Rakennusvalvontojen yhtenäiset esteettömyyden käytännöt ja esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

Uudistuva esteettömyysasetus. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari Oulu

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

Mitä vammaisneuvostojen toimijoiden tulisi tietää uudesta esteettömyysasetuksesta?

Yhtenäiset Topten-käytännöt

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Ajankohtaista rakennusten esteettömyysvaatimuksista. Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Ohje:$VXLQKXRQHWDUYLWVHHNl\WW WDUNRLWXVWDDQYDVWDDYDVWLVXRUDDDXULQJRQYDORD$VXLQKXRQHHQLNNXQDV WDDYDXWXYLOODQlN\PLOOlRQPHUNLW\VYLLKW\LV\\GHQNDQQDOWD

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE VP4 1 (6) RAKENNUSLAUTAKUNTA. 236 Rakennuslautakunnassa , uudelleen valmisteltavaksi palautettu asia:

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys asuntorakentamisessa

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

Helsingin kaupunki Esityslista 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ki/

LAAJENNUSALUE

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

Rakentajailta Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

ARAn rahoituspalvelut 2019

Itä-Uudenmaan vammaisneuvostot. Itä-Uudenmaan vammaisneuvostojen lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Kodin esteettömyysratkaisuja

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

Fritidsboendeforum i Pargas Mökkiläisfoorumi Paraisilla Får man flytta till sitt fritidshus? Voinko muuttaa vapaa-ajanasunnolleni?

LUP:n yhteistyöseminaari

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) 2 ASUNTOSUUNNITTELU

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu

S U O M E N R A K E N T A M I S M Ä Ä R ÄY S K O K O E L M A. Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

SUUNNITELMASELOSTUS /10 Ryynimyllynkatu Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

Lupakynnys; esimerkkejä lupaa vaativista korjaushankkeista. Risto Levanto Vs. Yli-insinööri

RakMK :n muutokset alkaen

Hissi osana esteettömyyttä

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Käyttöturvallisuus portaat

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

Rakennusvalvontaviranomaisen. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: S= vaativia toimenpiteitä

Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot

Rakennustoimenpide Asuinkerrostalon ja autohallin rakentaminen.

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Hissi taloon info-tilaisuus Iisalmi ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala.

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille Hissi-Esteetön Suomi hanke

Espoon vammaisneuvoston lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

Helsingin kaupunki Asuntotuotantotoimisto perustettavan yhtiön lukuun. arkkitehti ARK-house arkkitehdit Oy

Asia: Helsingin kaupungin vammaisneuvoston kannanotto asetusluonnokseen rakennuksen esteettömyydestä Dnro: HEL

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Kuivaketju 10. Kuinka minimoin kosteusriskit jo rakennusvaiheessa

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11)

Kestäväksi Rakennettu Suomi Yhtenäiset käytännöt

Rakennesuunnittelu, suunnittelijat ja suunnitelmat. Esko Knuutila rakenneinsinööri

Viranomaislautakunta Viranomaislautakunta

106,0 m², 4 h + k + s,

Tervetuloa!

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

BUILD UP SKILLS

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

HEKA TAPANINVAINIO VIHERVARPUSENTIE 3 Vihervarpusentie 3, 5, 7, Helsinki Vuokrausaineisto

Sipusaaren seurakuntakoti

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu

HANKESELOSTUS 1 (6) Haso Ratasmylly SUUNNITELMASELOSTUS

Transkriptio:

Rakennusvalvontojen yhtenäiset esteettömyyden käytännöt ja esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa Tarkastusarkkitehti Aila Asikainen Esteettömyysseminaari 28.3.2019, kahvila Leeta

MRL 117 e (21.12.2012/958) Esteettömyys Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta. MRL 119 (17.1.2014/41) Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.

Topten-kortit - esteettömyys Yhteistyö kymmenen suurimman kaupungin välillä yhteisistä tulkinnoista on laajentunut koskemaan 20 rakennusvalvontaa ja todennäköisesti laajenee edelleen. Löytyvät netistä hakusanalla topten, päivitetään ja täydennetään kortteja jatkuvasti. Erilliset kortit pientalojen, muiden asuinrakennusten sekä muun rakennuksen tai tilan esteettömyydestä.

Pientalojen esteettömyys -Topten Koskee okt, paritaloja, kytkettyjä pientaloja, kaupunkipientaloja ja rivitaloja. Rivitaloissa tulee toteuttaa esteetön kulkuväylä ja sisäänkäynti. Myös esteetön autopaikkavaatimus, riittävä määrä kuitenkin väh. 1 kpl. Muiden pientalojen rakennukseen johtavien kulkuväylien on oltava esteettömät, jos ne tontin olosuhteista ja maastomuotojen osalta on mahdollista toteuttaa. 1200 mm leveä, pinnaltaan kova (asfaltti, kivituhka ja betonilaatta), max. kaltevuus 5%. Ulkotilassa 8%, vain jos luiska on katettu tai lämmitetty, muutoin 5%. Pääsisäänkäynnille tulee suunnitelmissa esittää portaiden ohella luiska tai nostin. Yli 0,5 m:n korkeuseroissa suositellaan nostinta.

Pientalojen esteettömyys -Topten - Poikkeuksena on harkittavissa esteettömän pääsyn esittäminen toteuttamiskelpoisena luiskavarauksena, jossa luiskan leveys on 900 mm, kaltevuus 5% ja suojareunat väh. 50mm. Ylä- ja alapäässä väh. 1,5m tasanne. 0,5 m:n nousu + tasanne 2m. - Poikkeus on perusteltava. Esim. viheralueiden vähyys/ lumenvarastointilalla tontilla. Poikkeukset kirjataan lupaan. - Jos tehdään luiskat valmiiksi, huomioitava hulevesien ohjaus. - Poikkeuksena voidaan harkita hyväksyttäväksi asetuksessa edellytettyä pienempi sisäänkäyntitaso (1,5 m x 1,5 m) tontin ominaisuuksien tai kaupunkikuvallisin perustein. - Suositellaan nk. selviytymiskerrosta 1. kerrokseen ja hissivarausta usempikerroksiseen pientaloon. - Ulkoterassilla korkeusero lattiaan nähden voi olla suurempi kuin 20 mm, jos se on kohtuudella poistettavissa esim. rallilla. - Suositellaan (määräyksen omaisesti) ulko-oven leveyttä O10.

Eli pientalossa huomioita: Saunaa ei tulkita asumiselle välttämättömäksi tilaksi, jolloin sen ovi voi olla kapeampi kuin O9. Asuinhuoneiston yläkertaa ei koske asuinhuoneiden O9- eikä kynnyksien 20 mm:m vaatimus. Portaiden vähimmäisleveys 850 mm, luistamaton. Muistettava uutena määräyksenä parven portaan mitoitus, portaista on oma Topten-kortti. Asetuksessa edellytetään terassin oveksi O10. Ulko-oven avautumissivulla tilaa väh. 400 mm nurkasta. Luiska(varaus) mitoitettava asetuksen mukaan 5%/8%. Jos rivitalossa luiska toteutetaan vain varauksena, tulee olla perustelut poikkeamiseen asetuksesta. Jos hanke on palveluasumista tai tuettua asumista, koskevat sitä eri määräykset (WC- ja pesutila), vaikka ne olisivatkin pientalossa.

Muun asuinrakennuksen esteettömyydestä -Topten Rinteeseen rakennettaessa hissittömässä kerrostalossa voi olla enemmän kuin kaksi kerrosta, jos asetuksen mukainen esteetön reitti ja sisäänkäynti on useampaan kerrokseen. Hissittömien asuinkerrostalojen sisääntulotasoa ylempien kerrosten asuntojen osalta voidaan harkita poikkeamista ovia ja kynnyksiä koskevista vaatimuksista asunnon ulkotilan (parveke) osalta. Jos asunto on kaksikerroksinen, riittää että hissiyhteys ulottuu toiseen asuinkerroksista. Tämä kerros on nk. selviytymiskerros eli sisältää esteettömän WC- ja pesutilan, keitto- ja oleskelutilan sekä mahdollisuuden nukkumiseen. Hissillisten kerrostaloasuntojen WC-/kylpyhuoneen vapaa tila halkaisija väh. 1,3 m, korkeus 2 m, ei saa leikata WC-istuinta eikä pesuallasta. Saa leikata suihkuseinän, pesukonevarauksen, kuivausrummun ja komerot.

Muun asuinrakennuksen esteettömyydestä - Topten Kaikkien palveluasuntojen, liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden tuettujen asuntojen sekä kaikkien asuinkerrostalojen yhteistilojen (esim. saunaosasto) WC- ja pesutilojen vapaan tilan halkaisija on 1,5 metriä, korkeus 2 m + auttajatila 800 mm. Rakennuksen kerrosluku ei ratkaise tässä asiassa. Opiskelija- ja nuorisoasuntojen väh. 5%:n osuudella asunnoista on oltava em. WC- ja pesutila ja sen lisäksi vielä yhteisissä tiloissa on oltava INVA-WC, jossa on molemmilla puolilla auttajatilat (800mm) sekä WC-istuimen takatila 200-300mm. Suositellaan hissivarausta kaksikerroksisiin kerrostaloihin. Suositellaan hissittömissä kerrostaloissa esteettömiä asuntoja 1. krs. Korjausrakentaminen: Linjasaneeraus ei laukaise esteettömyyden parantamisvelvoitetta, jollei se ole mahdollista, mutta tilanne ei saa huonontua (ei esim. korotusta WC-/pesutilan lattiaan). Jos yhteistilaan ei ole esteetöntä pääsyä, ei esteettömyyden toteuttamista edellytetä.

Eli hissillisissä kerrostaloissa huomioita... Kylpyhuoneissa pyörähdysympyrän halkaisija 1,3 m, joka ei saa leikata kiintokalusteita. Ei auttajatilavaatimusta WC-istuimen vieressä Pesukonevaraus ja komerot eivät ole kiintokalusteita. WC- ja pesutilan seinärakenteet on suositeltava rakentaa sellaisiksi, että tukikaiteita ja WC-istuimen käsitukia voidaan tarvittaessa lisätä. Myös eteisessä ja keittiössä pyörähdysympyrä, halkaisija 1,3 m. Hissin on jatkuttava kaikkiin kerroksiin ja kellareihin, joissa on rakennuksen käyttöä palvelevia tiloja esim. jäte- ja varastotiloja. Hissin oven edessä on oltava halkaisijaltaan 1,5 m:n vapaa tila kääntymiseen. Tarvittaessa rakennusvalvonta voi vaatia hissikapasiteettitarkastelua. Jälkiasennushissin korin mitat saavat olla asetuksessa vaadittuja mittoja pienemmät.

Muun rakennuksen tai tilan esteettömyydestä -Topten Tuotanto- ja varastorakennuksissa hissivaatimuksesta voidaan harkita poikkeamista parvenomaisten tilojen osalta, kun parven koko on enintään 15% päätilan huoneistoalasta ja max. 200 m2. Toimitiloissa hissivaatimuksesta voidaan harkita poikkeamista, jos toiminnan laadusta johtuen ei ole tarvetta esteettömille työpisteille ja esteellisen kerroksen tiloissa voi työskennellä max. 10 henkilöä ja esteellisen kerroksen huoneistoala on max. 200 m2 ja kaikki toiminnan kannalta olennaiset tilat sijaitsevat 1. krs:ssa. Hissille on kuitenkin esitettävä tilavaraus, joka on huomioitu rakenteissa. Peilikuvina toteutetut toispuoleiset esteettömät WC:t voivat sijaita eri kerroksissa, jos ne sijaitsevat lähellä hissiä. Alle 200 m2:n liike- tai toimistotila: esteettömän WC-tilan vaatimusta voidaan harkita poikkeamisena. Uusissa kahvila- ja ravintolatiloissa on oltava esteetön asiakas-wc.

Eli muissa rakennuksissa esteettömyydestä huomioita... Esteettömien WC-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän ja avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä. Perusratkaisu on kaksipuoleisella auttajatilalla varustettu WC. Jos tämä ei ole mahdollinen, voidaan se korvata kahdella erillisellä, jossa toisessa auttajatila on vasemmalla ja toisessa oikealla puolella. WC-istuimen takana on oltava 200-300 mm vapaata tilaa. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, WC-tilasta tulee olla hälytysyhteys valvontaan. Majoitustilat: Vähintään 5%, kuitenkin 1 kpl on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle sekä hänen avustajalleen. WC-/pesutilassa tulee olla vapaa pyörähdysympyrän halkaisija 1,5m. Jos kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä. Tulkintaohje: Kouluissa ja päiväkodeissa juhla- ja liikuntasalit, tarvittaessa joitakin opetustiloja.

Tarkoituksenmukaisuusharkinta rakennuksen käyttötarkoituksen muutos Asetuksen soveltuminen kuhunkin yksittäistapaukseen ratkaisee paikallinen rakennusvalvonta: Rakennuksen ominaisuudet Käyttötarkoitus (yleinen/yksityinen) Soveltuvuus käyttöön Laajuus (koko rakennus vai vain pieni osa) Taloudellisuus Rakenteet Kulttuurihistorialliset arvot Osittainen esteettömyyden parantaminen mahdollista

Esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa Pientaloissa tarkastusarkkitehdit ohjaavat hankkeita ja kommentoivat tarvittaessa esteettömyysvaatimuksista. Päätökset tulkinnoista tekee kaupunginarkkitehti tarvittaessa. Pientaloissa ei ole vaatimuksia täysesteettömyyteen asetuksessakaan. Yritämme hoksauttaa parempaan ratkaisuun, mutta emme voi sitä edellyttää... Oulun kaupungin ammattilaisille luovuttamilla tonteilla tulee noudattaa tontin luovutusehdoissa olevia vaatimuksia esteettömyydestä: Tontille tulee rakentaa esteettömästi siten, että asuminen ja liikkuminen piha-alueilla ja rakennuksessa voidaan mahdollistaa vammautuneena ja vanhetessa riippumatta rakennuksen kerrosmäärästä. Kaksi- tai useampikerroksisen pientalon sisääntulokerrokseen tulee toteuttaa asumisen kannalta välttämättömät tilat esteettöminä: oleskelu, ruoanvalmistus, peseytyminen ja nukkuminen. Tulkinta: Varautuminen riittää, jos vedeneristeitä ei tarvitse rikkoa, kun selviytymiskerros toteutetaan.

Esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa Ammattilaiskohteissa järjestämme suunnittelun aloituskokouksen, johon osallistuu rakennushankkeeseen ryhtyvä ja hänen pääsuunnittelijansa, rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehti ja asemakaava-arkkitehti. Yhtenä kohtana suunnittelun aloituskokouksessa käymme läpi esteettömyysvaatimukset: asetuksen mukaiset ja Oulun kaupungin tontin luovutukseen liittyvät mahd. lisävaatimukset sekä mahdollinen lausuntopyyntö vammaisneuvostolta. Suunnitelmien edetessä järjestetään toinen palaveri, johon osallistuu edellisten lisäksi koko suunnittelutiimi. Siinä yhteydessä alustavasti tarkastetaan esteettömyysasiat (tarkastusarkkitehti) sekä mahdollinen hissikapasiteettilaskelma niiden riittävyydestä. Oulun kaupungin esteettömyyskoordinaattori antaa lausunnon julkisista rakennuksista ja tarvittaessa hän esittelee hankkeen vammaisneuvostolle.

Esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa Tarvittaessa erillinen esteettömyyspalaveri. Siihen osallistuu rakennuttaja, käyttäjän edustaja, pääsuunnittelija ja vihersuunnittelija sekä tarkastusarkkitehti ja esteettömyyskoordinaattori. Rakennushankkeissa, joissa edellytetään erityistason esteettömyyttä voidaan edellyttää, että esteettömyyssuunnitelmaa jatketaan yhdessä esteettömyyskoordinaattorin kanssa rakennussuunnittelun edetessä. Rakennuslupavaiheen pääpiirustuksissa ei ole vielä esim. valaistus-, opastus- ja pintastruktuurisuunnitelmia. Ne valmistuvat vasta erityissuunnitelmiin, jolloin ne eivät enää käy rakennusvalvonnan tarkastelussa. Tarvittaessa järjestetään esteettömyystarkastus julkisissa rakennuksissa käyttöönottokatselmuksen yhteydessä. Mukana esteettömyyskoordinaattori, ja joskus myös esteettömyyskonsultti, tarkastusarkkitehti ja pääsuunnittelija. Tehdään vaaditut muutokset tarkastuksen jälkeen ennen rakennuksen käyttöön ottoa. Rakennusvalvonta osallistuu hissityöryhmään ja ohjaa myös korjausrakentamisen esteettömyyteen liittyviä asioita (korjaustiimi).

Eli askelmerkit pääsuunnittelijalle... Opiskele asetus, perustelumuistio ja YM:n ohje. Rakennustiedon Esteetön rakennus ja ympäristö opas Rakennusvalvontojen Topten-korttien käytänteet. Vasta sen jälkeen kysy paikallisen rakennusvalvonnan tulkinta. Rakennusvalvonnalla on oikeus tulkita säädöksiä. Hankkeissa mahdollisimman pikaisesti yhteys rakennusvalvontaan, jolloin järjestetään uudishankkeista ja tarvittaessa myös korjaus- /käyttötarkoituksen muutoshankkeissa suunnittelun aloituskokous. Suunnittelun aloituskokouksessa päätökset kirjataan muistioon, joka liitetään mukaan sähköiseen lupahakemukseen. Esteettömyyskoordinaattorilla on mahdollisuus tarkastaa hankkeen esteettömyys sähköisessä järjestelmässämme.

Kiitos! https://www.pksrava.fi/asp2/haku.aspx?hakuehto=topten&s=56 Oulun rakennusvalvonnan kotisivuja päivitetään parasta aikaa...