TOIMINTAKERTOMUS 2018

S U O M E N V E N Ä J Ä N K I E L I S T E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö R Y TOIMINTAKERTOMUS 2018 GRANIITTITIE 9, 00710 HELSINKI FACEBOOK/SUOMENVENAJANKIELISET SVKESKUS_FI

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. ORGANISAATIO JA JÄRJESTÖN RAKENNE... 2 1.1 TAUSTAA JA PAIKALLISOSASTOT... 2 1.2 ARVOT JA VISIO... 3 1.3. SVK:N TOIMINNAN VAKIINTUMINEN JA LAAJENTAMINEN... 3 1.4. YHDISTYKSEN HALLINTO JA HENKILÖKUNTA... 4 1.5. TALOUS, RAHOITUS, APURAHAT JA AVUSTUKSET... 4 2. JÄRJESTÖN TOMINTA VUONNA 2018... 5 2.1. PAIKALLISOSASTOJA JA JÄSENJÄRJESTÖJÄ PALVELEVA TOIMINTA... 5 2.2. VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN SÄILYTTÄMINEN... 6 2.3. MONIKULTTUURISEN GRANIITTI-TOIMINTAKESKUKSEN KEHITTÄMINEN... 7 2.4. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN... 10 2.4.1 LASTEN JA NUORTEN OSALLISTAVA JA TUKEVA TOIMINTA... 10 2.4.2. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN... 11 HYVINVOINTIA YHTEISVOIMIN STEA-HANKE... 11 2.4.3. DIGITALISAATION EDISTÄMINEN... 13 DIGITUKI ARKEEN STEA -HANKE... 14 2.4.4. LAADUKAS VAPAA-AIKA... 16 2.4.5. VENÄJÄNKIELISEN INTERNET-PORTAALIN KEHITTÄMINEN... 16 2.5 TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN... 17 2.6. EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMISTOIMINTA... 18 2.7. HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA SYRJINNÄN EHKÄISEMINEN... 18 3. JÄSENHANKINTA JA JÄSENEDUT, JÄSENLÄHTÖINEN TOIMINTA... 19 4. YHTEISTYÖVERKOSTO... 19 5. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN... 20 TULOKSET JA VAIKUTUKSET... 20 1

1. ORGANISAATIO JA JÄRJESTÖN RAKENNE 1.1 TAUSTAA JA PAIKALLISOSASTOT Suomen Vena ja nkielisten Keskusja rjesto ry (lyhenne SVK) on rekistero ity keväällä 2015. Keskusjärjestö on valtakunnallinen ja rjesto. Valtakunnallisen ja rjesto n tavoitteena on yhdista a vena ja nkielisia henkilöja senia ympa ri Suomea, edista a heidän sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla mahdollistaa vena ja n kielen ja oman kulttuurin sa ilyttäminen. Lisa ksi järjestö edista a kulttuurien va lista yhteistyo ta, kohtaamista ja vuorovaikutusta. Keskusjärjestö ohjaa, kouluttaa ja tukee omien osastojen toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on vahvistaa paikallisjärjestötoimintaa ja syventää osallistumista Suomalaiseen yhteiskuntaan tarjoamalla laadukkaita palveluja oman alueen venäjänkielisille henkilöjäsenille, ottaen huomioon heidän tarpeet ja tavoitteet. Keskusjärjestö kehittää kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista ja pyrkii vaikuttamaan kotouttamiseen liittyvään keskusteluun. Kahden vuoden aikana Suomen Venäjänkieliset - järjestö kasvoi hyvin laajasti vakiintuneeksi ja arvostetuksi verkostoksi Suomessa asuvalle venäjänkielisille väestölle. SVK:hon kuuluivat vuoden 2018 lopussa paikallisyhdistyksinä 12 vena ja nkielista paikallisosastoa: 1. Suomen Vena ja nkielisten teemaosasto Maunulan Spinni ry (Helsinki) 2. Suomen Vena ja nkielisten osasto Bravo ry (Helsinki) 3. Suomen Vena ja nkielisten osasto KlubOk ry (Helsinki) 4. Suomen Vena ja nkielisten osasto Nelumbo ry (Espoo) 5. Suomen Vena ja nkielisten osasto Vantaan Vena la inen Klubi ry (Vantaa) 6. Suomen Vena ja nkielisten osasto Klubok Tampere ry (Tampere) 7. Suomen Vena ja nkielisten teemaosasto Oversway ry (Helsinki) 8. Suomen Venäjänkielisten osasto SmarTeens ry (Helsinki) 9. Suomen Venäjänkielisten hyvinvointi- ja virkistysosasto Integraatio ry (Tuusula) 10. Suomen Venäjänkielisten osasto Kolibri ry (Kotka) 11. Suomen Venäjänkielisten osasto Kulsi ry (Helsinki) 12. Suomen Venäjänkielisten osasto Lingvo ry (Jyväskylä) Vuonna 2018 SVK:n verkostoon on hyväksytty uusi Tomaro ry niminen kulttuuriosasto (Helsinki). Paikallisosastojen pääasiallisena missiona on parantaa venäjänkielisten jäsenten elämisen laatua Suomessa erilaisten osa-alueiden toimintojen ja palveluiden kautta kulttuuri, liikunta, terveys ja hyvinvointi, koulutus ja kielitaito jne. Osastot ovat toimineet kolmannen sektorin kentällä venäjänkielisten parissa muutaman vuoden ajan. Saadun kokemuksen mukaan osaston toimijoilla on asiantuntemusta tällä kentällä ja hyviä yhteyksiä edustamaamme ryhmäämme. Osastojen henkilöjäsenet ovat samalla myös Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry:n henkilöjäseniä. Lisäksi yhdistyksen verkostoon kuuluu yli 8 000 henkilöä (sosiaalisen median seuraajat ja sähköpostilistoihin liittyneet). 2

1.2 ARVOT JA VISIO Keskusjärjestön arvot: avoimuus yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys tieteellisyys, asiantuntijuus ja eettisyys ystävyys ja luottamus suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen Visio: SVK on valtakunnallisesti merkittävin ja luotettava järjestö, joka tukee Suomessa asuvia venäjänkielisiä (henkilöjäseniä) SVK on järjestönä luotettava ja merkittävä yhteistyökumppani suomalaisille viranomaisille sekä muille tahoille Jokainen henkilöjäsen kunnioittaa järjestön toiminta-ajatusta Vahvuudet: luotettavuus, kokeneet asiantuntijat, hyvin toimiva yhteistyö suomalaisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa laaja henkilöjäsenten verkosto monipuolinen koulutus- ja kurssitoiminta henkilöjäsenilleen monien alojen asiantuntemusta: psykologia, sosiologia, venäjän ja suomen kielen opettajat, harrastustoiminnan järjestäjät vahva tuntemus kolmannen sektorin toiminnasta Suomessa mahdollisuus saada venäjänkielisen väestön näkökulma Menestystekijät: vahva, ihmisenkokoinen organisaatio arvostettu, luotettava ja näkyvä toimija yhteiskunnassa tahto luoda toimiva tukiverkosto kielivähemmistölle myönteisen informaation jakaminen 1.3. SVK:N TOIMINNAN VAKIINTUMINEN JA LAAJENTAMINEN Toimikaudella 2018 pyrimme vakiinnuttamaan Keskusjärjestön omaa toimintaa ja laajentamaan SVK:n osastojen toimintaa. Tärkeänä tavoitteena pidetään SVK:n osastojen 3

osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien parantamista sekä venäjänkielisten maahanmuuttajien yhteisten asioiden ajaminen yhteiskunnassa. Keskusjärjestö on aloittanut vuonna 2018 kaksi merkittävää STEA:n rahoittama hanketta Digituki arkeen ja Hyvinvointia yhteisvoimiin. Uudet rahoitukset toivat melko uusille järjestölle lukuisia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiselle. Molempien hankkeiden toiminta on kehittänyt suhteita sekä venäjänkieliseen väestöön, että suomalaisiin yhteistyökumppaniin. Järjestön kokonaistoiminta on tullut enemmän esille hankkeiden käynnistämisen jälkeen. Hankkeiden toiminnasta kerrotaan tarkemmin tämän raportin omissa osioissa. 1.4. YHDISTYKSEN HALLINTO JA HENKILÖKUNTA Järjestön päättävä elin on hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan järjestön puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja, sihteeri ja 1-8 hallituksen jäsentä. Hallituksessa toimivat toimintakaudella 2018 puheenjohtajana Svetlana Tchistiakova, varapuheenjohtajana Olga Liukkonen, sihteerinä Veronika Kuvshinova ja hallituksen jäseninä Alexandra Kolzhanova sekä Matti Forsberg. Yhdistyksen toimintakausi Yhdistyksen toimintakausi on kalenterivuosi. Henkilökunta Toimikauden 2018 aikana Keskusjärjestön toiminnassa on ollut mukana 4 kokopäiväistä työntekijää, sekä 1 osa-aikainen työntekijä: - 2 projektipäällikköä (STEA-hankkeet) - 2 projektikoordinaattoria (STEA-hankkeet) - 1 osa-aikainen oppisopimustyöntekijä (palkkatuella), monikulttuuristen perheiden perheohjaajana Työntekijöiden lisäksi Keskusjärjestössä toimineet 3 osa-aikaista kurssivetäjää ja 3 vapaaehtoista, sekä 4 työkokeilijaa ja 2 työharjoittelijaa eri oppilaitoksista. 1.5. TALOUS, RAHOITUS, APURAHAT JA AVUSTUKSET Kirjanpitäjänä toimii auktorisoitu tilitoimisto Edelmira Oy ja tilintarkastajana BDO Oy, Tuire Mannila, KHT. Toimintakaudella 2018 SVK ry sai seuraavat avustukset: STEA Digituki arkeen -hanke 128 000 STEA Hyvinvointia yhteisvoimiin hanke 127 000 Helsingin kaupungin maahanmuuttajajärjestöjen kehittämisavustus - 4500 TAIKE Taiteen edistämiskeskuksen avustus moniaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaisen työn kehittämiseen - 10 000. 4

Tilikaudella myönnetyt Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta avustukset on tuloutettu osittain seuraaviin projektiin: STEA Hyvis 127.000,00 ( 124.925,78 tuloutettu v. 2018, loput 2.074,22 tuloutetaan v. 2019), STEA Digi 128.000,00 (121.814,56 tuloutettu v. 2018, loput 6.185,44 tuloutetaan v. 2019). Muut myo nnetyt saatu avustukset tuloutettu kokonaisuudessaan tilikaudella. SVK perii vuokramaksua toimitiloista (liikuntasalit ja, monitoimitila + keittiö sekä koulutusluokka) omilta osastoilta, jotka järjestävät toimintaa maahanmuuttajille Toimintakeskuksessa Graniitti. Vuokramaksulla katetaan vuokrasta aiheutuneet kulut. Henkilöstökulut vuodelta 2018 ovat 217.392,21. Vuoden 2018 ylijäämä on 17.173,05. 2. JÄRJESTÖN TOMINTA VUONNA 2018 2.1. PAIKALLISOSASTOJA JA JÄSENJÄRJESTÖJÄ PALVELEVA TOIMINTA SVK:n toiminta on laajentunut ja vakiintunut toimintakaudella 2018. Toiminnasta tiedotettiin laajasti. SVK:n toiminnalle on kiinnostusta Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ohjaus ja neuvonta Suomen Venäjänkielisten paikallisosastot saavat monipuolista ohjausta ja neuvontaa Keskusjärjestöltä, Järjestöt saavat neuvonta yhdistyksen ohjauksesta, asiakirjojen hoidosta, avustuksen hakemisesta, raportoinnista, tilan varaamisesta ja niiden käytöstä. Koulutustoiminta SVK järjestää säännöllisiä koulutuksia osastoille kerran kuussa. Koulutusten sisältö rakennetaan osastojen tarpeista. Vuonna 2018 Keskusjärjestö on järjestänyt koulutuksia, joissa käsiteltiin yhdistysten lainsäädäntöä, kokouksia, vapaaehtoistoimintaa, toiminnan kertomusten laatimista ja muita tärkeitä yhdistystoimintaan liittyviä aiheita. Koulutusmateriaalina käytettiin Keskusjärjestön laatimaa venäjänkielistä opasta. Järjestöleiri Syksyllä 2018 on SVK on järjestänyt ensimmäinen Suomessa venäjänkielisten yhdistysten yhteinen koulutusleiri. Leiri pidettiin 8-10 marraskuuta Tuusulan leirikeskuksessa Metsäpirtti. Osallistujat tulivat leiriin koko Suomesta, ja heitä oli 40. Kahden päivän aikana pidettiin lukuisia luentoja, työpajoja, koulutuksia ja keskusteltiin venäjänkielisen väestön tulevaisuudesta Suomessa. 5

Tilat Keskusjärjestön omat tilat mahdollistavat paikallisosastojen toiminnan kehittämistä Helsingin alueella käyttämällä Keskusjärjestön tiloja monikulttuurisessa toimintakeskuksessa Graniitti. Konkreettinen paikallisosastoja palveleva toimenpide oli tilojen antaminen maksutta jäsenjärjestöjen käyttöön järjestön strategian tukevaan sekä kaikille avoimeen ja ilmaiseen toiminnan järjestämiseen. Paikallisosastot voivat myös vuokrata toimitilat pienta maksua vastaan, joka on halvempi, kuin osa Helsingin kaupungin tiloista (12 /tunti liikunta- tai monitoimisali 70m2, 7 /tunti opetusluokka). Järjestötiedotus ja viestintä Keskusjärjestö tiedottanut paikallisosastoja avustusmahdollisuuksista, koulutuksista ja yhdistystoimijoille suunnatuista tilaisuuksista omassa suljetussa FB-ryhmässä. Samassa ryhmässä paikallisosastojen edustajat voivat jakaa kokemuksia, sopia tapaamisia tai saada neuvontaa. Ryhmä sisältää tietoa tulevasta koulutuksesta, luennoista, avustuksesta, videot menneistä luennoista. Ryhmä mahdollistaa SVK:n osastojen ja jäsenjärjestöjen verkostointia. SVK:n yhteinen uutiskirje jäsenjärjestöjen ja osastojen toiminnasta sisältää tietoa järjestöjen toiminnasta, toimipaikkoista sekä yhteystiedot. Uutiskirje oli lähetetty vuonna 2018 neljä kertaa (helmi-, huhti-, syys- ja joulukuu). Keskusjärjestö kehittää ja ylläpitää yhteiset www-sivut (www.svkeskus.fi) sekä Facebook-ryhmää (yli 3800 käyttäjää), jossa paikallisosastot ja jäsenjärjestöt tiedottavat omasta toiminnasta, Www-sivujen ja Facebook-ryhmän kehittäminen jatkuu edelleen seuraavanakin vuonna. Tuki jäsenjärjestöille aikuiskoulutukseen Keskusjärjestö tukee paikallisosastoja aikuiskoulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Keskusjärjestöllä on sopimus VISIO-opintokeskuksen kanssa. VISIOopintokeskus tarjoaa tukea aikuisten vapaa-muotoiseen opiskeluun. Tukea voi hakea aikuisten kursseille ja kerhoille. SVK:hon kuuluvat paikallisosastot voivat saada tukea VISIO-opintokeskukselta. Keskusjärjestö koordinoi, opastaa ja auttaa osastojen kurssi- ja kerhotoiminnan kehittämisessä. Monet paikallisosastot jo hyvin osaavat itse hakea VISIO-opintokeskuksen tukea ja raportoivat itsenäisesti pidetyistä kursseista. Uudet paikallisosastot tarvitsevat vielä opintokeskuksen tukeen liittyvää neuvontaa, ja ne saavat neuvontaa tarvittaessa. 2.2. VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN SÄILYTTÄMINEN Oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen on erittäin haastava tehtävä. Kaksikielisille lapsille ja nuorille ei ole järjestetty riittävästi mahdollisuuksia venäjän kielen opiskeluun. Kuntien tarjoamat 1-2 venäjän kielen oppituntia viikossa eivät ole riittävät laadukkaaseen kielen opiskeluun. Kaksikielisyys on sekä lasten ja nuorten, että tulevaisuudessa koko 6

yhteiskunnan rikkaus. Valitettavasti usein kaksikielisissä perheissä venäjän kieli jää vain kotikieleksi, eika sita pystyta hyo dynta ma a n aikuisena esim. ammatissaan. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön tehtävänä on edesauttaa ja tukea nimenomaan laadukkaan venäjän kielen opetuksen tarjonnan lisäämistä. Keskusjärjestö on saanut avustuksia venäjän kielen säilyttämiseen liittyvään toimintaan vuosina 2016-2017 (Moniheli ry, Cultura-säätiö). Vuonna 2018 avustuksia venäjän kielen säilyttämisen edistämiseen ei ole saatu. Toiminnassamme koko ajan suunnitellaan ja kokeillaan innovatiivisia suomen- sekä venäjän kielen kursseja. Tavoitteena on jakaa opittuja tietoja ja taitoja järjestön sisällä, sekä kannustaa lapsia ja nuoria mukaan venäjän kielen opiskeluun. Järjestö etsii rahoitusmahdollisuuksia järjestää venäjän kielen kerhoja ja kursseja lapsille, nuorille ja aikuisille. 2.3. MONIKULTTUURISEN GRANIITTI-TOIMINTAKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Tausta Kesällä 2016 käynnistettiin Helsingin alueella venäjänkielisiä maahanmuuttajia ja muita väestöryhmiä, sekä Keskusjärjestön paikallisosastoja ja jäsenjärjestöjä palveleva monikulttuurinen toimintakeskus Helsingin Pihlajanmäellä. SVK:n paikallisosastot olivat ilman omia tiloja, joten yhteinen tila, johon keskitettiin Keskusjärjestön Pääkaupunkiseudun paikallisosastojen toiminta oli ajankohtainen asia. Toimintakeskuksessa on kaksi isoa monitoimisalia (70-100 m2), koulutusluokka (35 m2), iso keittiö ja opetustila, pukuhuoneet, toimisto, varasto ja minikeittiö. Toimitilat toimivat hyvin monikulttuurisena toimintakeskuksena, jossa SVK:n paikallisosastot järjestävät monipuolista toimintaa omalle kohderyhmälleen. Kahden SVK:n paikallisosastojen kanssa (Maunulan Spinni ry, SmarTeens ry) on tehty pitkäaikaiset sopimukset Graniitti-toimintakeskuksen tilavuokrasta. Molemmat yhdistykset kehittävät toiminta venäjänkielisten nuorten parissa. Toimintakeskuksen asiakkaiden määrä oli tarpeeksi iso ja kysyntä tiloille, että oli tarvetta laajentaa tila. Kesällä 2017 Keskusjärjestö on vuokrannut samassa rakennuksessa lisä tilaa 200 m2. Kesän aikana tiloista oli muodostettu 1 iso monitoimitila/keittiö, 1 iso liikuntasali, lasten leikkihuone, odotustila ja opetusluokka. 7

Toimintakeskuksen kulttuuritoiminta Keväällä 2018 Keskusjärjestö sai avustuksen monikulttuurisen toiminnan kehitta miseen TAIKE:lta, 10 000. Avustus vuodeksi 2018 oli toinen Toimintakeskuksen toiminnan kehittämiseksi, ensimmäisen avustuksen tähän toimintaan Keskusjärjestölle tuli vuonna 2017. Avustuksella vuoden 2018 aikana jatkettiin kehittämään vuonna 2017 aloitettu toiminta Toimintakeskuksessa GRANIITTI, joka sijaitsee Helsingin Pihlajamäessä. Vuoden 2018 toimintakokonaisuuden nimi oli Graniittiklubi. http://www.svkeskus.fi/fi/blog/graniitti-klubi-syksy-2018/ Graniitti-klubista on tullut hyvin tunnettu monikulttuurinen toiminta, jossa mukana on eri kansojen edustajat, sekä kantaväestö. Toiminta oli ilmainen ja avoin kaikille, osatoiminnalle vaadittiin ilmoittautumista, tilan ja materiaalin takia. Osa tapahtumista olivat pientä maksua vastaan. Toiminnasta tiedotettiin Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestön omilla netti-sivuillaan www.svkeskus.fi. Sivustoon asennettu kalenteri, jossa näkyy toimintakeskuksen toimintaa viikon jokaisena päivänä. Toimintakeskuksen esitteitä ja julisteita jaettiin hankkeen aikana kunnan kirjastoihin, nuorisotaloihin, neuvoloihin, sosiaali- ja terveysasemille sekä yhteistyökumppaneille. Monikulttuurinen toimintakeskus toimii myös harjoittelupaikkana opiskelijoille (esim. AMK ja aikuiskoulutuskeskus) ja TE-toimiston asiakkaille työkokeilupaikkana. Graniittiklubin säännöllinen toiminta oli järjestetty vuoden aikana vähintään kerran viikossa. Se oli järjestetty aamuisin ja päivisin niin, että sinne ensi sijaisesti oli mahdollista osallistua äitiyslomalla oleville perheille, eläkeläisille ja työttömille Graniittiklubin säännöllinen toiminta: 1. Kiva Aamu monikulttuuriset ohjatut tapaamiset äitiyslomalla oleville äideille vauvojen ja pikkulasten kanssa. 2. Suomen kielen keskustelukerho RelaClub jossa aiheena on Monikulttuurinen Suomi 3. Suomen kielen klubi Puhutaan suomea oli lyhyt kestoinen kerran viikossa tapahtuvaa kurssi, jossa painopisteenä oli suomen kielen kielioppi. 4. Monikulttuurinen Play-jooga on kaikille avoin ohjattu joogatunti, joka järjestettiin kerran viikossa perjantai aamuisin. Toiminnan tarkoituksena oli liikunnan kautta saada ihmisiä yhteen taustasta ja kielitaidosta riippumatta. 5. Maailmaan keittio klubi, monikulttuuriset ruoanlaitto työpajat. 8

6. Taideklubi käsityökerho. Kerho järjestettiin kerran viikossa ja joka kerta oli eri ohjelma. Tarkoituksena oli saada yhteen eri taustaisia ja kielisiä ihmisiä yhteen, ja mukavamman toiminnan kautta syntyy dialogia, vuoropuhelua ja kulttuurista kohtelua. Kulttuuriset- ja monikulttuuriset ja muut tapahtumat. Kulttuuriset tapahtumat oli järjestetty harvemmin kuin säännöllinen toiminta, tapahtumilla oli tarkoitus tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät osallistuu säännölliseen Toimintakeskuksen toimintaan, eivät tiedä Toimintakeskuksen olemasta olosta tai joilla on eri kiinnostukset, tai toiminta aamulla tai päivisin ei sopii. Tapahtumat olivat järjestetty viikonloppuisin. 1. Olegin akvarellikoulu tunnetun akvarellistin maalaustyöpajat. 2. Kiinalainen taidetyöpaja kertaluonteinen taidetyöpaja 3. Monikulttuurinen Pikkujoulu 4. Monikansallinen Naistenpäivä 5. GRANIITTIN avoimet ovet 6. Äitienpäivän piknik Pihlajamäessä 7. Monikulttuuristen käsityöläisten Joulumarkkinat 8. Helsingin kaupungin alueluotsi ja osallistuva budjetointi 9. Я+ПАПА liikunnallinen toiminta isille pienten lasten kanssa yhteistyössä Uudenmaanpiirin MLL Isa kaverit-hanke Tulokset ja vaikutukset Projektin tuloksena on matalan kynnyksen monikulttuurinen toimintakeskus, jonka tarjoamaa kulttuuritoimintaa lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, sekä ehkäisee syrjäytymistä ja auttaa vähentämään ennakkoluuloja. Toimintakeskuksen toiminnalla vaikutetaan yhteiskunnallisiin ongelmiin, joista syntyy yksinäisyyttä, osattomuutta ja kulttuurien välistä ennakkoluuluja. 9

Toiminnan tuloksena oli kehitetty yhteisöllisyyttä, yhdenvertasuutta ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta edistävää toimintaa ja kantaväestö osallistuu aktiivisesti toimintaan. Eniten syrjäytymisvaarassa oleville, kuten nuorille, lapsiperheille ja yksinhuoltajille sekä työttömille oli toteutettu omat matalan kynnyksen kulttuuritapahtumat tavoitteidensa mukaisesti. 2.4. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN Venäjänkielinen väestö Suomessa on suurin maahanmuuttajaryhmä, mutta samalla se on usein näkymätön, varsinkin politiikassa ja mediassa. Arvion mukaan venäjänkielisten määrä kasvaa jopa 250 tuhanteen vuoteen 2050 mennessä. Venäjänkielinen väestö pyrkii integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta usein kokevat kotoutumisen vaikeudet: kielen oppiminen, työllistymisen vaikeuden, sosiaalisten verkostojen puutteet, kulttuuriset ja eettiset erot, yhteinen Suomen ja Venäjän historia, kantaväestön asenteet. Keskusjärjestö luo edellytyksiä venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumiselle erilaisten osa-alueiden toimintojen ja palveluiden kautta kulttuuri, liikunta, terveys- ja hyvinvointi, koulutus ja kielitaito jne. Keskusjärjestö kehittää venäjänkielisten kotoutumista koskevaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kehitetään venäjänkielisten lasten, nuorten ja perheiden kotouttamista edistävä toimintaa. lasten ja aikuisten vapaa-ajan ja harrastustoiminta suomen kielen intensiivikurssit eri-ikäisille aikuisille suomen kielen kursseja erityisryhmille: esim. perheille ja äidille (jossa on järjestetty lapsiparkki tai muu lasten hoito) oman kielen säilyttäminen ja ylläpitäminen. Innovatiivisen mallin etsiminen, käyttöönotto ja kehittäminen kaksikielisten lasten venäjän kielen opetuksessa. Keskusjärjestön kotoutumista edistävää toiminta kulkee mukana jokaisessa toiminnassa. 2.4.1 LASTEN JA NUORTEN OSALLISTAVA JA TUKEVA TOIMINTA Nuoret venäjänkieliset ovat halukkaita ylläpitää omaa kieltä, koska sen pohja on jo olemassa. He kaipaavat erilaista kerhotoimintaa ja kohtaamisia muiden venäjänkielisten nuorten kanssa, minkä avulla venäjän kieli kehittyisi monipuolisesti. Keskusjärjestö tukee paikallisosastoja nuorten toiminnan kehittämisessä, sekä etsii mahdollisuuksia yhteistyöhön suomalaisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. SVK:n paikallisosastot kehittävät omaa venäjänkielisille lapsille ja nuorille suunnattua kerhotoimintaa. Viikoittaisia paikallisosastojen kerhoja on yhteensä yli 100, johon osallistui yli 600 lasta ja nuorta. Vuonna 2017 tavattiin Espoon Etsivä nuorisotyön työntekijän kanssa, joka tekee selvitystä venäjän- ja vironkielisestä nuorista. Keskusjärjestö on sitoutunut yhteistyöhön, 10

ja on osallistunut kahteen Aluehallintoviraston venäjänkielisten nuorten ongelmien koskeviin tapaamisiin, jossa on esittänyt sekä oman että paikallisjärjestöjen nuorisotoimintaa. Marraskuussa 2018 Keskusjärjestö esitti nuorisotoimintaansa Aluehallintoviraston seminaarissa. Keskusjärjestö on neuvonut ja tukenut paikallisosastoja monissa eri hakemuksien kirjoittamisessa, jotka liittyvät lasten ja nuorten toimintaan. 2.4.2. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Keskusjärjestö tukee venäjänkielisten maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia eri tavoin. Esim. Keskusjärjestö antaa omat toimitilat ilmaiseksi käyttöön erilaisten avoimien vertaistukiryhmien järjestämiseksi. Venäjänkieliset maahanmuuttajat usein jäävät terveys- ja hyvinvointi palvelujen ulkopuolelle monista syistä. Heikko kielitaito, suomalaisen Sote-järjestöjen toiminnan tuntemattomuus, kynnys lähteä vieraskielisille vertaistukiryhmille johtaa siihen, että palvelut eivät tavoittavat venäjänkielisiä asiakkaita. Samalla Suomessa on monia maahanmuuttajaa, joilla on lääketieteellinen tutkinto, joka jäi rinnastamatta tai joilla ei ole Valviran hyväksyntää. Monet heistä eivät aikoo hakea tutkinnon rinnastusta eri syistä, usein heikon suomen kielen taidosta. Nämä henkilöt voisi hyödyntää koulutusta ja osaamista vetämällä vertaistukitoimintaa venäjänkielisille asiakkaille suomalaisten Sotejärjestöjen yhteistyössä. HYVINVOINTIA YHTEISVOIMIN STEA-HANKE Vuosille 2018-2020 on saatu STEA:n avustus Hyvinvointia yhteisvoimin» - hankkeelle. Avustuksen käyttötarkoitus: Venäjänkielisten maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tietoisuuden ja osallisuuden lisääminen, venäjänkielisten ohjaaminen suomenkielisiin palveluihin itsenäiseksi käyttäjäksi ja venäjänkielisen vertaistukitoiminnan toimijaksi suomalaisella järjestökentällä sekä yhteistyön kehittäminen suomalaisten terveysjärjestöjen kanssa. Hankkeessa SVK toimii siltana ja auttaa kehittämään suomalaisten ja venäjänkielisten paikallisyhdistysten toimintaa. Asiassa tarvitaan venäjänkielisen järjestön asiantuntemusta kulttuurisidonnaisessa viestinnässä ja taustojen tuntemusta. Hankkeen yhteistyökumppanina toimivat Suomalaiset valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset sosiaali- ja terveysalan Liittot ja järjestöt. Hankkeen aikana kehitetään yhteistyön 9 Liittojen ja 9-12 paikallisjärjestöjen kanssa. Vuoden 2018 yhteistyökumppanina olivat Liitot Suomen syöpäjärjestöt ry Astma-, iho- ja allergia Liitto ADHD-Liitto. Hankkeen puitteissa tutkitaan venäjänkielisten tietoisuus sosiaali- ja terveysalan Liittojen ja järjestöjen toiminnasta ja palveluista. Helsingin Yliopisto toimii kumppanina ja käyttää hankkeen tuloksia omissa maahanmuuttajataustaisten tutkimusprojektissa Terveytta yli rajojen, jossa tutkivat vena ja nkielisten maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. 11

VAPAEHTOISTEN KOULUTUS Ensimmäisen hankevuoden aikana valittiin 25 venäjänkielisiä vapaaehtoista, joista 90 % vapaaehtoisilla on lääketieteellinen koulutus (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) ja 10 % ovat muun alan ammattilaiset. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutuskokonaisuuden, jossa aluksi oli perehdytys vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukiohjaajan koulutus. Yhteistyössä olevat liitot ovat järjestäneet omat osiot koulutuksista, jossa kertoneet sairaudesta, hoidoista, tuista ja muista palveluista sairastuneille ja läheisille. Vuoden aikana oli järjestetty 7 erillistä koulutusta. Vapaaehtoisille oli tarjottu mahdollisuus koulutusten lisäksi kääntää sairauksiin liittyvät artikkelit, jakaa tietoa SoMe:ssa, osallistua tapahtumiin ja ohjaa vertaistukiryhmät, sekä toimia neuvojan apulaisena Hakunilan Apteekissa yhdessä Vantaan Allergiayhdistyksen neuvojan kanssa. Hankkeen lopussa laskettiin jokaisen vapaaehtoisen työpanos, jonka perusteella VISIO- Opintokeskus oli myöntänyt todistukset koulutuskokonaisuudesta, jossa työpanos käännetty opintopisteeksi, joka on erittäin arvokkaasta osallistujille. VERTAISTUKIRYHMÄT Koulutusta saanet vapaaehtoiset aloittaneet ohjamaan venäjänkielisiä vertaistukiryhmiä Suomen Venäjänkielisten paikallisosastojen ja Liittojen osastojen ja jäsenjärjestöjen yhteistyössä. Vertaistukiryhmät alkaneet info-tilaisuuksista syksyllä 2018. ADHD vertaisryhmät järjestettiin Helsingissä Syöpä aiheiset ryhmät järjestettiin Vantaalla ja Helsingissä Allergia ja atooppisen ihottuman aiheset ryhmät Vantaalla ja Helsingissä. Ryhmät jatkavat toiminta vuonna 2019. Vertaistukiryhmistä tiedotettiin venäjänkielisiä maahanmuuttajaa järjestämällä tapahtumia ja infotilaisuuksia: ISÄNPÄIVÄN LIIKUNNALLINEN TAPAHTUMA Helsingissä HELLOWEEN Vantaalla HELLOWEN Helsingissä Osallistumalla SOSTE järjestöjen järjestämiin tilaisuksiin ja tapahtumiin, jossa jaettiin flayerit hankkeesta ja venäjänkielisistä vertaistukiryhmistä. 12

TIETOPAKETTI / OPPAAT Hankkeen aikana yhdessä kumppanien kanssa oli työstetty venäjänkieliset oppaat. Oppaan käännettiin osittain vapaaehtoisten voimin ja osittain hankkeen työntekijöiden voimin. Syo pa ja rjesto jen kanssa Syo pa potilaana Suomessa opas. ADHD Liiton kanssa iso kattava opas, joka sisältää seuraavat ADHD oppaat: Mitä on ADHD ADHD ja parisuhde ADHD nuorilla ADHD arkea toimimaan Allergia-, iho- ja Astmaliiton kanssa työstetty 4 opasta: Astma Atooppinen ihottuma Sidepölyallergia HANKEVIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen puitteissa kehitettiin venäjänkielinen portaali osoitteessa www.svkeskus.fi/hyvis, jossa kerättiin hankkeen aikana kerätty tieto sairauksista, hoidosta, vertaisturyhmistä, Liittoista ja heidän paikallisjärjestöistä. Facebookissa oli perustettu ryhmät aiheittain: Svk hyvis / adhd / сдвг svk hyvis / syöpäjärjestöt / поддержка больных онкологией и их близких svk hyvis / astma ja allergia / астма и аллергия Hankkeen etenemisestä ja toiminnasta tiedotetiin Twitterissä ja hankkeen verkkosivulla. Hanketoiminta jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Vuoden 2019 hankkeen yhteistyökumppanina toimivat Diabetesliitto, Muistiliitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto. 2.4.3. DIGITALISAATION EDISTÄMINEN Sähköinen asiointi on Suomessa yksi suosituimmista palvelumuodoista viranomaisasioinnissa ja sen pyritään saamaan yleiseksi asiointikanavaksi. Tämä vaatii asiakkaalta vähintään ATK-perustaitoja. On erilaisia riskiryhmiä, joilla on puuttuvaa osaamista ja kokemusta sähköisten palvelujen käytössä mm. vanhukset, työttömät, heikosti koulutetut, vammaiset, maahanmuuttajat. Maahanmuuttajille pelkästään ATKperustaidot usein eivät riittää, kun asia koskee viranomaiskieltä ja tärkeiden asioiden hoitamista. Vaikka monet venäjänkieliset maahanmuuttajat puhuvat jollain tasolla suomea, sähköisen asioinnin käyttöönotto on suuri haaste ja tuleva uudistus ja digitalisaatio on pelottavaa maahanmuuttajille monista näkökulmasta: on epäselvä missä, mitä, ja milloin muuttuu, kun jatkuvasti puhutaan jostain uudistuksista, digitalisoinnin ja laitteiden 13

käyttöpelko, heikko ATK- ja heikko suomen kielen taito, verkoston puute, ei ole ketä kuka voisi ohjata, tai keneltä voi saada apua. Tietoisuus sähköisen asioinnin mahdollisuuksista on usein vähäinen tai puuttuva. DIGITUKI ARKEEN STEA -HANKE Vuosille 2018-2020 on saatu STEA:n avustus Digi-tuki arkeen - hankkeelle. Avustuksen käyttötarkoitus: Hankkeen tavoitteena lisätä venäjänkielisten maahanmuuttajien ja venäjänkielisten yhdistysten toimijoiden tietoisuutta digitalista ja sähköisestä asioinnista sekä vahvistaa niiden digi-taitoja ja osallisuutta tuleviin digimuutoksiin. Hankkeen toiminnalla pyritään vastaamaan asiakaslähtöisesti joustavasti esille nouseviin tarpeisiin ja toteuttamaan tarpeellisiksi koettuja matalankynnyksen digitaalisen tuen ja asioinnin palveluja. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä on venäjänkieliset maahanmuuttajat, joita innostetaan ja kannustetaan osallistumaan järjestettyyn toimintaan. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat venäjänkielisten yhdistysten hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, aktiivistit ja vapaaehtoiset, joista hankkeen kehittyessä osa aktivoidaan toimimaan itsenäisinä digineuvonnan vetäjinä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana oli luotu hankkeen omat verkkosivut venäjäksi ja suomeksi. Venäjänkielinen sivusto on tarkoitettu Suomessa asuville venäjänkielisille ihmisille ja yhdistyksille, suomenkieliset verkkosivut kertovat hankkeen tavoitteista ja toimintamuodoista mahdollisille suomenkielisille yhteistyökumppaneille. Heti hankkeen alussa toteutettiin alkukartoitus, jonka tarkoituksena oli tutkia venäjänkielisten ihmisten digitaitoja ja siihen liittyviä haasteita. Alkukartoitukseen osallistui 362 henkilöä. Alkukartoitus auttoi hankkeen työntekijöitä arvioimaan, missä kohdissa ihmisillä on eniten ongelmia ja mihin hankkeessa on kiinnitettävä huomionsa. Hankkeen toteutusmuodot: 1. ryhmäkoulutukset 2. webinaarit 3. online-digitulkki 4. videoluennot 5. projektin puitteissa tuottamat oppimateriaalit Vuoden 2018 aikana Digituki arkeen projektin työntekijät käynnistivät ryhmäkoulutuksia pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Helmet kirjastojen kanssa. 14

Ryhmäkoulutukset järjestettiin Pasilan, Tikkurilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Opetus kesti 2 tuntia/1 krt, ja kertakäyntien määrä oli 458. Digisuunnittelija on valmistanut opetusmateriaalia, jossa askel askeltaan kerrottiin tietokoneen, tabletin ja sähköisen asioinnin käytöstä. Projektin työntekijät ovat tarjonneet ryhmäkoulutuksien lisäksi myös henkilökohtaista digineuvontaa, vuoden aikana tukea on saanut 33 henkilöä. Webinaarien avulla järjestettiin online-koulutusta digipalveluista ja sähköisestä asioinnista pääosin venäjänkielisille yhdistysten edustajille. Vuodessa toteutettiin kolme webinaaria, jotka tavoittivat online-tilassa 23 osallistujaa; Youtube-kanavassa näyttökertoja oli 186. Palveluinnovaationa on ollut venäjänkielinen online-digitulkki, joka otettiin käyttöön syksyllä. Palvelu tulee ajankohtaiseksi, kun apua tarvitaan nopeasti ja paikasta riippumattomasti. Online-digitulkki toimii Internetin välityksellä chat/videochatin muodossa. Online-chat on ollut käytettävissä kolmesti viikossa ja apua siitä kautta on saanut 93 henkilöä. Jos online-chat on ollut offline-tilassa, viestit, jotka ihmiset kirjoittivat siihen, tulivat hankkeen yleiseen sähköpostiosoitteeseen. Näin ollen jokaiselle annettiin mahdollisuuden saada tukea ajankohdasta riippumattomasti. Hankkeen toiminta on valtakunnallinen ja yhtenä tavoitteena on ollut kartoittaa venäjänkielisiä järjestöjä ympäri Suomea, jotka olivat kiinnostuneet yhteistyöstä hankkeemme kanssa ja halusivat osallistua järjestettyihin koulutuksiin, hyödyntää SVK:n materiaaleja omassa järjestössään sekä järjestää SVK:n kehitettyjä Digi-koulutuksia alueellisesti, paikan päällä. Vuoden 2018 aikana pidettiin infotilaisuus kuudessa kaupungissa: Turussa, Kotkassa, Tampereella, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Kiteellä. Infotilaisuuksissa kerrottiin järjestömme ja projektin toiminnasta ja kartoitettiin yhdistysten tahtoa ja mahdollisuuksia lähteä mukaan Digituki arkeen hankkeeseen. Videoluentoja ruvettiin kehittämään jo vuonna 2018, mutta niiden valmistaminen ja julkaiseminen siirtyivät vuodelle 2019. Ryhmäkoulutuksissa käytettiin digisuunnittelijan kehittämää oppimateriaalia, materiaalia oli tehty 24 aiheesta ja sivujen yhteinen määrä oli 110. Materiaali on kaikkien käytettävissä hankkeen verkkosivuilla. Vuonna 2018 hankkeen yhteistyökumppaneiksi tulivat klubi Tsaikka, pankki Nordea ja Helmet-kirjasto. Vuoden 2018 elokuusta lähtien verkkosivujen yhteydessä avattiin Google Analytics - palvelu. Elokuusta joulukuuhun Digituki arkeen -hankkeen sivuilla on ollut 10 623 näyttökertaa ja henkilökäyntejä 8 928. Syyskuusta lähtien hanke markkinoidaan Google Adwordsin avulla, syyskuu-joulukuun aikana mainosten kautta hankkeen verkkosivuilla on ollut 4,22 tuhatta käyntiä ja näyttökertojen määrä oli 141 tuhatta. Hankkeesta myös kerrottiin vena ja nkielisessa lehdessa Spektr, johon tehtiin viisi julkaisua. Lisa ksi käytettiin muita markkinointikeinoja kuten esimerkiksi Doska.fi suosittua verkkosivustoa, paljon materiaalia vietiin muihin kuntiin ja Uudenmaan paikkoihin, joissa saattoi asioida hankkeen kohderyhmä. Vuodessa oli tehty paljon työtä hankkeen edistämiselle. Online-digitulkki näyttää hyvin lupaavalta innovaatiolta, joka vaatii omaa aikaansa idean juurruttamiseen kohderyhmän keskuuteen. Huomattiin, että suurin osa aikaa on mennyt ryhmäkoulutuksiin ja ikäihmisten 15

ryhmä oli huomioitu selvästi enemmän muihin verrattuna. Vuonna 2019 panostetaan eri ikäryhmiin sekä online-digitulkin mainostamiseen, myös jatketaan videoluentojen, webinaarien ja oppimateriaalin kehittämistä. Hyvin tärkeässä roolissa on yhteistyön kehittäminen venäjänkielisten ja suomalaisten yhdistysten kanssa. 2.4.4. LAADUKAS VAPAA-AIKA SVK:n tärkeä tehtävä on venäjänkielisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden vapaa-ajan palveluiden kehittäminen, mm: lasten ja aikuisten vapaa-ajan harrastustoiminta, kerhot suomen kielen intensiivikurssit eri-ikäisille aikuisille suomen kielen kursseja erityisryhmille: esim. perheille ja äideille (joissa on järjestetty lapsiparkki tai muu lasten hoito) liikunta- ja muu hyvinvointia edistävää toimintaa vertaistukiryhmät koulutustilaisuuksia, kursseja, seminaareja 2.4.5. VENÄJÄNKIELISEN INTERNET-PORTAALIN KEHITTÄMINEN Internet-sivuston kehittäminen on tärkeä toimintamme painopiste. Alkuvuoden aikana tehtiin paljon työtä graafisen ilmeen luomiseksi ja uuden sivuston rakentamiseksi. Tavoitteena on rakentaa venäjänkielisten tietoportaali, josta voi saada tarvittavat tiedot kaikkiin aiheisiin, jotka koskevat elämää Suomessa (www.svkeskus.fi). Venäjänkielisillä on suuri tarve saada vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat Suomessa asumista. Meidän tehtävämme on tarvittavien tiedotteiden, lomakkeiden ja muiden tietojen kerääminen ja/tai kääntäminen suomeksi, ja niiden sijoittaminen internetsivulle. Sivuille avataan myös asiantuntijoiden moderoima keskustelupalsta. Asiantuntijoita pyritään etsimään eri aloilta, esim. lakimies, lastensuojelu- ja lastenkasvatusasiantuntija, yrittäjyysasiantuntija. Pidämme tärkeänä, että kuka tahansa voi jättää oman kysymyksen keskustelupalstalle, mutta vain ja ainoastaan asiantuntija voi vastata kysymyksiin. Tämän hankkeen tavoitteena on saada mukaan toimintaan viranomaisasiantuntijoita, esim. KELA:lta tai TE-toimistolta. Yhteisen venäjänkielisten tietoportaalin rakentaminen ja tietojen lisääminen ja päivittäminen on pitkäaikainen ja jatkuva prosessi, joka toteutetaan yhdessä Keskusjärjestön yhteistyöverkoston, osastojen ja jäsenyhdistysten, osaamisyhteisöjen ja kerhojen sekä yhteistyökumppanien kanssa. SVK:n uudet kotisivut on tehty uudelle WordPress Multisite-julkaisujärjestelmän platformille. Tarkoitus on, että yhdistyskohtaisten (osastojen) kotisivujen avaaminen ja ylläpito tapahtuisi mahdollisimman helposti, vaikka yhdistyksen toimijoilla ei ole aikaisempaa kokemusta internet-sivujen ylläpidosta. 16

Vuoden 2018 aikana www-sivuilla vieraili 20 949 käyttäjä, jotka ovat katsoneet yhteensä 78 940 sivua. Ne ovat lataaneet omalle koneelle yhteensä 2497 asiakirjaa. 2.5 TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN Venäjänkielisten maahanmuuttajien työttömyys on korkea verrattuna kantasuomalaisiin (26-28%). Ongelmakohdat ovat usein suomen kielen heikot taidot, koulutuksen tai työkokemuksen puute, mutta toisaalta on myös paljon korkeakoulutettuja venäjänkielisiä maahanmuuttajia, joilla on riittävät suomen kielen taidot. Tilanne pitää hoitaa molemmin puolin sekä tarjoamalla henkilöasiakkaille koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia, että nostamalla venäjänkielisten työntekijöiden suosiota suomalaisten työnantajien silmissä. Keskusjärjestö työllistymisessä Keskusjärjestö tarjoaa työkokeilupaikkoja TE-toimiston venäjänkielisille työttömille työnhakijoille. Vuoden aikana Keskusjärjestö tarjoaa noin 6-8 työkokeilupaikkaa. Harjoittelijoiden ja kokeilijoiden työtehtävät ovat hyvin monipuoliset ja riippuvat työkokeilijoiden koulutustaustasta, osaamisesta ja aiemmasta työkokemuksesta. Keskusjärjestö kehittänyt sähköistä tiedottamista työllistymiseen liittyvissä asioissa. Käännetiin erilaisia tiedotteita venäjäksi (esim. rekrytapahtumista, koulutuksista, 17

työmahdollisuuksista). Keskusjärjestön sivulla löytyy paljon työllistymiseen liittyvää materiaalia. Tiedotettiin tapahtumista myös Facebook- sekä LinkedIn -ryhmissä. 2.6. EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMISTOIMINTA Alkuperäisenä järjestön tavoitteena oli toimiminen ruohonjuuritasolla, mutta ajan kanssa on selkeästi ja nopeasti kasvaa tarve edunvalvonta- ja vaikuttamistyölle. Keskusjärjestö pyrkii tuoda esiin venäjänkielisten kanssa toiminnassaan nousseet näkökulmat. Kartoittamme jäsenistön yhteiskunnallisen statuksen ja pyrimme vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumispoliitikan kehitykseen yhteiskunnallisten suhteiden sekä edustuselimien kautta. Keskusjärjestö pyrkii itse sekä saa pyyntöjä jäseneksi erilaisiin luottamuselimiin ja vaikuttamisverkostoihin venäjänkielisten äänen nostamiseksi esiin yhteiskunnassa sekä ennen kaikkea kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi. Kahdessa vuodessa Keskusjärjestö on saavuttanut asiantuntijaroolia venäjänkielisiä maahanmuuttajia koskevissa asioissa ja on kasvanut luotettavaksi yhteistyökumpaaniksi sekä julkisille että muille tahoille. Keskusjärjestö jatkaa jäsenenä Etelä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnassa (ETNO) 2015-2019. ETNO:n jäsenenä voimme edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä venäjänkielisten maahanmuuttajien, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. Joulukuun lopussa 2018 SVK:lla on edustus seuraavissa elimissä: Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisen Kotouttamisen osaamiskeskuksen koordinaatioryhmä (jäsen seuraavalle kaudelle (2018-2020), venäjänkielisiä edustavana tahona) Etela-Suomen ETNO (Olga Liukkonen, varsinainen jäsen) Toissa Suomessa - ESR-hanke ohjausryhmä (Olga Liukkonen, varsinainen jäsen) Moniheli ry, maahanmuuttajajärjestöjen kattojärjestö (Svetlana Tchistiakova, hallituksen jäsen) Digi-arkeen, valtiovarainministeriön neuvottelukunta (Monihelin edustajana, Svetlana Tchistiakova, varsinainen jäsen) Espoon kaupungin monikulttuurinen neuvottelukunta (Monihelin edustajana, Svetlana Tchistiakova, varajäsen) Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö vaatii etenevän määrän resursseja. Vapaaehtoispohjalta asiantuntijatyötä on vaikea tehdä suunnitelmallisesti ja pitkän strategian mukaisesti. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyön tekemiseen Keskusjärjestö tarvitsee ulkopuolista rahoitusta. Mahdollisuuksia ulkopuolisen rahoituksen saamiseen etsitään seuraavanakin vuonna. 2.7. HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA SYRJINNÄN EHKÄISEMINEN Venäjänkielisiä Suomessa epävirallisten tilastojen mukaan noin 100 000 ja virallisen tilaston mukaan yli 75 000. Usein muista Neuvostoliiton maista tulevat venäjänkieliset 18

ilmoittavat äidinkieleksi joku muu kieli, esim. viro, ukraina tai valkovenäjä. Venäjänkieliset ovat kaikkien entisten Neuvostoliiton kansalaisia, heillä on hyvin erilaiset tausta, kulttuuri ja uskonto. Silti mitä meitä yhdistää - venäjän kieli on meidän äidinkieli. Suomessa venäjänkieliset usein eivät onnistuu järjestämään dialogia keskenään, ja rakentamaan vahvan venäjänkielisten äänen. Luottamuksen väestön sisällä on todella pieni, ja on aika yrittää vaikuttaa asiaan, hyvä alku olisi päästä keskustelemaan keskenään tulevaisuudesta Suomessa. Meillä olisi tarve keskustella meidän väestöstä, asioista, jotka meitä yhdistää, suunnitella keinoja miten me rakennetaan luotettavaan yhteisön. Vuoropuhelu kantaväestö onnistuu helpompi, kun se sujuu oman väestön sisällä. Vuonna 2018 Keskusjärjestö on edistänyt hyviä väestösuhteita monella tavalla, sekä Graniittiklubin toiminnassa, että hankkeiden toiminnassa. 3. JÄSENHANKINTA JA JÄSENEDUT, JÄSENLÄHTÖINEN TOIMINTA Jäsenlähtöinen toiminta on tärkeä toimintamme kriteeri. Jäsenhankintaan kiinnitetään huomiota ja kartoitetaan eri organisaatioiden ja SVK:n osastojen kautta erilaisia tapoja löytää uusia jäseniä. Tarjotaan jäsenistölle palveluja jäsenistön tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. 4. YHTEISTYÖVERKOSTO Erityistä huomiota kiinnitämme yhteistyöverkostomme laajentamiseen. Olemme kartoittaneet venäjänkielisten maahanmuuttajien tarpeita. Tulokset osoittaneet, että tietojen riittämättömyys on melkein jokaisella elämän osa-alueella. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat monille venäjänkielisille epäselvät. Esimerkiksi, kun ihminen törmää omaan tai lähiomaisen (erityisesti lapsen) vaikeaan diagnoosiin, hänellä usein ei ole mitään tietoja omista oikeuksista ja vaihtoehdoista. Tukiverkostoa ei myöskään usein ole. Siinä mielessä pidämme erittäin tärkeänä yhteistyön laajentaminen erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestöjen kanssa, jotta voisimme yhdessä tarjota venäjänkielisille tiedotteita omalla kielellä, sekä yhteistyössä kehittää tukiryhmien tuntemusta venäjänkielisessä yhteisössä. Toimintavuoden aikana käynnistettiin runsaasti uusia yhteistyöverkostoja ja kehitettiin olemassa olevia. Laajennamme yhteistyöverkostoa viranomaisten, oppilaitoksien, ja muiden järjestöjen kanssa. Vuonna 2018 kehitettiin yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Cultura-säätiö sr Sports for all - Liikkukaa ry Hyvinvointilomat ry Monaliiku ry Moniheli ry Helsingin kaupunki 19

Vantaan kaupunki VISIO-opintokeskus HanTang Fashion Syöpäliitto ry ADHD-liitto ry Astma- ja allergia liitto ry Pihlajanmäki seura Lastensuojelunkeskusliitto 5. VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Viestintä on osa järjestön jäsenistön palvelutoimintaa sekä muille tahoille suuntautuvaa toimintatiedotusta. Järjestöviestinnän tehtävänä on tukea ja edistää SVK:n toimintaa ja tavoitteita. Viestintästrategia rakennetaan kaksisuuntaisesti venäjänkielisille maahanmuuttajille ja järjestötoimijöille (venäjän kielillä) sekä sidosryhmälle ja yhteistyötahoille (suomeksi). Keskusjärjestö tiedottaa SVK:n toiminnasta valtakunnallisesti. Kahden eri viestintästrategian rakentaminen vaatii paljon resursseja, ja osa Keskusjärjestön toiminnasta jää näkymättömäksi, erityisesti suomalaisille toimijoille. Suurin osa tiedotteista löytyy järjestön www- sivuilla. Vuonna 2018 sivuilla oli yli 20 000 kävijää ja yli 78 000 katseluja. Suomenkieliset www-sivut ovat vielä puutteiset, sillä resursseja niiden ylläpitämiseen ei ole riittävästi. Pyrimme kehittää suomenkielistä viestintää saadakseen siihen resursseja. Keskusjärjestö tiedottaa suomeksi myös Twitterissa (https://twitter.com/svkeskus_fi). Joulukuun 2018 lopussa Twitterissa oli yli 300 lukijaa. Keskusjärjestö ylläpitää venäjänkielistä Facebook ryhmä (yli 3400 käyttäjää), jossa on luotu myönteisen keskustelun säännöt. Ryhmässä jaetaan uutisia, jotka kiinnostavat venäjänkielisiä seuraajia, sekä tiedotteita järjestön toiminnasta. Paikallisosastot tiedottavat omasta toiminnasta myös samassa ryhmässä. Tavoitteena on myös saada palautteita jäseniltä ja parantaa viestintää jäsenten ja Keskusjärjestön ja osastojen välillä. Keskusjärjestö ylläpitää oman FB-sivun (yli 1600 tykkääjää). FB-sivulla Keskusjärjestö tiedottaa omasta toiminnasta. Henkilöjäsenille lähetetään jäsenkirje noin 4 krt/vuodessa, ja tarpeen mukaan muita kirjeitä kohdennetusti. TULOKSET JA VAIKUTUKSET Keskusjärjestön toiminnasta hyötyvät ennen kaikkea venäjänkieliset yhdistykset, niiden jäsenet ja yhteistyökumppanit. Keskusjärjestön toiminta vahvistaa venäjänkielisten yhdistysten valmiuksia yhteistyöhön, tietoisuutta ja osaamista yhdistyksen taloushallinnosta, avustusten hakemisesta, yhteistyön kehittämisestä sekä muista yhdistyksen toimintaan liittyvissä 20

asioissa. SVK:n verkosto laajenee ja yhteistyömahdollisuuksia koko ajan lisääntyy. Keskusjärjestö tarjoaa konkreetista tukea paikallisosastoille mm. tarjoamalla tapahtumaja kokoustilan, järjestämällä koulutuksia, ohjaustapaamisia ja neuvontaa, ottaa paikallisosastot mukaan tapahtumien järjestäjäksi ja hankkeiden osatoimijoiksi. Viranomaiset saavat luotettavan yhteistyökumppanin, joka edistää eri ikäisten venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja hyvinvointia eri elämän osa-alueilla sekä edistää vuorovaikutusta ja kulttuurista oppimista suomalaisten ja venäjänkielisten välillä. Viranomaiset hyötyvät SVK:lta saadessaan mahdollisuudet tavoittaa venäjänkielisiä maahanmuuttajaa ja saada niiden näkökulman mukaan oman toimintansa suunnitteluun. 21