No 5 ~ 2013 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 9 12 16 Lync - työskentelyn apuväline Lync - hjälpmedel i arbetet Tyky-päivät katkaisevat työarjen Pitkään palvelleita juhlittiin
sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Sampo-kampuksen mittava rakennusprojekti jatkuu Det enorma byggnadsprojektet vid Sampo-campus fortsätter 6 Sanssi-kortilla jalkaa oven väliin Med Sanssi-kortet kan man få in en fot 8 Uusi työntekijä 9 Lync-pikaviestintäsovellus työskentelyn uusi apuväline Lync-snabbmeddelanden ett nytt hjälp medel i arbetet 10 Keramiikkaveistoksista iloa elämään 12 Tyky-päivät katkaisevat työarjen VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 14 Nettimaailman pelisääntöjä Några spelregler i webbvärlden 15 Vaasa - edelläkävijöiden kaupunki 16 Pitkään palvelleita työntekijöitä juhlittiin 18 Kesätyö kaupungilla "paras työpaikka ikinä!" 19 Koulutukset ja kiitokset No 5 ~ 2013 Merituuli Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 34. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282 Osoite adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. tel. (06) 325 1110, merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Riikka Perälä Taitto Ombrytning: Riikka Perälä Painopaikka Tryckeri: Mustasaaren painotalo Painos Upplaga: 3 600kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy Följande tidning utkommer: 13.12.2013 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är: 20.11.2013 Kannen kuva Pärm bild: Mira Sparf Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, Vapaa-aikavirasto Autio Sannasirkku, Vaasa-opisto Gräsbeck Eeva, luottamusmiehet Jussila Johanna, sosiaali- ja terveysvirasto Kaunismäki Sirkka, sosiaali- ja terveysvirasto Lillback Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Reinikainen Eva, tekninen toimi Räty Liisa, Vähäkyrö, aluejohtaja Saari Susanna, kirjasto Saari Susanna, kirjasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi - liikelaitos Tuliniemi Jenni, hallintopalvelut
PÄÄKIRJOITUS LEDARE Ylihyvä kaupunki Vaasalaiset kokevat oman hyvinvointinsa hyväksi voisi jopa sanoa ylihyväksi. Joka toinen kuntalainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajastaan ja vielä suurempi osuus kertoo elämänlaatunsa olevan erittäin hyvä tai hyvä. Kulttuuripalveluja nähdään olevan tarjolla yllin kyllin ja koulutustasomittarilla tarkasteltuna vaasalaiset ovat vertailuryhmänsä kärjessä. Näitä mittatietoja on esitelty vastikään Vaasan kaupungin hyvinvointikertomuksessa. Jatketaan vielä muutamalla esimerkillä hyvinvoinnin mittareista. Vaasassa ollaan kymmenyksen muuta maata terveempiä ja lääkärissä käydään terveysasemilla ja yksityissektorilla selvästi vertailukuntia harvemmin. Sosiaaliset verkostot toimivat aktiivisesti kaikissa ikäluokissa. Lastensuojelun tuen piiriin kuuluu vähemmän lapsia kuin muissa keskisuurissa tai suurissa kaupungeissa. Ja mainittakoon sekin, että kaupungin työllisyysomavaraisuusaste on jatkuvasti toista sataa prosenttia. Hyvin siis menee, mutta menköön. Kaikki tämä on juhlan arvoista, mutta onneksi sentään kehitettävääkin vielä jää. Seuraava kehittämisen fokus nimittäin on siinä, miten saamme hyvinvointia tuottavan koneistomme ylihyväksi. Se edellyttää vielä, että nousemme myös tuotantotaloudellisilla mittareilla vertailuryhmien kärkeen. Ylihyvä stad Vasaborna upplever att den egna välfärden är bra - man kunde till och med säga ylihyvä! Varannan kommuninvånare upplever att han eller hon är lycklig största delen av tiden och ännu större andel berättar att deras livskvalitet är mycket bra eller bra. Kulturservice ser ut att finnas mer än nog och granskat med utbildningsnivåmätare är Vasaborna i topp i sin jämförelsegrupp. De här mätaruppgifterna har nyligen presenterats i Vasa stads välfärdsberättelse. Vi fortsätter ännu med några exempel på välfärdsmätare. I Vasa är man en tiondel friskare än i övriga landet och läkare besöker man på hälsocentralerna och klart mera sällan inom privata sektorn än i jämförelsekommunerna. De sociala nätverken fungerar aktivt i alla åldersklasser. Stödet inom barnskyddet omfattar färre barn än i andra medelstora och stora städer. Och även det kan nämnas att stadens självförsörjningsgrad i fråga om arbetsplatser fortgående är över hundra procent. Det går alltså bra, men låt det göra det. Allt det här är värt att fira, men lyckligtvis finns det ändå ännu saker kvar att utveckla. Följande utvecklingsfokus ligger nämligen på hur vi ska få vårt välfärdsproducerande maskineri ylihyvä. Det förutsätter ännu att vi med de produktionsekonomiska mätarna stiger till toppen av jämförelsegrupperna. Teemu Paavola Kehittämisjohtaja Utvecklingsdirektör MERITUULI / HAVSVINDEN 3
Opiskelijahuolto ja tekniikan yksikön hallinto sijaitsevat L-siiven hallintokäytävällä. Elevvård och teknikenhetens förvaltning finns i L-flygelns förvaltningskorridor. Sampo-kampuksen mittava rakennusprojekti jatkuu Vaasan kaupunki on kunnostanut Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen yhteistä tekniikan koulutuksen Sampokampusta noin 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2009 lähtien. Keväällä 2011 valmistuivat metalli- ja sähkötalojen uudisrakennukset. Seuraavaksi kunnostettiin rakennus- ja talotekniikan tilat V-siivessä. Tänä syksynä saatiin valmiiksi ammattiopiston H-siiven aulan sekä ammattiopiston entisen päärakennuksen eli L-siiven remontit. Kunnostettavaa riittää Seuraavaksi on tarkoitus korjata P-, U-, ja K-siivet, joissa on Vaasan ammattiopiston rakennus- ja kiinteistönhoitoalan opetustiloja, henkilökunnan tiloja ja varastoja. Alustavien suunnitelmien mukaan suunnittelutyön on määrä käynnistyä 2014 ja korjaustöiden vuonna 2015, mutta lopullisen päätöksen aikataulusta tekee kaupunginvaltuusto budjettikokouksessaan, Vaasan toisen asteen koulutuksen johtava rehtori Pirjo Kauhanen sanoo. Hän toivoo, että tilojen korjaamiseen löytyisi varoja, vaikka kaupungin taloustilanne on heikentynyt. U- ja P-siiven tilat eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia esimerkiksi meluarvojen ja ilmanvaihdon osalta, rehtori lisää. Kunnostusta kaipaavat vielä myös T-siiven aula ja liikuntasali pukuhuoneineen. Niitä uudistetaan vuosikorjausten yhteydessä. Isompaa remonttia odottaa A-siipi eli autohalli. Sen kohtalosta ei ole olemassa päätöksiä. Tilahallintaryhmä on esittänyt, ettei hallia korjattaisi, vaan tilalle rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus. Vaasan Talotoimen johtokunta on esittänyt, että hankkeen suunnitteluun varattaisiin rahaa vuodelle 2018. Kaupunki panostaa nuoriin Peruskorjausten ja uudisrakennusten ansiosta Sampo-kampukselle on saatu nykyaikaiset, avarat, valoisat ja tehokkaat työskentelytilat opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tiloja voidaan joustavasti muuttaa siirreltävien väliseinien ansiosta. Esteettömyys on otettu huomioon, ja korjausten yhteydessä on uusittu myös kone- ja laitekantaa. Pirjo Kauhanen ja Vaasan ammattiopiston rehtori Åsa Stenbacka ovat iloisia siitä, että Vaasan kaupunki on kauaskantoisesti sijoittanut nuoriin ja nuorten opiskeluympäristöön suuret summat rahaa. Nuoret arvostavat sitä, että kaupungin päättäjät ottavat heidän tarpeensa huomioon, Stenbacka sanoo. Henkilökunnalta ja opiskelijoilta on tullut positiivista palautetta uudistuksista. Näitä remontteja on odotettu pitkään, sillä korjaukset ovat aikaisemmin siirtyneet, Stenbacka huomauttaa. Teksti ja kuvat Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia 4
Sampo-campus sista renoveringsobjekt var L-flygeln. Det enorma byggnadsprojektet vid Sampo-campus fortsätter Sampo-kampuksen viimeisimmän remontin kohteena oli L-siipi. Vasa stad har sedan år 2009 renoverat Vasa yrkesinstituts och Vasa vuxenutbildningscenters gemensamma undervisningsutrymmen för teknik vid Sampocampus för ca 15 miljoner euro. Våren 2011 färdigställdes metalloch elhallarnas nybyggnationer. Efter det renoverades utrymmena för byggnads- och husteknik i V- flygeln. I höst blev aulan i yrkesinstitutets H-flygel samt yrkesinstitutets tidigare huvudbyggnad, m.a.o. L- flygelns renoveringar klara. Det finns nog renoveringsobjekt Följande på tur, som man planerar att renovera, är P-, U-, och K- flyglarna, där Vasa yrkesinstituts byggnads- och fastighetsskötselbransch klasser, personalens utrymmen och lager är belägna. Enligt preliminära planer kommer planeringsarbetet att sätta igång 2014 och renoveringsarbetena år 2015, men det slutliga beslutet tar stadsfullmäktige vid sitt budgetmöte, säger Pirjo Kauhanen, ledande rektor för utbildning på andra stadiet i Vasa. Hon hoppas att det skulle finnas medel för renoveringen fastän stadens ekonomiska situation har försvagats. U- och P-flygelns utrymmen motsvarar inte dagens krav med avseende på bullervärdena och luftkonditioneringen, tillägger rektorn. Också T-flygelns aula och gymnastiksal med omklädningsrum är i behov av renovering. De förnyas i samband med årsrenoveringen. A-flygeln, m.a.o. bilhallen väntar på en större renovering. Det finns inga beslut om dess öde. Gruppen för utrymmesdisposition har framlagt att man inte skulle renovera hallen utan istället bygga en helt ny byggnad. Direktionen för Vasa Hussektor har framfört att man för planeringen av projektet skulle reservera medel år 2018. Staden satsar på unga Tack vare totalrenoveringar och nybyggnationer har man vid Sampo-campus fått moderna, öppna, ljusa och effektiva arbetsutrymmen för studerande och personal. På grund av flyttbara väggar kan man smidigt ändra på utrymmena. Man har tagit framkomligheten i beaktande, och i samband med renoveringarna har också maskin-och anläggningsbeståndet förnyats. Pirjo Kauhanen och rektorn för Vasa yrkesinstitut, Åsa Stenbacka är glada över att Vasa stad har långtgående satsat stora summor på unga och ungas lärmiljö. Ungdomarna uppskattar att stadens beslutsfattare beaktar deras behov, säger Stenbacka. Förnyelserna har fått positiv feedback av personal och studerande. Vi har väntat länge på de här renoveringarna eftersom de tidigare har förflyttats framåt, anmärker Stenbacka. Text och bild Anne Kytölä, Viestintä Oy Prowomedia MERITUULI / HAVSVINDEN 5
Julia Mäkkylä (vasemmalla) on työllistetty Kustaanlinnan päiväkotiin Sanssi-kortilla. Päiväkodissa työskentelee myös Jannika Nylander, joka saa yli 30-vuotiaiden palkkatukea Duuni-kortilla, joka toimii samalla periaatteella. Palkkatuki mahdollistaa lyhyiden sijaisuuksien sijaan pidemmän yhtäjaksoisen työsopimuksen, mikä on tälläkin alalla tärkeää, sanoo Nylander. Sanssi-kortilla jalkaa oven väliin Sanssi-kortti on alle 30-vuotiaille työttömille työnhakijoille tarkoitettu etuus, joka yhdistää sekä työnantajan että nuoren tarpeet: työnantaja saa tukea palkkakustannuksiin ja nuori arvokasta työkokemusta. - Perusideana on rohkaista työnantajia tarjoamaan nuorelle töitä. Palkkatukea voivat saada hyvin erilaiset toimijat, kertoo Nuorisotakuu-hankkeen projektipäällikkö Matti Koivisto Pohjanmaan ELYkeskukselta. Esimerkiksi kunta voi saada tukea uuden työntekijän palkkakustannuksiin. Tuki on noin 700 euroa kuussa, jos työaika on vähintään 85 prosenttia työajasta, ja sitä voi saada monenlaisiin työsuhteisiin. Ainoastaan valtion työpaikkoihin Sanssi-tukea ei voi hakea. - Sanssi-kortin mahdollisuuksia tulisi peräänkuuluttaa enemmän, jotta nuorten työllistyminen helpottuisi. Palkkatuen avulla nuoret voisivat myös nähdä julkisen sektorin houkuttelevampana työnantajana, kertoo nuorisosihteeri Tiina Lahtinen kaupungin Nuoriso-osastolta. Pohjanmaan TE-toimiston toiminta-alueella oli Sanssi-kortillisia nuoria tammi-kesäkuussa 1071. Näistä Sanssi-kortilla työllistyneitä oli 161. Koko maassa Sanssi-kortillisia nuoria oli noin 21 000, ja heistä palkkatuella työllistyi 2867. Koiviston mukaan Sanssi-kortilla on kaikki edellytykset yleistymiseen, sillä prosessi on entistä työnantajaystävällisempi. Työllistämiseen liittyvää byrokratiaa on helpotettu esimerkiksi järjestelmän sähköistämisellä. Hakemuksen liitteet ja maksuselvitykset on minimoitu, ja työnantaja saa itse valita maksatusjakson. - On tärkeää antaa mahdollisuus sellaiselle nuorelle, jolla ei vielä ole paljon työkokemusta. Sanssikortin avulla työnantajat voivat rohkaistua olemaan se ensimmäinen työnantaja, Koivisto sanoo. - Kunnissakin olisi hyvä nähdä, että nuoriin panostaminen palkitsee pidemmällä tähtäimellä. Sanssi-kortti tarjoaa nuorille hienon ponnahduslaudan, lisää Lahtinen. 19-vuotias Julia Mäkkylä työskentelee Sanssi-kortilla Kustaanlinnan päiväkodissa. - Olen ollut töissä nyt kolmisen viikkoa. Vietän tällä hetkellä välivuotta, ja kuulin Sanssi-kortista TE-toimistosta. Kortin saatuani hain itse aktiivisesti mieluisia paikkoja. Mäkkylää kiinnosti työskentely päiväkodeissa, ja hän pääsikin Kustaanlinnaan ryhmäavustajaksi. - Tämän pestin jälkeen alan ehkä miettiä taas opiskelua. Voi olla, että yritän työllistyä Sanssikortillakin, sillä se on mielestäni hyvä apuväline työnhakuun. Teksti ja kuva: Jaana Kinnari 6
Med Sanssi-kortet kan man få in en fot Sanssi-kortet är en förmån avsedd för arbetslösa arbetssökande som är under 30 år. Med kortet förenas både arbetsgivarens och den ungas behov: arbetsgivaren får subvention för lönekostnaderna och den unga värdefull arbetserfarenhet. - Grundidén är att uppmuntra arbetsgivare att erbjuda unga arbete. Mycket olika slags aktörer kan få lönesubvention, berättar Ungdomsgarantiprojektets projektchef Matti Koivisto på Österbottens NTM-central. Till exempel en kommun kan få subvention för lönekostnaderna för en ny arbetstagare. Subventionen är ca 700 euro i månaden, om arbetstiden är minst 85 procent av arbetstiden, och den kan fås för många olika slags arbetsförhållanden. Det är enbart till statliga arbetsplatser som Sanssi-subvention inte kan sökas. - Möjligheterna med Sanssi-kortet borde efterfrågas mera för att det ska bli lättare att sysselsätta ungdomar. Med hjälp av lönesubventionen kunde ungdomarna också se den offentliga sektorn som en mer attraktiv arbetsgivare, säger Tiina Lahtinen på stadens ungdomsavdelning. till att bli den första arbetsgivaren, säger Koivisto. - Även i kommunerna skulle det vara bra att se att satsningen på unga lönar sig på längre sikt. Sanssi-kortet är en fin språngbräda för de unga, tilllägger Lahtinen. 19-åriga Julia Mäkkylä arbetar med Sanssi-kortet på Gustavsborgs daghem. - Jag har nu jobbat ungefär tre veckor. Jag har för närvarande ett mellanår och hörde om Sanssi-kortet på TE-byrån. Då jag fick kortet sökte jag själv aktivt tilltalande platser. Mäkkylä var intresserad av att jobba på daghem, och hon fick också arbete som gruppassistent på Gustavsborg. - Efter den här anställningen kanske jag igen börjar fundera på studier. Det kan hända att jag försöker få sysselsättning med Sanssi-kortet, eftersom det enligt min åsikt är ett bra hjälpmedel då man söker arbete. Text: Jaana Kinnari På Österbottens TE-byrås verksamhetsområde var antalet ungdomar med Sanssi-kort 1071 i januari-juni. Av dessa var antalet som sysselsatts med Sanssi-kortet 161. I hela landet var antalet unga med Sanssi-kort ca 21 000, och av dem sysselsattes 2867 med lönesubvention. Enligt Koivisto har Sanssi-kortet alla förutsättningar för att vinna insteg, eftersom processen är arbetsgivarvänligare än tidigare. Byråkratin i anslutning till sysselsättningen har underlättats till exempel genom att systemet blivit elektroniskt. Bilagor och betalningsutredningar för ansökan har minimerats och arbetsgivaren får själv välja betalningsperiod. - Det är viktigt att ge en möjlighet åt sådana unge personer som inte ännu har någon arbetserfarenhet. Med hjälp av Sanssi-kortet kan arbetsgivarna uppmuntras Bild: Mikko Lehtimäki MERITUULI / HAVSVINDEN 7
uusi työntekijä Onko työpaikallesi otettu hiljattain uusi työntekijä, jota haluaisit haastateltavan tällä palstalla? Vinkkaa löydöstäsi osoitteeseen merituuli@vaasa.fi Kuva: Marita Metsäranta Kirsti Mylläri Uusi työntekijä Kirsti Mylläri 1. Nimi, ikä ja ammatti? Kirsti Mylläri, 43 v. ruokapalvelujohtaja 2. Miten sinusta tuli Vaasan kaupungin työntekijä? Toisella yrittämällä. Ensimmäisellä kerralla 2010 olin viittä vaille valmis restonomi ammattikorkeasta joten pätevyys ei ihan ollut riittävä ruokapalvelujohtajaksi vaikkakin työkokemusta oli kunnalliselta puolelta ruokapalveluista. Alkuvuodesta 2013 sain vinkkiä vapautuvasta virasta ja perinteisesti pohjalaisen ilmoituksen perusteella laitoin hakemuksen. Nyt oli ne restonomin paperitkin taskussa. 3. Millainen kuva sinulla on Vaasan kaupungista asuinpaikkana ja työnantajana? Vaasa on kotikaupunkini, täällä olen asunut lähes koko ikäni. Vaasa on rauhallinen paikka jossa on opiskelumahdollisuuksia, teollisuutta ja kaunis saaristo. Työnantajana vaativa, johdonmukainen ja kehityshaluinen. 4. Miten kuvailisit työpäivääsi viidellä adjektiivilla? Maistuva, kiireinen, palkitseva, haastava ja iloinen. 5. Mikä on parasta työssäsi? Yhteistyö monien, monien eri ammattilaisten kanssa. Ihmiset tarvitsevat ruokaa jaksaakseen ja ovat paremmalla mielellä kylläisinä. 6. Miten voisimme kehittää toimintaamme? Arvostamalla sitä ruokaa mitä ruokapalvelut tuottaa. Käyttämällä mahdollisimman paljon kaupungin omia ruokailumahdollisuuksia. 7. Miten vietät vapaa-aikaasi? Ystävien ja lasten kanssa, mökillä, liikkumalla, matkustelemalla. 8. Mitä tarjoat yllätysvieraille? Hauskaa seuraa. 9. Minkä kirjan luit viimeksi? Pamela Callown Oikeuden edessä. 10. Mikä on mottosi? Mikään ruoka ei ole pahaa, on vain ruokia joista pitää vähemmän kuin toisista! 8
Lync-pikaviestintäsovellus työskentelyn uusi apuväline Microsoft Lync 2010 asennetaan keskitetysti kaikkiin kaupungin työasemiin tämän syksyn aikana. Lync tarjoaa selkeän tavan viestiä nopeasti ja helposti pikaviestien, äänipuheluiden ja kahden välisten videoneuvotteluiden avulla ja näin se helpottaa työtaakkaa sekä säästää aikaa ja matkakustannuksia. Kun Lync on asennettu työasemalle, se löytyy työpöydän alapalkista. Käyttäjä kirjautuu ohjelmaan sisään automaattisesti kirjautuessaan kaupungin sisäverkkoon, mutta mikäli näin ei tapahdu, voi kirjautua sisään Sign In -painikkeella omalla tunnuksella (etunimi.sukunimi@vaasa.fi). Yhteystietolistalle voi lisätä omat suosikit ja muodostaa omat ryhmät. Tilatiedot päivittyvät automaattisesti Outlookin kalenteritietojen mukaan jolloin tavoitettavuustila näkyy muille punaisten, keltaisten ja vihreiden ilmaisimien avulla. Punainen ilmaisin tarkoittaa siis että henkilö on varattu joten on hyvien tapojen mukaista olla tällöin häiritsemättä. Oma henkilökortissa oleva kuva tulee kaikille keskitetysti Active Directory-tunnushallinnasta sitä mukaa kun kuvia sinne lisätään. Lyncillä voi myös jakaa dokumentin tai minkä tahansa sovelluksen ikkunan tai vaikkapa koko ruudun keskustelukumppanille. Kokouskutsun voi lähettää Outlookin kalenterinäkymän kautta. Haluttu ajankohta valitaan valintanauhasta Uusi online-kokous, merkitään alkamis- ja päättymisajankohdat, lisätään vastaanottaja(t), annetaan kutsun otsikko ja lisätään tekstikenttään esityslista. Sen jälkeen kutsun voi lähettää. Kokouskutsussa on linkki Lync-kokoukseen. Monen osallistujan välinen kokous vaatii kuitenkin erillisen lisenssin kutsujalle. HR-järjestelmäasiantuntija Toni Riikonen on käyttänyt Lync-ohjelmaa jo pitkään ja pitää sitä kätevänä työkaluna ja viestinnän helpottajana. - Lync mahdollistaa entistä joustavamman, nopeamman ja reaaliaikaisemman viestinnän perinteisen sähköpostin rinnalla. Tämän lisäksi Lyncillä voi mm. lähettää ja ottaa vastaan liitetiedostoja, jakaa työtiloja ja pitää videoneuvotteluita. Tarvitset ainoastaan kuulokkeet, mikrofonin, nettikameran ja avoimen mielen. Myös oman organisaation väen saa nopeasti kiinni ja Lync näyttää reaaliajassa tavoitettavuuden ja vielä poissaoloilmoituksetkin. Tärkeää on myös luonnollisesti se, että Lync aivan konkreettisesti tuo säästöjä. Lisätietoja löytyy atk-osaston intranet-sivuilta: Ohjeet ja oppaat --> Lync --> Lync-pikaohje Myös Microsoftin Tuki-sivulla on ohjeita ja kursseja Lyncin käyttöön. Lync-snabbmeddelanden ett nytt hjälpmedel i arbetet Microsoft Lync 2010 installeras centraliserat på alla stadens arbetsstationer under hösten. Lync erbjuder ett behändigt sätt att meddela sig snabbt och enkelt med hjälp av snabbmeddelanden, röst- och videosamtal och underlättar på så sätt arbetsbördan och sparar tid och resekostnader. Då Lync har installerats på arbetsstationen, finns det på nedre balken av skrivbordet. Användaren loggar in i systemet automatiskt då man loggar in till stadens interna nätverk, men om så inte sker, kan man logga in med Sign In-knappen med eget användarnamn (förnamn.efternamn@vasa.fi). På listan för kontaktuppgifter kan man lägga till egna favoriter och skapa egna grupper. Statusuppgifterna uppdateras automatiskt enligt kalenderuppgifterna i Outlook, varvid tillgängligheten syns för andra genom indikatorerna rött, gult och grönt. Röd indikator betyder alltså att personen är upptagen, varvid det är enligt god sed att inte störa då. Fotot på det egna personkortet kommer för alla centraliserat från Active Directory-namnhanteringen enligt hur foton läggs in där. Med Lync kan man också dela ett dokument eller vilket fönster i en tillämpning som helst eller till och med hela rutan med samtalspartnern. En möteskallelse kan sändas via Outlooks kalendervy. Den önskade tidpunkten väljs på menyfliken nytt onlinemöte, start- och sluttidpunkterna antecknas, mottagaren/-na läggs till, kallelsen får en rubrik och föredragningslistan läggs in på textfältet. Efter det kan kallelsen sändas. I möteskallelsen finns en länk till Lync-mötet. Ett möte mellan många deltagare kräver dock en separat licens för sammankallaren. HR-systemexperten Toni Riikonen har använt Lync-programmet redan länge och anser att det är ett behändigt verktyg och gör det lättare att kommunicera. - Lync möjliggör en mer flexibel, snabbare och realtidig kommunikation vid sidan om den traditionella e-posten. Utöver det här kan man med Lync bl.a. sända och ta emot bilagefiler, dela arbetsytor och hålla videokonferenser. Du behöver endast hörlurar, mikrofon, webbkamera och ett öppet sinne. Även människor inom den egna organisationen får man snabbt tag på och Lync visar i realtid tillgängligheten och också frånvaromeddelanden. Viktigt är naturligtvis också att Lync - helt konkret - medför inbesparingar. Ytterligare information finns på IT-avdelningens intranetsidor: Ohjeet ja oppaat --> Lync --> Lync-pikaohje Även på Microsofts supportsidor finns anvisningar och kurser för användningen av Lync. Teksti/text: Atk-osasto/It-avdelningen MERITUULI / HAVSVINDEN 9
Keramiikkaveistoksista iloa elämään Vastapainoksi päivätyölleni Vaasan kaupungin talousvirastossa, nautin suuresti käsilläni tekemisestä. Olen aina halunnut luoda jotain omaa ja uutta, siksi aloitin keramiikan kanssa työskentelyn vuonna 1987. Paljon olen käynyt erinäisiä kursseja, opiskellut alaa itsekseni ja osallistunut taidesymposiumeihin. Tuntuu ihanalta, kun työpäivän päätyttyä saa upottaa kätensä saveen ja ruveta työstämään päähän jo valmiiksi piirtynyttä aihetta. Pakko on kait tunnustaa, että joskus tylsä palaverikin kuluu rattoisasti uusia veistos-luonnoksia muistiinpanoihin hahmotellen. Olen osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja pitänyt myös paljon omia yksityisnäyttelyitä ympäri Suomea ja Eestissä. Pärnun Vaasa-puistossa on myös yhdessä mieheni Harri Lehtisen kanssa tekemäni puuveistos. Tällä hetkellä töitäni on esillä Pohjanmaan museossa, Vaasan Taiteilijaseuran 60-vuotisjuhlanäyttelyssä, joulukuun alkuun saakka. Jotenkin ajauduin konttoritöihin kaupallisen koulutukseni (KTM) vuoksi. Intohomoni on kuitenkin aina ollut taiteellinen, luova ala. Onnekseni voin toteuttaa itseäni keramiikkaveistoksia tekemällä. Se auttaa myös jaksamaan työssäni. Ilman taidetta elämä olisi minulle tyhjää. Mieluisia aihealueita ovat ihmishahmot, eläimet ja etenkin hevonen. Parhaana inspiraation lähteenä toimii kuitenkin vilkas mielikuvitus, joka ei tunne rajoja laisinkaan. Työni ovat yleensä vahvasti tyyliteltyjä ja humoristisia, joskus jopa primitiivisiä. Töissäni haluan säilyttää saven kauniin, luonnollisen pinnan, joka antaa työlle elävän vaikutelman. Raikkaat värit puolestaan luovat iloisen vaikutelman. Töilläni pyrin välittämään positiivista elämänasennetta ja hyvää mieltä. Teksti: Susanna Paavola-Lehtinen Kuvat: Harri Lehtinen 10
MERITUULI / HAVSVINDEN 11
Hyväksi koettua Ikäkeskuksen henkilökunta vietti tyky- ja kehittämispäiväänsä Maksamaalla. Tyky-osuuden ohjelmaksi sai valita historiallisen luontopolun tai saunomisen ja uimisen. Lisäksi tehtiin Tony Dunderfeltin värianalyysi, jonka mukaan Ikäkeskuksen porukka koostuu pääasiassa vihreän ja keltaisen temperamentin henkilöistä. Vihreään temperamenttiin liitetään rauhallisuus ja mietteliäisyys ja keltaiseen iloisuus ja spontaanius. Molempien värien temperamenteille tyypilliset ammatit löytyvät sosiaaliselta ja luovalta alalta. Kuva: Mira Sparf Tyky-päivät katkaisevat työarjen Yhteispalvelujen työhyvinvointi- ja sisäinen koulutuspäivä oli 26.9.2013 Sundomin viinitarhalla, missä väkeä perehdytettiin viininviljelyn saloihin. Lähes 1000 viinirangan tarhan omistava Kaarlo Nelimarkka kertoi, että viinirypäleiden kasvattaminen Suomessa on helppoa. Kuvat: Eva Reinikainen 12
Vaasan Veden tyky-iltapäivää vietettiin Sundomissa Öjbergetillä kesäkuussa. Ohjelmaan kuului patikointia Öjbergetillä ja samalla piipahdettiin ylhäällä näköalatornissa, jonka korkein taso sijaitsee 65 metriä meren yläpuolella. Tornista onkin upeat näkymät yli koko Vaasan seudun. Patikoinnin jälkeen kisailtiin leikkimielisesti joukkueittain. Tehtävänä oli rakentaa laudoista ja köydestä erilaisten työkalujen avulla pallonheittoväline. Kuvat: Vaasan Veden kuva-arkisto Hallintopalveluiden työhyvinvointipäivää vietettiin tänä syksynä Kokkolassa. Villa Elban lähimaastossa jokainen sai vuorollaan olla ryhmän vetäjä, jonka tehtävä oli tehdä havaintoja luonnosta ja jakaa ne muiden kanssa. Kokkolan vanhassa kaupungissa eli Neristanissa Piika Amanda johdatti hallintopalveluiden väkeä. Matkan varrella kuultiin tarinoita niin historiallisen Kokkolan hienomman väen kuin merimiehen vaimojen suusta. Kuvat: Elina Havu MERITUULI / HAVSVINDEN 13
Some-vinkki Tiesitkö, että kuvien jakopalvelu Instagram on nuorison uusi Facebook? Muistathan muutamia nettimaailman pelisääntöjä Ole tarkkana siitä, millaisia kuvia nettiin laitat. Vaikka poistat kuvia, ne voivat jäädä välimuisteihin tai joku toinen on ehkä ehtinyt jo kopioida ne itselleen. Kuvat herättävät eniten mielenkiintoa ja keskustelua. Käytä kuvia, vaikkakin harkitusti. Kysy ennen kuvien julkaisua lupa niiltä, jotka näkyvät kuvissa selvästi. Päivitä nettiin vain sellaista asioita, jotka voit kertoa kaikille. Asetuksista huolimatta päivitykset voivat joskus välittyä laajemmallekin käyttäjäryhmälle. Mieti tarkkaan, mitä kerrot työstäsi ja työkavereistasi vai kerrotko mitään. Vaitiolovelvollisuus ja tietoturva sitovat myös sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen on aktiivista toimintaa. Varmistathan, että sinulla on esimiehesi tuki ja että esimerkiksi Facebook-sivun päivitys on sovittu työtehtäväksesi. Ennen kuin luot vaikkapa Facebook-sivun, ole yhteydessä somementoreihin: some@vaasa.fi Luethan intrasta Vaasan kaupungin sosiaalisen median ohjeet (http://somevaasa.wikispaces.com/ Etusivu) Några spelregler att komma ihåg i webbvärlden Var noggrann med hurdana bilder du sätter ut på nätet. Även om du stryker bilder, kan de bli kvar i cacheminnet eller också kan någon annan ha hunnit kopiera dem åt sig. Bilder väcker mest intresse och diskussion. Använd bilder, men med eftertanke. Fråga innan bilderna publiceras om tillstånd av dem som syns tydligt på bilderna. Uppdatera på nätet bara sådana saker som du kan berätta för alla. Trots inställningarna kan uppdateringar någon gång förmedlas även till en mer omfattande användargrupp. Fundera noggrant över vad du berättar om ditt arbete och dina arbetskamrater eller om du berättar någonting alls. Tystnadsplikten och dataskyddet är också bindande i sociala medier. Medverkan i sociala medier är en aktiv verksamhet. Du försäkrar väl dig om att du har din förmans stöd och att till exempel uppdatering av Facebook-sidan har överenskommits som din arbetsuppgift. Innan du skapar till exempel en Facebook-sida, var i kontakt med mentorerna för sociala medier: some@vasa.fi Du läser väl Vasa stads anvisning för sociala medier på intranet (http://somevaasa.wikispaces.com/etusivu) Teksti ja kuva / Text och bild: Johanna Jussila Some-tips Visste du att bilddelningstjänsten Instagram är de ungas nya Facebook? 14
Vaasa - edelläkävijöiden kaupunki Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Vaasa valittiin tänä vuonna neljän muun kaupungin kanssa INKA (innovatiiviset kaupungit) ohjelmaan mukaan. Valinta on täysin paikallaan. Vaasassa on ollut osaavia yrittäjiä ja innovaattoreita jo kaupungin perustamisesta lähtien ja etenkin 1800-luvulla. Tässä on vain muutama heistä. Mineraalivettä puteleissa Mineraalivesilähteiden terveysvaikutukset tunnettiin jo 1800-luvun alussa. Vaasan teollistaja, liikemies August Alexander Levón (1820-1875) hankki laitteen, jonka avulla valmistettiin keinotekoista mineraalivettä. Sitä myytiin 18 000 pulloa maamme eri kolkkiin. Lisäksi hän perusti etikka- ja väriainetehtaan ostamalleen kolmen hehtaarin tilalle, joka sai nimekseen Alkula. Kolmen kiviparin myllyn voimanlähteeksi Levón hankki höyrykoneen. Näin syntyi Suomen ensimmäinen höyrymylly. Hanna Schauman Näkkileipää, saippuaa ja kynttilöitä Kauppaneuvoksetar Hanna Schauman perusti 1904 Suomen ensimmäisen höyryleipomon. Hänen kuiva ruisleipä eli näkkileipä oli niin suosittu tuote, että kotimaan lisäksi sitä vietiin myös Venäjälle. Hanna Schaumanin perustaman Vaasan Höyryleipomo Oy:n perua on vielä nykyäänkin tunnettu leipomokonserni Vaasan. Rouva Emma Wissing ja pikitehtailija A.A. Hägglund saivat yhteistuumin aikaan saippuatehtaan Palosaarelle 1886. Pyykkisaippua sai hyvän vastaanoton markkinoilla. Toiminta laajeni myös steariinikynttilöiden ja käsisaippuan valmistukseen. Kun pyykkisaippuan vienti vaikeutui ja kilpailijoita ilmestyi markkinoille, kehittivät he ensimmäisinä Suomessa hienosaippuan. Konepajateollisuudesta laivamoottoreihin Insinööri J.E. Salin perusti vuonna 1881 Waasan mekaanisen korjaamon. Toiminta kasvoi ja laajeni nopeasti. Tehdas työllisti yli 100 henkilöä ja oli tunnettu omasta muotoilusta ja patenttituotteistaan. Salin myi yrityksensä Onkilahden mekaaniselle konepajalle. Vuonna 1935 konepaja siirtyi Oy Wärtsilä Ab:n omistukseen. Nykyään Wärtsilän laitteita on joka kolmannessa maailman merillä seilaavassa laivassa. Aikansa innovaattori oli myös John Wickström (1870-1959). Jo nuorukaisena hän rakensi Vaasan seudun ensimmäisen polkupyörän. Amerikassa vietettyjen vuosin aikana kiinnostus moottoreihin johti insinööriopintoihin. Hän perusti kahden muun henkilön kanssa Chicago Motor Cycle Co yrityksen, joka valmisti vuonna 1898 sensaatiomaisen Caloric auton. John Wickström kuului Henry Fordin lailla maailman autoteollisuuden uranuurtajiin. Vaasassa hänet tunnetaan kestävän Wickström -venemoottorin valmistajana. Hänen periksi antamattomasta laadukkaasta työstään kertoo myrskyyn joutuneiden kalastajien sanat Vain Herra ja Wickströmin moottori voi meidät pelastaa. Näistä vaasalaisista propellipäistä voi lukea lisää fil.maisteri Kari Leinamon kirjasta Valmistettu Vaasassa. Kirja on saatavana Levón instituutista. Teksti: Eva Reinikainen Kuvat: Pohjanmaan museo MERITUULI / HAVSVINDEN 15