Kokkolan suomenkielinen perusopetus Esiselvitys Halkokarin monitoimitalo Sivistyslautakunta 19.2.2019 1
TIIVISTELMÄ. Kokkolan suomenkielinen perusopetus. Esiselvitys Halkokarin monitoimitalo. Raportti 19.2.2019 Kokkolan sivistyslautakunta. Vuonna 2017 on Kokkolan kaupungin toimielimissä päätetty varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkoista 2020-luvulla. Tämän jälkeen on selvitetty myös varhaiskasvatuksen tilatarvetta tulevaisuudessa ja siksi esiselvityksessä määritellään myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet. Päätösten mukaan tuli laatia esiselvitys Halkokarin koulun koulurakennushankkeesta, jossa koulun ja varhaiskasvatuksen tilatarpeet yhdistetään peruskorjaus- ja/tai uudisrakennuksen suunnitteluun, jossa on mukana tilat päiväkodille, esiopetukselle ja perusopetukselle (1-9 lk). Esiselvitys on hankkeiden suunnittelun ensimmäinen vaihe. Sen jälkeen, kun hankkeelle myönnetään suunnittelumääräraha talousarvioon, nimetään varsinainen suunnittelutoimikunta. Siinä vaiheessa suunnitelmat tarkentuvat, laaditaan tilaohjelma ja kustannusarvio. Vaikka viime vuosina Kokkolassa on investoitu paljon uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin, korjausvelka kasvaa edelleen ja peruskorjausta odottaa moni koulurakennus. Esitys vähentää omalta osaltaan rakennusten korjausvelkaa ja tuo käyttökustannusten laskua ja energiatehokkuutta. Esiselvityksessä tarkastellaan nykyisiä tiloja ja niiden mahdollisuuksia sekä uudisrakennusta vaihtoehtona. Niihin liittyvät myös liikennejärjestelyt, maankäyttö ja kaavoitussuunnitelmat alueella. Tulevaisuuden varhaiskasvatus- ja kouluhankkeissa on merkittävässä roolissa yhdessä laadittu pedagoginen suunnitelma, jossa kuvataan päiväkodin ja koulun toimintaa ja tilatarpeita. Hankkeessa on laadittu alustava suunnitelma, jota tarkennetaan hankkeen edetessä. Esityksessä on tavoitteena kaupungin strategian mukainen ehyt polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen asti. Monitoimitalo mahdollistaa yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen ja uuden oppimiskäsityksen mukaisen oppimisympäristön terveellisissä ja turvallisissa tiloissa. Kantakaupungin pohjoispuolelle on tulossa kaksi monitoimitaloa, joissa on päiväkoti, esiopetus ja perusopetukset luokat 1-9, joiden mitoitus on alueen ennakoidun kasvun mukainen. Esityksissä on huomioitu myös mahdollista 5-vuotiaiden maksutonta esiopetusta, joka lisännee palveluun osallistumista. Molemmat hankkeet ovat hieman pienempiä kuin Isokylän monitoimitalo. Raportissa ehdotetaan seuraavia muutoksia: - Halkokarin koulun nykyiselle tontille rakennetaan monitoimitalo, jossa on tilat varhaiskasvatuksen ryhmille (72-96:lle 0-4 vuotiaalle, kolmelle 5- ja 6-vuotiaiden esiopetuksen rinnakkaisryhmälle) sekä perusopetuksen luokille 1-9. Monitoimitaloon on suunniteltu tulevan tilaa myös oppilashuollolle ja nuorisotoimelle. Hankkeen alustava koko on 10353-11654 k-m2. Lopulliset pinta-alat tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa. - Halkokarin koulukiinteistöt puretaan kokonaisvaltaisen selvityksen mukaan ja siirrettävälle elementtirakennukselle etsitään uusi sijoituspaikka. - Itäreitin perusopetusalueen oppilaaksiottorajoja tarkistetaan siten, että Halkokarin monitoimitalon ja suunnitellun Piispanmäen monitoimitalon välinen raja kulkisi pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantietä-Rödsöntielle ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkevaa viherväylää pitkin. Oppilaaksiottorajojen raja-alueiden oppilaiden osalta voidaan käydä koulujen välillä neuvottelua vuosittain. - Lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. 2
- Rytimäen esiopetus- ja koulukiinteistöjen käyttö jatkossa tulee pohtia uudelleen ja miettiä voivatko ne toimia esim. väistötiloina tai lisätilana tai tuleeko kyseeseen kiinteistöjen myyminen/vuokraus. - Monitoimitalon liikuntasalin mitoitus ja käyttötarkoitus eri liikuntalajien käyttöön sopivaksi tulee tarkastella yhdessä Keskuspuistoon suunniteltavan hybridiareenan liikuntasalin laajuuden ja kapasiteetin suhteen. Lisäksi tulee selvittää kuinka paljon koululiikunta saa kaiken kaikkiaan tunteja toteutumaan suunniteltavassa hybridiareenassa. - Esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen ja Halkokarin monitoimitalojen rakennushankkeet toteutetaan peräkkäin niin, että Halkokarin monitoimitalon rakennushankkeen aikana nykyinen Hakalahden koulu voisi osittain tai kokonaan toimia Halkokarin koulun väistötilana. Se olisi kokonaistaloudellisesti merkittävä ratkaisu. - Esiselvitystyöryhmä esittää myös selvitettäväksi millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä kaupungille voisi koitua siitä, että molemmat monitoimitalohankkeet yhdistettäisiin samaan hankintakokonaisuuteen, jolloin se voitaisiin toteuttaa joko allianssi- tai elinkaarimallilla. - Rakentamisaikatauluksi esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen monitoimitalon rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 ja Halkokarin monitoimitalon rakentaminen vuonna 2024. 3
Sisällys 1 Taustaa... 6 2 Työryhmän kokoonpano ja kokoukset... 6 3 Nykyisen rakennuksen koulutilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet sekä uudisrakentaminen... 7 3.1 Nykyisten tilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet... 7 3.2 Uudisrakentaminen vaihtoehtona... 10 4 Oppilaaksiottoalueen palveluiden nykytilanne, oppilasennusteet ja palvelutarve... 10 4.1 Palveluiden nykytilanne... 10 4.2 Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve tulevaisuudessa... 12 4.3 Itäreitin perusopetuksen oppilasennuste... 13 4.4 Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet ja palvelutarve alueella tulevaisuudessa... 15 5 Alueen nykyinen maankäyttö ja maankäytön kehittyminen... 22 5.1 Kaavoituksen kehittyminen alueella... 22 5.2 Yleiskaavoitus ja väestöennusteet... 24 5.3 Alueen kaavatilanne ja aluekuvaus... 24 5.4 Tulevan koulurakennuksen suhde tontin kokoon... 26 6 Pedagoginen toimintamalli... 26 7 Hankkeen mitoitus... 27 7.1 Oppilasmäärät ja ryhmämäärät eli kapasiteetti... 27 7.2 Henkilökunta... 27 7.3 Tilojen mitoitus... 27 8 Koulun, päiväkodin ja huoltajien kuuleminen ja lausunnot... 29 8.1 Henkilöstön kuuleminen... 29 8.2 Oppilaskunnan kuuleminen... 29 8.3 Vanhempainraadin kuuleminen... 29 8.4 Lapsivaikutusten arvioinnit... 29 8.5 Eri tahojen lausunnot... 29 9 Työryhmän esitys hankkeesta... 29 10 Esityksen vaikutusten ennakkoarviointi... 31 10.1 Uudisrakentamisen investointikustannusten arvio... 31 10.2 Varustamisen ja kalustamisen kustannukset... 31 10.3 Vaikutukset käyttömenoihin ja sisäisen vuokran muutos... 31 Liitteet... 32 Liite 1. Halkokarin henkilökunnan kokous 9.10.2018... 32 4
Liite 2. Oppilaskunnan kokous 29.1.2019... 32 Liite 3. Vanhempainraati 11.2.2019... 33 Liite 4. Puhtaus- ja ruokapalvelujen lausunto hankkeisiin 15.1.2019... 33 Liite 5. Oppilashuollon lausunto Halkokarin monitoimitalon esiselvitykseen... 34 Liite 6. Lausunto nuorisotilojen tarpeesta... 34 Liite 7. Kaupunkirakentamisen vastuualueen lausunto 31.1.2019: Halkokarin monitoimitalon esiselvitykseen hankkeen kahdesta vaihtoehtoisesta toteuttamistavasta.... 35 Liite 8: Halkokarin monitoimitalon pedagoginen suunnitelma... 37 Liite 9. Kaupunkisuunnittelun laatima ennuste oppilasmääristä vuosittain 2006-56 Halkokarin monitoimitalon vaikutusalueella... 47 5
1 Taustaa Vuonna 2017 on Kokkolan kaupungin toimielimissä päätetty varhaiskasvatusja opetuspalvelujen palveluverkoista 2020-luvulla. Kokkolan kaupunginvaltuusto on 23.10.2017 107 päättänyt, että Kokkolan suomalaisen lukion toimipaikat yhdistetään KYL:n toimipaikkaan aikaisintaan 1.8.2020. Tuossa kokouksessa valtuusto päätti palauttaa kaupunkikeskustan 7-9 vuosiluokkien palveluverkkomuutoksen uuteen valmisteluun. Sivistyslautakunta on päätöksessään 20.2.2018 26-27 käynnistänyt Hakalahden ja Jokilaakson sekä Halkokarin koulujen esiselvityksen laadinnan ja nimennyt esiselvitysryhmät. Päätöksen mukaan vuonna 2018 laaditaan esiselvitys: - Halkokarin koulun peruskorjaushankkeesta, jossa on mukana koulutilat esiopetukselle ja perusopetukselle (1-9 lk). Tavoitteena on perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen, opinpolun yhtenäisyys, yhteisöllisyys ja taloudellisuus. Tämän jälkeen on selvitetty myös varhaiskasvatuksen tilatarvetta tulevaisuudessa ja siksi on paikallaan, että esiselvityksessä määritellään myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet tässä hankkeessa. Koska samaan aikaan laaditaan sekä Hakalahden, Jokilaakson että Halkokarin kouluhankkeiden esiselvitykset, on paikallaan, että työryhmät voivat pitää keskenään yhteisiä kokouksia ja tehdä esityksiä myös oppilaaksiottoalueiden rajojen muutoksista. Päätöksen liitteenä A oli Kaupunkikeskustan 7-9 vuosiluokkien palveluverkko 2020 -raportti. Linkki: http://kokkola.oncloudos.com/cgi/drequest.php?page=meetingitem&id=20 185312-12 2 Työryhmän kokoonpano ja kokoukset Halkokarin koulun koulurakennushankkeen 2024 esiselvitystyöryhmään kuuluivat: sivistysjohtaja Peter Johnson (puheenjohtaja), kehittämispäällikkö Mika Sarkkinen, hallintopäällikkö Helena Saarimäki, talouspäällikkö Kim Salo, asiantuntijarehtori Jarmo Hämäläinen, varhaiskasvatustoimenjohtaja Kai Kytölaakso ja palveluesimies Pirjo Paavolainen. Koulun edustajina työryhmässä olivat rehtori Arto Lauri sekä koulun opettajaedustajana luokanopettaja Ville Valkama. 6
Kaupunkisuunnittelun edustajana oli yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg ja kaupunkitilan edustajana kaupunginarkkitehti Kristian Biskop. Sivistyslautakunnan edustajina olivat Pekka Leppälä ja Pirjo Urpilainen. Työryhmä piti yhteensä 6 kokousta, joista 3 oli yhdessä Hakalahden ja Jokilaakson koulujen esiselvitystyöryhmän kanssa ja 3 erikseen. 3 Nykyisen rakennuksen koulutilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet sekä uudisrakentaminen 3.1 Nykyisten tilojen kuvaus ja peruskorjausmahdollisuudet Halkokarin alueen varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat tällä hetkellä useissa tiloissa, jotka ovat sijoittuneet eri puolille aluetta. KIINT.NIMI OSOITE HUON. ALA KRS- ALA TONTIN VALM. PERUSK. LAAJENN. SIS. m2 m2 p.ala m2 VUOSI VUODET VUOSI VUOKRA v. 2018 Halkokarin päiväkoti sis.nuorisotilat Salmenhaantie 23 1 029 1 112 4 659 1974 1990 1990 134 700 Rytimäen esiopetus (ent. päiväkoti) Hintsantie 1 B 422 453 8 283 1972 1989 57 200 Ulkometsän päiväkoti Ulkometsäntie 1 1 447 1 575 5 578 2015 288 500 Halkokarin 1955, koulu Halkokarintie 20 3 480 3 900 33 230 1971 1984 1984 325 900 Tilaelementtikoulu (siirretty v. 2016) Halkokarintie 20 450 480 2010 57 000 Rytimäen koulu Rytimäentie 16 575 603 8 283 1975 76 900 yht. 940 200 Taulukko 1. Halkokarin alueen koulu- ja päiväkotitiloja (Kaupunkitoimitilat 2018) Varhaiskasvatuksella on käytössä seuraavat tilat: Halkokarin päiväkoti 1029 hum2 rv. 1974, Ulkometsän päiväkoti 1447 hum2 rv. 2015, Rytimäen esiopetus 422 hum2 rv.1989. Halkokarin päiväkodin rakennusta on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 1990 ja siitä ei ole vielä tehty korjattavuusselvitystä. Ulkometsän päiväkoti on valmistunut muutama vuosi sitten ja sillä on käyttöikää tiedossa vielä kymmeniä vuosia. Rytimäen päiväkodin osalta ei ole vielä käytettävissä korjattavuusselvitystä. 7
Perusopetus toimii kolmessa eri rakennuksessa: Halkokarin koulu valkoinen rakennus rv.1955, punatiilinen rakennus rv.1971 ja peruskorjaus ja laajennus rv.1984 yht. 2810 hum2. Rytimäen koulu 575 hum2 rv.1975, josta ei ole vielä korjattavuusselvitystä. Halkokarin koulun vuonna 1955 valmistuneen valkoisen rakennuksen osalta on tehty korjattavuusselvitys (IdeaStructura 4.4.2016). Siinä todetaan: Siinä vaiheessa rakennuksen korjaaminen sisäilman laadultaan ja käytettävyydeltään uudisrakennusta vastaavaksi edellyttää käytännössä peruskorjausta, jonka kattavuutta ja samalla kustannuksia kuvaava ns. korjausaste on arviolta vähintään 60 70%. Korjausasteen noustessa näin suureksi on syytä harkita rakennuksen korvaamista uudisrakennuksella ainakin siinä tapauksessa, jos rakennukseen ei liity erityisiä rakennushistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Uudisrakentamisen tapauksessa myös mahdollinen laajentaminen ja tilamuutokset ovat yleensä toteutettavissa tehokkaammin ja edullisemmin. Halkokarin vuonna 1971 valmistuneen ja 1984 laajennetun rakennuksen osalta on tehty korjattavuusselvitys (IdeaStructura 17.12.2018). Siinä todetaan, että rakennusten korjaaminen lähes uudisrakennusta vastaavaksi edellyttää käytännössä peruskorjausta, jonka kattavuutta ja kustannuksia kuvaava ns. korjausaste on korjausratkaisuista ja samalla myös tavoitellusta sisäilmateknisestä riskitasosta riippuen arviolta 60-80 %. Lisäksi todetaan, että vanhojen rakennusten korottaminen 2-kerroksisiksi ei ole käytännössä mahdollista ilman, että kantavia teräsbetonipilareita ja yläpohjan kantavia puurakenteita uusitaan kokonaan. Rakennusten korottamisen tapauksessa korjausaste nousisi väistämättä yli 100%:n. Siten eri näkökulmat ja laajennustarpeet pidemmällä aikavälillä huomioiden nykyisten rakennusten purkaminen ja korvaaminen suuremmalla uudisrakennuksella voi olla perusteltua. Kuva 1. Halkokarin koulu 8
Kuva 2. Halkokarin koulun siirrettävä rakennus Kuva 3. Halkokarin pk Kuva 4. Rytimäen koulu ja päiväkoti Käytetty rakennusoikeus on tontilla nykyisin 6399 k-m 2. Hanke tulee olemaan laajuudeltaan nykyisiä tiloja suurempi ja sen johdosta tarvittaisiin peruskorjauksen lisäksi myös lisärakennus tontille. Mikäli nykyisiä rakennuksia peruskorjattaisiin, tarvittava lisärakentaminen olisi sijoitettava tontille, joka 9
veisi tilaa tontin muilta toiminnoilta. Mitä enemmän rakentamista on yhdessä kerroksessa, sitä enemmän se vie tilaa. Tehokkaampaa ja taloudellisempaa myös kestävän kehityksen näkökulmasta olisi rakentaa kahteen tai useampaan kerrokseen. 3.2 Uudisrakentaminen vaihtoehtona Uudisrakentaminen on katsottava vaihtoehdoksi ks. lausunto Kaupunkirakentamisen vastuuosaston kokonaisvaltaisen selvityksen mukaan (liite 7.). Uudisrakentamisen vaihtoehdossa rakennushanke pitäisi sisällään alueen varhaiskasvatuksen ja 3-sarjaisen yhtenäiskoulun tilat. Rakennukseen tulisi myös nuorisotoimen tiloja. Uusia tiloja rakennettaessa voidaan ottaa paremmin huomioon muuttuvat tarpeet ja tilat voidaan suunnitella heti käyttötarpeen mukaan, jolloin hukkaneliöiltä vältytään. Uusien tilojen suunnittelu mahdollistaa myös paremmin käyttäjälähtöisen suunnittelun, jolloin myös ulosmenot ja pihat sekä saattoliikenne ja pysäköinti ovat paremmin toteuttavissa. Pitkän aikavälin tarkastelussa myös käyttökustannukset ovat yleensä pienemmät verrattuna peruskorjaus-laajennushankkeisiin. Kokkolan kaupunkisuunnittelu on selvittänyt rakennukselle mahdollisia rakentamispaikkoja ja nykyisen rakennuspaikan mahdollisuudet. Nämä on selvitetty luvussa 5. 4 Oppilaaksiottoalueen palveluiden nykytilanne, oppilasennusteet ja palvelutarve 4.1 Palveluiden nykytilanne Tällä hetkellä Itäreitillä toimivat varhaiskasvatuksen ja esi- sekä perusopetuksen palvelut näkyvät alla olevassa kartassa. Varhaiskasvatuksella on useita yksiköitä ja esiopetus toimii pääosin perusopetuksen yhteydessä paitsi Halkokarilla, jossa on myös erillisiä yksiköitä. 10
Kartta 1. Itäreitin päiväkodit, esi- ja perusopetuksen palveluverkko 2018 Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä toimipisteitä (alle 3v. ja yli 3v. ryhmät) seuraavasti: I alue: Halkokarin pk (4 ryhmää) ja Ulkometsän pk (6 ryhmää). III alue: Nahkurin pk (1+2 ryhmää) ja Torkinmäen pk (2+2 ryhmää). IV alue: Hakalahti Kaustari: Kaustarissa (1+1 ryhmää), Hakalahdessa (1+2 ryhmää) ja Tervanpolttaja (1+3 ryhmää). Varhaiskasvatukseen kuuluu myös esiopetuksen oppilaiden aika, jolloin he eivät ole esiopetuksessa. Esiopetusryhmät ovat sijoittuneet seuraavasti: I alue: Halkokarin pk eo (Merituuli+nuorisotila), Halkokarin koulun eo ja Rytimäen esiopetus yht. n. 80-90 lasta. II alue: Jokilaakson koulun eo, Kaustarin koulun eo ja Torkinmäen eo yht. n. 96 lasta. Perusopetuksen luokkien 1-6 opetuksesta vastaavat Halkokarin (3-4 srj.), Jokilaakson (1 srj.) sekä Torkinmäen (3-srj.) koulut. Halkokariin kuuluu myös Rytimäen korttelikoulu, jonka yhteydessä toimii myös esiopetus. Torkinmäen koululla on myös toimintaa Kaustarissa, jossa on korttelikoulu. Vuosiluokkien 7-9 opetuksesta vastaavat Hakalahden (19 ryhmää) ja Torkinmäen (4 ryhmää) koulut. Torkinmäen koulun uudisrakennuksen valmistuttua 2017 se järjestää myös opetusta 7-9 luokille ja oppilaskapasiteetti täyttyy lukuvuoden 2019 alussa. Oppilaskapasiteetti (7 9 lk) on 120-130 oppilasta, joten osa oppilaista ohjataan Hakalahden kouluun joko valinnaisuuden perusteella tai oppilasottopäätöksillä. 11
4.2 Varhaiskasvatuksen palveluiden tarve tulevaisuudessa Itäreitin alueella syntyneiden (suomen- ja muun kielisten, ei ruotsink.) vuosittainen määrä vaihtelee paikkatietoanalyysin perusteella n. 172-206 välillä. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 178 186 189 198 184 201 203 188 206 172 186 157 Taulukko 2. Paikkatiedon selvitys Itäreitillä syntyneistä (suomen- ja muun kieliset, ei ruotsinkielisiä) Varhaiskasvatuksen palvelutarvetta on vaikea ennustaa, sillä se vaihtelee ja on riippuvainen monesta eri asiasta. Syntyneiden ikäluokat ovat olleet n. 600 lasta vuosittain ja ennusteiden mukaan suunta näyttäisi olevan hieman laskusuunnassa. Palvelutarpeeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten esim. palveluseteli, palvelujen maksullisuus, lainsäädäntö, perheiden työtilanteet, sisäiset muutot jne. Mediassa on ollut esillä nykyisen hallituksen suunnitelmia esiopetuksen laajentamisesta 5-vuotiaisiin, joka tullessaan toisi lisää palvelutarvetta alueelle. Halkokarin päiväkodin esiopetusryhmän toiminnan poikkeuslupa Merituulen kiinteistössä loppuu keväällä 2021 ja ryhmä tulee tarvitsemaan uudet tilat. Kokkolan strategiassa ja Palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla -raportissa nähdään kasvun ja oppimisen jatkumoiden vahvistaminen oppimisympäristöjen kehittämisessä tärkeänä. Oppilaan ja perheen arki helpottuu, jos lapsi voi jatkaa varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun samassa yksikössä. Tavoitteena voisi uusien yksiköiden kohdalla olla, että mahdollisimman monen lapsen kohdalla tämä toteutuisi. Varhaiskasvatuksen esimiesryhmän ja alueen rehtoreiden kanssa käydyssä keskustelussa todettiin, että Itäreitin uusissa koulurakentamisen hankkeissa tulisi varata varhaiskasvatuksen palvelut siten, että kummassakin hankkeessa olisi tilat 10:lle ryhmälle, joista 4 ryhmää/72-96 lasta 0-4 vuotiaille, 3 ryhmää 5-vuotiaille ja 3 ryhmää esiopetukseen 6-vuotiaille. Tällä ratkaisulla voinee joitain nykyisistä rakennuksista jättää pois käytöstä. Näitä voisivat olla ilmeisesti ainakin Rytimäen koulu ja päiväkoti sekä mahdollisesti myös Halkokarin päiväkoti. Tilojen osalta voi harkita, tuleeko niille muuta käyttötarvetta tai vuokrataanko ulkopuolisille toimijoille. 12
4.3 Itäreitin perusopetuksen oppilasennuste Perusopetuksen osalta on tiedossa nykyisten oppilaiden ja alueen syntyneiden määrä vuoden 2017 loppuun asti, minkä perusteella voidaan tehdä ennusteita oppilasmääristä lähitulevaisuuteen. Alla olevassa kuviosta näkyy, että Itäreitillä perusopetuksen luokilla 1-9 oppilasmäärä on vuositasolla noin 1500 oppilasta. Luokkien 1-6 osalta ennusteen voi tehdä lukuvuoteen 2024-25 asti tiedossa olevien syntyneiden perusteella. Itäreitin alue 1-9 lk, oppilasennuste 2018-25 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2018-19 2019-20 Kuvio 1. Itäreitin perusopetuksen (1-9 lk) oppilasennuste 2018-2025 (Opetuspalvelut 10-2018) 2020-21 2021-22 2022-23 2023-24 2024-25 Halkokari-Rytimäki 425 451 466 490 489 491 495 Torkinmäki-Kaustari 389 378 380 372 373 370 338 Jokilaakso 121 139 151 165 174 193 196 Hakalahti 353 326 334 321 324 329 340 Torkinmäki 7-9 89 140 141 138 138 138 138 Yhteensä 1377 1434 1472 1486 1498 1521 1507 Halkokari-Rytimäki Torkinmäki-Kaustari Jokilaakso Hakalahti Torkinmäki 7-9 Yhteensä Luokkien 7-9 osalta voi tehdä syntyneiden perusteella oppilasennusteen hieman pidemmälle aina lukuvuoteen 2029-30 asti. Tällä hetkellä perusopetuksen 7-9 luokkia on Hakalahden sekä Torkinmäen koulussa. 13
600 500 400 300 200 100 442 466 475 459 462 467 478 508 538 544 558 535 353 326 334 321 324 329 340 370 400 406 420 397 89 Itäreitin alue (7-9 lk), oppilasennuste 2018-2030, lukuvuosittain 140 141 138 138 138 138 138 138 138 138 138 Hakalahti Torkinmäki 7-9 0 Kuvio 2. Itäreitin perusopetuksen (7-9 lk) oppilasennuste 2018-2030 (Opetuspalvelut 10-2018) Hakalahden koulun oppilaat ovat tulleet kaupunkikeskustasta, Halkokarin, Jokilaakson sekä Torkinmäen alueelta. Lisäksi kouluun on vuosittain voinut hakea muista kouluista liikuntapainotteiselle luokalle. Koulussa on keskimäärin 345 oppilasta vuosina 2020-2029. Koska siellä on vapaata kapasiteettia 2020-luvun alussa, niin oppilassijoittelupäätöksin sinne voidaan sijoittaa väliaikaisesti tai pysyvästi osa kaupunkikeskustan oppilaista. Yksi luokkasarja Hollihaan koulusta tulevia oppilaita voidaan sijoittaa sinne muutosvaiheessa 2020. Hakalahden koulun perusopetuksen oppilasmäärän ennuste palveluverkkomuutoksen 2020 jälkeen olisi seuraavan kuvion mukainen: Kuvio 3. Hakalahden koulun oppilasennuste 2020 2029 palveluverkkomuutoksen jälkeen (Opetuspalvelut 10-2018) 14
Hakalahden kouluun oppilaskapasiteetin käyttö olisi palveluverkkomuutoksen 2020 jälkeen tehokkaalla tasolla. Lukuvuonna 2024-25 oppilasmäärä nousisi niin suureksi, että käyttöaste olisi yli 100% (420 oppilasta). Valtuuston palveluverkkopäätöksen mukaisesti (23.10.2017 108) tavoitteena on muodostaa Hakalahden ja Jokilaakson kouluista yhtenäinen peruskoulu (1-9 lk). Palveluverkkopäätöksen mukaisesti vuonna 2018-19 tässä Hakalahden ja Jokilaakson koulujen esiselvityksessä arvioidaan tulevan koulurakennuksen tilakapasiteetti ja vuosiluokat sekä oppilaaksiottoalueet kaupunkikeskustassa. Halkokarin koulun esiselvitys peruskorjaushankkeesta vaikuttaa myös oppilasvirtoihin tulevaisuudessa. Ennusteessa on Hakalahden koulun oppilasmäärään laskettu Hollihaan koulusta tulevien oppilaiden määrä keskimäärin 21oppilasta/ryhmä. Torkinmäen koulusta tai muista kouluista siirtyvien oppilaiden määrä on ennusteessa mukana siten, että sieltä siirtyy oppilaskapasiteetin (120-130 oppilasta) ylittävä osa. 4.4 Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet ja palvelutarve alueella tulevaisuudessa Kaupunkisuunnittelun paikkatietopalveluiden tekemän väestöotannan perusteella on tehty erilaisia kokeiluja oppilaaksiottoalueista. Ajatuksena on ollut mallintaa kahden monitoimitalon oppilaskertymää tiedossa olevien syntyneiden lasten sekä MASTO-ohjelman (Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittisessa toteuttamisohjelmassa vuosille 2016 2020) rakentuvien alueiden asukasanalyysin perusteella. Oppilasalueita ja palveluverkkoa lähdettiin kokeilemaan siten, että Itäreitille tulisi Torkinmäen koulun ja päiväkodin lisäksi Halkokarin koulun tontille sijoittuva monitoimitalo ja toinen sijoittuisi Piispanmäen tontille. Halkokarin monitoimitalolle on Piispanmäeltä n. 2,4 km ja Torkinmäen koulu ja päiväkotiin n. 1,15 km. Yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa hahmotettiin luontevaksi rajaksi Halkokarin monitoimitalon ja Piispanmäen monitoimitalon välillä pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantie-Rödsöntie ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkeva viherväylä. Rytimäen suunnasta on hyvät kulkuyhteydet Piispanmäkeen, jos Pohjoisväylälle saadaan kevyenliikenteen alikulku. Etelään päin Piispanmäen ja Torkinmäen-Kaustarin rajaksi tulisi luontevasti Silakkapuroa myötäilevä viherkaista (vaihtoehto A), joka jatkuisi Eteläväylän yli Korpintietä kaakkoon. Vaihtoehdossa B raja kulkisi Huhdan tietä pitkin Eteläväylälle ja Korpintietä kohti kaakkoa. 15
Kartta 2. Hahmotelma Itäreitin oppilasalueiden rajoista. Syntyneiden lasten määriä selviteltiin tehdyillä oppilasalueiden vaihtoehdoilla ja niitä on kuvattu alempana omissa kappaleissaan. Taulukoissa ovat syntyneiden määrät paikkatietopalvelun tekemien väestöotantojen perusteella vuosina 2008-2017. Niissä ei ole huomioitu mahdollisia siirtymisiä matematiikka-, kielikylpy- tai musiikkiluokille. Halkokarin alueen osalta lapsia tulee sekä vanhemmilta että uusilta alueilta. Alue rakentuu vielä pohjoiseen päin kaavoituksen edetessä. Näiden alueiden vaikutusta on selvitetty tarkemmin asemakaavoitus-kappaleessa. 4.4.1 Halkokarin oppilasennuste 2023-2024 Kartta 3. Halkokarin alueen syntyneet 2006-2017 (suomen- ja muun kieliset) 16
Määrä / Syntymävuosi Kartasta on nähtävissä oppilasalueen rajat ja syntyneiden sijoittuminen alueelle. Jos perheessä on useampi lapsi, se ei näy, vaan pallot ovat päällekkäin. Lasten määrä on painottunut alueen itäpuolen uusille alueille, mutta myös Halkokarin vanhemmalla alueella on vuosittain syntynyt lapsia. 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 fi 50 52 60 57 58 65 65 56 59 63 585 muu 2 4 2 1 2 2 2 1 7 0 23 fi ja muu yhteensä 52 56 62 58 60 67 67 57 66 63 608 sv 7 2 3 6 3 6 11 6 8 5 57 Taulukko 3. Halkokarin alueen syntyneet 2008-2017 Taulukon 3. perusteella voi nähdä oppilasennusteen luokilla 0-9 lukuvuonna 2023-24. Oppilaita näyttäisi olevan tällä aluejaolla keskimäärin noin 61 oppilasta per ikäluokka ja yhteensä 608, joista muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on 23. Ruotsinkielisiä lapsia alueella on syntynyt vuosina 2008-2017 yhteensä 57. 4.4.2 Piispanmäen oppilasennuste 2023-2024 Kartta 4. Piispanmäen (A-vaihtoehto) alueen syntyneet 2006-2017 (suomen- ja muun kieliset) 17
Piispanmäen alueella näyttäisi pääosa syntyneistä lapsista asuvan lähinnä kaupungin läheisillä asuinalueilla ja jonkin verran myös koillisen puolen maaseutumaisilla alueilla. Kartasta on myös nähtävissä, että Pohjoisväylän pohjoispuolella uusilla Puntuksen ja Rytimäen alueilla on paljon syntyneitä, mutta myös Lappilanmäen ja Kulibackenin alueilla on edelleen syntynyt lapsia. Seuraavaksi tarkastellaan oppilasmäärän ennusteita A- ja B- vaihtoehdoissa. Erikseen on otettu myös ruotsinkielisten määrä. Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 fi 76 76 69 82 75 63 72 57 61 52 683 muu 1 1 2 2 1 1 8 fi ja muu yhteensä 76 76 69 82 76 64 74 59 62 53 691 sv 17 9 18 15 15 12 12 7 14 10 153 Taulukko 4. Piispanmäen alueen (A-vaihtoehto) syntyneet 2008-2017 Taulukon 4. mukaan näyttäisi, että lukuvuonna 2023-2024 Piispanmäellä olisi A-vaihtoehdon (raja Silakkapuroa pitkin) oppilasmäärä yhteensä 691 ja noin 69 oppilasta per ikäluokka. Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk Kaikki yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 fi 83 79 75 87 78 67 76 62 69 57 733 muu 1 1 2 2 1 1 8 fi ja muu yhteensä 83 79 75 87 79 68 78 65 70 58 741 sv 17 9 18 15 15 12 12 7 14 10 153 Taulukko 5. Piispanmäen alueen (B-vaihtoehto) syntyneet 2008-2017 Jos oppilasalueraja kulkisi Huhdantiellä (B-vaihtoehto), oppilasmäärä lukuvuonna 2023-2024 olisi 741 ja ikäluokan koko olisi noin 74 oppilasta. 4.4.3 Torkinmäen-Kaustarin oppilasennuste 2023-2024 Torkinmäen-Kaustarin kohdalla haluttiin selvittää, millainen vaikutus on, jos oppilasalueen raja siirtyisi Silakkapurosta Huhdantiehen. Vaihtoehdossa A 18
raja kulkee Silakkapuroa pitkin ja jatkuu Korpinitietä ja vaihtoehdossa B raja kulkee Huhdantietä ja jatkuu Korpintietä. Tällä ei näyttäisi olevan kovin suurta merkitystä vuosittain vaan kokonaismäärä tippuisi Torkinmäellä 696:sta 636:een. Kartta 5. Torkinmäen-Kaustarin (A-vaihtoehto) alueen syntyneet 2006-2017 (suomen- ja muun kieliset) Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki yhteensä fi 59 64 51 58 64 54 64 55 55 39 563 muu 2 2 2 3 3 3 1 1 3 2 22 fi ja muu yhteensä 61 66 53 61 67 57 65 56 58 41 585 sv 13 19 19 15 15 12 17 19 14 12 193 Taulukko 6. Torkinmäen-Kaustarin alueen (A-vaihtoehto Silakkapuro) syntyneet 2008-2017 19
A-vaihtoehdossa oppilasennuste näyttäisi olevan Torkinmäellä yhteensä 585 oppilasta, joista 193 ruotsinkielisiä. Määrä / Syntymävuosi 9. lk 8. lk 7. lk 2023 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk 0. lk 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki yhteensä fi 52 61 45 53 61 50 60 50 47 34 513 muu 2 2 2 3 3 3 1 1 3 2 22 fi ja muu yhteensä 54 63 47 56 64 53 61 51 50 36 535 sv 13 19 19 15 15 12 17 19 14 12 193 Taulukko 7. Torkinmäen alueen (B-vaihtoehto Huhdantie) syntyneet 2008-2017 B-vaihtoehdossa Torkinmäen alueen oppilasmäärä tipahtaisi kokonaisuudessaan 535:een ja olisi 50 oppilasta vähemmän kuin rajan ollessa Silakkapurossa. 4.4.4 Yhteenvetoa Itäreitin oppilasmääräennusteista 2023-2024 Lukuvuoden 2023-2024 oppilasaluetarkastelun yhteenvetona voidaan sanoa, että Itäreitin oppilasmäärä luokilla 0-9 olisi n. 1881. Kaikki koulut näyttäisivät muodostuvan kolmisarjaisiksi luokilla 0-6. Suurin yksikkö olisi Piispanmäki, jossa olisi 691 tai 741 oppilasta riippuen rajasta Torkinmäen suuntaan. Oppilasennuste 2023-24 vuosina 2008-2017 syntyneiden perusteella (ei huomioitu erikoisluokkia eikä Torkinmäen yhtä 7-9) Keskim. ikäluokka Sarjoja = opp./lka 0-9 lk yhteensä Halkokari (ei matikkaluokkaa) 60,8 3 > 20,26 608 A) Piispanmäki (A Silakkapuro) 69,1 3 > 23,03 691 A) Torkinmäki (A Silakkapuro) 58,5 3 > 19,5 585 B) Piispanmäki (B Huhdantie) 74,1 3 > 24,7 741 B) Torkinmäki (B Huhdantie) 53,5 3 > 17,83 535 2 - > 26,75 Reitti yhteensä 1881 Taulukko 8. Itäreitin oppilasennuste 2023-24 vuosina 2008-2017 syntyneiden perusteella (ei huomioitu erikoisluokkia) Torkimäellä B-vaihtoehto vähentäisi kokonaismäärästä oppilaita n. 50, mutta koulu pysyisi edelleen kolmesarjaisena. Kielikylpyluokalle on vuosittain ennustettu menevän 5 ja matematiikkaluokalle 6 oppilasta. Tällöin oppilasmäärä vähenisi 11:llä oppilaalla per ikäluokka ja voisi olla mahdollista jakaa ikäluokka kahteen (53,5-11=43,5) rinnakkaisryhmään, jolloin oppilasmäärä luokalla olisi noin 22. Tällöin Torkinmäellä luokista 1-6 tulisi myös 2-sarjainen. Siirtymiset erikoisluokille vaihtelevat vuosittain ja joinain 20
vuosina rinnakkaisluokkia saattaisi muodostua kaksi kolmen sijaan. Tämä voisi tilojen riittävyyden osalta olla hyvä asia. Tällä hetkellä Torkinmäen yksi 7-9 lk:n sarja menee Hakalahden kouluun. Voisi olla hyvä, että koulujen välimaastossa olisi jonkinlaisia harmaita vyöhykkeitä, joissa tilannetta voitaisiin katsoa vuosittain muodostuvien ryhmien perusteella. Yksi vaihtoehto oppilasalueiden rajaamisen sijasta olisi, että Itäreitillä olisi vain yksi oppilasottoalue, jossa koulut kävisivät neuvottelut vuosittain oppilaiden sijoittumisesta. Tällaisia voisivat olla Charliebacka Halkokarin ja Piispanmäen välillä. Piispanmäen ja Torkinmäen välillä harmaita vyöhykkeitä voisivat olla Huhdantien ja Silakkapuron välinen alue sekä Korpintien pohjoispuoli. Kartta 6. Piispanmäki ja Torkinmäki oppilasalueiden mahdolliset harmaat vyöhykkeet Kartta 7. Halkokari ja Piispanmäki oppilasalueiden mahdolliset harmaat vyöhykkeet Näiden arvioiden lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. Matematiikkaluokan erityinen opetussuunnitelma alkaa vuosiluokalta 3 ja jatkuu 9. luokkaan asti. Vuosittain ryhmässä on ollut n. 20-21 oppilasta. 21
5 Alueen nykyinen maankäyttö ja maankäytön kehittyminen 5.1 Kaavoituksen kehittyminen alueella Kaupungin valtuusto on 1.2.2016 hyväksynyt Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittisen toteuttamisohjelman (MASTO) seuraavalle viidelle vuodelle. Maankäyttö- ja asuntopoliittisella toteuttamisohjelmalla luodaan maankäyttöpolitiikalle ja asuntotuotannon ohjaamiselle toimintaympäristö, jolla mahdollistetaan riittävä tontti- ja rakennuspaikkavaranto ja kohdennetaan uusien asuntojen tuotanto palvelujen saatavuus ja käyttöaste huomioiden. Ohjelmassa on tutkittu, esitetty ja perusteltu uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystä. Lähtökohtina ovat asukkaiden tarpeet ja valinnat. Kaupungin eri osa-alueiden väestön määrän ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat palveluiden kehittämiseen ja saatavuuteen sekä asuntorakentumisen sijoittumisen ohjaamiseen Kokkolan eri osa-alueille. Maankäyttö- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa käytetystä kaupungin osaaluejaon alueista useampi alue vaikuttaa ristikkäin Kokkolan keskustan ja tämän lähialueen koulujen oppilasottoalueisiin: 1. Kokkolan keskusta, 2. Kokkola pohjoinen, 3. Kokkola itäinen ja 7. Kokkolan haja-asutusalue. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on näillä osa-alueilla asemakaavoitettu laajoja asuinalueita Puntuksen, Rytimäen, Kaanaanmaan ja Vikån alueilla, jotka kaikki sijoittuvat Pohjoisväylän pohjoispuolelle Kaanaanmaantien ja Puntuksentien välille. Tälle alueella on valmistunut uusille asemakaavaalueille vuosina 2006 2018 noin 370 omakotitaloa, keskimäärin 21 omakotitaloa/vuosi. Edellä mainituille alueille on rakennettu myös runsaasti yhtiömuotoista asumista sekä paritaloja. Kuva 5. Ote kaupungin osa-aluejakokartasta. 22
MASTO:ssa on kaupungin uusiksi laajentumisalueiksi Halkokarin, Torkinmäen ja Piispanmäen koulujen oppilasottoalueille osoitettu kaavoitettavaksi vuosille 2018 2020 Vikå, Ulkometsä, Borg ja Lappilanmäki alueet ja vuosille 2021 2030 Haukiskogen, Nisula, Borginranta, Korppi, Nisula, Puntuksenranta ja Engberg. Näiden alueiden kaavoituksen ajankohtaan ja laajuuteen vaikuttavat kaupungin maahankinta ja vuosittainen tonttien luovutusmäärä. Kolme vuotta MASTO ohjelman valmistumisen jälkeen voidaan todeta, että ohjelman mukaisesti on maanhankintaa saatu ainoastaan Vikån alueelta ja muiden 2016-2020 asemakaavoitettaviksi osoitettujen alueiden kaavoitusajankohdat tulevat näin ollen siirtymään. Vastakkaisesti on myöhemmin asemakaavoitettavista alueista jo käynnistynyt Puntusrannan asemakaavoitus. Kuva 6. Asemakaava-alueen laajenemissuunnat 2016 2030 (punainen 2016 2017), oranssi 2018 2020 ja vihreä 2021 2030. Vuosina 2006 2018 alueelle on laadittu asemakaavoja Rytimäen, Kaanaanmaan ja Vikån alueilla. Näillä asemakaava-alueilla on vuosina 2006 2018 luovutettu noin 390 omakotitalotonttia ja syksyn 2018 luovutuksessa Vikån alueella on 28 omakotitalotonttia. Kokkolassa asuntokunnan keskikoko oli vuonna 2017 2,2 asukasta. Lapsiperheiden keskikoko oli 3,98 ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä 2,00 per perhe. Uusille asunalueille hakeutuvat Kokkolassa pääasiassa nuoret lapsiperheet ja tämän mukaan Halkokarin, Torkinmäen ja Piispanmäen oppilasottoalueille oleville uusille asemakaavoitetuille kaupungin omistamille 23
omakotitalotonteille on vuosina 2006 2018 muuttanut noin 1480 asukasta ja näille alueille on laskettu syntyvän vielä noin 245 lasta. Vuosina 2019 2024 asemakaavoitettaville alueille tulee yhteensä muuttamaan noin 625 asukasta. 5.2 Yleiskaavoitus ja väestöennusteet Keskustaajaman yleiskaavan 2030 laatiminen on työn alla ja kaavoituskatsauksessa 2019 on työ ohjelmoitu siten, että kaavaluonnos olisi valmiina 2020 ja kaavaehdotus vuonna 2021. Keskustaajaman yleiskaava 2030 on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Halkokarin koulun lähialueelle uudet kaavoitettavat alueet olisivat MASTOohjelman mukaisesti Vikå, Nisula ja Ulkometsä. Alustavan tarkastelun mukaisesti uusia tontteja alueelle tulisi yhteensä noin 241 kappaletta. Mikäli alueet rakentuvat MASTO-ohjelman mukaisesti, niin alle 18-vuotiaiden määrä olisi lapsiperheiden keskimääräisen koon perusteella noin 482. Näistä vuosiluokilla 1-9 olisi noin 255 oppilasta ja yhden ikäluokan koko noin 28 oppilasta. (Laskentakaavana tontit x 2 / 17 x 9) Alue Tonttien määrä Arvioitu opp.määrä 1-9 lk Vikå (2018 2028) 110 117 Nisula (2024 2044) 115 121 Ulkometsä (2030 2032) 16 17 yhteensä. 241 255 Taulukko 9. Alustava arvio tonttien ja oppilaiden määrästä Keskustaajaman yleiskaava 2030 osoitettavilla alueilla Halkokarin koulun oppilasotto-alueella. Suluissa kaavoituksen suunniteltu aika. Alueille syntyvien tarkempi tarkastelu 2006-2056 on liitteenä 9, jossa alkuvuosina 2006-2017 syntyneitä on keskimäärin 27,5. Sen jälkeen syntyvyys kasvaa vuosittain aina 2022 asti, jolloin se on suurimmillaan 48. Tämä tilanne olisi silloin, jos kaikki tontit luovutettaisiin suunnitelmien mukaan ja keskimääräinen lapsiluku pysyisi samana ja tonteilla ei olisi muuttoliikettä. 5.3 Alueen kaavatilanne ja aluekuvaus Halkokarin koulun alueella on voimassa 24.8.1981 hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu merkinnällä Yo: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Tontin koko on 3,3 ha. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on annettu tonttitehokkuusluvun mukaan e=0,2, jonka mukaan rakennusoikeudeksi muodostuu 6646 k-m 2. Käytetty rakennusoikeus on tontilla nykyisin 6399 k-m 2. Koska tontin rakennusoikeus on melkein kokonaan käytetty, vaatii koulun laajennus asemakaavan muutoksen laatimisen. 24
Kuva 7. Kuvaote alueen ajantasa-asemakaavasta. Halkokarin koulu sijoittuu 1970 1980 luvulla rakennetun asuinalueen keskelle. Tontti rajoittuu koillisessa omakotitalotontteihin, kaakossa Lasimestarintiehen, lounaassa omakotitalotontteihin ja luoteessa Halkokarintiehen. Kuva 8. Ilmakuvaote Halkokarin koulun alueelta. 25
5.4 Tulevan koulurakennuksen suhde tontin kokoon Kouluselvityksien yhteydessä on tutkittu Isokylän, Torkinmäen, ja Chydeniuksen koulujen tonttien rakennustehokkuutta, piha-alueita, pysäköintiä, saattoliikennejärjestelyjä ja väljyyttä. Tällä hetkellä ei ole virallista määräystä koulutonttien suunnittelun osalta mutta aiemmin suositus koulutonttien suunnittelussa on ollut 1,5 ha + 20 m 2 /oppilas. Tarkasteltaessa Halkokarin koulun tonttia tämän suosituksen perusteella tämä soveltuisi 900 oppilaan yksikölle ja mikäli pinta-alavaatimus per oppilas katsotaan olevan 10 m 2 /oppilas, mikä vastaa paremmin nykyisten avointen oppimisympäristöjen mitoitusta, tontti soveltuisi 1800 oppilaan yksikölle. Tämän tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että Halkokarin koulun nykyinen tontti on riittävä oppilasennusteiden mukaiselle 770 oppilaan yksikölle. Koulun saattoliikenne ja pysäköintijärjestelyt eivät ole riittävän toimivia nykyiselläänkään, joten isompi oppilasmäärä ja yläkoulun tuomat mopo- ja mopoautoliikenne vaativat, että laaditaan koko aluetta koskeva liikenteen ja pysäköinnin kokonaissuunnittelu. Kapasiteetti varhaiskasvatus* ja perusopetus Isokylän Torkinmäen koulu Chydeniuksen Halkokarin Piispanmäen monitoimitalo koulu monitoimitalo monitoimitalo 920 * 600 * 320 743 767 * 886 910 * Tonttikoko 24 694 m 2 16 467 m 2 15 167 m 2 33 230 m 2 28 000 m 2 Koulun koko 11 434 k-m 2 7470 k-m 2 5252 k-m 2 11 000 k-m 2 11 400 k-m 2 Peittopinta-alan suhde rakennuksen kokoon 58 % (kerrosalasta sijoittuu 1 kerrokseen) 61 % 60 % 60 % -> 6600 k-m 2 60 % -> 6840 k-m 2 Rakennuksen peittopinta-ala 7250 29 % 4526 28 % 3168 21 % 6600 20 % 6840 24 % Pysäköintialue 23 % (30 %) 18 % (Hakakadun vartta käytetään saattoliikenteeseen) 22 % 25 % -> 8400 m 2 Piha-alueet 48 % 54 % 57 % 18 230 m 2 -> 55 % Taulukko 10. Koulu- ja monitoimitalojen tonttien vertailu 30 % -> 8400 m 2 12760 m 2 -> 46 % 6 Pedagoginen toimintamalli Pedagoginen toimintamalli on liitteenä 8. 26
7 Hankkeen mitoitus 7.1 Oppilasmäärät ja ryhmämäärät eli kapasiteetti Halkokarin rakennuksessa olisi perusopetus 1-9 lk ja lisäksi 10- ryhmäinen päiväkoti n. 80 lasta ja 5-vuotiaat ja 6- vuotiaat, joissa on vuosittain n. 122 lasta. Laskelmassa on otettu 1-9 luokkien keskimääräiseksi oppilasmääräksi n. 549. Siten 2020-luvulla monitoimitalossa olisi noin 751 lasta tai oppilasta. Ikäluokka Ryhmiä Lapsia/oppilaita Varhaiskasvatus 0-4 v. 4 ryhmää 72-96 5 -vuotiaat 3 ryhmää 61 6 -vuotiaat 3 ryhmää 61 Perusopetus 1-9 lk 3 rinnakkaisluokkaa 549 Yhteensä n. 743-767 Taulukko 11. Halkokarin monitoimitalon kapasiteetti 7.2 Henkilökunta 7.3 Tilojen mitoitus Liitteessä 9. on kaupunkisuunnittelun laatima ennuste oppilasmääristä vuosittain Halkokarin monitoimitalon vaikutusalueella. Sen perusteella näyttäisi uusilla alueilla tulevan vuosina 2018-2024 keskiarvoa enemmän oppilaita vuosittain. Tämän johdosta tonttien luovutuksessa pitäisi pyrkiä tasaamaan oppilasmäärää ko. ajalla ja tarjota tontteja enemmän kaupungin muilla alueilla. Henkilökuntaa tarvittaisiin varhaiskasvatuksessa ml. esiopetus noin 40, perusopetuksessa opettajia noin 19+18, koulunkäynninohjaajia n. 2-4, ruokapalveluissa 7, siistijöitä 6, oppilashuollossa 3 ja nuorisotoimessa/ap-ip 3-4. Yhteensä henkilöstön määrä olisi n. 90-100. Tilojen alustava mitoitus: Oppimisen tilat opetustilat, ryhmätyötilat, tiedonhakutilat, näyttämö ja niiden varastot Liikunnan tilat liikuntatila, varastot, pukuh. ja pesutilat Ruokahuollon tilat ruokasali, keittiö varastoineen, henk.k. sost. Oppilashuollon tilat terv.hoitaja, psykologi ja kuraattori Halkokari 3370 m2 1500 m2 650 m2 99 m2 Halkokari 27
Oppilaiden tilat 250 m2 WC:t, vaatesäil., henk.kohta tav.säil., oppilaskunta ja kuraeteinen Hallinnon ja henkilökunnan tilat 430 m2 henk.k. kahvio, opett. Työsk.tilat, rehtori, kanslisti, opo, vahtim., TVT-tukih., varastot,wc:t ja sosiaalitilat Huoltotoimen tilat vaihtelee suunnittelu ratkaisun mukaan siivoustilat, kiinteistöhoitotila, jätehuoltotila Liikennetilat - - tuulikaapit, aulat, käytävät ja porrashuoneet Tekniset tilat - - IV-koneh., lämmönjakotila, sähkö- ja av.tekn. tilat Koulun nettoala (hym2) 6299 m2 Varhaiskasvatuksen tilat 1170 m2 Nuorisotoimen tilat (yhteistyössä: pk, koulu, aamup.- ja 200-300 m2 IP-toiminta, oppilashuolto ja terapeutit) Tilojen nettoala hym2 yht. (koulu, pk, nuorisotoimi) 6299+1170+200= 7669 hym2 6299+1170+300= 7769 hym2 Tilojen bruttoala (k-m2) 7669 X 1,35= 10353 k-m2 7769 X 1,5= 11654 k-m2 Taulukko 12. Halkokarin alustava mitoitus. Koulurakentamisen normiohjausta ei enää ole rakentamisen valtionosuuksien poistuttua. Opetushallituksella on vuonna 2012 julkaistu esi- ja perusopetuksen koulurakentamisen tunnuslukutaulukosto, jossa on oppilasmäärän perusteella viiden oppilaan välein ilmoitettu tilojen tunnusluvut. Lisäksi on jonkin verran käytössä eri oppilaineiden suunnitteluoppaita, jotka nekin ovat osittain vanhentuneet. Tilojen tarve ei ole suoraan luettavissa Opetushallituksen tunnuslukutaulukosta 2012, mutta jonkinlainen suuruusluokka siitä on katsottavissa. Tarve vaihtelee eri hankkeissa ja lähtökohtana on käyttäjien toiminnan tarpeet ja painotukset. OPH:n taulukosta puuttuu mm. aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan, nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen tilat. Tilojen nettopinta-ala on 7669 7769 m2, jossa ei ole mukana huoltotoimen-, liikenne- eikä teknisiä tiloja. Suunnitteluratkaisut vaihtelevat niin, että ne huomioivan kertoimen vaihteluväli on noin 1,35-1,5. Hyötyneliöiden muuttaminen bruttoneliömetreiksi esim. kertoimella 1,35 tuottaa 10353-11654 k-m2. Lopullinen pinta-ala tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. Tontin käyttöä ja rakennuksen sijoittumista tontille tulee tarkastella erillisessä suunnittelussa, jotta tontin toiminnot saataisiin sovitettua yhteen. Hyviä kokemuksia on mm. Ykspihlajan koulun ja päiväkodin suunnittelusta. Pienempien lasten saattoliikenne ja henkilökunnan ja oppilaiden kulkemiset ja pysäköinnit sekä leikki- ja liikuntapiha on hyvä silloin määritellä. Samoin on otettava kantaa tontin nykyisen kasvillisuuden säilyttämiseen ja tutkittava 28
mahdolliset uhanalaiset lajit. Tässä yhteydessä tutkitaan myös maaperän koostumus rakennuspaikalla. 8 Koulun, päiväkodin ja huoltajien kuuleminen ja lausunnot 8.1 Henkilöstön kuuleminen Henkilöstölle on pidetty infotilaisuuksia, joissa käyttäjillä oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa 9.10.2018 (liite 1.) ja opettajakunnalle Itäreitin yhteisessä VESO-päivässä la 12.1.2019, jolloin myös tutustuttiin Torkinmäen uusiin tiloihin. Opetushenkilökunta on ollut myös osallisena pedagogisen suunnitelman laatimisessa. 8.2 Oppilaskunnan kuuleminen Oppilaskunnalle on kerrottu hankkeesta ja he ovat pohtineet ryhmätyönä kommentteja 29.1.2019 (liite 2.). 8.3 Vanhempainraadin kuuleminen Halkokarin vanhempainraadille on pidetty infotilaisuus 12.2.2019, jossa heillä on ollut mahdollisuus kommentoida hanketta (liite 3.). 8.4 Lapsivaikutusten arvioinnit Hankkeesta on tarkoitus tehdä lapsivaikutusten arvio syksyn 2019 aikana. 8.5 Eri tahojen lausunnot Puhtaus ja ruokahuoltopalvelut (liite 4.), oppilashuolto (liite 5.) ja nuorisotoimi (liite 6.) ovat antaneet lausuntonsa hankkeisiin. Kaupunkirakentamisen vastuualue on tutkinut Halkokarin monitoimitalon esiselvitystä varten vaihtoehtoisia toteuttamistapoja (liite 7.). Verrattiin kahta vaihtoehtoa: A) Halkokarin koulun nykyisten tilojen peruskorjaus- ja uudisrakentaminen ja B) uudisrakennus ja vanhan rakennuskannan purkaminen. Parempana vaihtoehtona nähdään vaihtoehto B uudisrakennus ja vanhan rakennuskannan purkaminen. 9 Työryhmän esitys hankkeesta Työryhmä esittää, että Halkokarin alueelle rakennetaan uudisrakennuksena nykyiselle tontille monitoimitalo, jossa on palvelut varhaiskasvatuksesta 29
perusopetuksen yhdeksänteen luokkaan noin 750:lle lapselle/nuorelle. Alueen yhden ikäluokan koko on n. 60-65 välillä ja monitoimitalon kapasiteettina tulisi olla varhaiskasvatuksessa tilat 0-4 -vuotiaille 72-96:lle lapselle / neljä ryhmää, kolme rinnakkaisryhmää 5-vuotiaille ja 3 rinnakkaisryhmää esiopetukselle. Perusopetuksen luokille 1-9 tulisi olla kolme rinnakkaisluokkaa sekä tilat pienja valmistavalle ryhmälle. Lisäksi talossa tulisi olla tilaa oppilaanohjauksen ja oppilashuollon työntekijöille (opo, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori, -lääkäri ja -psykologi) ja nuoristoimelle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Tilantarve olisi yhteensä 7669 7769 m2, jossa ei ole mukana huoltotoimen-, liikenne- eikä teknisiä tiloja. Näistä noin 1170 m2 olisi varhaiskasvatuksen tiloja, oppimisen tilat noin 3370 m2, liikuntatilat noin 1500 m2, ruokahuollon tilat noin 650 m2, oppilashuollon tilat noin 99 m2, nuorisotilat/ap ja ip-toiminta 200-300 m2. Lopullinen pinta-ala tarkentuu hankesuunnitteluvaiheessa. Monitoimitalon suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös mahdollinen rakennuksen laajenemissuunta. Monitoimitalon valmistumiseen liittyen tulisi Itäreitin oppilaaksiottoaluetta tarkistaa. Rytimäen koulun alueen oppilaat tulisivat jatkossa olemaan Piispanmäen oppilaita, kuten myös osa nykyisen Halkokarin oppilaista. Itäreitin perusopetusalueen oppilaaksiottorajoja tarkistetaan siten, että Halkokarin monitoimitalon ja suunnitellun Piispanmäen monitoimitalon välinen raja kulkisi pohjoisen suunnassa Kaanaanmaantietä-Rödsöntielle ja Ulkometsän päiväkodin takaa Trulleviin päin kulkevaa viherväylää pitkin. Oppilaaksiottorajojen raja-alueiden oppilaiden osalta voidaan käydä koulujen välillä neuvottelua vuosittain. Lisäksi on pohdittava, jatkuvatko matematiikkaluokat Halkokarilla vai tehdäänkö joku muu toiminnallinen tai opetussuunnitelmallinen ratkaisu. Matematiikkaluokan erityinen opetussuunnitelma alkaa vuosiluokalta 3 ja jatkuu 9. luokkaan asti. Vuosittain ryhmässä on ollut n. 20-21 oppilasta. Halkokarin koulukiinteistöt puretaan kokonaisvaltaisen selvityksen mukaan ja siirrettävälle elementtirakennukselle etsitään uusi sijoituspaikka. Rytimäen kiinteistöjen käyttö jatkossa tulee pohtia uudelleen ja miettiä voivatko ne toimia esim. väistötiloina tai ekstratilana tai tuleeko kyseeseen kiinteistöjen myyminen/vuokraus. Monitoimitalon liikuntasalin mitoitus ja käyttötarkoitus eri liikuntalajien käyttöön sopivaksi tulee tarkastella yhdessä Keskuspuistoon suunniteltavan hybridiareenan liikuntasalin laajuuden ja kapasiteetin suhteen. Lisäksi tulee selvittää, kuinka paljon koululiikunta saa kaiken kaikkiaan tunteja toteutumaan suunniteltavassa hybridiareenassa. 30
Esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen ja Halkokarin monitoimitalojen rakennushankkeet toteutetaan peräkkäin niin, että Halkokarin monitoimitalon rakennushankkeen aikana nykyinen Hakalahden koulu voisi osittain tai kokonaan toimia Halkokarin koulun väistötilana. Se olisi kokonaistaloudellisesti merkittävä ratkaisu. Esiselvitystyöryhmä esittää myös selvitettäväksi, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä kaupungille voisi koitua siitä, että molemmat monitoimitalohankkeet yhdistettäisiin samaan hankintakokonaisuuteen, jolloin se voitaisiin toteuttaa joko allianssi- tai elinkaarimallilla. Rakentamisaikatauluksi esiselvitystyöryhmä esittää, että Piispanmäen monitoimitalon rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 ja Halkokarin monitoimitalon rakentaminen vuonna 2024. Halkokarin koulun kaavaa tulisi muuttaa siten, että se mahdollistaa vähintään 2-kerroksisen rakentamisen, jossa tonttitehokkuusluku olisi vähintään e=0,5. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu voisi olla seuraava: Hankesuunnittelu (tilaohjelma, kustannusarvio, investointipäätös) 2020 aikana Alueen aluesuunnittelu valmiiksi, jonka jälkeen alueen asukkaiden keskustelu ja virallinen kuuleminen. Suunnittelua ennen on oltava tiedossa laajennuksen massoittelu, toivotut liikennetoiminnot ja leikki- ja liikuntatoiminnot tontilla. Kaavamuutosprosessi käyntiin 2019 Ohikulkutien alikulun rakentaminen 2021 aikana Rakentamisen valmistelu (hankkeen ja rahoituksen kilpailutus, sopimusneuvottelut, urakka- ja hankintasopimukset) 2022 Rakentaminen alkaa 2024 Käyttöönotto elokuussa 2026. 10 Esityksen vaikutusten ennakkoarviointi 10.1 Uudisrakentamisen investointikustannusten arvio 10.2 Varustamisen ja kalustamisen kustannukset 10.3 Vaikutukset käyttömenoihin ja sisäisen vuokran muutos Kustannusarviot ovat erillisessä liitteessä, joka jaetaan sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen kokouksissa. 31
Liitteet Liite 1. Halkokarin henkilökunnan kokous 9.10.2018 Pelko, että korjaus ei onnistu, että terveysongelmat jatkuvat. Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon. Esteetön ja helposti hahmotettava. Tilat selkeitä ja muunneltavia. Keittiöt uusissa kouluissa olleet pieniä. Tarve kärryille tilaa. Keittiöön ikkunoita. Terveydenhoitajalle riittävän iso tila ja lepohuone. Liikuntatilat. Liikunnan opetukselle tilaa pihalla ja luontoa pitäisi jäädä. Merellisyys ja historiallinen näkökulma voisi näkyä. Liite 2. Oppilaskunnan kokous 29.1.2019 Paikalla 14 oppilasedustajaa. Käytiin läpi suunnitelmia ja mietittiin, mikä on monitoimitalo. Oppilaat pohtivat ryhmissä asioita, jonka jälkeen oli keskustelu. 1. Koulumme tiloissa on hyvin / toimivaa - Tilaelementti, erillinen ruokala 2x, luokat tilavia, lamput, lasikoppi, järjestelmä Rytimäki-Halkokari, pihalla: (rimppa=rimpuiluväline) rimppa ja pikku sininen rimppa leikkivälineet, areena, vaijeri 2. Koulumme tiloissa on kehitettävää - Isommat tilat, äänieristys, ilmastointi, luokkien ilma tunkkainen, liikuntasalin pukukopit, liikuntavarasto, iltapäiväkerho, elektroniikka (ompelukoneet ja tietotekniikka, verkko), ruokala pieni, kunnon kirjasto, iso oleskelutila, pihalle: isompi etupiha, penkit 3. Missä viihdyn parhaiten koulussa? - Säkkituoleilla, pöydän alla, penkit, salissa, lasikopissa, omassa luokassa 2x, käytävällä, pihalla, välituneilla, tankorimpan tekonurmi,pihan rimppiksellä 2x, etupihalla, vaijerilla 4. Monitoimitalossa olisi tärkeää - Iso kirjasto 2x ja oleskelutila, iso ruokala 2x, iso liikuntasali 2x, juomapaikkoja, hyvä ilmastointi ja elektroniikka, tietotekniikkaa, sisustus ja ulkonäkö, pulpettien tilalle pöytiä, tarpeeksi tilaa, pulpetteja enemmän, kaverit säilyisi (ei koulun vaihtoa jo talossa oleville), nuorisotalo, AP-IPkerho 5. Pihalla olisi tärkeää olla - Tämän hetkinen rimppa, pikku rimppa, iso jalkapallokenttä, hyvät ulkopenkit 2x, leikkivälineitä, oleskelupaikka, kiipeilyteline 2x, keinut, areena, tekonurmi, rimppis 32