Broilereiden hyvinvointi ja



Samankaltaiset tiedostot
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Eläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Elämää PISA:n varjossa

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

*) %-yks. % 2018*)

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Korkeasti koulutettujen työllisyys

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2016

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Tilastokeskuksen väestöennusteet

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

CAP tilannekatsaus

Pankkisektori Suomessa

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutoksia tulossa

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

Rakentamisen suhdannekatsaus

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

EU:n uudet salmonellan vastustustavoitteet ja salmonellatilanne Euroopassa

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

SAS ja R yhteiskäyttö

Lapsen oikeudet ulottuvat myös nettiin. Mari Laiho Nettiturvallisuustyön päällikkö

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille

Kunnan perusolemus ja tehtävät. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuntakoulutus toimittajille Arto Haveri

CAP tilannekatsaus

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

Maa- ja metsätalousministeriön asetus broilereiden kampylobakteerivalvonnasta

Ajankohtaista Fingridistä

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Metsien hiilinielujen

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

EU-rahoituksen uusia mahdollisuuksia Suomessa. Toimialojen kasvuseminaari Kari Virtanen

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Liite asiakirjaan

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa

LÄHTÖORIENTAATIO

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Transkriptio:

Broilereiden hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus Riitta Maijala Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Vierasainevalvontaohjelma (96/23) Toteutetaan vierasainedirektiivin 96/23/EY vaatimusten mukaisesti Säädös eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevasta vierasainevalvonnasta Jokaisen EU:n jäsenmaan toteutettava vuosittain samanlainen ohjelma Edellytetään niiltä kolmansilta mailta, jotka haluavat tuoda eläimistä saatavia elintarvikkeita EU:hun Evira laatii yksityiskohtaisen suunnitelman, kokoaa tulokset ja toimittaa ne EU:n komissiolle vuosittain

Vierasainevalvontaohjelma (96/23) määräysten vastainen tulos Jos vierasaineohjelman näytteessä todetaan määräystenvastainen tulos laboratorio ottaa välittömästi yhteyttä valvontaan (Evira), joka alkaa selvittää tapausta edelleen vierasainesäädösten mukaisesti Evira ottaa yhteyttä Aluehallintoviranomaiseen, joka järjestää tarkastuskäynnin tuotantotilalle, josta näyte on peräisin

Vierasainevalvontaohjelman tuloksia EU:ssa (2009) EU:n jäsenmaissa tutkitaan vuosittain yli 60 000 siipikarjanäytettä, joista määräysten vastaisia näytteitä osoitettiin 15 jäsenmaasta yhteensä185 kappaletta (n. 0,3 %) ja näistä valtaosa sisälsi kokkidiostaattijäämiä (131 kpl) tai mikrobilääkejäämiä (32 kpl) Yhteenveto www.efsa.eu

Vierasainevalvontaohjelman tuloksia Suomessa Suomen virallisen vierasainevalvontaohjelman tulosten perusteella voi todeta yleisesti, että siipikarjan lihasta on osoitettu vain kerran viimeisen 10 vuoden aikana pieniä pitoisuuksia kokkidiostaattijäämiä Vuonnan 2003 kokkidiostaattirehukuorma (sis. Lasalosidi) oli tyhjennetty tt vahingossa väärään siiloon, mistä teuraaksi meneviä eläimiä oli syötetty Suomessa ei ole koskaan osoitettu kiellettyjen kasvunedistäjien käyttöä

Todetut salmonellapositiiviset broileri- ja kalkkunaparvet 1995-2007

Arvioitu salmonellan esiintyvyys broilerin ruhoissa EU:ssa vuonna 2008 EFSA Baseline study Hungary Bulgaria Poland Slovakia Malta Belgium Italy EU 26 17,3% Germany Spain Ireland Cyprus Portugal Netherlands France Lithuania Romania Latvia Czech Republic United Kingdom Austria Slovenia Sweden Luxembourg Finland Estonia Denmark Suomalaisen broilerituotannon 0 10 vahvuudet 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % positiivisia broilerparvia

Salmonellan teurastamovalvontatulokset (broileri ja kalkkuna)

Todetut salmonellatyypit broilereilla ja ihmisillä Salmonella Agona Anatum Bardo Bovismorbificans Enteritidis Hadar 2000-luvulla samoja tyyppejä on todettu kaksi: Salmonella Infantis Salmonella Enteritidis Infantis Kentucky Livingstone Montevideo Newport Stanleyville Stockholm Tennessee Thompson Typhimurium Wirchow

Salmonella: ihmistartuntojen ilmaantuvuus ja esiintyminen broilerilihaketjussa

Kampylobakteerit: positiivisten broilerparvien osuus lkm tu utkittujen 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 8,00% 7,00% 6,00% 5,00% 4,00% 3,00% 2,00% 1,00% 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0,00% Tutkittuja parvia positiivisten osuus (%)

Campylobacter on broiler carcasses; EU baseline survey in 2008; more sensitive sampling* EU mean 75.8% broiler carcasses positive Large variation between Member States * This slide was provided by EFSA/BIOMO

Broilereiden hyvinvointiin on tullut merkittäviä lainsäädäntömuutoksia Nk. Broileridirektiivi 2007/43/EY Kansallinen lainsäädäntö tuli voimaan 1.5.2011: Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta (375/2011) Eläinsuojelulain muutokset (321/2011) Tuottajat Tarkastus- eläinlääkärit Aluehallinto- viranomaiset

Tuotantotiedot ohjaavat ennaltaehkäisyn ja valvonnan kohdistamista sinne, missä hyvinvoinnin riskit ovat suurimmat Tuottajien ja eläinten hoitajien pätevyys ja osaaminen Tuottajien kouluttautumisvelvoite Henkilöstöä opastettava ja ohjeistettava Perustiedot broilereiden pidosta Broilerien pitäjien on rekisteröidyttävä Eläimistä tulee pitää luetteloa kasvatusosastoittain Kasvatustiheydestä riippuen lisäksi Yli 33 kg / m²: kirjallinen kuvaus tuotantojärjestelmästä Kasvatustiheyden muutoksesta ilmoitettava AVI:lle

Broilereiden kasvatusolosuhteita ja hyvinvointia valvotaan systemaattisesti Broilereiden hyvinvointia kuvaavat tekijät Tuottajat t Ilmoitukset Toimenpiteet Tarkastuseläinlääkärit Aluehallintovirasto / Läänineläinlääkärit Eviran tehtävät: valvonnan ohjaus, tietojärjestelmät ja kansalliset raportit

AVI:n läänineläinlääkärit tarkastavat kaikki yli 39 kg/m2 kasvatustiheyden ilmoittaneet tilat seuraavan kahden vuoden aikana Broileritilan eläinsuojelutarkastuksessa tarkastetaan: Pitopaikan yleiset vaatimukset puhtaudelle ja turvallisuudelle Kasvatustiheyden noudattaminen Kasvatusosaston olosuhteet mm. lämpötila, valaistus, ilmanvaihto Broilereiden hyvinvoinnista huolehtiminen mm. pätevä henkilökunta, lääkintä, hyvän käytännön opas, lintujen tarkastaminen ja lopetus Ruokinta ja juotto mm. jatkuva vedensaanti, laitteistojen toimivuus ja puhtaus Vuosittaiset raportit myös Euroopan komissiolle

Broilereiden hyvinvoinnin systemaattisen valvonnan etuja Jokaisen broilerituotantoparven hyvinvointia kuvaavat tekijät (kuolleisuus ja jalkapohjatulehdus) arvioidaan teurastamoissa samalla periaatteella Tuotantotilojen valvontatarkastuksissa keskitytään hyvinvoinnin kannalta keskeisiin tekijöihin Broilereiden hyvinvointi vaikuttaa sallittuun kasvatustiheyteen ja mikäli ongelmia todetaan, kasvatustiheyttä voidaan laskea Systemaattinen seuranta vahvistaa valvonnan vaikuttavuutta ja antaa luotettavaa tietoa lintujen hyvinvoinnista

Yhteenveto EU seuraa yhä enemmän elintarviketurvallisuuden lisäksi myös eläinten hyvinvoinnin toteutumista jäsenmaissa Vertailukelpoinen valvonta- ja seurantatieto antaa paremman kuvan tilanteesta verrattuna yksittäisiin selvityksiin Seuranta yhdistettynä tehokkaisiin valvontatoimiin ei yksin riitä vaan hyvät tulokset perustuvat koko ketjun yhteistyöhön Salmonellan, kampylobakteerien ja vierasaineiden pitkään jatkunut seuranta antaa hyvän mallin tulevalle hyvinvointiseurannalle