ä ä ä ö ä ö
Sisällys Johdanto... 1 Historia... 2 Erilaiset tietokoneet... 4 Tietokoneen hankinta... 6 Toimisto-ohjelmat... 11 Internetyhteydet... 13 Videoneuvottelu... 15 Pilvipalvelut... 17 Sähköinen tunnistaminen... 18 Verohallinnossa tunnistautuminen... 19 Tietoturva... 20 Verkkopalveluita... 22 Hyrrä - tukien asiointiväylä netissä... 26 Muita nettilinkkejä... 27
Johdanto 1 Tervetuloa tietotekniikan ja sähköisen asioinnin maailmaan. Tämä opas on luotu Etelä-Savon Maatila ICT hankkeen yhteydessä erityisesti maaseutuyrittäjien näkökulmasta. Olemme halunneet ottaa esille aiheita, jotka erityisesti askarruttavat maaseutuyrittäjää tai tulevat esille hyödynnettäessä tietotekniikkaa maaseudulla. Opasta voi käyttää hakuteoksena eri aihealueilla, mutta voit toki lukea oppaan kannesta kanteenkin. Toivottavasti löydät apua juuri sinua askarruttaviin kysymyksiin. Lokakuussa Etelä-Savon Maatila ICT hankkeen väki
Historia 2 Mitä tieto on? Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus, jossa hyödynnetään eri aisteja. Suomen kielessä tieto-sanalla saatetaan viitata tietoon, informaatioon, dataan tai tosiasiaan, jotka esimerkiksi englannissa ovat selkeästi eri sanoja. Tiedon tallentaminen ja siirto Muisti on vanhin tiedon tallentamisväline. Muisti kehittyi evoluution myötä parantamaan eliöiden sopeutumista ympäristöön. Perimätieto on taas vanhin tapa välittää tietoa. Noin 5200 vuotta sitten keksittiin kirjoitustaito, tällöin perimätietoa alettiin siirtää savitauluille. Nykyisin lähes kaikki tieto tallennetaan digimuotoon. Myös vanha tieto pyritään digitoimaan. Tällöin esim. A-kirjain tallentuu 01000001 binääritietona käytettäessä ASCII-muunnostaulukkoa. Jokaisella kirjaimella ja merkillä on oma yksilöllinen binääritieto. Digitaalisen tiedon käsittely, säilyvyys ja luotettavuus ovat hyviä. Tiedonsiirrossa analogisen tieto pyritään muuttamaan digitaaliseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
3 Tietotekniikka Historian aikana on ollut monia erilaisia tiedon ymmärtämys-, tallennus- ja siirtomenetelmiä. Automaattinen tietojen käsittely alkoi jo 1800-luvulla reikäkorteista ja reikäkorttikoneista. Ensimmäisiä sovelluksia olivat Yhdysvaltain vuoden 1890 väestönlaskenta. Näistä ajoista tietotekniikka on kehittynyt kiihtyvällä vauhdilla, esim. nykyisten puhelimien tiedonkäsittelyn kapasiteetti on suurempi kuin 1970-luvun alussa konesaleissa olleiden massiivisten tietokoneiden. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnassa tiedon merkitys on koko ajan kasvanut tiedon määrän kasvaessa. Automaattinen tietojen käsittely mahdollistaa suurien tietomäärien käsittelyn ja olennaisen tiedon löytymisen. Tulevaisuus, tietämysyhteiskunta Tulevaisuudessa automaattinen tietojen kerääminen yleistyy, hyödynnettävän tiedon määrä kasvaa. Avoimien tietopankkien hyödyntäminen tuo uusia tuotteita, sovellusalueita sekä liiketoimintamalleja. Älykkäiden laitteiden määrä kasvaa ja näiden yhteen liitettävyys paranee. Tiedon määrä sekä tieto-taidon merkitys entisestään kasvaa.
Erilaiset tietokoneet 4 Pöytäkone, läppäri, tabletti. Ympärillämme on nykyisin runsaasti erilaisia tietokonelaitteita. Mutta millainen tietokone olisi paras juuri minulle. Seuraavassa on esitelty keskeisimpiä tietokonelaitteita. Ensin lyhyesti tietokoneen määrittelyä. Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkikielessä tietokoneella tarkoitetaan yleensä yleiskäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu suorittamaan monenlaisia tietojenkäsittelytehtäviä. Yleisimmät tietokonemallit Laite Kuvaus Käyttöalueet / huomiot Pöytäkone Perinteinen tietokonekonaisuus, jossa keskusyksikön lisäksi on erillisenä näyttö, näppäimistö ja hiiri. Mahdollistaa laitteiston eri osien vaihtamisen yksitellen tarpeen mukaan. Usein hyvä hinta-teho suhde. Perustietokone kaikkeen tietokoneella tehtävään työhön. Laajat ohjelmistovalikoimat. Käyttöjärjestelmä on useimmiten Windows. Muita käyttöjärjestelmiä ovat mm. Linux tai Macintosh koneissa Mac OS. Kannettava tietokone /Läppäri Mikrotietokonekokonaisuus, jossa kaikki koneen osat ovat yhdessä. Helposti liikuteltava. Perustiedot kuten edellä. Akkujen ansiosta hyvä liikuteltavuus ja pieni koko tekevät laitteista työvälineen liikkuvaan työhön esim. pelloille ja metsään.
5 Taulutietokone / Tablet tietokone Taulutietokone eli tabletti on yksiosainen, usein kosketusnäytöllinen kannettava tietokone, jota ohjataan joko sormin tai osoitinkynällä. Erittäin helposti liikuteltavissa. Liikkuva netinkäyttö vaatii yleensä SIM kortin laiteeseen. Ohjelmistomäärä on suppeampi kuin peruskoneilla, mutta valikoima kasvaa jatkuvasti. Muista, että myös seuraavat laitteet ovat toiminnaltaan nykyisin tietokoneeseen rinnastettavia laitteita, vaikka emme aina niin ajattelekaan; pelikonsolit, uudet televisiot, matkapuhelimet, ruokinta-, lypsy- ym. robotit. Mikrotietokone = PC tietokone (Personal Computer), henkilökohtainen tietokone. SIM kortti = Subscriber Identity Module (SIM) on älykortti, jota käytetään matkapuhelinliittymän tilaajan yksilöllisen IMSI-avaimen tietoturvalliseen tallentamiseen. IMSI= numerosarjalla voidaan yksilöidä jokainen GSM/UMTS-verkon käyttäjä Läppäri = Kannettava tietokone, Laptop tietokone Käyttöjärjestelmä = Tietokoneen perustoimintoja ohjaava ohjelma (mm. Windows, Linux, Mac OS) Taulutietokone = ipad = tabletti
Tietokoneen hankinta 6 Tietokoneen hankinta ei ole mitenkään helppo asia nykypäivänä. Ongelma on runsas vaihtoehtojen määrä sekä itse laitteissa että käyttöjärjestelmissä. Hankintaa kannattaa ajatella enemmänkin tarpeen perusteella! 1. Jos tarvitaan vain kone, jolla surffaillaan netissä, hoidetaan sähköpostia ja Facebookia yms. sosiaalisen median (some) palveluita. Silloin paras ja helpoin ratkaisu on tablet-laite. Se on myös aloittelijalle helpompi perinteisiin tietokoneisiin verrattuna, koska hiiren käyttöä ei tarvitse opetella. Kauppojen valikoimissa on monenlaisia, eri valmistajien laitteita. Kaikki ovat sinällään yhtä hyviä. Valinta on pitkälti makukysymys. Tabletteja on erikokoisia, näytön koko 7 12 tuumaa. Kolme yleisintä käyttöjärjestelmää ovat Applen ios, Googlen Android ja Microsoftin Windows. Niiden lisäksi on myös muita, esim. Amazonin Kindle. Älypuhelimien käyttöjärjestelmissä ovat samat vaihtoehdot, samoin raja ison älypuhelimen ja pienen tabletin välillä on häilyvä, välimallin laitteita kutsutaan phableteiksi (phone+tablet). Suuri hintahaarukka, yleisimmillä malleilla noin 100 800 euroa. Pääsääntöisesti kalliimpi laite on yleensä parempi: nopeampi, enemmän muistia, parempi näyttö jne.
Harkinnan arvoinen vaihtoehto on hybridilaite, jossa on irrotettava näppäimistö sama laite toimii sekä tablettina että pikkuisena kannettavana tietokoneena. Hinnat alkaen noin 500 euroa Tulostus on mahdollista AirPrint-yhteensopivaan tulostimeen, kun käytössäsi on langaton verkko Wi-Fi. Laitteissa on eri nettiyhteysmahdollisuuksia WiFi o ei sisäänrakennettua modeemia o pystyy muodostamaan internetyhteyden kodin langattoman WLAN-verkon kautta 3G/4G o sisäänrakennettu modeemi, mahdollista käyttää internetiä missä vain edellyttäen, että on hankittu nettiliittymä (SIM-kortti) laitteeseen o nettiliittymä ei pakollinen nettiyhteyden voi muodostaa myös olemassa olevan WLAN-verkon kautta o kalliimpi ostohinta 7
2. Jos tarvitaan konetta, jolla tehdään vaativampaa tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa, kirjanpitoa tai käytetään jotain muuta hyötyohjelmaa. 8 Tällöin paras ja helpoin ratkaisu on perinteinen tietokone (kannettava tai pöytäkone). Valittavana on monenlaisia laitteita erilaisille käyttötarkoituksille ja mieltymyksille. Käyttöjärjestelmänä Microsoft Windows, Apple Mac OS X tai Linux. Malliltaan kannettava tai pöytäkone. Hintahaarukka on valtava: 300 2000 euroa. Pääsääntöisesti laadukkaampi laite maksaa enemmän. Kalleimmat laitteet ovat ns. pelikoneita. Windows-laitteiden hinnat ovat hieman Applen vastaavia halvempia. Applen laitteita pidetään taas helppokäyttöisempinä ja luotettavimpina. Ilmaisen Linuxin yleisimmät jakeluversiot Ubuntu ja Lubuntu, jotka on mahdollista asentaa vanhempaankin laitteeseen miksei myös aivan uuteenkin. Eri laitteiden osalta on muistettava, että koneelle asennettavat sovellukset toimivat vain tietyissä käyttöjärjestelmissä. Esimerkiksi monet maatalouden sovellukset toimivat vain Windows-käyttöjärjestelmässä.
9 Pöytäkoneet tarjoavat paremman hinta/laatusuhteen kannettavaan verrattuna. Kannettava on helppo siirtää kotona paikasta toiseen ja ottaa mukaan. Haittapuolena kannettavassa on paljon kirjoittavalle pöytäkoneita huonompi näppäintuntuma ja epästandardi näppäimistö. Näyttökin on kokonsa puolesta tarkoitettu lähinnä viihdekäyttöön. Kannettavaankin voi tosin kytkeä erillisen näytön ja näppäimistön. Hanki tietokone käyttötarpeen perusteella Tietokoneen hankintakanavat Tietokoneen hankintavaihtoehtoja on useita. Yleisimmät vaihtoehdot ovat Suoraan liikkeestä (Tietokoneliike, elektroniikkaliike, marketti) Puhelinoperaattorilta (Liikkeestä, nettikaupasta) Nettikaupasta Tuttavalta Suoraan liikkeestä ostettaessa on etuna mahdollisuus keskustella myyjän kanssa ostettavan laitteen ominaisuuksista ja muista esiin tulevista kysymyksistä. Nettikaupoista laitteita ostettaessa ei tätä mahdollisuutta ole. Nettikauppojen etuina ovat laajemmat valikoimat ja usein edullisempi hinta. Käytetyn laitteen voi hankkia suoraan edelliseltä käyttäjältä. Ole kuitenkin varovainen hankkiessasi laitteita esim. nettihuutokaupasta tai aivan vieraalta henkilöltä. Markkinoilla liikkuu myös paljon laitteita jotka ovat varastettu tai ne eivät toimi kunnolla. Tutulta henkilöltä on toki turvallisempaa ostaa käytetty laite.
Ostopäätöstä tehdessäsi mieti vielä seuraavia seikkoja. 1. Tarve. Minkälaista laitetta ja mihin käyttötarkoitukseen tarvitset. 2. Budjetti. Kuinka paljon olet valmis tuotteesta maksamaan. Muista myös ALV:n vaikutus hintaan. 3. Ostopaikan luotettavuus. Osta luotettavalta myyjältä. 4. Takuut ja huolto. Tarkista myös millainen takuu laitteella on ja kuinka huolto on järjestetty. Paikallinen huoltoliike on aina helpompi kuin laitteen lähettäminen esim. toiselle paikkakunnalle. Paras mahdollisuus on ns. onsite takuu, jolloin huolto tullaan tekemään asiakkaan luokse. 5. Jos olet epävarma, niin pyydä apua asiaa paremmin tuntevalta henkilöltä. Ostoa kannattaa myös valmistella esim. tutustumalla erilaisiin laitteisiin ja hintoihin etukäteen esim. netin kautta tai seuraamalla ilmoituksia lehdissä. Käyttäjäkokemuksia kannattaa kysellä myös tuttavilta, joilla on samantyyppinen laite jo käytössä. 10 Käyttöjärjestelmä = Tietokonetta, tablettia ja älypuhelinta pyörittävä ohjelmisto. Kaikissa laitteissa on joku käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmiä: Windows, Linux, Mac Keskusmuisti = Käyttöjärjestelmä ja kaikki käynnistetyt ohjelmat ladataan tilapäismuistiin eli RAM-keskusmuistiin. Muistin sisältö säilyy vain niin pitkään, kun se saa virtaa. Suositeltava keskusmuistin määrä uutta konetta hankittaessa on vähintään 4 Gt (gigatavua). Kiintolevy = Massamuisti (pysyväismuisti), jonne käyttöjärjestelmä ja ohjelmat on asennettu. Kun tallennetaan asiakirja vaikkapa tekstinkäsittelyohjelmalla tiedostoksi, se tallentuu kiintolevylle.
Toimisto-ohjelmat 11 Toimisto-ohjelmat ovat monien tietokoneen käyttäjien tarvitsemia perusohjelmia. Näitä perusohjelmia ovat tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat. Lisäksi ainakin esitysgrafiikkaohjelmat kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Ohjelmistopaketteja on sekä maksullisia että ilmaisia. Eri käyttöjärjestelmäympäristöihin on hieman eri versioita ja tarjoajia. Erilaisia toimisto-ohjelmia Ohjelmisto Maksullinen / ilmainen Käyttöjärjestelmä Microsoft Office (MS Office) Maksullinen Windows, Mac OS Open Office Ilmainen Windows, Linux Libre Office Ilmainen Windows, Linux WordPerfect Office Maksullinen Windows, Linux Lotus Symphony Maksullinen Windows, Linux, Mac OS Toimisto-ohjelmat tabletille Myös tablet tietokoneisiin on saatavilla toimisto-ohjelmia. ipadille esim. Applen iwork 09 -ohjelmisto (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka) Quick Office ohjelmat (kämmentietokoneet ja älypuhelimet) Anroid laitteille Polaris Office ja Quick Office. Windows tableteissa toimivat kaikki Windows järjestelmässä toimivat ohjelmat.
12 Toimisto-ohjelmien käyttö Internet kautta On myös hyvä tietää, että yhä useampia sovelluksia (myös toimisto-ohjelmat) voidaan käyttää Internetissä nettiselaimen kautta asentamatta itse ohjelmaa koneelle. Esimerkiksi Microsoftin OneDrive tai Googlen Drive. Microsoftin OneDrive pilvipalvelun kautta voi käyttää MS Office ohjelmiston ilmaista kevytversioita. Monet perustyöt onnistuvat ongelmitta. Tällöin tarvitaan rekisteröityminen ilmaiseen Outlook.com (tai hotmail.com) sähköpostipalveluun. Samalla saat myös ilmaisen sähköpostipalvelun. Office 365 on internetin kautta toimiva pääosin maksullinen ja laajempi versio toimisto-ohjelmisto. Googlen Drive pilvipalvelun kautta voi myös käyttää toimistosovelluksien kevytversioita, jotka ovat yhteensopivia Ms Officen kanssa. Tällöin tarvitaan rekisteröityminen ilmaiseen Google.fi (Gmail) palveluun. Samalla saat myös ilmaisen Gmail-sähköpostipalvelun. Keskeisimmät toimisto-ohjelmat Tekstinkäsittely tarkoittaa erilaisten tekstiasiakirjojen tuottamista tietokoneella. Tällaisia asiakirjoa ovat mm. pöytäkirjat, sopimukset, raportit. Mikä tahansa kirjallinen työ on helppoa tehdä tekstinkäsittelyohjelmalla. Nyt vaikka kylän historiikkia kokoamaan. Kuvat on helppo liittää tekstin joukkoon. Tunnetuimmat tuotenimet ovat Microsoft Word ja LibreOffice/OpenOffice Writer. Taulukkolaskenta on erinomainen työkalu tilanteissa, joissa tarvitaan laskentaa ja numeroiden käsittelyä. Budjetointi, kustannuslaskenta ja vaikka tiehoitokunnan osakasluettelon ylläpito on helppo toteuttaa taulukkolaskentaohjelmalla. Tunnetuimmat tuotenimet ovat Microsoft Excel ja LibreOffice/OpenOffice Calc. Esitysgrafiikkaohjelmalla on helppo toteuttaa yksinkertainen esite tai yleisölle näytettävä esitys. Tunnetuimmat tuotenimet ovat Microsoft PowerPoint ja LibreOffice/OpenOffice Impress.
Internetyhteydet 13 Yhteys voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Sopivan tavan valinta riippuu saatavilla olevista tekniikoista ja käyttötarpeesta. Kannattaa ehdottomasti ottaa nopein yhteys minkä kohtuullisilla kustannuksilla saa. Pääasiassa valinta tulee kiinteän ja mobiiliyhteyden välille. 1. Yhteystyypit Kiinteä - Valokuitu on nopein ja vaatii valokuiden vetämisen kotiovelle asti. - Adsl käyttää puhelinlinjojen kuparikaapelia ja yltää 1-24 Mb/s nopeuteen keskuksen sijainnista riippuen. Puhelinlinjoja ollaan kuitenkin purkamassa pois haja-asutusalueilta. - Kaapeliverkko jakaa yhteyden samassa kaapelissa kuin kaapelitelevision kuvan Mobiili - Matkapuhelinverkko 3G ja 4G. 4G mahdollistaa huomattavasti nopeamman yhteyden, käytännössä noin 30 Mbit/s. Haja-asutusalueille 4G yltää 1-2 vuoden sisällä. Suomessa on kolme oman verkon operaattoria; DNA, Elisa ja Sonera. Muut operaattorit toimivat jossakin näistä kolmen operaattorin verkoista (mm. Saunalahti ja TeleFinland). - Wimax on joidenkin paikallisoperaattoreiden palvelu, joka tarjoaa yhteyden vakionopeudella, tyypillisesti 1-2 Mbits/s (www.wimax.fi/peittokartta.php) - Ukkomobile on tuonut 450@-tekniikan 4G-muodossa (4G LTE).
14 2. Laitteet Yhteystyypin mukaan tarvitaan tiettyjä laitteita, jotta yhteys saadaan muodostettua. Kiinteät Kiinteä yhteys vaatii reitittimen (esim. adsl-modeemi), joka jakaa yhteyden kodin koneille joko lähiverkon kautta tai langattomasti wlanin kautta. Mobiili Mobiili yhteys vaatii mokkulan tai mokkulareitittimen. Pelkkä mokkula saa yhteyden yhdelle koneelle. Mokkulareititin jakaa yhteyden useammalle kodin koneelle joko lähiverkon kautta tai langattomasti wlanin kautta. 3. Kuuluvuusongelmien ratkaiseminen 3G- ja 4G-verkkojen tehoa voidaan yleensä parantaa lisäantenneilla. 4. Operaattorit Kiinteä yhteys Alueellisesti puhelinoperaattorit ja paikalliset puhelinyhdistykset tarjoavat yhteyksiä taajamissa ja lähellä taajamia. Yhteyden saanti kannattaa tarkistaa suoraan paikalliselta operaattorilta, sillä paikalliset vaihtelut ovat suuria, riippuen siitä, minkälainen lankapuhelinverkko alueella on (tai ei ole). Mobiili yhteys - Elisa (Saunalahti) - Sonera (Tele Finland) - DNA - Wimax - Ukkomobiili Hanki mahdollisimman nopea yhteys. Yhteyden varsinainen nopeus saadaan usein selville vain kokeilemalla.
15 Internetyhteyksien sanastoa 3G = on yleinen lyhenne ns. "kolmannen sukupolven" matkapuhelinteknologioille. 4G = on yleisnimitys neljännen sukupolven matkapuhelintekniikoille, jotka tulevat kolmannen sukupolven (3G) jälkeen adsl = on suosittu laajakaista sekä yrityksille että yksityisille Internetin käyttäjille. Laajakaista on termi, jota käytetään kuvaamaan erilaisia, nopeita internet-yhteyksiä wlan = on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. reititin = on laite, joka ohjaa kodin verkkoliikenteen sinne minne se kuuluu Videoneuvottelu Videoneuvottelua hyödynnetään nykyisin yhä entistä enemmän. Videoneuvottelu tarkoittaa internetin välityksellä tapahtuvaa kuvan ja äänen lähettämistä vastaanottajalta toiselle. Näin voidaan ottaa perinteinen kuvapuhelu tai osallistua suurempan tilaisuuteen esim. koulutukseen internetin kautta. Videoneuvottelu vaatii nopeutta nettiyhteydeltä, mutta usein jo 2-3 megatavun yhteys riittää. Nykyisin markkinoilla on runsaasti erilaisia videoneuvotteluratkaisuja. Osa on yrityksille suunnattuja laajoja ryhmäneuvottelujärjestelmiä, mutta videoneuvottelu onnistuu myös kevyemmillä vaihtoehdoilla kotoa käsin. Tällainen kevyempi videoneuvottelu vaatii tietokoneen, tablet tietokoneen tai älypuhelimen, jossa on nopeahko nettiyhteys, kamera, kaiuttimet ja mikrofoni. Monissa kannettavissa tietokoneissa, tableteissa ja älypuhelimissa tämä valmius on kiinteästi olemassa. Tarvittaessa nettikamera, mikrofoni ja kaiuttimet voi hankkia erillisesti. Neuvotteluissa kaiuttimet ja mikrofonin yhdistävä headset (kuvassa) yhdistelmä on käytännöllinen.
Kevyen videoneuvottelun toteuttamiseen on useita eri sovelluksia joista muutamia seuraavassa. Skype on tunnetumpia videoneuvottelujärjestelmiä. Skype on helppokäyttöinen ja ilmainen ja se kuuluu Microsoftin ohjelmistoleiriin. Ohjelma ladataan internetistä (www.skype.com/fi/). Adobe Connect Pro on Adoben ammattilaiskäyttöön tarkoitettu videoneuvottelukokonaisuus. Ohjelmisto on helppokäyttöinen, mutta maksullinen. Lync on Microsoftin pari vuotta sitten markkinoille tuoma videoneuvottelu ja viestintäpalvelu erityisesti yrityksille. 16 Videoneuvottelu sanastoa Videoneuvottelu = tarkoittaa kahden tai useamman osallistujan välistä keskustelua, jossa hyödynnetään tekniikan mahdollistamaa kuvan ja äänen siirtoa reaaliaikaisesti paikasta toiseen. Käytetään yleisesti mm. kokouksissa ja etäopetuksessa Skype = käyttäjät voivat ilmaiseksi Skypen avulla keskustella keskenään ja soittaa toisilleen video- tai äänipuheluita Internetissä. Adobe Connect = on Adoben luoma verkkokokousympäristö, joka on suunniteltu toimimaan erilaisilla alustoilla. Se hyödyntää useimmilla tietokoneilla jo valmiina olevaa Adobe Flash Playeria: Flash Playerin käyttäjät pääsevät verkkokokouksiin, virtuaalisiin luokkahuoneisiin ja esityksiin ilman erillisten ohjelmistojen asentamista Microsoft Lync = Microsoftin valmistama kaupallinen pikaviestinsovellus. Se toimii yhdessä Microsoft Lync Server -palvelinohjelmiston kanssa ja korvaa aiemman Windows Messenger -ohjelmiston
Pilvipalvelut 17 Nykyisin puhutaan entistä enemmän pilvipalveluista. Pilvipalveluilla tarkoitetaan Internetistä saatavia palveluita. Nettiä on pitkään kuvattu pilvenä, johon käyttäjät ovat yhteydessä ja saavat erilaisia palveluita tietämättä tarkkaan missä päin maailmaa palvelua tarjoavat tietokoneet ovat. Nykyisin on saatavilla runsaasti erilaisia osin tuttujakin palveluita netistä pilvipalveluina sekä yrityksille, että yksityishenkilöille. Keskeisimpiä pilvipalveluita yksityishenkilöille ovat seuraavat: Sähköpostipalveluista monet ovat pilvipalveluita. Tunnetut Gmail, Hotmail ja Yahoo Mail ovat tunnettuja pilvipalveluita. Hakupalvelut kuten Google, Bing tai Yahoo ovat myös pilvipalveluita. Googlella on koneita Suomessakin, mutta yksittäisen käyttäjän näkökulmasta hänen käyttämänsä palvelut tulevat pilvestä jostain päin maailmaa. Sosiaalisen median palvelut kuten Facebook, YouTube, Twitter tai Instagram ovat myös pilvipalveluita. Nämäkin järjestelmät ovat joissain netin syövereissä. Tallennustila netissä on keskeinen pilvipalvelu. Käyttäjä voi tallentaa tietojaan netissä oleville palvelinkoneille. Tällaisia palveluja ovat mm. Google Drive, Microsoftin OneDrive (entinen SkyDrive), Younited ja DropBox. Tyypillisesti tallentaminen 2-15 gigatavuun asti on ilmaista, mutta suuremmasta tallennustilasta peritään usein maksu. Peruskäyttäjä selviää usein muutaman gigatavun perustallennustilalla.
Sähköinen tunnistaminen 18 Sähköinen tunnistaminen, sähköinen allekirjoitus ja varmenne auttavat henkilöllisyyden todentamisessa ja tunnistamisessa sekä tietojen salauksessa sähköisissä tietoverkoissa. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista säädetään laissa. Vahva sähköinen tunnistaminen Tunnistamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista sähköisesti. Sähköisen tunnistamisen avulla kuluttajat voivat turvallisesti vahvistaa henkilöllisyytensä erilaisissa sähköisissä palveluissa. Tunnistamisessa käytettyjä välineitä ovat: pankkien käyttämät verkkopankkitunnukset Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne ja teleyritysten mobiilivarmenteet. Pankkien verkkotunnukset Osaan asiointipalveluista on mahdollista tunnistautua pankkisi myöntämillä verkkopankkitunnuksilla. Pankkitunnukset saat tekemällä sopimuksen oman pankkisi kanssa. Kansalaisvarmenne Sähköinen henkilökortti eli HST-kortti (HST = henkilön sähköinen tunnistaminen) on Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä sähköinen henkilöllisyystodistus. HST-kortti ja siihen liittyvä PIN-koodi mahdollistavat henkilön luotettavan tunnistuksen tietoverkossa. Kortin käyttö vaatii tietokoneelle erillisen lukijalaitteen ja ohjelman. Sähköistä henkilökorttia voi hakea poliisilaitoksilta ja kortti on voimassa 5 vuotta. Mobiilivarmenne Mobiilivarmenne on matkapuhelinoperaattorien tarjoama palvelu, joka toimii kaikilla matkapuhelimilla. Sen avulla selvitetään käyttäjän henkilöllisyys hänen tunnistautuessaan sähköisiin asiointipalveluihin tai hänen tehdessään sähköisiä allekirjoituksia. Tunnistautuminen edellyttää kuitenkin matkapuhelimessa olevan sim-kortin vaihtamista tai sim-kortilla olevan mobiilivarmenteen aktivoimista. Voit vaihtaa sim-korttisi asioimalla oman matkapuhelinoperaattorisi liikkeessä.
Verohallinnossa tunnistautuminen 19 Yksityishenkilö Yksityishenkilönä voit käyttää omaa henkilökohtaista verkkopankkitunnusta tai HST-korttia. Pankkitunnukset eivät voi olla sidoksissa yritys- tai yhdistystoimintaan. Kuolinpesät Kuolinpesät ja verotusyhtymät tarvitsevat aina Katso-tunnisteen. Yritys- ja yhteisöasiakkaat Yritysten, yhteisöjen sekä julkishallinnon organisaatioiden on käytettävä sähköisessä asioinnissaan Katso-organisaatiotunnistetta. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi joissain tapauksissa tunnistautua verkkopankkitunnuksilla. Katso-tunnistus Katso-tunnistus on Verohallinnon tarjoama, yrityksiä varten luotu tapa tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin. Katso-tunniste on maksuton. Katso-tunnistuksen voi rekisteröidä osoitteesta yritys.tunnistus.fi Asiointipalvelut toimivat ainakin seuraavissa verkkopalveluissa Verohallinto Kela Eläketurvakeskus Keva Tulli Ulkoasiainministeriö Helsingin kaupunki Poliisihallinto Työttömyysvakuutusrahasto Suomen metsäkeskus
Tietoturva 20 Tietoturva on jokaisen hyvä muistaa. Tietoturva liitetään usein tietokonelaitteiden käyttöön, mutta se on paljon muutakin. Seuraavassa muutamia tietoturvaan liittyviä asioita, jotka jokaisen kannattaa muistaa. Tunnista uhat. Suojautuminen tietoturvauhkia vastaan on helpompaa, jos on miettinyt, mitä uhkatekijöitä on olemassa. Vaikka emme mitään ikävää toivo, rikkoutuvat laitteet eri syistä, tulipaloja syttyy, myrskyt katkovat sähköjä ja aiheuttavat monenlaista tuhoa ja voipa käyttäjä joskus itsekin sotkea tai hävittää tahtomattaan tietojaan. Virukset ja haittaohjelmat voivat päästä tietokoneisiin monia eri kanavia. Niitä vastaan suojaudutaan ajan tasalla olevilla turvaohjelmilla. Ohjelmat ovat ilmaisia tai maksullisia. Erityisen tärkeitä ne ovat Windows-tietokoneissa, mutta myös tabletit ja älypuhelimet on syytä suojata, erityisesti Android-laitteet. Varmuuskopiointi tarkoittaa sitä, että tietokoneilla olevat tärkeät tiedot kopioidaan jonnekin muualle turvaan säännöllisesti. Tällaisia tietoja ovat mm. kirjanpitoon, viljely- ja muihin suunnitelmiin liittyvät tiedot, valokuvat ja muut henkilökohtaiset tallennetut tiedot. Siis tiedot, joita ei muualla ole. Ohjelmia ei yleensä tarvitse kopioida, koska alkuperäiset ohjelmat yleensä ovat jossain saatavilla. Tietoja kopioidaan usein siirrettäville muistilaitteille (USB-muistitikku, CD/DVD-levy, ulkoinen kiintolevy) tai netin kautta tietoverkossa olevaan paikkaan pilveen. Kannattaa myös miettiä, missä siirrettävät varmuuskopiot säilytetään. Koneen vieressä pöydällä ei ole paras paikka. Päivitykset mitä ne ovat? Ohjelmien käyttöikä on vuosia. Ajoittain valmistaja haluaa parantaa ohjelmaa tai korjata siinä havaitun ongelman. Tällöin ohjelmasta julkaistaan päivitys. Päivitykset tulevat pääosin internetin kautta ja ne kannattaa asentaa koneelle. Tällöin käytössäsi on paras ja uusin versio ohjelmasta.
Paperiarkisto. Myös maaseutuyrityksillä on paljon tietoja paperilla. Kuinka niistä tulisi huolehtia? Tärkeimmät paperit kannattaa säilyttää palosuojatuissa kaapeissa tai lippaissa. Tietoja voi varmuuskopioida mm. skannaamalla ne tiedostoiksi. Jutustelu puhelimessa tai kasvotusten kaupassa on mukavaa. Muista kuitenkin että lähellä saattaa olla henkilö, joka on kiinnostunut sinun asioistasi. Omat terveystietosi, oman tilan asiat tai vaikkapa metsästysseuran suunnitelmat eivät ole tarkoitettu ulkopuolisten tietoon. Ole tarvittaessa tarkkana. Virtakatkot hankaloittavat työskentelyä niin tietokoneella kuin muillakin sähkölaitteilla. Virtakatkoihin kannattaa varautua hankkimalla UPS-laite. Se antaa varavirtaa ja tarjoaa suojan ylijännitteitä vastaan; hintataso on noin sadan euron luokkaa. Kannettavan tietokoneen omistajaa sähkökatkossa auttaa toki myös koneen oma akku. 21
Verkkopalveluita 22 Perinteisen tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käyttäjälle on saatavilla runsaasti erilaisia verkkopalveluita, joita palveluiden tarjoajat internetin välityksellä tuovat asiakkailleen. Seuraavassa on joukko maaseutuyrittäjänkin arkeen liittyviä palveluita. Palvelu Internetosoite Kuvaus Asiointipalvelu metsänomistajille www.metsaan.fi Palvelu tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistä (7 pv ilmainen). www.eduskunta.fi Kansanedustajat, lainsäädäntä. Elintarvikevirasto www.evira.fi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Elintarvikeyrityksiä www.aitojamakuja.fi Hyvä internetsivusto, jolla voi hakea eri tuoteryhmittäin elintarvikeyrityksiä eri maakunnista. Finlex www.finlex.fi Ajantasainen lainsäädäntö. Uusimmat säädökset ja lakiehdotukset. KKO:n ja KHO:n ennakkopäätöksiä. Harrastaminen www.hippos.fi www.metsastys.com www.kalassa.net www.kalastusluvat.net www.kalakortti.com www.luontoon.fi Raviurheilu. Suomalaisten metsästäjien yhteisö. Suomalainen kalastus yhteisö. Kalastusluvat.
Retkikohteita ym. retkipalveluita Karttapalveluita www.paikkatietoikkuna.fi www.karttapaikka.fi maps.google.fi Avoin karttapalvelu, Karttaikkuna Maanmittauslaitos, peruskarttapalvelut. Googlen karttapalvelu. www.kartta.com Kotikunta Oman kunnan nettisivut mm. www.mikkeli.fi, www.juva.fi, www.pieksamaki.fi, www.savonlinna.fi Kunnan tarjoamat palvelut ja hallinto-organisaatio, yhteystiedot. mm. Maaseututoimen tiedot, lomitus ym. Lomitus www.mela.fi/asiointipalvelut Melan Lomitusnetti palvelu lomitusasioissa. mm. vuosilomapäivien määrä. Maa- ja metsätalousministeriö www.mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriön palveluita luonnonvara-aloille ja mm. kalastuksenhoitomaksut. 23 Maatalouden laskentakeskus www.mloy.fi Maatalouden ohjelmistotalo. Tunnettuja tuotteita mm. Ammu, Elmeri, WebWisu, Wakka. Maatalouskoneiden osto- ja myyntisivustoja www.nettikone.fi www.koneareena.fi Käytettyjä maa- ja metsätalouskoneita ym. koneita kautta maan. internetissä www.tori.fi www.keltainenporssi.fi Mela www.mela.fi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen palvelut. www.metsakeskus.fi Metsäkeskuksen palvelut. www.mhy.fi Metsänhoitoyhdistyksen sivusto.
24 MTK www.mtk.fi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Internetsivusto. Netposti www.posti.fi/palvelutverkossa/ Postin tarjoama maksuton sähköinen postilaatikko ja arkisto netissä. netposti Neuvontajärjestöjä www.kansalaisyhteiskunta.fi Sivulta löytyy linkkejä moniin suomalaisiin järjestöihin mm. kalatalouden keskusliitto, kotitalousnaiset, kuluttajat, martat, mehiläishoitajat, veronmaksajat jne. Pankkipalvelut www.op.fi, www.nordea.fi, www.danskebank.fi, www.s-pankki.fi, Pankkipalvelut kuten: laskunmaksu, tilitiedot, lainat ja sijoittaminen. www.saastopankki.fi, www.aktia.fi, www.nooa.fi, www.poppankki.fi Pro Agria www.proagria.fi Maatalouden neuvontapalvelut. Suomi.fi www.suomi.fi Suomi.fi tarjoaa julkiset palvelut kootusti yhdessä osoitteessa. Paljon erilaisia lomakkeita sekä julkishallinnon palveluita (osa tarvitsee verkkopankkitunnukset). Sähköinen tukihaku vipu.mavi.fi (ei www alussa) tai www.mavi.fi ja Sähköinen asiointi Viljelijöiden verkkoasiointipalvelu. Voit tarkastella oman maatilan tukihakemustietoja ja karttakuvia sekä laatia sähköisen tukihakemuksen.
Hyrrä www.mavi.fi ja Sähköinen asiointi Hyrrä on maaseudun hanke-, yritys-, ja rakennetukien asiointiväylä netissä. Hyrrässä voit selata tukihakemustietoja ja jättää hakemuksia. Verottaja www.vero.fi Verottajan palvelut. Sähköiset lomakkeet, veroilmoitukset, muutoshakemukset, ennakkoverot, ALV, verotili. Viestintävirasto www.viestintavirasto.fi www.viestintavirasto.fi/tietoturva.html Viestintään ja tietoturvaan liittyvää materiaalia. Mm. tietoturvaan liittyvät haavoittuvuudet. Wikipedia fi.wikipedia.org, www.wikipedia.fi Vapaa tietosanakirja, jonka sisällön luovat käyttäjät yhdessä. Käyttäjillä on mahdollisuus luoda uutta sisältöä ja muokata / korjata olemassa olevaa sisältöä. Sosiaalisen median palveluita Palvelu Internetosoite Kuvaus Facebook www.facebook.com Tunnettu yhteisöpalvelu, jossa jäsenet vaihtavat kuulumisia ensisijassa viestien, kuvien ja linkkien avulla. www.youtube.com Tunnetuin videoiden ja musiikin jakopalvelu. Twitter www.twitter.com Mikroblogipalvelu lyhyiden max. 140 merkkiä pitkien viestien lähettämiseen. Mm. poliitikkojen suosiossa. Instagram www.instagram.com Kuvienjakopalvelu, jonka suosio kasvaa. 25
26 DropBox www.dropbox.com Ohjelmisto, jolla vai jakaa helposti esim. kuvia eri laitteiden välillä. Pilvitallennustilaa. Hyrrä - tukien asiointiväylä netissä Hyrrä on maaseudun hanke-, yritys-, ja rakennetukien asiointiväylä netissä. Hyrrässä voit selata tukihakemustietoja ja jättää hakemuksia. Hyrrä on suunniteltu otettavaksi viranomaiskäyttöön vuonna. Hanke-, yritys- ja rakennetukien hakijoiden käyttöön sen on kaavailtu tulevan vuonna 2015. Hyrrän kautta voit käsitellä: Maataloustuotantosidonnaiset investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämistuet Yleishyödylliset investointituet Maaseutuyritysten yritystuet Elinkeinosuunnitelmat Näin hakemusprosessi etenee: 1. Asiasi vireille tulo. 2. Hakemus ja täydennykset liitteineen, päätös. 3. Maksatushakemuksen jättö, täydennykset, päätös. 4. Prosessiin liittyvät muut asiakirjat Tarkempaa tietoa Hyrrä palvelusta saat internetistä www.mavi.fi ja Sähköinen asiointi. Käy katsomassa esittelyvideot. Lähde: http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/sivut/hyrra.aspx
Muita nettilinkkejä 27 Täältä löydät lisää erilaisia linkkejä eri aihealueiden nettisivuille. Kokeile rohkeasti. Linkkien toimivuus on tarkistettu kesällä. Käytä rohkeasti hakuohjelmia haluamasi tiedon etsinnässä. Lopussa on myös listaa tablettien ja älypuhelinten sovelluksista, joista saattaa olla hyötyä ja huvia. Viranomaisia ja virastoja Kansaneläkelaitos www.kela.fi Suomen riistakeskus www.riista.fi Hakupalveluita Google haku www.google.fi Microsoft Bing www.bing.com Yahoo search.yahoo.com Henkilö, yrityshaku www.fonecta.fi Lehdet Länsi-Savo www.lansi-savo.fi ja Itä-Savo www.ita-savo.fi Maaseudun Tulevaisuus www.maaseuduntulevaisuus.fi ja lukulauta.mt1.fi (Tablet versio) Hesari www.hs.fi (maksullinen, jos haluaa lukea yli viisi uutista päivässä) Televisio, radio Yle TV1, TV2, Yle areena, radio www.yle.fi MTV3, Katsomo www.mtv3.fi Nelonen www.nelonen.fi Kartat Retkikartta www.retkikartta.fi Sää Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi Foreca www.foreca.fi Yrityksiä Yara lannoitteet ja kasvinsuojelu www.yara.fi
28 Nettikauppoja Verkkokauppa.com www.verkkokauppa.com NetAnttila www.netanttila.com HobbyHall www.hobbyhall.fi Hintavertailu Hintojen vertailu mm. matkat, tietotekniikka, koti, sähkö www.vertaa.fi Sovelluksia (Appseja) älypuhelimelle ja tabletille Sovellus Kuvaus Apple Android Windows Rainman Pilvi / sadetutka kyllä kyllä kyllä Paikallissää Sääennuste (maks. 10 vrk) kyllä kyllä kyllä ChekIt Lannoitusapua kasvinviljelyyn kyllä kyllä kyllä Jahtiopas Monipuolista apua metsästäjälle ei kyllä kyllä TankCalc Ainesuhteiden lasku ruiskutuksessa kyllä Mobiammu Eläinrekisteri kyllä Mobipihvi Eläinrekisteri kyllä efarmer Lite mm. kartat ja lohkot kyllä kyllä Cerea Ajo-opastin kyllä Sports Tracker Liikuntasuoritusten seuranta ja mm. matka kyllä kyllä kyllä Karttaselain Karttapalvelu kyllä kyllä kyllä Trestima Metsän puuston arviointi kyllä kyllä kyllä REMUC Ajoneuvon moottorilämmityksen ohjaus kyllä kyllä kyllä CamScanner Skannaa asiakirjan laitteen kameralla PDF- tai JPEG-tiedostoksi kyllä kyllä kyllä WhatsApp Tekstiviestit korvaava pikaviestiohjelma kyllä kyllä kyllä (TeamViewer) Windows-, Mac- ja Linux-koneiden etäkäyttö kyllä kyllä kyllä Tilanne lokakuussa. Muutokset todennäköisiä.
29