LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA E- JA F-SIIVEN PERUSKORJAUS

Hallitus 15.12.2011, OHEISMATERIAALI 2 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 28.4.2011 HUS Tilakeskus Länsi-Uudenmaan sh-alueen johtaja hyväksynyt 02.05.2011, 25 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA E- JA F-SIIVEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ HUS:n Länsi-Uudenmaan sairaalassa on aloitettu toiminta vuonna 1892 ja E- ja F-siipi on valmistunut vuonna 1964. Sairaalan E- ja F-siivessä ei ole tehty peruskorjausta, ainoastaan pintaremonttia on tehty 1980 luvulla. Peruskorjattavissa tiloissa ei ole tällä hetkellä toimintaa. Hankesuunnitelman mukaan E- ja F-siipeen rakennetaan ajanmukaiset tilat päivystysja seurantaosastolle sekä endoskopiayksikölle ja kirurgian poliklinikkatoiminnalle. Uutena toimintana aloittava päivystys- ja seurantaosasto rakennetaan 2. kerrokseen ja sinne sijoitetaan 11 sairaansijaa. Sairaansijoista kuusi on valvontahuoneessa, kahden hengen potilashuoneita tulee yksi ja yhden hengen potilashuoneita kolme. Kahteen yhdenhengen potilashuoneeseen rakennetaan eristysmahdollisuus. Päivystys- ja seurantaosaston tarve on ilmeinen. Osasto tulee toimimaan päivystysalueen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kodin / hoitolaitoksen puskuriosastona. Seurantaa tai tarkkailua vaativien potilaiden sijoittaminen tälle osastolle vähentää vuodeosastojen kuormitusta. Suunnitelman mukaan ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan tilat endoskopiayksikölle ja polikliinisia tiloja kirurgiselle pientoimenpidetoiminnalle. Endoskopiayksikön tähystysmäärät ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Kirurgisten pientoimenpiteiden määrää voidaan jatkossa lisätä uusissa tiloissa ja siten siirtää paikallispuudutuksessa tehtäviä toimenpiteitä pois leikkaussalista. Tiloihin rakennetaan kolme skopiahuonetta, yksi toimenpidehuone, viisi lääkärin vastaanottohuonetta, potilaiden valmistelu- lepohuone sekä tarvittavat oheistilat. Endoskopiatoiminta sekä kirurgiset pientoimenpiteet tehdään nykyisin poliklinikkatiloissa. Peruskorjauksen yhteydessä vapautuvat poliklinikkatilat tarvitaan vuonna 2011 aloitetun yhteispäivystyksen käyttöön. Uudet sprinkleritilat sijoitetaan suunnitelman mukaan pohjakerrokseen. Uusi ilmanvaihtokonehuone rakennetaan toiseen kerrokseen yksikerroksisen F-osan päälle. Peruskorjattavien ja uudisrakennettavien tilojen hyötypinta-ala on 733,7 hym2 ja bruttolaajuus on 1 244,5 brm2. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on 3 450 000. (alv 0 %). Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien 2011-2013 investointiohjelmaan 3 850 000 euron suuruisena. Suunnitelman mukaan hankkeen rakennustyöt alkavat joulukuussa 2011 ja valmistuvat vuoden 2013 alussa.

1 JOHDANTO...3 2 NYKYINEN TOIMINTA...4 2.1 Päivystys- ja seurantaosasto...4 2.2 Endoskopiayksikkö ja kirurgian poliklinikka...4 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT...4 4 E- JA F-SIIVEN TULEVA TOIMINTA JA TILANTARVE...5 4.1 Päivystys- ja seurantaosasto...5 4.2 Endoskopiayksikkö ja kirurgian poliklinikka...6 4.3 Tilantarve...6 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA...7 6 HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS...8 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus...8 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut...8 6.3 Rakennustekniikka...9 6.4 LVI-tekniset työt...11 6.5 Sähkö- ja teletekniikka...12 6.6 Kiinteät sairaalalaitteet...14 7 TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA...15 8 HANKKEEN LAAJUUS JA KUSTANNUSARVIO...15 9 AIKATAULUTAVOITTEET...16 10 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN...16 LIITTEET: Liite 1 Asemapiirros Liite 2 Pohjapiirustukset, P. krs Liite 3 Pohjapiirustukset, 1. krs Liite 4 Pohjapiirustukset, 2. krs Liite 5 Tilaohjelma Liite 6 Aikataulu

3 1 JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän Länsi-Uudenmaan sairaala sijaitsee osoitteessa Itäinen Rantakatu 9, 10601 Tammisaari. Länsi- Uudenmaan sairaalassa on aloitettu toiminta vuonna 1892. Sairaala sai nykyisen nimensä vuonna 1999 ja vuoden 2000 alussa sairaalasta tuli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Sairaalan bruttopinta-ala on 18 000 brm2 ja tilavuus on 68 000 m3. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestöstä enemmistö on ruotsinkielisiä ja asukasluku on vuoden 2010 lopussa 44 073. Sairaanhoitoalueeseen kuuluu kaksi sairaalakompleksia: Tammiharjun sairaala on psykiatrinen sairaala ja Länsi-Uudenmaan sairaala on somaattinen sairaala, jossa on 73 sairaansijaa. Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-siivet ovat valmistuneet vuonna 1964. Peruskorjausta ei kyseiselle alueelle ole tehty, osittainen pintaremontti on tehty 1980-luvun alussa. Peruskorjausta on suunniteltu jo vuodesta 2001. Sekä rakennus- että taloteknisesti tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa; lämmöneristys on puutteellinen, kosteusvaurioita on eri puolilla, sähköasennukset eivät täytä nykymääräyksiä, ilmanvaihtojärjestelmä on puutteellinen ja pinnat ovat kuluneet. Peruskorjattavat tilat ovat tällä hetkellä tyhjillään. Tilasuunnittelun tavoitteena on yleispätevyys. Tiloja tulee voida käyttää eri tarkoituksiin kulloistenkin toiminnallisten linjausten mukaisesti. Peruskorjattaviin tiloihin sijoitetaan endoskopian yksikkö ja elektiivisen poliklinikan (lähinnä kirurgian) toimintoja, päivystys- ja seurantayksikkö sekä uudet jätetilat. Tilat varustetaan ajanmukaisesti, lisätään hygieniatiloja ja eristyskäyttöön soveltuvia huoneita. Hanke kuuluu HUS:n vuosien 2011-2013 investointiohjelmaan. Hankkeeseen on varattu ko. investointiohjelmassa 1 000 000 euroa vuodelle 2011, 2 550 000 euroa vuodelle 2012 ja aikaisemmin on kulutettu 300 000 euroa. Koko hankkeelle yhteensä on varattu 3 850 000 euroa. Investointiohjelma on päivitetty 21.2.2011. Peruskorjattavien tilojen bruttopinta-ala on 1 143,4 m2 ja hyötypinta-ala on 712,3 m2. Uudisrakennettavien tilojen bruttopinta-ala on 101,1 m2 ja hyötypinta-ala on 21,4 m2. Hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu turvallisuusselvitys.

4 2 NYKYINEN TOIMINTA Länsi-Uudenmaan sairaalassa on 4 vuodeosastoa, joissa on yhteensä 73 sairaansijaa. Lisäksi eri erikoistoiminnoilla on yhteensä 23 sairaansijaa. Erikoisala/Yksikkö Osastot vuonna 2011 Sairaansijat vuonna 2011 Kirurgia 1 25 Sisätaudit (sis. keuhkosairaudet) 1 30 Päiväkirurgia 1 8 NaLa + KNK 1 10 Yhteensä 4 73 Tämän lisäksi: Dialyysiyksikkö 12 Erikoislääkepoliklinikka, kotisairaanhoito 2 Tehostettu valvonta 4 Päiväkirurgia (leikkausta varten valmistautuville potilaille) 5 Yhteensä 23 Eri erikoisalojen osasto- ja poliklinikkatoiminnan lisäksi Länsi-Uudenmaan sairaalassa on leikkaus- ja anestesiatoimintaa, fysioterapiaa sekä tukitoimintoina HUS -Röntgenin ja HUS -Laboratorion tarjoamat palvelut. 2.1 Päivystys- ja seurantaosasto Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan sairaalassa ei ole päivystys- ja seurantaosastoa. Seurantaosastoa tarvitaan, jotta päivystysalueen kuormitusta voidaan vähentää. Nykyisin päivystyksestä tulevat potilaat joutuvat odottamaan pitkään päivystyspoliklinikalla. Monet potilaat joudutaan siirtämään sisätautien tai kirurgian vuodeosastoille, vaikka oikeampi sijoituspaikka olisi perusterveydenhuollon vuodeosasto tai vastaava. 2.2 Endoskopiayksikkö ja kirurgian poliklinikka Tällä hetkellä sairaanhoitoalueen endoskopiatoiminta on sijoitettu poliklinikan tiloihin. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on aloittanut 1.3.2011 toimintansa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon alueellinen yhteispäivystys. Päivystyskäynnit lisääntyvät moninkertaisesti, joten koko nykyisen poliklinikan tilat tarvitaan yhteispäivystyksen käyttöön. Tämän vuoksi endoskopiatoiminnat joudutaan siirtämään toisiin tiloihin. Vuosina 2009 ja 2010 tähystystoimenpiteinä on Länsi-Uudenmaan sairaalassa tehty noin 1200 kpl GI-tähystyksiä (gastro-intestinaali = mahasuolikanava). Näistä noin puolet on ollut mahalaukun ja loput paksusuolen tähystyksiä. Bronkoskopioita (keuhkoputken tähystys) on suoritettu noin 100 vuodessa. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-siiven peruskorjaus on ollut pitkään ajankohtainen ja ensimmäiset suunnittelut peruskorjauksesta aloitettiin jo vuonna 2001. E- ja F-siiven tiloissa on aiemmin toiminut muun muassa synnytystoiminta, joka kosteusvaurion

5 vuoksi siirrettiin vuonna 2005 M-siipeen, jolloin nyt peruskorjattavat tilat jäivät tyhjilleen. Toiminnallisten muutosten myötä E- ja F-siipeen ollaan sijoittamassa 2. kerrokseen päivystys-seurantaosasto ja 1. kerrokseen endoskopian yksikkö sekä elektiivisen poliklinikan tiloja. Tilasuunnittelun tavoitteena on yleispätevyys, jolloin tiloja voidaan käyttää eri tarkoituksiin kulloistenkin toiminnallisten linjausten mukaisesti. Peruskorjaushankkeen yhteydessä rakennetaan ilmastoinnin parantamiseksi uusi iv-konehuone, jonka sijainti tulee olemaan yksikerroksisen F-osan päällä. P-kerrokseen tehdään sprinkleritilat. Tarveselvitysvaiheessa on ollut esillä uuden jätehuoneen rakentaminen P-kerrokseen. Tässä hankkeessa ei rakenneta uutta jätehuonetta vaan sekä 1. että 2. kerroksen tiloihin rakennetaan jätteiden välivarastointitilat, joista jätteet haetaan erilliseen ulkona sijaitsevaan keräyspisteeseen. Sairaalan E- ja F-siipi on valmistunut vuonna 1964. Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Vuosien varrella tiloissa on tehty osittainen pintaremontti 1980 luvun alussa. Tilat ovat rakennus- ja taloteknisesti huonossa kunnossa, rakenteissa on kosteusvaurioita, ulkovaipan lämmöneristyskyky on puutteellinen, ikkunoiden kunto on huono, pinnat ovat kuluneita ja vaikeasti puhtaina pidettäviä. Sähköasennukset eivät täytä nykymääräyksiä. Ilmanvaihtojärjestelmän koneet on sijoitettu kellaritiloihin, tuloilman jäähdytys puuttuu samoin energiakustannuksia säästävä lämmön talteenotto. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestöennuste ikäryhmittäin Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Ikä 0 14 Ikä 15-44 Ikä 45-64 Ikä 65 74 Ikä 75 + Yhteensä 2010 7 077 14 633 13 224 5 098 4 041 44 073 2015e 7 169 14 389 12 613 6 470 4 720 45 361 2020e 7 315 14 284 12 450 6 777 5 683 46 509 Länsi-Uudenmaan väestö on iäkkäämpää kuin koko maassa keskimäärin. Yli 65 vuotiaita on noin 20 %, kun koko maassa heitä on 17 %. Länsi-Uudenmaan kunnista Hangon väestö on iäkkäin ja nuorin väestö on Inkoossa. Länsi-Uudellamaalla iäkkäiden ihmisten osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Iäkkäiden ihmisten määrällä on vaikutusta päivystyspoliklinikan toimintaan. Potilaiden seurantatilojen puutteen vuoksi heidät siirretään vuodeosastoille, jolloin vuodeosastojen kuormitus lisääntyy. Seurantaa vaativat potilaat eivät ole aina erikoissairaanhoitotasoisen vuodeosastohoidon tarpeessa. Perusterveydenhuollolla ei ole mahdollisuuksia ottaa vastaan seurantaa vaativia potilaita akuutissa vaiheessa, koska perusterveydenhuollon hoitoosastolla ei ole lääkäripäivystystä viikonloppuisin. 4 E- JA F-SIIVEN TULEVA TOIMINTA JA TILANTARVE 4.1 Päivystys- ja seurantaosasto E- ja F-siiven toiseen kerrokseen rakennettava päivystys- ja seurantaosasto tulee toimimaan puskuriosastona päivystysalueen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kodin/hoitolaitoksen välillä. Potilaiden siirtäminen päivystyksestä seurantaosastolle on aiheellista niissä tilanteissa, kun potilaan tila vaatii tarkkailua ja seurantaa, mutta vuodeosastoilla ei ole tilaa. Päivystyspoliklinikalta siirtyy potilaita seurantaosastolle myös silloin, kun potilaan tila ei täytä sairaalaan ottamisen kriteereitä. Osa potilaista odottaa vapautuvia paikkoja perusterveydenhuollon puolelta tai muita jatkohoitojärjestelyjä. Lyhytkestoista hoitoa vaativia potilaita voidaan sijoittaa seurantaosastolle. Tällaisia ovat muun muassa potilaat, joille aloitetaan laskimonsisäinen antibioottihoitohoito, johon liittyy myös hoitovasteen arviointi. Osasto on osa alueen yhteispäivystystoimintaa, joka on alkanut maaliskuun 2011 alussa. Seurantaosaston avaamisella on vähentävä vaikutus sisätautiosaston suoritemääriin.

6 Seurantaosaston hoitoajat ovat lyhyitä, jolloin potilasvaihtuvuus on suuri. Seurantaosaston hoitopäiväarviot sekä keskimääräinen hoitoaika-arvio Seurantaosasto 2010 2013E 2020E Hoitopäivät - 3000 3000 Keskimääräinen hoitoaika - 1-2 vrk 1-2 vrk 4.2 Endoskopiayksikkö ja kirurgian poliklinikka E- ja F-siiven ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan tilat endoskopiayksikölle sekä poliklinikkatilat kirurgiselle pientoimenpidetoiminnalle. Endoskopiayksikön tähystysmäärät ovat vuosien varrella aikalailla vakiintuneet ja määrä on viime vuosina ollut noin 1200 vuodessa. Paksusuolen tähystysten määrä tulee todennäköisesti kasvamaan, koska sairaalassa on jonkin verran tehty paksusuolen varjoainekuvauksia. Väestön seulonta ulosteen veren suhteen lisää myös jonkin verran paksusuolen tähystyksiä. Cystoskopiatoiminta (virtsarakon tähystys) on suoritettu osin leikkaussalitiloissa. Poliklinikan videoendoskooppinen toiminta mahdollistaa virtsarakon tähystysten siirtymisen vähitellen endoskopiayksikköön. Virtsarakon tähystyksiä on noin parisataa vuodessa ja oletettu lisätarve on sata vuodessa. Toimintalukuarviot pohjautuen vuoden 2010 toimintalukuihin Toimintaluvut 2010 2013E 2020E Endoskopia 1 107 1 200 1 500 Toimenpidepoliklinikka (arvioitu määrä) 480 500 500 Lähde: Cressida Nykyisin kirurgisen poliklinikan ensiavun toimenpidehuoneessa on tehty varsin runsaasti paikallispuudutuksessa tapahtuvia toimenpiteitä. Polikliinisesti tehdään lisäksi urologisia toimenpiteitä muun muassa vasektomioita (siemenjohtimien katkaisu). Polikliinisissa tiloissa on jatkossa tarkoitus tehdä myös suonikohjujen ruiskutusta. Leikkaussalikapasiteetin lisäämiseksi tulevaisuudessa myös osa esimerkiksi käsikirurgisista toimenpiteistä kuten rannekanavan aukaisu, voitaisiin tehdä paikallispuudutuksessa poliklinikan toimenpidehuoneessa. 4.3 Tilantarve Päivystys- ja seurantaosastolle suunnitellaan 11 sairaansijaa, joista kuusi on seurantapaikkoja osastolla olevassa valvontahuoneessa. Valvontahuoneeseen, 6 sairaansijaa, tulee jokaiselle potilaspaikalle monitorointimahdollisuus, yksi kiinteä nosturi kahta potilaspaikkaa kohden, työpiste 1-2 hoitajalle, tilaa potilasvaatteiden säilytykselle sekä säilytystilaa hoitomateriaalille ja elvytysvälineistölle. Valvontahuoneen läheisyyteen tulee WC-tila, jossa on riittävästi tilaa rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuvalle potilaalle.

7 Kahden hengen potilashuoneita on yksi ja yhden hengen huoneita on kolme. Yhdenhengen huoneista kahteen tulee eristysmahdollisuus. Kaikkien potilashuoneiden yhteyteen tulee WC-/suihkutilat. Eristyshuoneen sulkutilaan on mahduttava sänky. Tutkimus-/vastaanottohuoneita tulee yksi. Lisäksi osastolle tulee toimistotilaa, varastotilaa, huoltohuone, lääkehuone, henkilökunnan taukotila sekä tarvittavat oheistilat. Endoskopiayksikköön tulee kolme tutkimushuonetta; bronkoskopiat, GI-tähystykset ja cystoskopiat. Bronkoskopiahuonetta voidaan käyttää myös muiden tähystysten tekoon. Potilaat tulevat tähystyksiin pääasiallisesti polikliinisena potilaana, mutta joskus myös vuodeosastoilta. Tutkimushuoneissa tarvitaan riittävästi tilaa potilaan lisäksi yhdelle lääkärille ja kahdelle hoitajalle. Tilaa tarvitaan myös laitteille sekä säilytystilaa tutkimusvälineille ja hoitotarvikkeille. Tutkimushuoneissa, joissa käytetään formaliinia näytepalojen säilömiseen jatkotutkimuksia varten, tarvitaan vetokaappi. Huoneissa tarvitaan paineilma- ja happiliitännät. Tutkimushuoneista on yhteys potilaan pukeutumistilaan. Tutkimushuoneiden yhteyteen tulee WC- /suihkutiloja. Valmistelutilassa/lepohuoneessa voidaan antaa potilaalle rauhoittavaa ja/tai kipuja poistavia lääkkeitä, bronkoskopiapotilaille myös esilääkitystä. Tutkimusten jälkeen potilaita seurataan 2-4 tuntia. Jokaisella potilaspaikalla on monitorointimahdollisuus sekä happi- ja imupisteet. Liikuntaesteisten liikkuminen huomioidaan. Poliklinikalle tulee lääkärin vastaanotto/toimistotiloja viisi. Huoneissa tutkitaan potilaita ja tehdään pieniä toimenpiteitä. Huoneessa työskentelee usein sekä lääkäri että avustaja. Apuvälineille tarvitaan tilaa. Tiloja käytetään myös lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työpisteinä vastaanottotoiminnan lisäksi. Toimenpidehuoneessa tutkitaan potilaita ja tehdään pieniä toimenpiteitä lääkärin vastaanotolla usein avustajan läsnä ollessa. Toimenpiteissä käytetään paikallispuudutusta. Säilytystilaa ja tilaa instrumenttipöydälle tarvitaan. Huoneesta pitää olla yhteys potilaan pukuhuoneeseen. Toimistotiloissa tarvitaan riittävästi säilytystilaa ja laskutilaa sekä ATK-työpisteitä. Potilaiden ilmoittautuminen tapahtuu osastonsihteerin toimistoon. Yhteisinä tiloina endoskopiayksikölle ja poliklinikalle tulee potilaiden odotustila, joka toimii myös päivähuoneena. Potilailla on usein mukana saattaja. Yhteisiä tiloja on potilaiden pukuhuone, varastotilat, siivoustilat, jätteiden välivarastointitilat, lääkehuone sekä huoltohuonetilat. Lukitussa, kulunvalvotussa lääkehuoneessa säilytetään lääkkeitä, annostellaan potilaiden lääkkeet ja sekoitetaan antibiootteja vähäisessä määrin. Huoltohuone on 2-osainen, jossa puhdas ja likainen puoli on erikseen. Puhdastila on ylipaineistettu ja likainen tila on alipaineistettu. Puhdastilaan sijoitetaan endoskooppien kuivauskaapit. 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Päivystys- ja seurantaosaston valmistuttua on sairaanhoitajavakanssien tarve 13. Vakansseista ainakin puolet voidaan siirtää muista sairaanhoitoalueen yksiköistä, lähinnä sisätautiosastolta ja kirurgian osastolta. Myös paikallisen terveyskeskuksen vastaanotto-osastolta vapautuu henkilökuntaa. Päivystys- ja seurantaosastolla toimivat lääkärit eivät ole kokoaikaisesti yhdessä yksikössä vaan heidän toimenkuvaansa kuuluu päivystys- ja seurantaosastolla työskentelyn lisäksi työskentely sairaalan muissa yksiköissä. Endoskopiatoiminta sekä elektiivinen poliklinikkatoiminta siirtyy uusiin tiloihin nykyisistä poliklinikan tiloista. Endoskopiayksikössä nykyisin työskentelevä henkilöstö siirtyy uusiin tiloihin. Sairaanhoitajia on 2-4.Tähystyksiä tekevät lääkärit työskentelevät endoskopiatoiminnan lisäksi myös muissa yksiköissä. Uusiin tiloihin siirtyminen ei vaadi muutoksia henkilöstörakenteeseen.

8 6 HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS Tilasuunnittelulle on asetettu tavoitteeksi yleispätevyys. Peruskorjattuja tiloja tulee kulloistenkin toiminnallisten linjausten mukaisesti voida käyttää eri tarkoituksiin. Toiminnan suunnittelu on edennyt osatyöryhmittäin, joihin käyttäjät ovat nimenneet edustajat. Hankesuunnittelutyöryhmä on tuottanut kustannusten määrittämiseksi alustavan suunnitelman rakennustapaselostuksineen sekä rakennus- että erikoissuunnitelmien osalta. 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Peruskorjausalue sijaitsee Raaseporin kaupungissa Tammisaaressa Länsi- Uudenmaan sairaalan E- ja F-siiven ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sekä F- osan P-kerroksessa liitteenä olevan asemapiirroksen ja pohjapiirrosten mukaisesti. Ensimmäisen ja toisen kerroksen peruskorjauksen lisäksi muutostöitä tehdään F-osan P-kerroksessa nykyisessä iv-konehuoneessa noin 25 m² alueella. Uudisrakennettavaan osaan toisen kerroksen tasolle E-osan jatkeeksi 1-kerroksisen F- osan päälle rakennetaan iv-konehuone sekä uusia henkilökunnan tiloja. Peruskorjattavien tilojen laajuus on 712,3 m² hyötypinta-alaa ja 1143,4 m² bruttopintaalaa, uudisrakennettava tila on 21,4 m² hyötypinta-alaa ja 101,1 m² bruttopinta-alaa. Kustannusarvion perustana olevat suunnitelmat Hankesuunnittelutyöryhmä tuotti kustannusten määrittämiseksi alustavan suunnitelman rakennustapaselostuksineen sekä rakennus- että erikoissuunnitelmien osalta. Myös kiinteistä sairaalalaitteista on tehty suunnitelma ja laiteluettelo. 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut Peruskorjattavan tilan ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan tilat endoskopiayksikölle sekä poliklinikkatilat kirurgiselle pientoimenpidetoiminnalle. Toiseen kerrokseen rakennetaan päivystys- ja seurantaosasto. Endoskopiayksikön tiloissa tähystystoimenpiteisiin tarkoitetut skopiahuoneet on sijoitettu käytävän toiseen päähän, kauimmaksi ulko-ovesta, ja niiden läheisyyteen sekä huoltohuoneet että lääkehuone. Potilaiden odotustila on käytävän keskivaiheilla. Potilaiden valmistelu- / lepohuone on lähellä osaston kansliaa potilaiden tarkkailun helpottamiseksi. Henkilökunnan taukotila on osaston kanslian vieressä. Lääkäreiden vastaanottotilat ja hoitajien kanslia sekä toimenpidehuone pukuhuoneineen on sijoitettu käytävän toiseen päähän. Varasto-, jäte- ja siivoustilat ovat lähellä osastolle tulevaa ovea, logistiikan helpottamiseksi. Osastosihteerin huone on ensimmäinen huone ulkooven läheisyydessä. Osastosihteeri opastaa potilaita. Päivystys- ja seurantaosastolla valvontahuoneeseen on suora kulkuyhteys ulkoovelta. Potilashuoneista kolme, joista kahdessa on eristysmahdollisuus, on samalla puolella käytävää kuin valvontahuonekin. Yksi potilashuone on käytävän toisella puolella kuten myös potilaiden päiväsali ja lääkäreiden vastaanottotila. Osastonkanslia on vastapäätä valvontahuonetta ja lääkehuoneeseen on yhteys sekä osaston kansliasta että käytävältä. Huoltohuone on sijoitettu lähelle valvontahuonetta. Jäte- ja siivoustila on lähellä eristyshuoneita. Varastotilat ovat lähellä ulko-ovea. Henkilökunnan taukotila on sijoitettu yksikerroksisen F-osan päälle samoin uusi iv-konehuone.

9 Poistumistienä käytettävä portaikko sijaitsee peruskorjausalueen keskivaiheilla. osastoilla olevat jätehuoneet toimivat jätteen välivarastointitiloina, joista jätteet noudetaan riittävän usein. 6.3 Rakennustekniikka Nykytilanne Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F-siivet on rakennettu vuonna 1964. Alueella on tehty osittainen pintaremontti 1980-luvun alussa. Peruskorjattavan rakennusosan kantavat ulkoseinät ovat siporexia. Sisällä kantavat pystyrakenteet ovat tiiltä ja betonia. Tasorakenteet ovat teräsbetonia. Sisäväliseinät ovat pääosin rapattuja, tasoitettuja ja maalattuja tiiliväliseiniä. Rakennuksen ulkoverhouksena on rappaus. Vesikatto on puurakenteinen, kantavana rakenteena alapuolinen teräsbetonilaatta. Vesikatteena on konesaumattu kuparipelti. Rakennus- ja taloteknisesti E- ja F-siiven kunto on huono ja ratkaisut vanhentuneita. Piha-alueen salaojitus ja viemäröinti ovat huonokuntoisia ja putkistoissa on esiintynyt tukoksia. Kellarin perusmuurin kosteudeneristys on puutteellinen, jonka takia vesivaurioita on aiheutunut kellariin. Kellarin poistumistienä toimivan ulkoportaan ja sen tukimuurien betonirakenteet ovat murtuneet useista kohdista. Ulkoseinien ulkopinnan rappaus sekä mahdollisesti myös seinämuuraus on halkeillut ja ulkoseinien lämmöneristävyys on puutteellinen. Ulkoikkunat ovat huonokuntoisia ja lämmöneristävyydeltään heikkoja. Myös yläpohjan lämmöneristävyys on riittämätön. Toisen kerroksen poistumistieporras ei täytä nykyisiä poistumistieportaalle asetettuja vaatimuksia. Ulkopuoliset työt Piha-alueella uusitaan salaojitus sekä sadevesiviemäriputkistot kaivoineen. Uusittava järjestelmä liitetään E- ja F-siiven metsän puoleista sivustaa kulkevaan sadevesiviemäriin. Samalla uusitaan kellarin ulkoseinien vedeneristykset ja asennetaan uusi lisälämmöneristys. F-siiven kellarin ulkoportaan rakenteet sekä kellarin ulko-ovi uusitaan. Toisen kerroksen poistumistieportaan ulko-oven päälle rakennetaan sadekatos oven ja uusittavan betoniportaan sääsuojaksi. E- ja F-siiven ulkoseinät lisälämpöeristetään ulkopuolelta mineraalivillalla, joka päällystetään 3-kerrosrappauksella. Seinärakenteen lisäeristämisen vuoksi ulkoseinien alaosiin rakennetaan paikalla valettu teräsbetoninen sokkeliverhous. E- ja F-siiven kellarin seinä- / perusmuuri veden- ja lämmöneristetään. F-osan päädyssä olevaa sisäänkäyntikatosta muokataan ulkoseinän mittamuutosten edellyttämin osin runkorakenteen säilyessä. Sisääntuloalueen pintarakenteet uusitaan.

10 E- ja F-siiven ikkunat uusitaan. Uudet ikkunat tehdään sisään aukeavina, kaksipuitteisina, sisemmät puitteet kaksinkertaisella umpiolasielementillä varustettuja ja puurakenteisia, ulkopuite alumiiniprofiilia yksinkertaisin lasein, karmit ulkopuolelta alumiiniverhoiltuja ja puurakenteisia. Ulkonäöltään ikkuna-aukkojen syvyys, syvennysten pielien rappauspinta ja vesipelti rakennetaan alkuperäisen kaltaisina. E- ja F-siiven vanhan yläpohjan lämmöneristävyyttä parannetaan puhaltamalla vanhan lämmöneristeen päälle mineraalivillakerros; räystäällä noin 150 mm ja harjan kohdalla noin 300 mm. Nykyiset vesikatteen alla olevat rakennusaineiset iv-kanavat puretaan. Vesikatolle tehdään lämmöneristystyön ja rakennusaineisten kanavien purun vaatimat työaukot. Vesikaton alle rakennetaan uudet lämmöneristetyt iv-kanavat sekä puurakenteiset kulkusillat. Räystäs pidennetään ulottumaan n. 500 mm ulkoseinäpinnan ulkopuolelle. Räystäsrakenteet vesikouruineen sekä syöksytorvet uusitaan. Vanhaa vesikatetta jatketaan uudella pellillä räystään jatkospituuden verran. Uudisrakentamisen osalla F-osan nykyinen vesikate puisine tukirakenteineen, sekä palopermanto ja yläpohjan lämmöneristeet, puretaan koko F-osan ulkoseinien väliseltä alueelta uudisosan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Vanhan kantavan paikalla valetun laatan yläpuolelle rakennetaan uudisosaa varten uusi välipohjarakenne, jonka kantavana rakenteena on ontelolaatasto. Ontelolaatasto rakennetaan, koska vanhan yläpohjan betonilaatan kantavuus ei ole riittävä uudisosan aiheuttamille kuormille. Ontelolaatasto asennetaan koko puretulle ulkoseinien väliselle alueelle. Uudisosan runko tehdään teräsrakenteisena. Ulkoseinät ovat peltipintaisia eristevillaelementtejä, joiden julkisivuverhouksena on mineraalivilla ja 3-kerrosrappaus. Yläpohjan rakenteena on kantava teräspalkisto, jonka päälle asennetaan kantava teräsprofiilipelti, lämmöneristeet ja vesikaton puu- ja peltirakenteet. Vesikate on konesaumattua kuparipeltiä vanhan mallin mukaisesti. Uudisosan ja E-osan vesikatot yhdistetään toisiinsa liikuntasaumalla. Sisäpuoliset työt Nykyisiä kantavia ja ei-kantavia muurattuja väliseiniä puretaan toiminnallisten muutosten vaatimilla alueilla. Kantavien seinien purku aiheutuu pääasiassa uusien oviaukkojen teosta ja huonetilojen muutoksista. Vanhoja oviaukkoja levennettäessä ja uusia oviaukkoja tehtäessä vanhaan kantavaan tiiliseinärakenteeseen, aukkojen yläpuoliset rakenteet tuetaan paikalla valettavilla teräsbetonipalkeilla. Vanhat poistettavat oviaukot muurataan umpeen kantavana tiilirakenteena korvaamaan uusien aukkojen aiheuttama rakenteiden heikentyminen. Toisesta kerroksesta poistettavat kantavat väliseinät korvataan teräspalkeilla ja betonipilareilla. Nykyisen 2. kerroksen teräsbetonisen poistumistieportaan päälle rakennetaan uusi nykyisten vaatimusten ja säädösten mukainen teräsbetoninen porras. Pohjakerroksessa puretaan nykyisen käytöstä poistuvan iv-konehuoneen laitteistot ja kanavat lvi-suunnitelman osoittamassa laajuudessa. Uudet täydentävät väliseinät tehdään pääosin tiilimuurattuina, rapattuina ja tasoitettuina seininä, liittyvien säilyvien seinien mukaisesti. Kokonaan uudet väliseinät ovat levyrakenteisia äänieristettyjä seiniä. Vesijohto- ja sähköasennukset tehdään pääosin seiniin upotettuina asennuksina. Kosteat ja märät tilat laatoitetaan lattiasta alakattoon, altaiden taustat laatoitetaan; laatoitusten alle vedeneristys. Peruskorjausalueen ei laatoitetut seinät tasoitekorjataan ja uusintamaalataan.

11 Peruskorjausalueella uusitaan kaikki nykyiset ovet, alakatot, tilojen pintarakenteet sekä kiintokalusteet. Uudet huoneovet ovat muovilaminaatti- tai viilupintaisia laitosovia, karmit puisia, tehdasmaalattuja ja ruostumattomasta teräksestä tehdyillä törmäyssuojilla varustettuja. Käytäväovet ovat laminoiduin lasein lasitettuja teräsprofiiliovia, uudet palo-ovet lasiseinineen tehdään tyyppihyväksyttyinä teräsprofiili-/palolasirakenteina. Suunnitelmissa A-merkinnällä varustetut ovet ovat oviautomatiikalla varustettuja sekä KVmerkinnällä varustetut ovet sähköisesti kulunvalvottuja. Suunnitelmissa osoitettuihin huonetiloihin asennetaan puu- tai teräsrakenteiset väliseinäikkunat, lasitus 8 mm:n laminoiduin lasein. Uudet alakatot ovat pääosin avattavia akustoituja kipsilevyalakattoja, alakatottomilla alueilla (rakennuksen ulkoseinävyöhykkeet) tehdään vaimennusverhous koolattuna välipohjaan kiinnitettynä rakenteena mahdollistamaan uudet sähköasennukset. Lattiapäällysteenä yleisesti vahaustarpeeton PUR-pintainen muovimatto tai vastaava enomeerimatto, matto nostetaan seinälle jalkalistaksi tai käytetään hitsattavaa muovista jalkalistaa. G1- ja G2-luokitelluissa tiloissa mattona staattista sähköä purkavat matot maadoituksin. Kylpyhuoneissa ja vastaavissa tiloissa on liukuestemuovimatto. Luonnossuunnitelmissa yhtenäisellä viivalla esitetyt kalusteet kuuluvat uusina rakennusurakkaan tai rakennuttajan erillishankintoihin ja katkoviivalla merkityt ovat erikseen käyttäjän hankinnassa. Varusteet uusitaan yleisen sairaalatason mukaisesti. 6.4 LVI-tekniset työt Rakennuksen E- ja F-siipi on LVI-tekniikaltaan alkuperäisessä kunnossa. LVIasennukset hankealueella puretaan ja uusitaan kokonaisuudessaan. Rakennuksen 2. kerrokseen rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone. Pohjakerroksen sprinklerihuoneeseen asennetaan uusi sprinklerikeskus. Sprinklerikeskuksessa varaudutaan koko rakennuksen varustamiseksi sprinklerillä tulevaisuudessa. Hankealueen tilat sprinklataan F-osan kellaritilat mukaan lukien. Alueella ei nykyisin ole höyry- ja lauhdeverkostoa. Hankesuunnittelun yhteydessä todettiin, ettei niiden rakentaminen ole tarkoituksenmukaista. Lämmitysjärjestelmä Nykyiset patterit ja näkyvillä olevat lämpöjohdot puretaan ja uusitaan. Patterit varustetaan termostaattisin patteriventtiilein. Lämpöjohdot liitetään kellarissa nykyisiin lämpöjohtoihin. Ilmanvaihdon lämmitysputket johdetaan iv-konehuoneesta kellariin, missä ne liitetään nykyisiin verkostoihin. Vesijohdot ja viemärit Nykyiset laitteet putkistoineen puretaan. Uudet vesijohdot liitetään kellarin putkitunnelissa nykyisiin johtoihin. Vesikalusteet kuten sekoittajat ja pesualtaat uusitaan. Viemärit uusitaan. Rakennuksen ulkopuolelle, syöksytorvien alle, asennetaan sadevesikaivot. Sadevesiviemärit ja nykyinen peruskorjausalueen koillispuolella sisäpihalla sijaitseva sadevesikaivo liitetään nykyiseen sadevesiviemäriverkostoon.

12 Ilmanvaihtojärjestelmä Vanhat ilmanvaihtokoneet ja kanavistot päätelaitteineen puretaan. Hankealueelle rakennetaan kokonaan uusi ilmanvaihtojärjestelmä, jota varten 2. kerrokseen rakennetaan uusi iv-konehuone. Ilmanvaihtokonehuoneeseen asennetaan molemmille kerroksille oma tulo- / poistoilmakone. Ilmanvaihtokoneet varustetaan nestekiertoisilla lämmöntalteenotoilla sekä jäähdytyksillä. Vetokaappeja (4 kpl) varten asennetaan vesikatolle erilliset huippuimurit. Säädettävällä paineistuksella varustettavaa eristyshuonetta varten ilmanvaihtokonehuoneeseen asennetaan oma LTO-kone, jolla ohjataan tilan painesuhdetta tarpeen mukaan. Jäähdytysjärjestelmä Uuteen iv-konehuoneeseen asennetaan vedenjäähdytin. Vedenjäähdytin palvelee kahta tuloilmakonetta ja yksittäisiä jäähdytyspuhaltimia. Nestejäähdytin asennetaan vesikatolle iv-konehuoneen läheisyyteen. Erillisiä jäähdytyspuhaltimia asennettaan mm. lääkehuoneisiin sekä teletilaan ja huoltohuoneisiin. Sairaalakaasujärjestelmä E- ja F-siiven sairaalakaasuverkosto uusitaan kokonaisuudessaan. Uudet kaasujohdot liitetään nykyisiin verkostoihin kellarin putkitunnelissa. Molempiin kerroksiin asennetaan 2 kpl pikasulkukaappeja. Painevahtikaappi asennetaan 2. kerrokseen. Automaattinen sammutusjärjestelmä Sprinklerihuoneeseen tuodaan katualueelta oma sprinkleritonttivesijohto. Sprinklerijärjestelmä on vesisumujärjestelmä. Rakennusautomaatio E- ja F-siiven vanha valvontajärjestelmä (DDC) puretaan ja uusitaan kokonaisuudessaan. Ilmanvaihtokonehuoneeseen tulee uusi alakeskus, johon liitetään tarvittavat kenttä- sekä järjestelmälaitteet. 6.5 Sähkö- ja teletekniikka Purku- ja siirtotyöt Kaikki nykyiset sähköasennukset puretaan. Nykyiset Siemensin DECT-tukiasemat (1 kpl/kerros) puretaan ja asennetaan takaisin lähelle nykyistä sijoituspaikkaansa. Sähkötekniset liittymät Normaali- ja varavoimalla varmennettu sähkönsyöttö liitetään rakennuksen nykyisiin jakeluihin. Uusia jakokeskuksia syöttävät nykyiset nousukeskukset sijaitsevat kellarikerroksessa. Kaapelointireittinä toimivat alakattojen yläpuolella ja tekniikkatunneleissa kulkevat sähköarinat.

13 Sähkönjakelu Nousujohdot asennetaan TN-S-järjestelmän mukaisesti. Johtotiet toteutetaan kaapelihyllyillä ja kouruilla. Turvasyöttöverkon kaapeleina käytetään palonkestäviä kaapeleita. Maadoitukset Maadoitusjärjestelmään liitetään kaapelihyllyt, johtokanavat, iv-kanavat ja metalliputkistot sekä standardien vaatimat metalliosat ja -rakenteet. Potentiaalintasauskiskoja asennetaan sähkö- ja teletiloihin, G1-lääkintätilaluokan huoneisiin sekä ilmanvaihtokonehuoneeseen. Potentiaalintasauskiskot liitetään rakennuksen nykyiseen maadoitusjärjestelmään. Valaistus- ja pistorasia-asennukset Valaistus toteutetaan pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuin loisteputkivalaisimin. Tiloihin asennetaan valopisteitä toiminnan tarpeiden mukaisesti. Valaistuksesta noin 1/3-osa liitetään varavoimaan. Tiloihin asennetaan valo- ja pistorasiapisteitä toiminnan tarpeiden mukaisesti. Turvasyöttöverkkoon liitetään osa aulan valaistuksesta. Poistumistievalaistus Turva- ja opastevalaisimia asennetaan voimassa olevan standardin mukaisesti poistumisteille. Kaapeloinnit tehdään palonkestävillä kaapeleilla. Tiedonsiirto- ja viestintäjärjestelmät Tiedonsiirtojärjestelmä toteutetaan yleiskaapeloinnin avulla. Järjestelmä liitetään rakennuksen nykyiseen yleiskaapelointijärjestelmään. Sisältää seuraavat järjestelmät: - Lähiverkko (LAN) aktiivilaitteet ja järjestelmät - Langaton lähiverkko (WLAN) aktiivilaitteet ja järjestelmät - Langallinen puhelinjärjestelmä ja siihen liittyvät päätelaitteet (HUS Tietotekniikka) - Langaton puhelinjärjestelmä (DECT) ja päätelaitteet (HUS Tietotekniikka) Osastoille toteutetaan keskuskuulutusjärjestelmä omalla alavahvistimella, johon osastojen kaiuttimet liitetään. Järjestelmä liitetään rakennuksen nykyiseen keskuskuulutusjärjestelmään. Radionkuuntelumahdollisuus toteutetaan laajentaen nykyistä järjestelmää. Potilasradiot toteutetaan osana hoitajakutsujärjestelmää (HUS Tietotekniikka). TV-antenniverkko toteutetaan laajentaen nykyistä antenniverkkoa. Kutsujärjestelmät Rakennukseen suunnitellaan sairaalajärjestelmä laajentamalla nykyistä hoitajakutsuviestintä-potilaspuhelinjärjestelmää. Ovipuhelinjärjestelmä toteutetaan osastojen käyntioville. Rakennukseen asennetaan sivukelloja. Järjestelmä liitetään rakennuksen nykyiseen ajannäyttöjärjestelmään.

14 Sisäänpyyntökojeita ja varattuvaloja asennetaan erikseen sovitusti huonetilojen oville. Valvonta- ja turvajärjestelmät Hätäkuulutukset toteutetaan keskuskuulutusjärjestelmän kautta. Paloilmoitinjärjestelmä toteutetaan osoitteellisena järjestelmänä. Ilmaisintyyppinä käytetään monikriteeri-ilmaisimia varustettuna kantaäänihälyttimillä. Kantaäänihälyttimiä 1kpl/huonetila. Järjestelmä liitetään rakennuksen nykyiseen järjestelmään yhteensopivalla alakeskuksella. Palohälytystieto välitetään henkilökunnalle osoitetietona hoitajakutsujärjestelmän käytävänäytöillä sekä kanslioihin sijoitettavilla näyttölaitteilla. Savunpoiston ohjausjärjestelmällä ohjataan paikallisesti porrashuoneiden savunpoistoluukkuja. Muutoin tilojen savunpoisto ja korvausilma toteutetaan mekaanisesti käsin avattavien ikkunoiden ja ovien kautta. Henkilöturvajärjestelmän vastaanottimet asennetaan kaikkiin huonetiloihin, joihin ulkopuolisilla henkilöillä on pääsy. Videovalvontajärjestelmä sisältää IP-valvontakamerat yleisötiloissa ja lääkehuoneissa. Kamerat liitetään omaan tallentimeen, joka liitetään nykyiseen valvomoon yleiskaapeloinnilla. Potilaiden seurantaa varten asennetaan eristystiloihin valvontakamerat. Kameroilla välitetään kuvaa valvontatilan valvontamonitoreihin ilman tallennusta. Kulunvalvontajärjestelmä kattaa alueelle johtavat ovet. Kulunvalvontaan liitetään lisäksi kanslioiden ja lääkehuoneiden ovet. Kulunvalvontaovet on esitetty liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa. Järjestelmä liitetään rakennuksen nykyiseen kulunvalvontajärjestelmään. Sähkölukitus liitetään kulunvalvontaan. 6.6 Kiinteät sairaalalaitteet 1. krs Endoskopiayksikkö Skopiahuoneet varustetaan kattokeskuksilla joita on yksi jokaisessa huoneessa. Kattokeskuksilla tuodaan potilaan välittömään läheisyyteen tähystyksissä tarvittavien laitteiden tarvitsemat kaasu- ja sähköyhteet. Skopiahuoneet varustetaan lisäksi tutkimusvalaisimilla ja formaliinityöskentelyn vuoksi vaadittavilla vetokaapeilla. Valmistelutila varustetaan tutkimusvalaisimella. 1. krs Poliklinikka Vastaanottohuoneet varustetaan tutkimusvalaisimilla. Toimenpidehuone varustetaan kattokeskuksella. Kattokeskuksella tuodaan potilaan välittömään läheisyyteen toimenpiteissä tarvittavien laitteiden tarvitsemat kaasu- ja sähköyhteet. Toimenpidehuone varustetaan lisäksi toimenpidevalaisimella ja formaliinityöskentelyn takia vaadittavalla vetokaapilla. 1. krs Endoskopian ja poliklinikan yhteiset tilat Siivous- ja jätehuoneet varustetaan tilojen mukaan suunniteltavilla RST- kalusteilla.

15 Likainen huoltohuone varustetaan desinfioivalla huuhtelulaitteella, läpiantoisella sairaalavälineiden pesukoneella, kahdella läpiantoisella skooppien pesukoneella, kaatoaltaalla sekä tilan käyttöön suunniteltavilla RST- kalusteilla. Puhdas huoltohuone varustetaan kahdella skooppien kuivauskaapilla sekä sairaalavälineiden kuivauskaapilla. Lääkehuone varustetaan lämpökaapilla sekä lääkkeiden kylmäsäilytykseen tarkoitetuilla lääkejääkaapilla ja lääkepakastimella. 2. krs Päivystys- ja seurantaosasto Potilashuoneet ja eristyshuoneet varustetaan tutkimusvalaisimilla. Siivous- ja jätehuoneet varustetaan tilojen mukaan suunniteltavilla RST- kalusteilla. Valvontahuone varustetaan tutkimusvalaisimilla, joita on yksi per potilaspaikka. Valvontahuone varustetaan lisäksi potilasnosturilla, jossa on nostoliikkeen lisäksi sekä pitkittäis- että poikittaisliike. Potilasnosturi palvelee kahta potilaspaikkaa. Huoltohuone varustetaan desinfioivalla huuhtelulaitteella, lämpimällä alusastiakaapilla, näytejääkaapilla ja kaatoaltaalla sekä tilan käyttöön suunniteltavilla RST- kalusteilla. Lääkehuone varustetaan lääkkeiden kylmäsäilytykseen tarkoitetulla lääkejääkaapilla. Tutkimushuone varustetaan tutkimusvalaisimella. 7 TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Rakennustyömaalle käynti tulee ulkokautta, ei sairaalatilojen kautta. 8 HANKKEEN LAAJUUS JA KUSTANNUSARVIO Hanke käsittää kaksikerroksisen E-osan ja yksikerroksisen F-osan peruskorjauksen ja toiminnalliset tilamuutokset. Lisäksi rakennetaan F-osan päälle uusi ilmastointikonehuone ja henkilökunnan tiloja 21,4 m2 hyötypinta-alaa ja 101,1 m2 bruttopinta-alaa. P- kerroksessa noin 25 m2 alueella tehdään rakennustöitä sprinklerikeskuksen rakentamiseksi nykyisen ilmanvaihtokonehuoneen tilalle. Hankesuunnitteluvaiheen tietojen perusteella Länsi-Uudenmaan sairaalan E- ja F- siiven peruskorjauksen kustannusarvio on maaliskuun 2011 kustannustasossa 3 450 000. (alv 0 %). Kustannukset jakaantuvat seuraavan erittelyn mukaisesti: B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 350 000 B2 Rakennustekniset työt 1 600 000 B3 LVIA-työt 600 000 B4 Sähkötyöt 550 000 B5 Rakennuttajan erillishankinnat 350 000 Yhteensä 3 450 000 Aiemmin vuosina 2007 2009, ennen kuin hanke keskeytettiin, hankkeelle on kohdistunut kustannuksia 156 000, jotka eivät sisälly yllä olevaan laskelmaan.

16 Hankkeen hyötyala on 733,7 hym2 ja bruttoala 1244,5 brm2. Kustannukset ovat 4 702 / hym2 ja 2 772 / brm2. 9 AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen toteutussuunnitteluvaihe, joka sisältää urakkalaskennan, käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Aikataulusuunnitelman mukaan rakennustyöt aloitetaan joulukuun 2011 lopulla ja työt valmistuvat marraskuussa 2012. Kohde otetaan tarveselvityksen mukaisesti käyttöön vuoden 2013 alussa. Hankesuunnitteluvaiheen aikataulu on liitteenä. 10 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN Peruskorjauksen jälkeen hankkeeseen kuuluvien yksiköiden sisäisen vuokran arvioidaan olevan 263.000 euroa vuodessa. Tilat ovat yhteensä 733,7 hym2. Tilat jakautuvat päivystys- ja seurantaosastolle sekä endoskopia- ja poliklinikkayksikölle seuraavasti; päivystys- ja seurantaosasto 314,9 hym2, jonka vuokra on 113.000 euroa vuodessa ja endoskopia- ja poliklinikkayksikkö 418,8 hym2, jonka vuokra on 150.000 euroa vuodessa. HUS-tasolla hanke nostaa tilakustannuksia 176.000 euroa vuodessa. Vaikutukset henkilökunnan palkkoihin, tarvikekuluihin ja palveluiden ostoon Hoitohenkilökunnan määrä lisääntyy 4 vakanssilla, joten henkilöstökulujen arvioidaan kasvavan 180 000 vuodessa. Lisäksi henkilöstöä tullaan siirtämään eri yksiköiden välillä, mutta sillä ei ole toimintakuluvaikutuksia. Palveluiden ostojen arvioidaan lisääntyvän 190 000 vuodessa, joista sairaanhoidollisten palvelujen ostot muodostavat 80 000, sisältäen myös laboratorio- ja röntgenpalvelut. HUS-Desikon palvelujen ostot ovat 100 000 vuodessa. Lääke- ja hoitotarvikkeiden kustannusten arvioidaan kasvavan 92 000 vuodessa. Vaikutus toimintakuluihin Suoritemäärien kasvun myötä toimintatuottojen arvioidaan kasvavan vuosittain 881 800, joista päivystys- ja seurantaosaston osuus on 870 000. ATK-laitteet hankitaan HUS-Tietotekniikan kautta leasingsopimuksella. Kalustehankintoihin on varattu 50 000 vuodelle 2012.