Harjoitus 5 -- Ratkaisut

Samankaltaiset tiedostot
Harjoitus 4 -- Ratkaisut

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Harjoitus 3 -- Ratkaisut

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Luento 2: Liikkeen kuvausta

dt 2. Nämä voimat siis kumoavat toisensa, jolloin saadaan differentiaaliyhtälö

Harjoitus 7 -- Ratkaisut

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

12. Differentiaaliyhtälöt

Kevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä /

Harjoitus 6 -- Ratkaisut

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

1 Di erentiaaliyhtälöt

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

Insinöörimatematiikka D

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

plot(f(x), x=-5..5, y= )

MEI Kontinuumimekaniikka

Värähtelevä jousisysteemi

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

Numeeriset menetelmät

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Harjoitus 6: Symbolinen laskenta II (Mathematica)

Harjoitus 6: Symbolinen laskenta II (Mathematica)

laskuv.nb 1 Laskujen aluksi on syytä hävittää mahdollisista aiemmista laskuista jääneet muuttujat.

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

1 Oikean painoisen kuulan valinta

y + 4y = 0 (1) λ = 0

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Radioaktiivinen hajoaminen

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Derivaatan sovelluksia

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

Harjoitus 6: Symbolinen laskenta II (Mathematica)

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Matematiikan tukikurssi

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Integrointi ja sovellukset

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 11. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 11 () Numeeriset menetelmät / 37

Matematiikan tukikurssi

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

3 Määrätty integraali

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

MAA10 HARJOITUSTEN RATKAISUJA

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Mat. tukikurssi 27.3.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Matematiikan tukikurssi

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Transkriptio:

Harjoitus -- Ratkaisut 1 Ei kommenttia. Tutkittava funktio oskilloi äärettömän tiheään nollan lähellä. PlotPoints-asetus määrää, kuinka tiheästi Plot-funktio ottaa piirrettävästä funktiosta "näytteitä" kuvaajaa varten. f x : Sin 1 x ; Plot f x, x,.1,, PlotRange 1, 1, AxesOrigin,, PlotPoints.. 1. Luodaan pisteet y i (käytetään y:tä muuttujana, sillä x on varattu funktion f argumentiksi): a.1; b.; n ; h b a ; y 1 a; y n b; n 1 Do y i a i 1 h, i,, n 1 ; Show Plot f x, x, a, b, PlotRange 1, 1, AxesOrigin,, ListPlot Table y i, f y i, i, 1, n.. 1. Ongelmallinen tapaus, sillä tämä h:n arvo riittäisi mainiosti alueeseen x., mutta ei lähempänä origoa. Tämän voisi

hratk.nb korjata luomalla epätasavälisen pisteistön: x i 1 x i h i tms. Luodaan taulukko derivaattojen arvoista: f y i 1 f y i 1 df Table y i,, i,, n 1 ; h ddf Table y i, f y i 1 f y i f y i 1, i,, n 1 ; h Show Plot f' x, x, a, b, PlotRange 4,, AxesOrigin,, ListPlot df 3 4 Show Plot f'' x, x, a, b, PlotRange,, AxesOrigin,, ListPlot ddf 8 6 4 Tämä h:n arvo ei riitä mihinkään. Oikeastaan mikään h:n arvo (tai mikään n:n arvo) ei riitä, jos tarpeeksi lähelle origoa mennään. Clear a, b, n, h a.; b.; n 4; h b a ; y 1 a; y n b; n 1 Do y i a i 1 h, i,, n 1 ; f y i 1 f y i 1 df Table y i,, i,, n 1 ; h ddf Table y i, f y i 1 f y i f y i 1, i,, n 1 ; h

hratk.nb 3 g1 Show Plot f' x, x, a, b, PlotRange All, ListPlot df ; g Show Plot f'' x, x, a, b, PlotRange All, ListPlot ddf ; GraphicsArray g1, g.8..1.14.16.18.8..1.14.16.18 3 3 Differentiaaliyhtälöiden ratkaisuun perehdytään myöhemmin. Tässä vähän maistiaisia: Clear n, t, Λ ratk DSolve n' t Λ n t, n n ratkaistava yhtälö ryhmä aaltosulkeisiin, myös alkuehdot tänne, n t ratkaistava funktio, t riippumaton muuttuja n t t Λ n Ratkaisu saadaan sääntönä (transformation rule). Myös parametrit n ja Λ kannattaa antaa sääntöjen kautta (näin niihin ei tule pysyvästi mitään arvoa). Seuraavassa sovelletaan ensin sääntöä ratk, jonka jälkeen sijoitetaan n :n ja Λ:n arvot. Plot n t. ratk. n, Λ.1, t,, 1. 8. 4 6. 4 4. 4. 4 Kun differentiaaliyhtälöön sijoitetaan derivaatan approksimaatio, saadaan N i 1 1 Λ h N i. Olkoon h.1, ja t i i 1 h, kun i 1,..., m. h.1; m ; Do t i i 1 h, i, 1, m ; Taulukoidaan arvot n i : (merkitään n:ää Μ:llä). Μ 1 ; Λ.1; Do Μ i 1 Λ h Μ i 1, i,, m ;

4 hratk.nb Show ListPlot Table t i, Μ i, i, m, Plot n t. ratk. n, Λ.1, t,, m h, PlotStyle Hue 1 1. 8. 4 6. 4 4. 4. 4 Likimääräinen ja tarkka ratkaisu käyvät hyvin yksiin. Suuremmilla h:n arvoilla (tai pienemmillä m:n arvoilla) havaitaan poikkeamaa: Clear t, Μ ; t m t 1 m 4; t 1 ; t m 4; h ; m 1 Do t i t 1 i 1 h, i, 1, m ; Μ 1 ; Λ.1; Do Μ i 1 Λ h Μ i 1, i,, m ; Show ListPlot Table t i, Μ i, i, m, Plot n t. ratk. n, Λ.1, t,, m h, PlotStyle Hue 1 1. 8. 4 6. 4 4. 4. 4 Tässä ratkaisumenetelmässä virhe siis kasaantuu joka aika-askeleella. 4 Otetaan yksiköt mukaan. Jälleen aikamuuttujaan t on liitettävä yksikkö Second. In[3]:= In[43]:= Units` Clear g, a, v, x, t, c In[44]:= c.1 Meter Second 3 ; g t : c t Second; Nopeus on kiihtyvyyden integraali. Merkitään integroimismuuttujaa s:llä. Alaviiva funktion määrittelyssä (g[t_]) tarkoittaa, että g hyväksyy argumentikseen minkä tahansa lausekkeen. Kun integroidaan ajan suhteen, on yksiköitä kerrottava sekunnilla.

hratk.nb In[46]:= v 1 Meter Second 1 ; v t : v Integrate g s, s,, t Second; Paikka on nopeuden integraali. In[48]:= x ; x t : x Integrate v s, s,, t Second Simplify; In[1]:= Plot Evaluate x t Meter, t,,, ImageSize Small Out[1]= Toinen lähestymistapa: (huom. sääntöjä (a->b) voidaan soveltaa myös funktioihin, ja niillä voidaan sijoittaa funktioihin arvoja) In[]:= In[3]:= In[4]:= Clear g, v, x, t, s, x, v x t : x Integrate v Integrate g s, s,, r, r,, t ; Plot Evaluate x t. g s.1 s. v 1, x, t,,, ImageSize Small Out[4]= Määrätyn integraalin voi kirjoittaa esc-dintt-esc (määräämätön esc-int-esc): In[]:= g t :.1 t; x ; v 1; In[7]:= t x t : x s v g r r s Plot Evaluate x t, t,,, ImageSize Small Out[7]= b) Puolisuunnikassääntö Katso luennoista puolisuunnikassäännön määritelmä. Lasketaan paikka ajanhetkillä t i, i 1,..., n; t 1 ja t n s. In[8]:= t n t 1 n ; t 1 ; t n ; h ; n 1 Do t i t 1 i 1 h, i,, n 1

6 hratk.nb Oletetaan, että kiihtyvyys tunnetaan vain hetkillä t i. In[6]:= Do g i.1 t i, i, 1, n Paikan laskemiseksi hetkellä t i tarvitaan nopeuden arvot hetkillä t j, missä j 1,..., i. Taulukoidaan siis ensin nopeuden arvot kaikilla ajanhetkillä. Nopeus hetkellä t 1 saadaan alkuehdosta. Loput lasketaan puolisuunnikaskaavalla kiihtyvyydestä: t i v t i v t 1 a t dt v1 h j 1 t 1 i 1 a i a i 1 Koska nyt halutaan kaikki nopeuden arvot, yo. kaava on kätevintä kirjoittaa muotoon i v t i v 1 h a j a j 1 j 1 h a i 1 a i. v i 1 h a i 1 a i. In[61]:= v 1 1; alkuehto v 1m s g i 1 g i Do v i v i 1 h, i,, n Summan voi tietenkin laskea jokaiselle i:n arvolle erikseen: In[63]:= In[6]:= g j g j 1 Do v ; Do v, j, 1, i 1 ; v i v 1 h v, i,, n ListPlot Table t i, v i, i, 1, n, ImageSize Small 6 4 Out[6]= 3 Paikka voidaan nyt laskea nopeudesta, samalla tavalla kuin äsken nopeus kiihtyvyydestä. In[66]:= x 1 ; v i 1 v i Do x i x i 1 h, i,, n In[69]:= ListPlot Table t i, x i, i, 1, n, ImageSize Small Out[69]=