Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti
Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 % rannikkovesistä on tavoitetasoa heikommassa tilassa. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä voidaan parantaa maaperän tuottavuutta, vähentää neitseellisten ravinteiden käyttöä sekä edistää vesistöjen ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tuotannollisen toiminnan sivuvirroista sekä järvien kunnostuksen yhteydessä poistettavista materiaaleista voidaan jalostaa arvotuotteita.
Maanviljely Maan kasvukunto ja hiilensidonta Esim. hiilen sidontaa, rakennekalkkia, kipsiä Ravinteiden kiinniotto ja kierrätys Esim. kosteikkoja, suodattimia, suodatinmateriaaleja Mallinnus Mm. ravinnehuuhtoumien mallinnusta lohkokohtaisesti Vesitalous: viipymän ja varastoinnin lisääminen Täsmäviljely (IPM- ja vastaavat menetelmät) Luomuviljelyn menetelmät ja vaikutukset Hiilen sidonnan ja fosforin huuhtoutumisen välinen suhde Toimenpiteiden vaikutusten seuranta
Lanta Lannan hyödyntäminen Kuivaus, energiantuotanto, lannoitetuotteiden kehitys Lannan käytön optimointi Lannan käytön ja logistiikan optimointi Tilojen välinen yhteistyö
Metsätalous ja turvetuotanto Puupohjaisten materiaalien hyödyntäminen Puumateriaali vesistöissä ja valuma-alueella Kasvatus- ja käsittelymenetelmien kehittäminen, esim. jatkuvan kasvatuksen menetelmä Metsätalouden vesiensuojelumenetelmien kehittäminen Turvetuotanto ja suot, turpeelle vaihtoehtoiset materiaalit ja menetelmät Metsien ja soiden merkitys vesitaloudelle
Teollisuus ja yhdyskunnat Sivuvirtojen hyödyntäminen Teollisuuden sivutuotteiden käyttö maanparannukseen ja ravinteiden sitomiseen Jätevesien ravinteiden hyötykäyttö Ravinteiden talteenottoa, levien kasvatusta Hulevesien määrän ja laadun hallinta Luonnonmukaiset menetelmät, kemiallisia ja teknisiä ratkaisuja Jätevesilietteiden hyötykäyttö Haitta-aineiden talteenotto Jätevesimäärien vähentäminen Hulevesien määrä vähentäminen, huippujen tasaaminen
Kalastus ja kalanjalostus Uusia tuotteita (vähäarvoisista) kaloista Pyyntimenetelmät, tuotteistaminen (säilykkeitä, pihvejä jne.) Hoitokalastusmallin levittäminen Taustalla PJI:n, Kolvaan Kalan ja Apetit Ruoka Oy:n yhteistyössä kehittämä järvikalapihvi Kalankasvatus Ympäristöystävälliset kalankasvatusteknologiat Logistiikan kehittäminen Laadun hallinta Muiden kalalajien ja esim. vieraslajien hyödyntäminen Kestävän kalastuksen turvaaminen seurannalla
Vesistöjen muut biomassat ja ravinteet Järviruo on hyödyntäminen Energiantuotanto, rakennusmateriaali, eriste, vesiensuojelu Ravinteiden hyödyntäminen Mm. sisäisen kuormituksen ravinteiden talteenotto Levien hyödyntäminen Lisäarvotuotteet biomassoista, mm. vieraslajeista Pohjasedimentin poisto ja hyödyntäminen ekologisesti kestävästi Kestävän tason määrittely, vaikutusten seuranta
Energiantuotanto Biokaasutuotannon mädätysjäännöksen tuotteistaminen Mädätysjäännöksen jatkojalostus Syötteiden ja jäännösten logistiikan hallinta Ravinnesisältöjen optimointi Haitta-aineiden talteenotto
Liiketoimintaa Tuotteistaminen Lannoitteet ym. Kansainvälisyys Mittausmenetelmät, osaamisen vienti Digitaalisuus Mahdollisuuksien tunnistaminen Monipuolinen yhteistyö
Yhteistyö ja verkostoituminen Vesiensuojeluorganisaatioiden ja paikallinen yhteistyö Paikallisia hankkeita, vesistökunnostusverkostoja Uusia toimijoita Esim. Lions-liitto Lisää uusia toimijoita Nuoret ja lapset vahvasti mukaan Valtakunnallisen yhteistyön turvaaminen ja vahvistaminen Kansainvälisyys
Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon! Kiitos mielenkiinnosta!