Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia Esko Oikarinen, Johanna Suvanto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Syrjäytymisen hinta THL:n ja Sitran (Tiina Ristikari, Timo Ståhl, Petri Hilli) tekemä kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimus on rekisteritietoa hyödyntävä monitieteinen pitkittäistutkimus, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa v. 1987 syntyneet n. 60 000 henkilöä (kuinka paljon siun soten lapsia) Tutkimuksessa seurattiin v. 1987 syntyneiden lasten ja heidän vanhempien palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti
Laskelmien taustalla riskiluokitus, joka sisältää 4 lapsuuteen liittyvää syrjäytymistä ennakoivaa tekijää - Vanhempien matala koulutustaso - Vanhempien päihde- ja mt-ongelmat - Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuen tarve - Perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset (vanhemman kuolema/ero) Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä tod.näk.lapsi tarvitsee erilaisia tukitoimia elämänsä aikana
Mitä paremmin erilaisia riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja ongelmia ennustaa, sitä tarkemmin voidaan kustannusvaikuttavuutta laskea ja sitä tehokkaammin kohdentaa ehkäiseviä toimenpiteitä Tässä tutkimuksessa on selvitetty syrjäytymisvaarassa olevien lasten aiheuttamat keskimääräiset kustannukset mahdollisimman kattavasti laajaan empiiriseen aineistoon perustuen
Tutkimuksen mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat yhteiskunnalle keskimäärin 230 000-370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin (min. arvio) Hinnan ulkopuolelle jäävät kustannukset rikollisuudesta, kulutuksen ja rahankierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä esh:n ja vanhustenhuollon kustannukset korjaavat palvelut,tulonsiirrot ja menetetyt verotulot
Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti Miten siun sote ja kunnat voisivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla tämän ensimmäisen piikin kohdalla? Perhekeskukset...
Toinen piikki on murrosiän kynnyksellä Miten voidaan varmistaa, että kukaan peruskoulun päättänyt ei jää tyhjän päälle - Miten tuetaan jatko-opintoihin perusopetuksen jälkeen - Miten estetään toisen asteen opintojen keskeytyminen - Mitä tukea opiskelija saa toisen asteen opintojen vaikeuksissa Monia yhteistyön tekemisen alueita kuntien, soten, oppilaitosten ja yritysten välillä Koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan
Tutkimustulokset eivät tue ajatusta ennalta määrätyistä tai geenien kautta siirtyvistä ylisukupolvisista ilmiöistä Kehityksellä on tietty suunta, jota jatkuvasti luodaan arjessa ja jota ympäristö pystyy joko vahvistamaan tai heikentämään Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisien ongelmaketjujen katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä
TYÖSARKAA -- 15-29 v.n 3/5 kalleinta dg-ryhmä eril. mt-ongelmat - yht. 2012-2016 terv.huollon kustannukset 26 milj. euroa
Kouluterveyskysely 2017 Elämällä päämäärä ja tarkoitus 8.-9.lk n. 75%, lukiot yli 70%, amot n. 80% Kokee olevansa tärkeä osa perhettä 8.-9.lk 90%, lukiot, yli 90%, amot yli 90% Pitää koulunkäynnistä 8.-9.lk yli 60%, lukiot yli 70%, amot yli 80% Ei yhtään läheistä ystävää 8.-9.lk n. 9%, lukiot yli 6%, amot yli 8% Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8.-9. lk n. 7%, lukiot n. 1%, amot n. 2,5% Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 8.-9.lk n. 20%, lukiot yli 17%, amot yli 20% Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 8.-9.lk 12%, lukiot n. 14%, amot n. 10%
Ennaltaehkäisevät työmuodot Yleisöluennot siellä missä kuulijatkin Olemassaolevien menetelmien juurruttaminen kaikille toimijoille Edellyttää mm. kuntien työntekijöiden kouluttautumista soveltuviin työmuotoihin Mielenterveystalo.fi ja Nuorten Mielenterveystalo.fi Mielenterveyden ensiapu Päihteet puheeksi työkalupakki Lapset puheeksi työmuoto
Kevyen tuen muodot Ryhmät kouluille ensilinjassa 2.asteen oppilaitokset yhteistyössä opiskelijaterv. huollon kanssa Ohjaamo-yhteistyö Psykososiaalisen kriisiavun piiriin ohjaaminen Yhteiset kotikäynnit varhainen tuki Miepä-työntekijä Informaatio käytettävissä olevista tukimuodoista
Nobelisti James Heckman (2008) Inhimillisen pääoman vahvistamiseen varhaislapsuudessa satsatut eurot tuottavat tuplasti enemmän vaikuttavuutta kuin nuoruudessa sijoitetut varat Ei ole järkevää odottaa ongelmien ilmaantumista ja puututaan vasta sitten, vaan on panostettava hyvinvoinnin, voimavarojen ja pärjäävyyden vahvistamiseen sekä ehkäsitävä nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä
Kiitos Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä