Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 70/2012/1 Dnro ISAVI/40/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2012 ASIA Eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Kuopio HAKIJA Suvi Vainikainen ja Jarmo Vainikainen Jouhtenisentie 206 72100 KARTTULA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tilalla on 36 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 20 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa (297 eläinyksikköä). Muutoksen jälkeen tilalla on paikat 140 lypsylehmälle, 60 hieholle ja 60 alle puolivuotiaalle vasikalle (1108 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 30.4.2012 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla on Karttulan kunnan 5.2.2007 myöntämä ympäristölupa. Hakija on tehnyt maanvuokrasopimuksia kolme, yhteensä 16,6 ha, ja neljä sopimusta lannan luovuttamisesta, yhteensä 61 ha. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella Kuopion kaupungin Punnonmäen kylässä, Lahtela -tilalla (kiinteistötunnus 297-482-38-3). Talouskeskus sijaitsee Kangas-Petäinen järven rannalla. Uusi pihattonavetta rakennetaan 150 metrin päähän rannasta. Lähimmät naapurit ovat uudesta navetasta kaakkoon noin 400 metrin päässä oleva asuinrakennus ja luoteeseen noin 600 metrin päässä olevat vapaa-ajan asunnot järven rannassa. Punnonmäessä on voimassa Karttulan kunnan 11.5.2009 hyväksymä Kuttajärvi- Saittajärven rantaosayleiskaava. Talouskeskuksen alue on kaavassa merkitty maatilojen talouskeskuksen alueeksi (AM) ja sen ympäristössä on maatalousaluetta (MT) sekä metsä- ja maatalousvaltaista aluetta (M). Tilan alueella on myös aluetta, jolla on kaavamerkintä (MY), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä luontoarvoja. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, mutta osa tilan pelloista ja tuleva pihattonavetta sijaitsevat Jouhtenisenkankaiden pohjavesialueen (II lk) suojavyöhykkeellä. Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Tilalla tuotetaan maitoa 1 400 000 kg/a. Tilalla on nyt navetta, jossa on paikat 36 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 20 alle puolivuotiaalle vasikalle. Vuonna 2013 rakennetaan uusi pihatto lypsylehmille (100 lehmää ja nuorkarja). Toisessa vaiheessa (v.2015) remontoidaan nykyinen parsinavetta nuorkarjalle ja pihatto otetaan kokonaan lypsylehmille, 140 lehmäpaikkaa. Tuotannossa käytettävä vesi tulee omasta kaivosta. Vesi tutkitaan kolmen vuoden välein. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan virtsa/lietesäiliöön. Lypsylehmät pääsevät kesällä terapialaitumelle ja hiehot laiduntavat kesällä 4 kk. Öisin lehmät pidetään sisällä. Laitumella ei ole ruokintapaikkoja ja lehmät pääsevät laitumelta navettaan juomaan. Lisäksi on juoma-allas laitumella ja hiehoilla on siirrettävä vesivaunu. Tilan eläimistä 140 lehmää ja nuorkarja ovat lietelannalla. Poikimakarsinat ja 20 vasikkapaikkaa ovat kuivikepohjalla. Kuivitetun alueen pinta-ala on 11 m 2 ja kuivikkeen
paksuus 40 cm. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään 2 4 kertaa vuodessa lantalaan. Tilalla on betonista lietesäiliötilavuutta 730 m 3 ja lietekuiluja 50 m 3. Talouskeskukseen rakennetaan uusi 2 472 m 3 :n betoninen lietesäiliö. Lisäksi toisessa vaiheessa rakennetaan kahden kilometrin päähän talouskeskuksesta 1 514 m 3 :n säiliö. 300 m 3 lantaa voidaan sopimuksen mukaisesti varastoida toisella tilalla. Kuivalannan varastointiin tilalla on 78 m 2 :n lantala, jossa reunojen korkeus on 50 60 cm. 9 m 3 :n virtsasäiliö on katettu. Eläinsuojan WC-vedet menevät umpisäiliöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 122,5 ha. Omaa peltoa on 45,5 ha, vuokrapeltoa 16,6 ha ja sopimuspeltoa 61,1 ha. Lisäksi on omaa peltoa Maaningalla 20 ha. Eläinten rehuna käytetään esikuivattua säilörehua. Rehua tehdään esikuivattuna laakasiiloon 1 140,8 tonnia ja pyöröpaalataan 60 120 tonnia. Puristeneste levitetään lietteen mukana peltoon. Säilöntäaineet noin 4 000 l/a säilytetään 1 000 l konteissa konehallissa. Polttoaine varastoidaan 6 000 litran säiliössä. Säiliö on varustettu suoja-altaalla, katoksella ja laponestolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 600 litraa ja ne säilytetään konehallissa. Paloviranomainen on tarkastanut polttoainesäiliöt 1.10.2010. Jätteet ja niiden käsittely Liikenne Tilalla syntyvät jäteöljyt 200 l/a toimitetaan Ekokem Oy:lle, samoin akut ja loisteputket. Kuolleet eläimet menevät raatokeräyksen kuljettamana Honkajoelle. Pilaantunut rehu 25 t/a viedään pellolle, muovit 1 t/a ja metalliromu 200 kg/a Kuusakoski Oy:lle. Yhdyskuntajäte menee kaupungin järjestämän jätehuollon kautta kaatopaikalle. Pilaantunut maito menee lietesäiliöön. Maitoauto käy tilalla nyt joka päivä ja investoinnin jälkeen joka toinen päivä. Teuraseläimiä kuljetetaan noin 10 kpl/a ja välitysvasikoita noin 60 kpl/a. Investoinnin jälkeen rekka tuo seosrehua noin 4 kertaa vuodessa. Lantaa siirretään pääsääntöisesti levitys aikaan. Keväällä ja talvella voidaan siirtää lietettä etäsäiliöön. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Koko tilan talouskeskus sijaitsee Jouhtenisenkankaan pohjavesialueen läheisyydessä. Pohjavesialueella sijaitsevilla lohkoille levitetään naudan lietelantaa vain kasvukaudella 15.4. 15.8. ja vain 60 % sallitusta typpimäärästä. Lietteen ajo tapahtuu pohjavesialueen läpi ja kuljetuskaluston kunnosta huolehditaan. Hajuhaittoja aiheutuu lähinnä lietteen sekoittamisesta ja siirtopumppauksesta toisiin säiliöihin. Sekoittamisvuorokausia on 4 5 kpl vuodessa ja siirtopumppauksia 4 5 kpl 3
vuodessa. Letkulevitys pienentää lietelannan levityksen hajuhaittaa merkittävästi. Navetan hajuhaitat ovat vähäisiä eikä niistä ole valitettu. Säilörehun kuljetus pelloilta varastosiiloon ja lietteen ajo aiheuttavat jonkin verran melua. Yö aikaan työskentelyä pyritään välttämään. Tila on sitoutunut ympäristötukeen. Lannoitus tehdään ympäristötukiehtojen mukaan. Vesistöjen varsille on jätetty vaaditut suojakaistat. Toimintaan liittyvät riskit ja häiriötilanteet Tulipalon estämiseksi tilalla on ensisammutuskalustoa ja uuteen navettaan asennetaan paloilmaisinjärjestelmä. Tulipalon varalle tilalle on laadittu pelastussuunnitelma. Uudisrakennuksen yhteyteen tilalle tehdään pelastustaulu, jonka avulla tilalla työskentelevät voidaan perehdyttää tilan pelastusteihin ja pelastusvälineiden sijoitteluun. Sähkökatkoon on varauduttu traktorikäyttöisellä varavoimalaitoksella ja automaattinen generaattori laitetaan laajennuksen yhteydessä. 4 Paras käytössä oleva tekniikka Uusittaville nurmille levitettävä liete mullataan viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Pintalevitys nurmelle tehdään letkulevittimellä tai mahdollisesti urakoitsijan toimesta multaamalla. Esikuivattu säilörehu pienentää puristenesteen määrää ja ajettavien rehukuormien määrää. Kasvinsuojeluruisku on testattu ja kasvinsuojelukoulutus käyty. Torjunta-aineita käytetään vain todettuun tarpeeseen. Ruokinta suunnitellaan rehuanalyysien pohjalta. Tilalla siirrytään seosrehuruokintaan. Tilalla ollaan kiinnostuneita separointi mahdollisuudesta. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kuopion kaupungissa 12.6. 12.7.2012 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kuopion kaupunginhallitukselta, Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Punnonniemen kylässä. Alueella ei ole muita merkittäviä ympäristöä kuormittavia toimintoja kuin maataloutta sekä jonkin verran soranottoa. Toiminnasta aiheutuva ympäristön kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu ympäristön pi-
laantumista, kunhan toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja otetaan huomioon tässä lausunnossa esille tuodut asiat. Tilalle rakennetaan 140 lypsylehmän pihattonavetan ohella kahdessa vaiheessa uusia lietelannan varastointitiloja yhteensä noin 3 986 m 3. Käyttöön jää lisäksi entinen lietesäiliö kuiluineen, virtsasäiliö ja kuivalantala. Pitkäaikaisella lannan luovutussopimuksella (v.2013 2023) luovutetaan lantaa 300 m 3. Tilan entinen parsinavetta tullaan saneeraamaan nuorkarjalle ja hiehoille. Lannan varastointitilat ovat esitetylle eläinmäärälle riittävät 12 kuukauden varastointiin. Tilan lantavarastojen tiiviyttä on tarkkailtava säännöllisesti ulkoapäin sekä salaojaputkista. Havaitut vauriot tulee korjata välittömästi. Tilan kuivalantalan yhteyteen on rakennettava kuormauslaatta, jolle lannan kuormauksen yhteydessä mahdollisesti kertyvä lanta on poistettava. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan eläinsuojien ja maitohuoneiden pesuvedet sekä jalostukseen kelpaamaton maito on käsiteltävä tarkoitukseen suunnitellussa erillisessä käsittelyjärjestelmässä tai yhdessä asumisjätevesien kanssa yhteiskäyttöön suunnitellussa järjestelmässä. Pesuvesien ja jalostukseen kelpaamattoman maidon johtaminen virtsasäiliöön tai lietesäiliöön, kuten tässä, on myös hyväksyttävä ratkaisu edellä mainitun puhdistamoratkaisun ohella. Tilalla syntyvän lannan levitykseen tarvittava pinta-ala on noin 129 ha. Tilalla on käytössään lannan levitykseen 123 ha peltoa (ja noin 20 hehtaaria Maaningalla), ja syntyvästä lannasta luovutetaan 300 m 3 vuosittain, joten peltopinta-alat ovat riittävät. Tilan lannan levitykseen käytettävistä pelloista noin 10 hehtaaria on vedenhankintaan soveltuvalla Jouhtenisenkankaiden pohjavesialueella. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueita koskevat seuraavat määräykset: Pohjavesialueille ei saa levittää jätevesilietettä, puristenestettä eikä virtsaa. Muiden kuin edellä mainittujen lannoitteiden levittäminen on sallittua 16.4. 30.9. välisenä aikana. (10.3 ) Paalaamaton säilörehu on pohjavesialueilla säilytettävä kiinteissä tai muissa tiivispohjaisissa varastoissa, joista kaikki puristeneste voidaan kerätä talteen. (10.5 ) Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 10 metrin levyiset kasvipeitteiset suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. (10.6 ) Hevosten ja nautakarjan jaloittelualueet on sijoitettava siten, että jaloittelualueen ja vesistön välille jää vähintään 30 metrin levyinen suojavyöhyke (10.6 ) Laidunnettaessa on vesistön rantaan jätettävä pellon kaltevuudesta riippuen vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jolla ei saa olla kasvipeitettä vahingoittavia toimintoja, kuten eläinten juoma- tai ruokintapaikkoja (10.6 ) 5
6 Kaikilla alueilla, myös muilla kuin pohjavesialueilla, tulee noudattaa mm. seuraavia määräyksiä: Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. (10.2 ) Lietelantaa, virtsaa, puristenestettä ja jätevesilietettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä vähintään 30 metrin suojavyöhyke (10.2 ). Hakijat ovat ilmoittaneet levittävänsä lietelantaa pohjavesialueilla oleville lohkoille vain ajalla 16.4.-15.8. (aloitusaika kerrottu tarkastuksella 27.2.2012 päivää myöhemmäksi kuin hakemuksessa eli 16.4.) ja vain 60 % sallitusta typpimäärästä. Rehulle on käytössä umpikaivolla varustetut laakasiilot pohjavesialueen reunalla. Näin ollen ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttyvät, kunhan toiminnassa noudatetaan säädettyjä suojaetäisyyksiä. Tilan polttoainesäiliöt on sijoitettu tiiviille alustalle suoja-altaaseen. Polttoainesäiliön edusta, jossa koneita tankataan, on varustettava polttoainetta läpäisemättömällä pinnalla tai suoja-kalvolla niin, että vuodot pystytään keräämään talteen. Näin mahdolliset polttoainevuodot eivät pääse maaperään. Konehalli, jossa säilytetään mm. säilörehun valmistuksessa käytettäviä happoja ja öljyisiä tuotteita, olisi hyvä varustaa maapohjan sijaan kiinteällä lattiarakenteella. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta siten, että siitä ilmenevät tiedot eläinmääristä, muodostuneista lantamääristä, lannan levitysaloista, kuolleiden eläinten määristä ja niiden toimituspaikoista sekä päästöjä aiheuttaneista häiriötilanteista. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa eläinsuojan vaikutusalueella olevan Kangas-Petäinen järven tilaa ei ole luokiteltu. Eläinsuojan toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta Kangas-Petäinen järven ja Jouhteniskankaan II pohjavesialueen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 14.728 kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lietelannan levityksestä pohjavesialueilla sijaitseville pelloille on otettava huomioon, että se on pitkällä tähtäimellä riski pohjaveden laadulle. Lietelantaa ja pohjavesialueille soveltumattomia torjunta-aineita ei tulisi levittää pohjavesialueille. Mikäli lietelantaa tai lantaa yleensä levitetään pohjavesialueelle, tulee se tehdä pelkästään kasvukau-
della ja lanta tulee muokata maahan heti, jolloin ravinteiden huuhtoutuminen pohjaveteen on mahdollisimman vähäistä. Lantaa ei saa levittää pohjavesialueelle minimimäärää enempää. Lanta ja virtsa tulee kuljettaa niin, ettei sitä joudu kuljetuksiin käytettäville teille. Lohkon 01327 pohjavesialueella olevalle lohko-osalle ei tulisi lantaa levittää, koska lohkon eteläkulman läheisyydessä on tutkittu mahdollinen Jouhtenisenkankaat pohjavesialueen vedenottopaikka. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea joko pohjavesialueiden peltoviljelyä koskevaa sopimusta tai sopimusta suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, jolloin lannan levitystä pohjavesialueilla sijaitseville pelloille voidaan vähentää tai lopettaa. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön. Asutuksen läheisyyden huomioon ottaen eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Rehusiilot sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella sen reuna-alueella, joten rehun käsittelyssä ja varastoinnissa on oltava erityisen varovainen, ettei pohjavesi pääse pilaantumaan ja valumia vesistöön ei tule. Rehusiilon salaojavesiä on tarkkailtava säännöllisesti niin, ettei siltä pääse puristusnesteitä valumaan pohjaveteen. Tilan polttoainevaraston eteen on rakennettava tiivis alusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksen ja edellä esitetyn sekä ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet 7 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia, eikä mielipiteitä. Hakijoiden vastine Vastineessaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija toteaa, että peruslohko 01327 on jaettu vuonna 2007 kahdeksi eri peruslohkoksi 227-01796-13 Pihalaidun ja 227-01797-14 Kiusa. Kiusa lohko on entisen lohkon 01327 etelä kulma ja tälle lohkolle ei levitetä lantaa. Muilla pohjavesialueella sijaitsevilla lohkoilla käytetään lietelantaa/lantaa vain kasvukaudella 16.4-15.8.välisenä aikana ja vain 60 % sallitusta typpi määrästä. Jos pohjavesialueilla sijaitsevilla lohkoilla on tarvetta kasvinsuojeluaineiden käyttöön, hakija käyttää pohjavesialueella sallittuja aineita.
8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Suvi Vainikaiselle ja Jarmo Vainikaiselle ympäristöluvan eläinsuojan laajennettavaan toimintaan Lahtela -tilalle (297-482-38-3) Kuopion kaupungin Punnonmäen kylässä. Eläinyksikkömäärä on 1108. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Karjarakennusten sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lannan varastotilavuutta 12 kuukauden mukaisen lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietelannan pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikalle on rakennettava tiivis alusta 30.8.2013 mennessä. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojissa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 130 ha. Pohjavesialueella oleville peltolohkoille lietelannan levitystä tulee välttää.
6. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 9 7. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa. Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. 8. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojien sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitetta-
va Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Toiminnanharjoittajilla on hakemuksen mukaan käytettävissä uudisrakennusten valmistuttua 5 066 m 3 lietelannan varastotilaa ja 117 m 3 :n kattamaton kuivalantala sekä 9 m 3 virtsasäiliö. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 4 420 m 3 ja kuivalantaa 132 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin.
Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja sopimuspeltoa 123 hehtaaria. Lisäksi hakijalla on Maaningan kunnan puolella peltoa 20 ha. Luvan mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 130 hehtaaria. Luvansaaja on vastineessaan ilmoittanut, ettei levitä lantaa lohkolle Kiusa (01797) ja muilla pohjavesialueella oleville lohkoille lietelantaa/lantaa levitetään vain kasvukaudella ja vain 60 % sallitusta typen määrästä. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliöt ovat tiiviillä alustalla ja tankkauspaikka on määrätty rakentamaan tiiviiksi. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut 11 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat altapäin. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004. Asetuksen mukaan Pohjois-Savo kuuluu keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kunnan eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4)
Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 130 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi lietelannan levittämistä pohjavesialueella sijaitseville pelloille tulisi välttää. (Lupamääräys 5) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 6) Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. (Lupamääräys 7) Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 10) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 11) 12
Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12) 13 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä 30.9.2025 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Karttulan kunnan ympäristölautakunnan 5.2.2007 myöntämän ympäristöluvan. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita.
14 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 2 285 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Maksun suuruus on 50 % taksan mukaisesta maksusta, kun kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittely. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kuopion kaupunginhallitus Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Kuopion kaupungin ilmoitustaululla.
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Päivi Määttä Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.10.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 029 501 6800 Telekopio: (015)760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.