ja-palvelut Maanmittauslaitos, Paikkatietoikkuna. Saatavissa: http://www.paikkatietoikkuna.fi/ Suomen ympäristökeskus 2010. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita Prima Oy 2010. 87 s. ISBN 978-952-11-3809-6, ISSN 1238-7312. Saatavissa myös pdf -tiedostona: http://hdl.handle.net/10138/37976 Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen ja Jouni Pihlaja (toim.) 2002. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Joensuun seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut 259. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Hyväksytyt maakuntakaavat. Saatavissa: http://www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Saatavissa (palvelu vaatii rekisteröitymisen): http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Ympäristöministeriö 2009. Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamista ja sääntelyä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Saatavissa verkkojulkaisuna (ISSN 1796-1653): http://www.ym.fi/download/noname/%7bd54254a5-77d5-4e95-9c7c- 62AEB12E42B1%7D/37543