Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa



Samankaltaiset tiedostot
MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ilmasto vaikuttaa puulajien levinneisyyteen, kasvuun

Kangasmaiden lannoitus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain


PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Hydrologia. Routa routiminen

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Suomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Napapiirin luontokansio

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Metsänhoidon perusteet

40VUOTISJUHLARETKEILY

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

RAIVAUSKIERRON VAIKUTUS SOIDEN PÄIVÄPERHOSTEN ESIINTYMISEEN. Terhi Lensu ja Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Tree map system in harvester

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3. Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito

Transkriptio:

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden aikana Kuivuus Routa Ravinteiden saatavuus Alkuperä Johtopäätökset

Vuosien välinen kasvunvaihtelu Future? Past Present Luston leveyksiä vanhoista puista, ääreviltä kasvupaikoilta

Menetelmä: poistetaan häiritsevät signaalit ring-widths from old trees, sensitive sites Ikätrendi Ilmasto Etelästä pohjoiseen

Korrelaatio säähän Sademäärä Lämpötila Pohjois-Lappi Etelä-Lappi Keski-Suomi Etelä-Suomi Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa

Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Kuolevat kuuset Terveet kuuset Terveet metsiköt Turvemaat Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Kesäkuu Heinäkuu 14 14 12 12 Sademäärä, mm 1 8 6 4 Sademäärä, mm 1 8 6 4 2 2 198 1985 199 1995 198 1985 199 1995

Eurooppalainen perspektiivi Korrelaatio lämpötilaan Korrelaatio Korrelaatio Keskilämpötila, C Keskilämpötila, C Keskilämpötila, C

Korrelaatio sademäärään Korrelaatio Korrelaatio Sademäärä, mm Sademäärä, mm Sademäärä, mm Korrelaatio sademäärään Korrelaatio Korrelaatio Keskilämpötila, C Keskilämpötila, C Keskilämpötila, C

Korrelaatio lämpösummaan Korrelaatio Lämpösumma (d.d.) Vuosien välinen kasvun vaihtelu Kasvun minimitekijä riippuu maantieteellisestä sijainnista, korkeudesta m.p.y., kasvupaikasta, jne. Pohjois-Suomi: lämpö lisää kasvua Etelä-Suomi: useita kasvuun vaikuttavia tekijöitä Kuivilla kasvupaikoilla, ankara kuivuus voi tappaa kuusia

Sädekasvu kasvukauden aikana Kasvupanta; rungon ympärysmitan muutokset ELPA-93 A. panta, ruostumaton teräs B. potentiometri C. kiinnitysvarsi D. Säädettävä tuki E. kaapeli F. jousi -resoluutio.1 mm -tallennus automaattisesti dataloggeriin -virta akusta (Pesonen et al. 24)

Veden saatavuus Kuusi, Punkaharju Säteen muutos, mm Touko Kesä Heinä Elo Minikairaus

Näytteiden valmistus laboratoriossa: - veden poisto nousevassa etanolisarjassa - puhdistus (Tissue-Clear), upotus sulaan parafiiniin - valu parafiiniblokeiksi - leikkaus mikrotomilla - värjäys (safraniini, alcian sininen), kiinnitys Canada balsamilla - mittaus mikroskoopin ja kuvankäsittelyohjelmiston avulla Puuaineen muodostuminen 45 4 35 3 25 2 Enlargement Mature Jakautuminen Laajeneminen Seinän muodostus Wall Formation Valmiit solut Total 15 1 5 14 16 18 2 22 24 26 Päivä Kuva: Saranpää & Piispanen

Kuivuus ja lannoitus Sahalahti Heinola Kuivuus ja lannoitus 6 Number Kuituja of tracheids / vuosi / year 5 4 3 2 1 D D1 F F1 Kuivuus Lannoitus

Kuivuus ja lannoitus 5 Kuidun Tracheid läpimitta, diameter (μm) μm Seinän paksuus, μm Wall thickness (μm) 4 3 2 1 1 8 6 4 2 D D1 F F1 Kuivuus vähemmän kuituja Kuivuus ei vaikuta kuidun kokoon Lannoitus Lannoitus enemmän kuituja ei vaikuta kuidun kokoon Ei kuivuus-lannoitus D1 yhdydvaikutusta D F F1 Kuivuus Lannoitus Routa Kuusikko, 47 vuotta, Jaamankangas Käsittelyt (kukin 3 ruutua): Kontrolli (CTRL) Lumen poisto (CLEAR) Lumen poisto + eristys (INSUL)

Routa 26 27 7 7 6 6 5 5 Cell no 4 3 4 3 CTRL CLEAR INSUL 2 2 1 1 12 14 16 18 2 22 24 26 Date 12 14 16 18 2 22 24 26 Date Syvä routa ja sen hidas sulaminen viivästytti hieman sädekasvun alkua alensi kasvunopeutta ei suurta vaikutusta sädekasvun päättymiseen ei vaikuta kuidun kokoon Ravinteiden saatavuus Lannoittamaton kontrolliruutu (vasen) ja 2 vuotta optimaalisesti lannoitettu ruutu (oikea). Kuusikko Pohjois-Ruotsissa (5 vuotias) Käsittelys (kukin 2 ruutua): kontrolli ravinneoptimointi + kastelu

Ravinteiden saatavuus Ravinneoptimoinnin vaikutukset Tilavuuskasvun huomattava lisäys, > 3% sädekasvun hieman aikaisempi alku ja myöhäisempi loppu suurempi kasvunopeus, etenkin loppukesällä hieman paksummat kuidut Alkuperä

Alkuperä 24 25 26 24: Total cell no 25: Total cell no 26: Total cell no 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 12 14 16 18 2 22 24 26 5 4 3 2 1 Julian day Year 24 145 15 155 16 165 17 Julian day 12 14 16 18 2 22 24 26 5 4 3 2 1 Julian day Year 25 145 15 155 16 165 17 Julian day 12 14 16 18 2 22 24 26 Julian day Year 26 145 15 155 16 165 17 Julian day Alkuperä 27 27: Total cell no 28 28: Total cell no 1 1 8 8 6 6 Saksalaisen 4 ja unkarilaisen provenienssin 4 sädekasvu alkoi hieman myöhemmin kuin suomalaisten alkuperien 2 Kasvukauden aikana muodostuneiden kuitujen määrä saksalaisella ja 12 14 16 18 2 22 24 26 12 14 16 18 2 22 24 26 unkarilaisella alkuperällä Julian day himan pienempi kuin suomalaisilla Julian day alkuperilla 27: Total cell no 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 14 145 15 155 16 165 17 175 Julian day 2 8 7 6 5 4 3 2 1 28: Total cell no Puiden ja vuosien välinen vaihtelu kasvun 1 ajoittumisessa suurta 9 verrattuna alkuperien välisiin eroihin 14 145 15 155 16 165 17 175 Julian day

Ilmasto muuttuu muuttuuko kasvu? Lämpötilan nousu lisää kuusten kasvua, etenkin Pohjois-Suomessa Kuivuus voi vähentää kasvua, kuivat kasvupaikat Puut sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin Ei suuria muutoksia puuaineen ominaisuuksissa Kiitos Metla: Pekka Nöjd, Tuula Jyske, Tuomo Kalliokoski, Kari Mielikäinen, Tapani Repo, Ilari Lumme Freiburg: Heinrich Spiecker, Hans-Peter Kahle Dresden: Heinz Röhle, Ulrich Neumann NFRI: Björn Tveite