Toimintakertomus 2014
Sisällys Toiminta-ajatus... 3 Visio... 3 Organisaatiokaavio... 4 Kulttuurijohtajan katsaus... 5 Vuoden tähtihetkiä... 6 Kodo One Earth Tour 2014: Legend... 6 Lasten Unelma -päivä kannelmäkeläisten suurponnistus... 6 Della Mae... 6 Espalla 186 ilmaistapahtumaa... 6 Yes in my Backyard!... 6 Lenny Pickett & UMO... 6 Aikamatka Stadin nuorten elämään... 6 Animaakareita Annantalossa... 7 Malmitalo 20 vuotta... 7 Mukana-taideprojekti toi yhteen itähelsinkiläisiä... 7 Vuoristojen aave hiipi Vuotaloon... 7 Uutta ja vanhaa valkokankaalla... 7 Taideneuvola viisi vuotta... 7 Suomen asiat halki, poikki ja pinoon... 8 Helsingin kulttuuripalkinnon sai Pelle Miljoona... 8 Susanna Leinosen residenssikausi Stoassa päättyi... 8 Nykysirkus taipui rakkauteen... 8 Helsingin kulttuuriteko-palkinto WHS-ryhmälle... 8 Kulttuuripolitiikka... 9 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta... 9 Avustukset... 10 Taideapurahan saajat 2014... 12 Julkaisut ja seminaarit... 13 Helsingin malli... 13 Aluetyö... 14 Ruotsinkielinen toiminta... 14 Kansainvälinen toiminta... 15 Kulttuurinen vanhustyö... 15 Kulttuurikaveritoiminta... 15 Kulttuuripalvelut... 17 Annantalo... 18 Caisa... 19 Kanneltalo... 20 Savoy-teatteri ja Espan lava... 22 Stoa... 23 Vuotalo... 24 Verkkopalvelut... 25 Kultus... 25 Skenet... 25 Talous... 26 Avustukset... 26 Yhteisöjen tukeminen... 26 Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille... 27 Määrärahan siirto... 27 1
Investoinnit... 27 Henkilöstö... 27 Kestävä kehitys... 27 Vakinainen henkilökunta 31.12.2014... 28 Liitteet:... 29 2
Toiminta-ajatus Helsingin kulttuurikeskus on taiteen, kulttuurin ja luovuuden edistäjä, joka kehittää kulttuurisesti rikasta ja monimuotoista Helsingin seutua. Helsingissä kulttuuri on kaikkien oikeus. Kulttuurin tukeminen: myöntää avustuksia taidelaitoksille, taideoppilaitoksille, kulttuuriyhteisöille sekä työryhmille ja myöntää taiteilijoille apurahoja sekä tarjoaa esiintymis- ja työtiloja. Kulttuurin tarjonta: tuottaa kulttuuritoimintaa itse ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuurin edistäminen: toimii aloitteellisesti ja tavoitteellisesti kulttuuripolitiikassa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Visio Helsinki on monimuotoinen ja omaleimainen taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskus. Se on kansainvälisesti kiinnostava kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella. 3
Organisaatiokaavio 4
Kulttuurijohtajan katsaus Helsinki on Suomen merkittävin kulttuurikaupunki. Helsingin rajojen sisällä ovat lähes kaikki valtakunnalliset kulttuurilaitokset sekä taiteen ja kulttuurin korkein opetus. Tämän lisäksi kunnalliset taidelaitoksemme kestävät hyvin kansainvälisen vertailun. Suurta, yhden asian yksiköiden ketjua täydentää ja omalla toiminnallaan kehittää Helsingin kulttuurikeskus. Helsingin kulttuurisen hyvinvoinnin kokonaisnäkemys on vastuullamme, ja vastuun kannamme mielellämme. Vuonna 2014 virasto jakoi avustuksia yli 650 toimijalle. Pienet ja suuret avustukset pitävät huolta siitä, että Helsinki elää läpi vuoden. Kulttuuripolitiikan osastomme on asiantuntija avustusten lisäksi tutkimuksessa, kansainvälisessä toiminnassa ja tulevaisuuden trendien haistamisessa. Näkemyksellisyys tukee viraston lisäksi kaupunkia ja helsinkiläisiä kulttuuritoimijoita. Sen viisautta on ansiokkaasti kopioitu myös muihin Suomen kuntiin, minkä ilolla annamme tapahtua. Osaston selvityksissä on käynyt ilmi, että Helsinki ei ole kulttuurisesti tasa-arvoinen paikka. Kulttuurin kokeminen ja tekeminen eivät ole kaikkien helsinkiläisten ulottuvilla. Tähän syyllinen on myös oma avustusjärjestelmämme, jota jatkuvasti kehitetään tilanteen korjaamiseksi. Kulttuurikeskuksen seitsemän taloa pysyivät kiireisinä koko vuoden. Kohokohtina juhlittiin Stoan 30- ja Malmitalon 20-vuotisia taipaleita. Caisa teki kattavan ja perusteellisen selvityksen monikulttuurisen Helsingin kulttuuripalveluiden tarpeesta seuraavan 15 vuoden aikana. Vuonna 2014 esityksiä oli yhteensä 1 700, ja niitä oli todistamassa 196 000 ihmistä. Lapsille suunnattuja taidekursseja järjestettiin 1306 kappaletta 13 000 osallistujalle. Näyttelyitä oli 124, ja niissä kävi 262 000 taiteen ystävää. Kaiken takana ahkeroi asiantunteva ja sitoutunut henkilöstömme. Helsingin kulttuuripalkinnon sai Pelle Miljoona, ja kulttuuriteolla palkittiin WHSryhmä Teatteri Unionin avaamisesta. Sokerina pohjalla mainittakoon, että suomalaisen ja helsinkiläisen tanssitaiteen kehitys sai vauhtia, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö teki loppuvuodesta 15 miljoonan euron lahjoituksen Tanssin talo - hankkeelle. Vuoden 2015 aikana mitataan kaupungin ja valtion kyky kattaa investoinnin loppuosa ja ottaa vastatakseen toiminnan rahoittaminen. Stuba Nikula kulttuurijohtaja 5
Vuoden tähtihetkiä Kodo One Earth Tour 2014: Legend Japanilainen rumpuryhmä Kodo saapui One Earth Tour 2014: Legend -maailmankiertueellaan Suomeen. Savoy-teatterin maaliskuinen esitys myytiin loppuun nopeasti, mutta yleisön iloksi järjestyi lisäkonsertti seuraavalle päivälle. Lasten Unelma -päivä kannelmäkeläisten suurponnistus Lasten unelma -tapahtuma Sitratorilla ja Kanneltalossa toukokuussa oli yleisömenestys. Paikalla oli pari tuhatta helsinkiläistä. Lapsiperheille suunnattu ohjelmisto sisälsi musiikkia, teatteria, työpajoja, ruokatorin ja lastenvaatekirppiksen. Tapahtumassa kiteytyi uuden kansalaisaktiivien sukupolven esiinmarssi. Päivä syntyi Kannelmäki-liikkeen, Helsingin kulttuurikeskuksen sekä Kannelmäen alueen paikallistoimijoiden yhteistyönä. Della Mae Savoy-teatteri tuo vuosittain uusia kiinnostavia artisteja Suomeen. Tänä vuonna yksi heistä oli amerikkalainen bluegrass-yhtye Della Mae. Toukokuinen konsertti sai erittäin hyvän vastaanoton yleisöltä ja paljon huomiota mediassa. Espalla 186 ilmaistapahtumaa Espan lavalla järjestettiin 186 ilmaistapahtumaa toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. Kuvassa Ogeli Big Band. Yes in my Backyard! Kanneltalossa käynnistyi syyskuussa uusi, erityisesti nuorille aikuisille suunnattu ohjelmasarja Takapiha-klubi. Sen ensimmäinen pääesiintyjä oli suomalais-ranskalainen Eva & Manu. Klubin mottona on Yes in my Backyard!. Kyllä takapihalleni -ajattelu on vastakkainen ns. N.I.M.B.Y.- aatteelle. Ohjelmasarjan teemoja ovat arvopluralismi, maailmankansalaisuus ja ajanhenki. Lenny Pickett & UMO Savoy-teatterin syyskauden avajaisia vietettiin jazzin merkeissä syyskuussa, kun UMO ja saksofonisti Lenny Pickett soittivat yhdessä kaksi konserttia. Aikamatka Stadin nuorten elämään Syyskuussa Vuotalossa järjestettiin yhteistyössä Helsingin taidemuseon kanssa Stadin nuoret 1950- ja 1960-luvuilla -näyttely. Suuren suosion saavuttanut näyttely huipentui Stadin nuoret - konserttiin, jossa Vesa Haaja ja Sami Saari tulkitsivat aikakauden rakastetuimpia pop- ja rockhittejä. 6
Animaakareita Annantalossa Annantalossa juhlittiin syksyllä suomalaisen animaation 100-vuotissynttäreitä. Animaakaritnäyttelyssä tutustuttiin animaation valmistusprosessiin ja tehtiin omia animaatioita. Elokuvanäytöksissä nähtiin suomalaisen taideanimaation parhaimmistoa. Angry Birds Toons - animaatiosarjan tekijät kävivät kertomassa sarjastaan. Animaakarit houkutteli syksyn aikana huimat 25 000 vierailijaa. Malmitalo 20 vuotta Malmitalon 20-vuotispäiviä juhlittiin syys- ja lokakuun vaihteessa kokonaisen viikon ajan. Kaikkiin esityksiin oli vapaa pääsy. Viikon aikana nähtiin muun muassa lastenoopperaa ja elokuvia, otettiin osaa nuorten kykykilpailuun ja kuunneltiin psykedeelistä rockia sekä kahvilakonsertteja. Mukana-taideprojekti toi yhteen itähelsinkiläisiä Stoan ja Pirjo & Purjo Productionsin yhdessä organisoima Mukana-taideprojekti vei syksyllä kimppakuvitustyöpajoja Itä-Helsingin asukkaille. Työpajoihin osallistuivat Puotinharjun päiväkoti, Itäkeskuksen palvelutalo, erityispäiväkeskus Stoori & Salli, näkövammaisten palvelukeskus Iiris, Itäkeskuksen peruskoulu ja paikallisten somalinaisten ryhmä. Pajoissa syntyneet suuret taulut koottiin näyttelyksi Stoan galleriaan. Vuoristojen aave hiipi Vuotaloon Vuoden kohokohtiin Vuotalossa lukeutui yhteistyössä 125 vuotta täyttävän Korkeasaaren kanssa järjestetty Vuoristojen aave lumileopardi -näyttely. Sen yhteydessä järjestettiin lokakuussa teemaan liittyviä tapahtumia kuten syyslomalaisille suunnattu Lumileopardi-puuhapäivä sekä M.A. Nummisen tähdittämä Hyvän tekijä -konsertti. Uutta ja vanhaa valkokankaalla Malmitalon elokuvateatteri Kino Helios tarjoaa viikoittain asiakkailleen mahdollisuuden katsoa uusimpia elokuvia edullisesti. Kaikille ikäryhmille suunnattujen uutuuselokuvien lisäksi valkokankaalla on nähty DocPointin sekä nyt uutuutena Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin elokuvia, klassikkoja ja animea. Skidikinon, Alakoulukinon, Yläkoulukinon sekä koululaisten IPkinon kysyntä ylittää usein tarjonnan. 3D-elokuvat ovat erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Taideneuvola viisi vuotta Annantalo kutsui perheet viettämään suositun Taideneuvolan 5-vuotissynttäreitä lokakuussa. Ohjelmassa oli monenlaista yhteistä taidetekemistä, naperokinoja ja animaatioiden valmistusta. Syntymäpäivät päättyivät juhlasalissa tanssiin. Taideneuvoloissa innostetaan helsinkiläisiä vanhempia ja lapsia tekemään ja kokemaan taidetta yhdessä. 7
Suomen asiat halki, poikki ja pinoon Suomen virallinen saksalainen Roman Schatz ja venäläissyntyinen Pjotr Potchinchtchikov isännöivät syksyllä HUPS!-klubia Caisassa. Keskusteluohjelmasarjassa laitettiin vieraitten avustuksella Suomen asiat halki, poikki ja pinoon. Suomen lähialueiden kulttuureita verrattiin suomalaiseen kulttuuriin kieli poskessa, hyvän maun tuolla puolen, retostellen kansallisilla kulttuurieroilla ja stereotypioilla. Helsingin kulttuuripalkinnon sai Pelle Miljoona Helsingin kulttuuripalkinto myönnettiin muusikko, kirjailija Pelle Miljoonalle. Suomalaisen punkliikkeen uranuurtajan kädenjälki näkyy musiikin lisäksi vahvasti myös kirjallisuudessa. Pellen tunnetuimpia kappaleita ovat Moottoritie on kuuma, Tahdon rakastella sinua, Pelko ja viha sekä Juokse villi lapsi. Susanna Leinosen residenssikausi Stoassa päättyi Tanssija-koreografi Susanna Leinonen työskenteli Stoan residenssitaiteilijana vuosina 2012 2014. Leinosen työt ovat kokonaisvaltaisia taideteoksia. Hänen viimeisin teoksensa Touch of Gravity toi Stoan näyttämölle vahvat naistanssijat sekä huikeaa visuaalista taidetta. Nykysirkus taipui rakkauteen Kaito Takayama ja Sanni Sarlin kertoivat rakkautensa tarinan nykysirkuksen keinoin esityksessään Tahdon I do, joka nähtiin Caisassa syksyllä. Romanttinen, haikea ja hyväntuulinen kertomus kahdesta sirkustaiteilijasta kuljetti katsojat parin ensitapaamisesta aina häihin asti. Helsingin kulttuuriteko-palkinto WHS-ryhmälle Helsingin kulttuuritekona 2014 palkittiin Teatteri Unionin avaaminen. Palkinto myönnettiin WHSryhmälle, joka avasi uudenlaisen, visuaalista teatteria ja nykysirkusta yhdistävän teatterin. 8
Kulttuuripolitiikka Kulttuuripolitiikan osasto vastaa lautakuntavalmistelusta, johon kuuluvat muun muassa avustukset. Osaston vastuulla on yhteistyö taiteen ja kulttuurin kentän kanssa, tutkimus- ja julkaisutoiminta, kansainvälinen yhteistyö sekä ruotsinkielinen toiminta. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta (varajäsen) Johanna Sumuvuori, Vihr puheenjohtaja Johanna Sydänmaa, Kok varapuheenjohtaja (Verna Castrén) (Ari Huovinen) Jukka Relander, Vihr Timo Vuori, Kok Risto Kolanen, SDP Jaana Alaja, SDP Päivi Storgård, RKP Sami Muttilainen, Vas Juha-Pekka Väisänen, SKP Kaupunginhallituksen edustaja Nina Castén (Toivo Laitinen) (Marja Suuronen) (Jani Ryhänen) (Petra Jääskeläinen) (Adreas af Enehielm) (Alina Mänttäri-Buttler) (Irene Auer) (Osku Pajamäki) Lautakunnan sihteerinä toimi suunnittelija Miska Toiviainen ja päätöstiedottajana Terttu Sopanen. Vuosi 2014 oli toinen vuosi uuden kulttuuri- ja kirjastolautakunnan nelivuotisesta kaudesta. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoontui 13 kertaa ja teki 152 päätöstä. Lautakunta antoi vuoden aikana 7 lausuntoa, muun muassa kulttuuritoimen organisointia koskevasta loppuraportista ja erilaisista kaupunkikulttuuriin liittyvistä aloitteista. Lautakunta otti myös kantaa Tanssin talon tarveselvitykseen ja oli edistämässä toteutuvaa Keskustakirjastoa samalla painottaen lähikirjastojen toiminnan turvaamista. Avustusmuotojen ja 9
arviointiperusteiden päivittämisen yhteydessä aloitettiin kehittämään Helsingin mallia, jonka perusajatuksena on rohkaista julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja taiteilijaryhmät toteuttamaan yhteistyössä asukkaiden kanssa taidetta ja kulttuuria kaupunginosiin ja kaupunkilaisille, jotka ovat jääneet kulttuuripalveluiden katveeseen. Lautakunta oli mukana valintaprosessissa, kun uudeksi yhteispalvelupäälliköksi valittiin Anna Mattila. Lisäksi lautakunnan päätöksellä Caisan ma. johtajana jatkoi Tomi Purovaara. Lautakunnan jäsenistä muodostettu avustusjaosto oli koolla viidesti. Jaosto käsitteli toimintaavustusten, taideapurahojen sekä kulttuuripalkinnon jakoehdotukset. Jaostossa työskentelivät eri koonpanoissa Johanna Sumuvuori, Jukka Relander, Verna Castrén, Johanna Sydänmaa, Timo Vuori, Risto Kolanen, Petra Jääskeläinen, Päivi Storgård, Adreas af Enehielm, Sami Muttilainen, Juha-Pekka Väisänen ja Irene Auer. Keväällä käsiteltiin taide- ja kulttuurilaitosten sekä syksyllä kulttuuri- ja taideyhteisöjen toimintaavustukset. Kohdeavustuksia käsiteltiin lähes joka kokouksessa ja kansainvälisiä matka-avustuksia määrärahojen riittäessä toukokuun kokoukseen saakka. Vuodelle 2015 lautakunnan myöntämät avustusmäärärahat pysyvät pääosin entisellään. Kesäkuussa 2014 lautakunnan varsinaiset jäsenet osallistuivat pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien tapaamiseen Kööpenhaminassa. Matkalle osallistui myös virkamiehiä kulttuurikeskuksesta sekä kirjastotoimen johtaja. Seminaarin aiheena oli erityisesti kulttuuritilojen käyttö kansalaisten omaehtoiseen toimintaan, ja lisäksi pääkaupunkien välillä vaihdettiin kokemuksia kulttuurin vaikutuksesta yhteiskuntasuunnitteluun. Virallisen ohjelman lisäksi matkan tutustumiskohteina oli myös kansalliskirjasto Den Sørte Diamant ja Ørestadin lähikirjasto. Avustukset Vuonna 2014 kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi avustuksia taiteen ja kulttuurin tukemiseen 16,9 miljoonaa euroa. Summasta 4,2 miljoonaa euroa suunnattiin teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille ja 12,7 miljoonaa euroa yhteisöjen tukemiseen. Yhteisöjen tukemiseen varatut määrärahat jaettiin pääosin toiminta-avustuksina musiikkioppilaitoksille, teatterilain ulkopuolisille ammattiteattereille, museoille, taidekouluille ja - opistoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille. 10
Toiminta-avustusten lisäksi yhteisöjen tukemiseen varatusta määrärahasta myönnettiin avustuksia muun muassa yksittäisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen, kulttuuriyhteisöjen tukemiseen, lähikulttuurihankkeisiin, kulttuuritoiminnan kehittämishankkeisiin sekä taideapurahoina yksittäisille ammattitaiteilijoille. Vuoden aikana käsiteltiin yhteensä 1094 hakemusta, joista 657:lle myönnettiin avustusta. Vuoden 2014 kulttuuripalkinnon sai muusikko, kirjailija Pelle Miljoona. Palkinto myönnetään vuosittain helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa. Taideapurahoja myönnettiin yhteensä 256 000 eurolla. Apurahoja myönnettiin mediataiteen, sarjakuvataiteen, kevyen musiikin ja tanssitaiteen edustajille. Apurahaa haki 304 henkilöä ja se myönnettiin 75 ammattitaiteilijalle. Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi vuoden 2014 kulttuuritekopalkinnon saajaksi Teatteri Unionin avanneen Association WHS ry:n. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Helsingin kulttuuritekopalkinnon lisäksi kunniamaininnan saivat Arkadia International Bookshop ja Ääniwallikulttuuritila. 11
Taideapurahan saajat 2014: Kevyt musiikki Irma Agiashvili Outi Ahola Anni Egecioglu Senni Eskelinen Maria Hänninen Aili Ikonen Jussi Jaakonaho Petter Korkman Samae Koskinen Harri Kuusijärvi Iida-Vilhelmiina Laine Kaisa Leppänen Pauli Lyytinen Oskari Martimo Teija Niku Iisa Pykäri Jarno Sarkula Laura Sippola Rasmus Soini Janne Storm Artturi Taira Aleksi Tuomarila Tuomas Wäinölä Mediataide Maija Blåfield Anna Estarriola Ewa Gorzna Miina Hujala Mikko Ijäs Mari Keski-Korsu Johanna Lecklin Liisa Lounila Jenni Markkanen KirsiMarja Metsähuone Pekka Niskanen Jaakko Pallasvuo Pilvari Pirtola Roberto Pugliese Joakim Pusenius Nastja Rönkkö Pekka Sassi Salla Tykkä Sarjakuva Jan-Olof Andersson Hanna Arvela-Sarén Hanna Azevedo Heta Bilaletdin Tommi Hämäläinen Aura Ijäs Marko Lappalainen Joonas Lehtimäki Eeva Meltio Timo Mäkelä Kati Närhi Heikki Paakkanen Milla Paloniemi Hannele Richert-Henry Jussi Seppänen Kari Sihvonen Tuomas Tiainen Tanssi Erika Alajärvi Päivi Aura Favela Vera Ortiz Sami Henrik Haapala Anna Maria Häkkinen Ima Iduozee Laura Jantunen Mira Kautto Jenni Koistinen Natasha-Maria Lommi Heidi Masalin Masi Tiitta Maija Mustonen Johanna Nuutinen Njara Rasolomanana Katri Soini Marjaterttu Willman 12
Julkaisut ja seminaarit Vuoden aikana toteutettiin kaksi julkaisua. Taide keskittyy keskustaan -julkaisu käsitteli kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vuonna 2013 myöntämien avustusten alueellista jakautumista. Julkaisussa kuvataan karttojen avulla, miten kaupungin myöntämät taide- ja kulttuuriavustukset kohdentuvat eri kaupunginosiin. Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että kulttuuri- ja taideavustaminen on painottunut keskustaan. Samalla oli havaittavissa myös se, että kaupungin kulttuuritarjonta vaihtelee eri kaupunginosissa. Arts and Culture in Helsinki -julkaisussa kuvattiin informaatiomuotoilun avulla monipuolisesti helsinkiläisen kulttuurin tilaa ja kehitystä. Julkaisussa nostettiin esiin muun muassa uudenlainen yhteisöllinen kaupunkikulttuuri, monenlaiset aktiivisten kaupunkilaisten ja yhteisöjen järjestämät tapahtumat ja festivaalit, uudenlaiset kirjastopalvelut sekä kulttuurin monet harrastuspaikat. Englanninkielinen julkaisu toteutettiin neljättä kertaa. Julkaisun toteuttivat Helsingin kaupungin tietokeskus ja kulttuurikeskus sekä informaatiomuotoilijat Jonatan Hildén, Juuso Koponen ja Tommi Kovala. Molempia julkaisuja jaettiin muun muassa Kuntien kulttuuritoimen neuvottelupäivien osallistujille. Kulttuurikeskuksen yhdessä Kuntaliiton FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa järjestämä seminaari pidettiin marraskuussa Finlandia-talolla. Neuvottelupäiville osallistui 66 henkilöä yli 30 kunnasta. Neuvottelupäivien teemana oli osallisuus ja osallistaminen. Päivän aikana käsiteltyjä aiheina olivat muun muassa Helsingin osallistava kulttuurityö, Caisan mahdollisuudet monimuotoistuvassa kaupungissa, kulttuurikasvatussuunnitelma sekä keskustakirjaston osallistava suunnitteluprosessi. Helsingin malli Helsingin osallistavan alueellisen kulttuurityön mallin kehittäminen jatkui vuoden 2014 aikana. Helsingin mallin perusajatuksena on rohkaista julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja taiteilijaryhmät toteuttamaan yhteistyössä asukkaiden kanssa taidetta ja kulttuuria kaupunginosiin ja kaupunkilaisille, jotka ovat jääneet kulttuuripalveluiden katveeseen. Kulttuurikeskus on tukenut taide- ja kulttuurilaitosten ja yhteisöjen yhteisöllisiä kehittämishankkeita, joita on toteutettu muun muassa Kontulassa, Pasilassa ja Roihuvuoressa. Kulttuurikeskus on kuluneen vuoden aikana innostanut mukaan lisää taidelaitoksia ja kulttuuritoimijoita sekä kartoittanut ja sitouttanut alueiden toimijoita, verkostoja sekä 13
yhteistyökumppaneita. Kulttuurikeskus on myös kerännyt hallinnollisia ja toiminnallisia malleja sekä hyviä esimerkkejä osallistavista malleista muualta Euroopasta. Kehittämistyöhön on kuulunut olennaisena osana myös uusien painoalueiden linjaukset avustuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi loppuvuodesta kulttuurikeskukselle erillismäärärahan Helsingin mallin pilotoimiseen. Pilotointia toteutetaan alueellisesti ja ensisijaisesti seuraavilla alueilla: Jakomäki / Kivikko, Vuosaari, Maunula ja Kaarela. Pilotoinnin puitteissa on laadittu muun muassa seuraavat selvitykset: Taide keskittyy keskustaan: selvitettiin, miten kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vuoden 2013 avustukset jakautuivat alueellisesti. Helsinki-mallin pilotointialueiden esiselvitys: Selvitettiin pilotointialueiden väestön koostumusta, kaupunginosayhdistyksiä, julkisia palveluita sekä muita toimijoita. Aluetyö Aluetyö on kulttuurikeskuksen uusi painoalue. Aluetyöllä tavoitellaan kulttuurin saavutettavuuden lisäämistä ja kaupungin tasapainoista kehittämistä. Lähtökohtana on ollut tukea asukkaiden omia, osallisuutta lisääviä kulttuurihankkeita erityisesti esikaupunkialueella. Kaupunki toimii mahdollistajana. Asukkaat puolestaan vastaavat alueensa asiantuntijoina projektien tuottamisesta ja sisällöistä sekä hankkivat paikallisia resursseja projektiensa tueksi. Aktiivinen kulttuurityö vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja luo paikallisia vuorovaikutusrakenteita. Alueprojekteja tuetaan avustuksilla. Kaupunkikulttuuriavustuksista kaksi kolmasosaa suuntautui vuonna 2014 kaupunginosatoimijoille. Kulttuurikeskuksen työllistämä Stadin Juhlaorkesteri on ollut arvostettu lisäresurssi tapahtumien järjestäjille. Ruotsinkielinen toiminta Kulttuurikeskuksen ruotsinkieliseen toimintaan kuuluu kehitystyö, yleisötyö sekä aluetalojen ruotsinkielisen ohjelma- ja taidekasvatustyön edistäminen. Kulttuurikeskus toimii urbaanin kulttuuriyhteistyön sekä ruotsinkielisen sisällöntuottamisen aloitteentekijänä ja asiantuntijana. Yhteistyökumppaneita ovat kaupungin muut virastot, eri taidelaitokset ja kulttuuriyhteisöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat. Kertomusvuonna kulttuurikeskuksessa tehtiin ruotsinkielisten palveluiden selvitys, minkä lisäksi osallistuttiin Kaksikielisen Helsinki -selvityksen laatimiseen. Ruotsinkielisten koulujen 14
kulttuurikasvatusta tuettiin uudistetun Kultus-verkkopalvelun sekä kulttuurikoordinaattoriverkoston kautta. Kulttuurikeskus osallistui valtakunnalliseen lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen kehittämiseen ja levittämiseen osana lastenkulttuurikeskusverkostoa. Pohjoismaista taidekasvatustyötä jatkettiin eri tasoilla. Pienten lasten kulttuurikasvatusta kehitettiin muun muassa virastojen välisen Bokbubbel-projektin ja muiden koulutusten avulla. Saavutettavuutta edistettiin muun muassa erityislasten Barnfest-tapahtumassa, SenioRöstverkoston senioriohjelmassa sekä Rimjam-perheohjelmissa. ESR-hanke Produforumin loppuraportista kehittyi ajatuskirja nimeltään Kulturkokboken. Kansainvälinen toiminta Kulttuurikeskus osallistui Eurocities-kaupunkiverkoston kulttuurifoorumin kokouksiin ja työryhmätyöhön. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa taiteen vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Vuoden aikana osallistuttiin toimialan kansainväliseen asiantuntijatyöhön. Erityisesti kulttuurisen vanhustyön hyviä helsinkiläisiä esimerkkejä käytiin esittelemässä muiden kaupunkien asiantuntijoille. Kulttuurinen vanhustyö Helsingin kaupunki haluaa edelleen vahvistaa kulttuurista vanhustyötä. Kulttuurikeskuksessa ja sosiaali- ja terveysvirastossa työtä tekee virastojen yhteinen kulttuurisen vanhustyön suunnittelija. Suunnittelija kouluttaa ja opastaa sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä että taiteen ja kulttuurin ammattilaisia siihen, miten vanhustyöhön voidaan sisällyttää taidelähtöisiä menetelmiä. Tärkeässä osassa on myös kulttuurisen vanhustyön kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä viestiminen Troppi-uutiskirjeen avulla sekä yhteistyöverkoston järjestämät tapaamiset ja seminaarit. Kulttuurista vanhustyötä toteutettiin lisäksi erilaisten hankkeiden kautta. Kulttuurikaveritoiminta Helsinki on vuodesta 2013 kehittänyt kulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Siinä vapaaehtoiset kulttuurikaverit lähtevät seuraksi tai vertaisoppaiksi näyttelyihin, esityksiin ja konsertteihin. Kulttuurikaveritoiminnan erityisinä kohteina ovat kotona asuvat helsinkiläiset vanhukset ja maahanmuuttajat. Vierailukohteina keväällä 2014 olivat Malmitalo, Kanneltalo ja Helsingin taidemuseo sekä Helsingin kaupunginmuseo. Syksyllä toimintaan tuli mukaan 11 uutta kulttuurikohdetta: Vuotalo, Stoa, Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri, 15
Kansallisooppera, Ateneum, Suomalainen barokkiorkesteri, Ooppera Skaala, Tanssin talo, Zodiak ja Teatterimuseo. Kulttuurikaveritoiminnan tavoitteina on lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta, rohkaista ja aktivoida vaikeammin tavoitettavia kohderyhmiä käyttämään kulttuuripalveluita sekä lisätä vuorovaikutusta palveluiden tarjoajien ja kansalaisten välillä. Toiminta vahvistaa myös sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuurikaveri-pilottia toteuttavat yhteistyössä kulttuurikeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto. Toimintaa rahoittaa myös Helsingin Lähiöprojekti. 16
Kulttuuripalvelut Vuonna 2014 lisääntyi sekä kulttuurikeskuksen ohjelmatarjonta että kävijämäärä. Saliesityksiä oli yhteensä 1 700, joissa kävi 196 000 henkilöä. Taidekursseja järjestettiin 1 300 ja niille osallistui 13 000 lasta. Yhteensä 124 näyttelyssä kävi 262 000 taiteen ystävää. Tapahtumien kävijämäärä nousi edellisvuodesta 4 ja näyttelyiden 24 prosenttia. Salien ulkopuoliset tilaisuudet ja ulkotapahtumat mukaan lukien kokonaiskävijämäärä oli yli puoli miljoonaa. Vuoden aikana kulttuurikeskuksessa käynnistettiin Lyonin alueelliseen kulttuurityön malliin pohjautuva Helsingin malli. Kulttuuritalojen henkilökunta lähti entistä useammin ulos taloistaan tehden projekteja yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Helsingin mallin hengessä toteutettiin laaja Taidemuseo kylässä -näyttelyohjelma. Kyläilyn yhteydessä nähtiin Dennis Oppenheimin veistos Peurat, joka oli juhlistamassa Stoan 30- ja Malmitalon 20-vuotispäiviä. Vuotalossa ja Stoassa Stadin nuoret -valokuvanäyttely tutustutti yleisönsä 1950 1980-lukujen nuoriin ja Caisassa Meksikolainen kuolleiden päivän alttari vainajien muistamiseen. Yksinäisyyden kuvia teemaiset näyttelyt nähtiin sekä Kanneltalossa että Annantalossa. Näistä jälkimmäinen oli nuorten kokoama. Vuosi 2014 oli kulttuuripalveluille uusien yhteistyökumppanuuksien vuosi. Stoassa järjestettiin yhdessä Helinä Rautavaara -museon, Helsingin kaupunginmuseon ja somaliyhteisön kanssa Arooska somalihäät -näyttely oheisohjelmineen. Vuotalossa vetonaulana oli Korkeasaaren Vuoristojen aave Lumileopardi -näyttely työpajoineen. Aluetalojen näyttelykävijöiden määrän kasvuun vaikutti merkittävästi yhteistyö museoiden ja muiden taideinstituutioiden kanssa. Lähiöprojektin kautta syntyi jälleen useita kiinnostavia yhteistyömalleja. Yhdessä Pop & Jazz Konservatorion ja opetusviraston kanssa toteutettiin bändipajoja Itä- ja Koillis-Helsingin kouluihin. Malmitalosta käynnistettiin nuorten Operaatio pulssi Pohjois-Helsingissä yhdessä nuorisotoimen kanssa. Maahanmuuttajien kanssa järjestettiin kirjastoihin satutunteja. Sosiaali- ja terveysviraston ja kulttuurikeskuksen Kulttuurikaveri-projekti innosti mukaan useita uusia taidelaitoksia. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistettiin LASU-kollegion ja sen alueellisten hyvinvointiryhmien voimin. Kulttuurikeskus järjesti lapsille ja nuorille loma-ajan kursseja ja muuta ohjelmaa. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston sekä taideoppilaitosten opettajista koostuvan Amabile ry:n kanssa pilotoitiin säännöllistä musiikinopetusta lastensuojelun asiakkaille. Opetusviraston ja taidelaitosten kanssa luotiin välineitä koulujen kulttuurisuunnitelmiin ja niiden toteutukseen. Uutena erityispiirteenä painottui alueellisen tasa-arvon vahvistaminen kulttuurisin menetelmin. 17
Kulttuurikeskus on koulutusmyönteinen hallintokunta. Yhdessä Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Espoon kulttuuritoimen kanssa järjestettiin vuosina 2013 2014 ensimmäinen Espoon ja Helsingin kulttuurituottajille suunnattu täydennyskoulutuskokonaisuus Osallistava huomen. Annantalo Annantalo on monitaiteinen taidekeskus, joka luo helsinkiläisille lapsille ja nuorille edellytyksiä taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Tätä toteutetaan taideopetuksen, näyttelyiden, esitysten ja tapahtumien avulla. Kouluyhteistyö on Annantalon toiminnan kivijalka. Sen kautta tavoitetaan tasa-arvoisesti kaikki helsinkiläiset lapset ja nuoret. Vakiintuneita toimintamuotoja ovat 5x2-taideopetus ja kulttuurikurssit. Annantalon henkilökunta kehittää myös koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmia yhteistyössä Helsingin opetusviraston kanssa. Kulttuuri- ja taideorganisaatioiden tarjontaa kouluille esittelevä Kultus.fi-verkkopalvelu uusittiin täysin vuonna 2014. Nyt se palvelee kouluja entistä paremmin. Uutuutena Kultus tarjoaa työkalut sekä koulun että koululuokan kulttuurikasvatussuunnitelman tekoon. Lisäksi Annantalo tarjoaa runsaan paletin vapaa-ajan taideopetusta. Kuluneena vuonna ohjelmistoon otettiin uusia monitaiteisia kursseja, joilla oppilaat voivat etsiä itselleen sopivinta ilmaisumuotoa sekä työskennellä temaattisesti yli taiderajojen. Annantalon nuorten ryhmä Kulttuurisissit jatkoi toimintaansa ja muun muassa kokosi yhdessä Helsingin taidemuseon kanssa yksinäisyyttä pohtivan näyttelyn Naamiaiset. Koko syksyn Annantalossa juhlittiin suomalaisen animaation 100-vuotissyntymäpäivää Animaakarit-suurnäyttelyn merkeissä. Talossa tehtiin omia animaatioita, katsottiin lyhytelokuvia ja tutustuttiin animaation valmistusprosessiin muun muassa Angry Birds Toons -elokuvan tekijöiden tuella. Näyttelyyn liittyi runsaasti työpajoja ja oheisohjelmaa, ja siellä vieraili huikeat 25 000 kävijää. Vuonna 2014 Annantalossa järjestettiin yhteensä 1 066 kurssia, jotka koostuivat 13 343 oppitunnista. Taideopetukseen osallistui 9 880 oppilasta. Annantalon 13 näyttelyssä vieraili 51 400 kävijää, ja juhlasalin 113 esitystä tavoitti yhteensä 6 380 katsojaa. 18
Caisa Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa edistää ja tukee Helsingin kulttuurista monimuotoisuutta. Toiminnan keskiössä ovat vuorovaikutuksen lisääminen eritaustaisten helsinkiläisten välillä, etnisten vähemmistöjen omaehtoisen kulttuurin harjoittaminen sekä Helsingin ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden toimintaedellytysten kehittäminen. Vuosi 2014 oli Caisan toiminnan uudelleenarvioinnin ja kehittämisen vuosi. Tavoitteena oli Caisan ja sen toiminnan verkottaminen yhä aktiivisemmaksi jäseneksi Helsingin kulttuurikeskuksen, helsinkiläisten taidelaitosten, eri virastojen sekä Suomen monikulttuurisuuskeskusten yhteisöön. Vuoden aikana Caisan toiminta laajentui sisällöllisesti ja se avautui monille uusille tekijöille. Kumppanuuksia solmittiin suunnitelmallisesti taiteilijoiden, yhdistysten ja taidelaitosten kanssa. Ohjelmistosuunnittelun lähtökohdaksi otettiin eritaustaisia ihmisiä yhdistävät kausikohtaiset teemat. Esittävän taiteen ohjelma sisälsi useita eri klubikonsepteja, lukudraamafestivaalin sekä nykysirkusja street dance -kokonaisuuksia. Galleriatiloissa nähtiin 18 eri näyttelyä, kuten valokuvanäyttelyt Ida Nisoselta (Facing Insecurity) ja Mikko Lagerstedtilta (Atmosphere) sekä Victor Amoussoun ja Leea Pienimäki-Amoussoun Auringon puhe II -näyttely. Vuorovaikutteinen ja monikulttuurinen kurssi- ja työpajatoiminta tarjosi sisältöjä kielitunneista ja kuvataiteesta puhekaraokeen ja pariakrobatiaan. Vuoden uutena painopisteenä oli muista maista Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Esimerkkinä mainittakoon rahoitusmahdollisuuksista tietoa jakaneet Hard Money -apurahaklinikat, jotka keräsivät paljon osallistujia. Lisäksi taloon avattiin työpisteet kuudelle taiteilijaryhmälle ja -verkostolle. Caisan tulevia kehityslinjoja yhteen koonnut Caisa 2.0. -selvitys valmistui vuoden loppuun mennessä. Caisan salissa järjestettiin yhteensä 126 tilaisuutta, joissa kävi reilut 9 300 katsojaa. Keskuksen tuottamissa ulkoilmatapahtumissa (Kiinalainen uusi vuosi, Thailand Festival, Bon Appetito) vieraili lisäksi noin 50 000 kävijää. Lasten taidekasvatukseen osallistui 3 000 lasta, gallerioissa kävi reilut 29 000 henkilöä. 19
Kanneltalo Kanneltalon toiminnan keskeisinä tavoitteina oli vahvistaa vuoropuhelua ympäristön kanssa ja hyödyntää erilaisia yhteistuotantotapoja ja olemassa olevia rakenteita. Lisäksi tavoitteena oli kehittää lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. Vaikka Kanneltalon ohjelman ydin on salissa ja kahvilastagella järjestettävä musiikkipainotteinen ohjelmisto, on sen rinnalle viime vuosina luotu osallistavaa ohjelmaa. Yhteistyökumppanina on ollut muun muassa Uuden tanssin keskus Zodiak. Sen tuottaman Minun nimeni on -projektin työpajoissa koottiin alueen ihmisten kokemuksia ja tehtiin niistä näkyviä tanssin ja videokerronnan keinoin. Yhteistyö Kannelmäki-liikkeen kanssa edellytti henkilökunnalta uudenlaista, yhteisöllistä näkökulmaa ja osaamista; Sitratorilla kesän korvalla järjestetty koko perheen Lasten unelma - tapahtuma keräsi tuhatpäisen yleisön. Helsingin kaupunginmuseon ja Nuorisoasiankeskuksen kanssa yhdessä tehdyssä Hulluna Kannelmäkeen -projektissa kerättiin Kannelmäen entisten ja nykyisten asukkaiden kertomia tarinoita kotipaikastaan. Yleisön pyynnöstä Kanneltalossa lisättiin teatteriesitysten määrää. Kysyntää riitti yli tarjonnan. Myös improvisaatioteatteri uudenlaisena, rentona teatterimuotona keräsi uusia teatterikävijöitä. Uutuutena käynnistettiin syyskuussa perjantai-illan ohjelmasarja nuorille aikuisille. Moniarvoinen ja salliva, ajan ilmiöitä esittelevä ja kommentoiva ohjelmasarja sai iskulauseekseen Yes in my backyard ja nimekseen Takapiha-klubi. Lastenkulttuuri elää Kanneltalossa vireänä. Kauden aikana vähintään yksi lauantai kuukaudessa omistettiin lastenohjelmistolle. Lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! rantautui tuttuun tapaansa maaliskuussa myös Kanneltaloon. Venäläistä kulttuuria esittelevällä Harasoo!-teemaviikolla järjestettiin aamupäivisin lapsille suunnattuja esityksiä. Viikko huipentui yhteistyössä Helsingin venäjänkielisten kulttuuritoimijoiden kanssa toteutettuun koko perheen Harasoo!-päivään, jossa oli tarjolla teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä työpajoja. Marraskuussa perheet kutsuttiin koolle Kamukemuihin, jossa tutustuttiin kansanmusiikin maailmaan työpajojen ja konserttien avulla. Kaiken kaikkiaan Kanneltalossa toteutettiin 288 tapahtumaa, joissa kävi yhteensä 30 329 kävijää. Kanneltalon 171 saliesityksessä vieraili kaikkiaan 21 862 kävijää, kahvilastagen 77 esityksessä 4 300 kävijää ja muissa 40 esityksessä 4 100 kävijää. Kanneltalon galleriassa järjestettiin 12 näyttelyä. Lisäksi Kanneltalon kahvilan vitriineissä ja aulatiloissa järjestettiin yhteensä 16 näyttelyä, 20
joiden kokonaiskävijämäärää oli 51 350. Lasten ja nuorten kursseja järjestettiin 35, mikä teki yhteensä 587 tuntia opetusta. Kurssilaisia oli 348. Malmitalo Vilkkaasta esitystoiminnastaan tunnettu Pohjois-Helsingin kulttuurikeskus Malmitalo vietti 20- vuotisjuhlaansa syyskaudella. Lokakuussa Malmitalo tarjosi juhlaviikon ajan vapaan sisäänpääsyn kaikkiin tilaisuuksiinsa. Juhlinta huipentui marraskuussa pidettyihin tunnelmallisiin iltamiin, joiden ohjelmassa talon omat toimijat, virastot ja taidekoulut olivat ansaitussa pääroolissa. Malmitalon toiminnassa hyödynnettiin kumppanuuksia. Lapsille suunnattu teatteriesitys Saapasjalkakissa toteutettiin yhdessä Metropolian esittävän taiteen koulutusohjelman kanssa. Esityksiä oli Malmitalossa yhteensä seitsemän, ja ne keräsivät yhteensä1 246 katsojaa. Operaatio Pulssin nuorten alueellista toimintamallia kehitettiin siten, että nuorten osallisuus toiminnan suunnittelussa kasvoi ja ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksista vahvistui. Nuoria myös rohkaistiin keskustelevaan tapaan toimia. Keskeinen menestystekijä Operaatio Pulssissa oli virastojen ja muiden alueen toimijoiden sitoutuminen toimintaan. Syyskaudella nuorten osallistuminen suunnitteluun konkretisoitui Malmitalon 20-vuotisjuhlan yhteydessä X:on Day -tapahtumassa. Uutta toiminnassa olivat maahanmuuttajatyttöjen tanssikurssi sekä Breakfast Club -aamupalakerho. Merkillepantavaa oli maahanmuuttajataustaisten nuorten runsas osallistuminen kaikkeen toimintaan. Rytmimusiikin osuus on keskeisessä asemassa Malmitalon musiikkitarjonnassa. Katsomot täytti yhä uudelleen The Great Helsinki Swing Big Band mielenkiintoisine ohjelmateemoineen. Ulkomaisten tähtivierailijoiden ohella suomalaiset kokoonpanot versioivat Pink Floydin, The Whon, Rolling Stonesin, The Bandin ja Jethro Tullin musiikkia. Rockin klassikkobändien cover-kavalkadi osoittautui niin suosituksi, että jatkoa seuraa myös vuonna 2015. Malmitalolla oli 504 esitystä, joissa oli yhteensä 44 671 kävijää. Elokuvien osuus kaikista Malmitalon esityksistä oli noin 200. Lasten ja nuorten taidekursseja järjestettiin 95, opetuksen kokonaistuntimäärä oli 1 105 ja oppilaita 832. 21
Savoy-teatteri ja Espan lava Savoy-teatteri on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva vierailuteatteri, jonka ohjelmisto on painottunut musiikkiin. Konserttien lisäksi talossa järjestetään monenlaisia näyttämöesityksiä sekä pidetään kokouksia ja seminaareja. Savoy-teatterin katsomossa on 735 paikkaa. Vuonna 2014 oli Savoy-teatterille monella tavalla huippuvuosi. Omien ja yhteistuotantoisten esitysten täyttöaste nousi 41 prosentista 75 prosenttiin, ja teatterin lipputulot kasvoivat 36 prosenttia. Täysiä saleja keräsivät muun muassa maaliskuussa japanilainen Kodo-rumpuryhmä ja Cheek, lokakuussa Aulikki Oksasen 70-vuotisjuhlakonsertti, marraskuussa Burleski-illat sekä joulukuussa First Aid Kitin kaksi konserttia. Niin ikään menestyksiä olivat toukokuussa Bollywood Masala ja kesäkuussa Billy Braggin keikka. Savoy-teatterin esitykset kiinnostivat mediaa. Erityisesti Helsingin Sanomat noteerasi useimmat juuri-, maailmanmusiikki- sekä jazzkonsertit. Eniten suitsutusta keräsi amerikkalaisen bluegrassyhtyeen Della Maen Suomen ensivierailu toukokuussa. Savoyn joulukonserttia seurasi TV1:ssä 564 000 katsojaa. Savoy-teatterin residenssiryhmiä olivat Compañia Kaari ja Roni Martin sekä UMO. Molemmat ryhmät esiintyivät Espan lavan avajaisissa toukokuussa. UMO esiintyi lisäksi Savoy-teatterin syyskauden avajaisissa kahtena iltana peräkkäin samoin kuin Savoyn joulukonserteissa. Lisäksi Espan lavalla järjestettiin 186 ilmaistapahtumaa toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun. Monivuotiset festivaalit Jazz Espa ja Etno Espa pidettiin entiseen tapaan heinäelokuussa. Savoy-teatterin ja Espan lavan yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Lehtiyhtymä/Helsingin uutiset, Hotelli Rivoli, Ravintola Presto, Compañia Kaari ja Roni Martin, Etno Soi -festivaali, Etno- Espa ry, Juurimusiikin ystävät, Puolustusvoimat, Sibelius-lukio, Sibelius-Akatemia ja Suomen jazzliitto. Teatterissa järjestettiin 167 esitystä, joista 15 oli omatuotantoisia ja 14 yhteistyössä tuotettuja esityksiä. Loput 138 tapahtumaa olivat vuokratuotantoja, joista päiväkokouksia 13. Kokonaiskävijämäärä oli 63 578 henkeä. 22
Stoa Stoa on Itä-Helsingin alueen kulttuurikeskus, joka tarjoaa esityksiä, elokuvia, näyttelyjä, koko perheen tapahtumia sekä taidekasvatusta kaikenikäisille. Stoa on usean vuosittaisen festivaalin näyttämö. Ohjelmiston painoalueita ovat tanssi ja sirkus. Stoan ohjelmistossa huomioidaan monikulttuurinen toimintaympäristö. Eritaustaisia ihmisiä tuodaan esille taiteen tuottajina. Maahanmuuttajajärjestöt ja etniset ryhmät järjestävät myös itse tapahtumia. Kulttuurien moninaisuus on vahvasti läsnä näyttelyvalinnoissa ja elokuvatarjonnassa. Lokakuussa Stoa täytti 30 vuotta. Merkkivuotta juhlittiin syyskaudella teemalla Valoa idästä. Yleisöltä kerättiin ehdotuksia juhlasyksyn tapahtumiksi. Stoa sai juhlavalaistuksen ja varsinaista syntymäpäivää vietettiin 26.10. kansanjuhlan merkeissä. Elokuussa Amberin pieni sirkus kiersi viidessä Itä-Helsingin lähiössä. Galleriatiloissa nähtiin monimuotoisia näyttelyjä. Arooska somalihäät -näyttely kertoi somalitaustaisten suomalaisten elämästä ja elävästä kulttuuriperinteestä. Näyttely sisälsi runsaasti oheisohjelmaa. Helsingin taidemuseo kävi kylässä tuomalla galleriaan Stadin nuoret 1980-luvulla - näyttelyn ja aulaan Dennis Oppenheimin installaation. Alueellinen, monitaiteinen ja -kielinen ITU-hanke jatkui Itä-Helsingin yläkouluissa. Neljän koulun oppilaat ja opettajat loivat uusia teoksia työpajoissa kuvataiteilijoiden, säveltäjien ja taideopiskelijoiden kanssa. Koneen säätiön rahoittaman hankkeen yhteistyökumppanit ovat Stoa ja Vuotalo, Helsingin kuvataidekoulu, Itä-Helsingin Musiikkiopisto, Suomen Säveltäjät sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Taidekasvatuksessa kouluille tarjottiin 5x2-opetusta, kulttuurikursseja, elokuvakasvatusta sekä näyttelyihin liittyviä työpajoja. Koululaisille järjestettiin myös maksuttomia esityksiä ja taiteilijatapaamisia. Elokuvia ja näyttelyiden oheisohjelmaa tarjottiin muillekin kohderyhmille, kuten perheille ja senioreille. Stoan kahden salin 255 kulttuuritilaisuudessa vieraili 23 500 kävijää. Salien ulkopuolisissa tilaisuuksissa (muun muassa Taiteiden yö, Kauhua kakaroille, Kirjavieras-sarja ja kiertue-esitykset) kävi 7 400 vierasta. Galleriassa ja parvigalleriassa järjestetyt 27 näyttelyä keräsivät 62 022 katsojaa. Taidekasvatuksen 100 kurssilla annettiin 756 oppituntia. Kursseille osallistui 1 145 lasta ja nuorta. 23
Vuotalo Aivan Vuosaaren ytimessä sijaitseva Vuotalo tuottaa monipuolisia kulttuuritapahtumia, näyttelyitä ja taidekasvatustoimintaa. Kohderyhmänä ovat vuosaarelaiset sekä itäisen Helsingin asukkaat. Osana vakiintunutta ohjelmistoa nähtiin Maanantaileffoja, Tiistaimatineoita sekä Flyygelikuukonsertteja. Lisäksi ohjelmistossa oli runsaasti konsertteja, klubi-iltoja ja teatteriesityksiä sekä aikuisille että lapsille. Maa ilmassa -klubisarja on löytänyt yleisönsä tarjoten musiikkielämyksiä maailman eri laidoilta. Tarinoiva Vuosaari oli Metropolia ammattikorkeakoulun, alueen asukkaiden ja yhdistysten kanssa yhteistyössä tehty yhteisöllinen kokonaisuus, joka huipentui Taiteiden yönä järjestettyyn tapahtumaan. Taiteiden yö ulottui Vuotalolta Aurinkolahdelle. Vuotalon taidekasvatuksen kouluryhmille tarjottiin 5x2-opetusta ja kulttuurikursseja, gallerianäyttelyihin liittyviä työpajoja sekä elokuvakasvatusta. Iltakurssitoiminta suunnattiin erityisesti maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille; tarjolla oli venäjänkielisiä taidepajoja ja maahanmuuttajien tarinoita. Loma-ajan ilmaiskursseilla alueen lapset ja nuoret pääsivät työskentelemään muun muassa animaatio- ja puutarhatyöpajoissa. Itä-Helsingin ruotsinkielistä ohjelmistoa kehitettiin edelleen Vuotalossa ja Stoassa. Vuotalossa järjestettiin paljon ruotsinkielisiä tapahtumia eri-ikäisille, tavoitteena houkutella uusia ikäryhmiä ohjelmiston pariin. Musiikilliset Hurri-klubit aikuisille jatkuivat ja Svenska Veckan -viikon monipuolinen ohjelma kokosi paikalle runsaslukuisia yleisöjä. Näyttelyohjelmistossa tehtiin uusia avauksia, kun Helsingin taidemuseo tuli kylään Stadin nuoret 1950- ja 1960 luvuilla -näyttelyn myötä. Toinen merkittävä näyttelykokonaisuus tehtiin yhteistyössä 125 vuotta täyttävän Korkeasaaren kanssa. Vuoristojen aave lumileopardi -teemanäyttelyn työpajat ja luennot tarjosivat yleisölle monenlaisia kokemuksia. Vuotalon kulttuuritilaisuuksissa vieraili yhteensä 40 408 kävijää ja galleriassa järjestetyt 10 näyttelyä keräsivät 26 708 katsojaa. Taidekasvatukseen osallistui yhteensä 920 lasta ja nuorta. 24
Verkkopalvelut Kulttuurikeskus ylläpitää Kultus- ja Skenet-verkkopalveluita. Kultus on erityisesti opettajille suunnattu, kulttuurikasvatussuunnitelmien tekemiseen tarkoitettu työväline. Skenet on kulttuurikritiikin verkkolehti, joka tukee taideyhteisöjä tapahtumien tiedotuskanavana ja lisää kritiikin moniäänisyyttä. Kultus Kultus on Annantalon ylläpitämä verkkopalvelu, joka tukee kouluja ja opettajia kulttuurikasvatussuunnitelmien tekemisessä. Lisäksi se kokoaa yhteen lapsille ja nuorille suunnattua kulttuuritarjontaa pääkaupunkiseudulla. Kohderyhmänä ovat erityisesti opettajat. Sivustolla tapahtumistaan ilmoittaa noin 100 kulttuuritoimijaa. Kultus-sivustolle lisätyt tapahtumat julkaistaan myös painettuna Opettajan kulttuurikalenterina kaksi kertaa vuodessa. Kesällä julkaistiin Kultus-palvelun uusi versio. Sivusto ja sen sisällöt määriteltiin uudelleen ja ne sidottiin entistä selkeämmin koulujen kulttuurikasvatukseen ja opetussuunnitelmaan. Sivuston kehitystyö jatkuu. Vuosina 2015 2016 Kultus mukautetaan uuden opetussuunnitelman tarpeisiin. Jatkossa Kultus saattaa mahdollisesti laajeta myös lähikuntiin, ja sivustoon voidaan liittää karttapalvelu. Skenet Vuonna 1997 perustetussa Skenet-verkkolehdessä (www.skenet.fi) arvioidaan joka viikko ajankohtaisia teatteri- ja elokuvaensi-iltoja sekä näyttelyitä ja tanssitapahtumia. Lisäksi Skenet esittelee ennakkoon musiikkitapahtumia. Skenetin ideana on tukea taiteilijoita ja taideyhteisöjä kulttuuritapahtumien viestintäkanavana sekä lisätä kulttuurikritiikin monipuolisuutta. Syksyllä sivusto uudistettiin. Sen yhteydessä Skenetin hakuominaisuuksia parannettiin, uutiskirjettä kehitettiin ja sivusto muutettiin responsiiviseksi, minkä ansiosta verkkolehteä voi lukea vaivattomasti myös tabletilla ja kännykällä. Skenetissä julkaistiin vuoden aikana yli 80 elokuva-arviota, yli 60 teatteriarviota, yli 40 näyttelyarviota ja yli 40 musiikkiartikkelia. Käyntejä kertyi noin 110 000, näyttökertoja 170 000 ja yksittäisiä kävijöitä 85 000. 25
Talous Kulttuurikeskuksen käyttömenot olivat 13 165 377 euroa. Käyttötuloja kertyi 734 122 euroa. Toimintakate oli -12 431 255 euroa. Poistoja kirjattiin 447 808 euroa. Käyttötuloja kertyi 22 122 euroa ennakoitua enemmän, ja budjetoiduista käyttömenoista säästyi 1 623 euroa. Savoy-yksikön käyttömenot olivat 1 641 571 euroa ja tulot 803 978 euroa. Toimintakate oli -837 593 euroa. Talousarviossa kulttuurikeskukselle oli varattu 80 000 euroa ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten. Virastolla oli oikeus käyttää määräraha sillä ehdolla, että tulopuolelle kertyy ulkopuolisista rahoituslähteistä vastaava summa. Ehto täyttyi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti Annantalon Taikalamppu-hanketta ja Koneen säätiö Stoan alueellista ja monikielistä ITUhanketta. Kulttuurikeskuksen sitova suoritetavoite, 1 200 saliesitystä (ei sisällä Savoy-teatterin tilaisuuksia), saavutettiin. Esityksiä saleissa järjestettiin 1 359. Myös toinen sitova suoritetavoite, 12 000 taide- ja kulttuuriopetustuntia lapsille, ylitettiin toteuman ollessa 15 394 tuntia. Myös ei-sitovat tavoitteet saavutettiin. Tavoitteita olivat 1 100 lasten taide- ja kulttuurikurssia, 11 000 kurssioppilasta, 30 tilavuokrausta taiteilijoille (Harakan saari) ja 150 000 näyttelykävijää. Kursseja pidettiin yhteensä 1 306, oppilaita oli 13 084, Harakan saaren tiloja vuokrattiin 31 taiteilijalle ja näyttelyissä kävi 262 358 vierasta. Sekä esitysten että näyttelyiden kävijämäärät nousivat edellisvuodesta. Kolmas sitova tavoite oli Savoy-teatterin ja Espan lavan 320 kulttuuri- ja taidetilaisuutta. Tavoite saavutettiin, ja tilaisuuksia oli yhteensä 353. Näistä omia tuotantoja oli 15, yhteistyötilaisuuksia 200 ja ulkopuolisten järjestämiä 138. Savoyn teatterisalin kävijätavoite 60 000 saavutettiin, kun kävijöitä oli 63 578. Avustukset Yhteisöjen tukeminen Yhteisöjen tukemiseen osoitetusta määrärahasta (12 673 000) käytettiin 12 736 980 euroa, eli määrärahat ylittyivät 63 980 eurolla. Ylitystä syntyi, kun vuodelle 2013 myönnetyistä avustuksista kirjattiin 23 980 euroa virheellisesti vuodelle 2014. Ylitystä aiheuttivat myös Kaapelitehtaalla sijaitsevien museoiden kohonneet vuokrakustannukset, joita katettiin 40 000 euron edestä. 26
Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille -määrärahasta (4 208 000 euroa) käytettiin 4 138 870 euroa, eli säästöä syntyi 69 130 euroa. Säästö aiheutui yleisen korkotason laskusta, jolloin osa Svenska Teaternin korjausavustuksen korkojen ja lyhennysten maksamiseen varatusta määrärahasta jäi käyttämättä. Määrärahan siirto Kulttuurikeskus ehdotti Yhteisöjen tukeminen -talousarviokohdan määrärahaylityksen kattamista Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille -talousarviokohdalta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kulttuurikeskuksen esityksen helmikuussa 2015. Investoinnit Irtaimen omaisuuden perushankintamääräraha (335 000 euroa) käytettiin lähes täysmääräisesti eli 334 998 euroa. Vuoden aikana investoitiin viraston uuden kulunvalvontajärjestelmän lisätöihin, Elis-toiminnanohjausjärjestelmän versiopäivitykseen, talojen tekniikan laitteisiin, IT-ohjelmistojen hankintaan sekä talojen kalusteiden hankintaan. Henkilöstö Kulttuurikeskuksessa työskenteli vuoden 2014 lopussa päätoimisesti 124 henkilöä. Heistä vakinaisia työntekijöitä oli 102 ja määräaikaisia 22. Vuoden lopussa virastossa oli 14 työllistettyä, 4 siviilipalvelusvelvollista ja 55 tuntiopettajaa. Vakinaisen päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. Henkilöstöstä oli naisia 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia. Kestävä kehitys Kulttuurikeskus pyrkii tiedottamaan työntekijöilleen erilaisista kestävään kehitykseen liittyvistä mahdollisuuksista ja toimenpiteistä. Viraston eri toimipisteet jakavat asiakkailleen eri kielillä tietoutta kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvistä aiheista. Myös avustusten saajilta edellytetään kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamista projekteissaan. 27
Vakinainen henkilökunta 31.12.2014 5,8 % 43,3 % 39,4 % 11,5 % Kulttuurijohtaja & viestintä Kulttuuripolitiikka Yhteispalvelut Kulttuuripalvelut Henkilökunta kulttuurikeskus 31.12.2013 31.12.2014 Muutos hlöä Muutos %:a Vakinaiset 100 102 2 2 % Määräaikaiset 21 22 1 5 % Päätoiminen henkilöstö yht. 121 124 3 2 % Työllistetyt 25 14 11 44 % Siviilipalvelusvelvollinen 4 4 0 % Tuntiopettajat, tilanne 30.11. 43 55 12 28 % Kaikki yhtensä 193 197 4 2 % Päätoiminen henkilöstö, keski ikä Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset 47 49 48 Määräaikaiset 39 38 39 Kaikki yhteensä 43 44 43 Päätoiminen henkilöstö Määräsukupuolijakautuma Vakinaiset %:a aikaiset %:a Yhteensä %:a Miehet 41 40 3 14 44 35 Naiset 61 60 19 86 80 65 Yhteensä 102 100 22 100 124 100 28
Liitteet: Viraston menojen ja tulojen jakauma 2013 2014 Käyttötulot ja -menot Toteutuneet tulot ja toteutuneet menot Taidekasvatus ja oppilasmäärät Kulttuurikeskuksen näyttelyt ja kävijämäärät Kulttuurikeskuksen tapahtumat ja kävijämäärät Viraston menojen jakautuminen vuosina 2013-2014 2013 %:a 2014 %:a Muutos euroa Muutos %:a Yleishallinto 524 382 1,7 517 196 1,6-7 186-1,4 Kulttuuripalvelut 7 212 953 23,5 7 897 195 24,9 684 242 9,5 Kulttuuripolitiikka 1 419 754 4,6 1 547 842 4,9 128 088 9,0 Yhteispalvelut 3 264 888 10,6 3 203 144 10,1-61 744-1,9 Kulttuurikeskus (Talousarviotili 4 17 01 yhteensä) 12 421 976 40,4 13 165 377 41,6 743 401 6,0 Savoy-yksikkö 1 520 454 4,9 1 641 571 5,2 121 117 8,0 Kulttuurikeskuksen toiminta yhteensä 13 942 430 45,4 14 806 948 46,7 864 518 6,2 Avustukset yhteisöille 12 634 281 41,1 12 736 980 40,2 102 699 0,8 Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille 4 150 935 13,5 4 138 870 13,1-12 065-0,3 Avustukset yhteensä 16 785 215 54,6 16 875 850 53,3 90 635 0,5 Viraston tulojen jakautuminen vuosina 2011-2012 2013 %:a 2014 %:a Muutos euroa Muutos %:a Yleishallinto 0 0,0 0 0,0 0 Kulttuuripalvelut 716 976 47,4 623 161 40,5-93 815-13,1 Kulttuuripolitiikka 114 158 7,6 90 436 5,9-23 722-20,8 Yhteispalvelut 17 403 1,2 20 525 1,3 3 122 17,9 Kulttuurikeskus (Talousarviotili 4 17 01 yhteensä) 848 538 56,2 734 122 47,7-114 416-13,5 Savoy-yksikkö 662 639 43,8 803 978 52,3 141 339 21,3 Tulot yhteensä: 1 511 177 100,0 1 538 100 100,0 26 923 1,8 29