Missä mennään kansallisessa palveluarkkitehtuurissa? keskiviikko 5.11.2014 klo 9.00-12.00 valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, Paja
Ohjelma 8.30-9.00 Aamukahvit 9.00-9.10 Tilaisuuden avaus (ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen) 9.10-9.25 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä) 9.25-9.45 Palveluväylä (kehittämispäällikkö Pauli Kartano) 9.45-10.05 Tunnistaminen (kehittämispäällikkö Kimmo Mäkinen) 10.05-10.25 Palvelunäkymät (kehittämispäällikkö Marjukka Ala-Harja) 10.25-10.40 Roolien ja valtuutusten hallinta (kehittämispäällikkö Kimmo Mäkinen ja kehittämispäällikkö Petteri Ohvo, TEM) 10.40-11:20 10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 11.20-11.40 Tilaisuuden saatesanat (Solidiumin hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä) 11.40-12.00 Keskustelua ja kysymyksiä
Miten kansallinen palveluarkkitehtuuri etenee? 5.11.2014 ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä valtiovarainministeriö, JulkICT
Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma (KaPA) Perustuu ICT 2015 -työryhmän raporttiin 21 polkua Kitkattomaan Suomeen (2013) Valtiovarainministeriön kesäkuussa 2014 asettama ohjelma, ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä Toteuttava organisaatio Väestörekisterikeskus / Palveluarkkitehtuuriyksikkö, johtaja Janne Viskari Ohjelmakausi 2014-2017 Ohjelman tavoitteena on toteuttaa digitaalinen palveluinfrastruktuuri, joka sisältää seuraavat kokonaisuudet: Palveluväylä Palvelunäkymät (kansalainen, yritys, viranomainen) Tunnistaminen Roolien ja valtuutusten hallinta
Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmakokonaisuus Strateginen johtoryhmä Pj Martti Hetemäki VM Ohjelmaryhmä Pj Anna-Maija Karjalainen VM Maria Nikkilä VM Ohjelmapäällikkö Palveluväylä -hanke Pauli Kartano VM Hankkeen omistaja Ohjausryhmä Eero Konttaniemi VRK, hankepäällikkö Projektiryhmä Palvelunäkymät -hanke Tunnistus -hanke Roolit ja valtuutukset -hanke Marjukka Ala-Harja VM Hankkeen omistaja Kimmo Mäkinen VM Hankkeen omistaja Petteri Ohvo TEM Hankkeen omistaja Ohjausryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Jani Ruuskanen VRK, hankepäällikkö Jarkko Leskinen VRK, hankepäällikkö, CSC, Matti Hiltunen VRK, hankepäällikkö Projektiryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä Kokonaisarkkitehtuuri/ tietoarkkitehtuuri Tietoturva Hankinnat Viestintä ja sidosryhmäyhteistö Lainsäädäntö
Kokonaisarkkitehtuuri Organisaatioiden Sisäiset järjestelmät Yhteiset järjestelmät Perusrekisterit Muut perustieto -varannot Roolit: Attrib. rekisterit Tunnistuspalvelut Tietovarantojen hallinta Kokoavat tietopalvelut Roolit ja valtuutukset Sähköiset palvelut Julkiset palvelut Kuntien tietovarannot Maksaminen Valtuutusten hallinta Tavoitetta- vuustiedot Palveluun ohjaus Palveluportaalit Asiointitilit Oman asioinnin hallinta Allekirjoitus VIA integraatiopalvelu Palvelunäkymät Yht.palvelut Roolit ja valtuutukset Palveluväylä Palveluväylän metatietopalvelut Tunnistusvälineet Kansallisen tunnistamisen malli Kansalainen Organisaatio Huoltaja Edunvalvoja Omat tiedot Viranomainen Yritys / yhteisö Kansalainen Asiakkaat PTV palvelutietovaranto EUasiointi PEPS Karttapalvelu
Aikataulu Ohjelman strateginen johtoryhmä kokoontui syyskuussa, ja päätti ensimmäisen vaiheen toteuttamisen aikataulusta: Palveluväylän tuotantokäyttö aloitetaan keväällä 2015 Kansalaisen palvelunäkymän beta-version julkaisu syksyllä 2015 Kansallisen tunnistusratkaisun hallituksen esitys viedään eduskuntaan vuonna 2014 Roolien ja valtuutusten hallinnan kokonaisuus määritellään vuonna 2014.
Ketterä kehittäminen strategisena valintana Hankkeissa käytetään pääsääntöisesti ketterää kehittämistä Mahdollistaa reagoinnin muuttuvaan toimintaympäristöön ja vaatimuksiin Pakottaa priorisoimaan toteutettavat asiat Vaatii osaamista ostajalta: ymmärrys toteutettavasta kokonaisuudesta ja taito ohjata tekemistä Muuttaa valtion tapaa tehdä ict-hankintoja, omistaa ja ohjata projekteja Tekijänoikeudet valtiolle, mahdollisuus jakaa, levittää ja hyödyntää yhdessä.
Hyödyt Yksi yhteinen tiedonsiirtokanava, josta saatavilla keskeisten tietovarantojen tiedot julkisen hallinnon ja yritysten käyttöön Mahdollistaa automatisoidun tiedonsiirron julkisen hallinnon toimijoiden ja yritysten välillä Kansalaiselle yksi paikka, josta löytyvät omat tiedot ja sähköiset palvelut Mahdollistaa sähköisen asioinnin toisen henkilön puolesta ja erilaisissa rooleissa (esim. yrittäjä) Tunnistusratkaisu, joka mahdollistaa tunnistautumisen yhdellä välineellä kaikkiin palveluihin. Julkishallinnon palveluista toiseen siirryttäessä ei tarvitse kirjautua uudelleen. Kehittämistapa tuo tekijänoikeudet valtiolle. Kaikki kehittäminen jaettavissa ja omassa hallinnassa.
Ajankohtaisia asioita Blogi julkaistu palveluväylän sivuilla Yrityksille suunnattu tilaisuus kansallisen palveluarkkitehtuurin mahdollisuuksista torstaina 27.11. klo 9.00-12.00 Viro-yhteistyön vahvistaminen Master data management -esiselvitys Viitearkkitehtuurin seuraava versio
ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä valtiovarainministeriö, JulkICT maria.nikkila@vm.fi puh. 02955 30514
Miten Kansallinen palveluväylä etenee? 5.11.2014 kehittämispäällikkö Pauli Kartano valtiovarainministeriö, JulkICT
Palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jonka tehtävänä on toimia viestien välitysalustana siihen liittyneiden järjestelmien välillä. hajautettu tiedonvälityskerros, joka tarjoaa vakioidun ja tietoturvallisen tavan julkaista ja käyttää erilaisia tietovarantoja ja palveluita.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri Palvelun käyttäjä Viranomainen Kansalainen Palvelunäkymät Yritys/ yhteisö Palvelu 1 Palvelu 2 Palvelu 3 Palvelu n Taustajärjestelmä Turvapalvelin Turvapalvelin Taustajärjestelmä Turvapalvelin Taustajärjestelmä Taustajärjestelmä Turvapalvelin Palveluväylä Rooli- ja valtuushallinta Palveluväylän hallinta Tietoturva, raportointi, lokitus Tunnistuspalvelut Sähköinen identiteetti Keskeinen tietovaranto Keskeinen tietovaranto Keskeinen tietovaranto Tiedon tuottajat/tarjoajat Palveluhakemisto Turvapalvelin Turvapalvelin Turvapalvelin Turvapalvelin Turvapalvelin
Palveluväylä tiedonvälityskerroksena Hajautettu tiedonvälityskerros, joka hoitaa osoitteiden hallintaa reititystä oikeaan paikkaan sanomien salausta lokitusta jäljitystä virheiden käsittelyä rajapintojen rakennemääritykset
Palveluväylän organisointi Pauli Kartano, kehittämispäällikkö, VM hankkeen ohjaus Eero Konttaniemi, hankepäällikkö, VRK hankkeen käytännön toteutus Petteri Kivimäki, järjestelmäpäällikkö, VRK Palveluväylän tekniikka N. N, Palvelupäällikkö, VRK CSC Väylän tekniset ympäristöt, asiantuntijapalvelut
Palveluväylähankkeen tavoitteet Tavoitteena on edistää yhteentoimivuutta eri tasoilla luomalla toimintakykyinen Palveluväylä Teknisesti Organisatorisesti Hallinnollisesti Rahoituksellisesti Lainsäädännöllisesti
Palveluväylän tavoitteet H1/2015 Palveluväylä tuotantokäytössä (v6) Palveluiden tuotantokäyttö (3-n palvelua tuotannossa) Kyky jatkuvaan toimintaan Kyky ottaa uusia väylän hyödyntäjiä Tuki uusille ja väylällä jo oleville palveluille
Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2014 Palveluväylän hankekartta 2015 Tuotantokäyttö aloitetaan 2016-2017 Tekninen ympäristö Perustaminen ja testaus Tarpeiden kartoitus Tuotantokäyttö Väylän tekninen kehittäminen (v6.x), v7 VTJ:n liittäminen Perustietovarantojen liittäminen Hankkeen organisointi Tuen ja tuotteistuksen v1 Yhteisten palvelujen liittäminen Palvelun hallintamalli v1 Säädöstarpeiden kartoitus Markkinointi & viestintä Tietovarantojen liittäminen Palveluiden tuotantokäyttö ja jatkuva kehittäminen Uusien palvelujen tuki sekä tuen ja tuotteistuksen kehittäminen Pysyvän hallintamallin kehittäminen Säädösvalmistelu
Miten mukaan? Ilman tarjottavia tietoja ja niitä hyödyntäviä palveluita Palveluväylästä ei ole hyötyä Hallinnonaloilta kerätään tietoa Palveluväylään liitettävistä tietovarannoista ja palveluista Näiden pohjalta kokonaisuuden etenemissuunnitelma Lähdetään liikkeelle keskeisistä tietovarannoista
Miten mukaan? Ohjelma tukee liittymistä (kriteeristö ja prosessi tekeillä) Tuetaan kuntia ja valtionhallintoa Tuetaan suunnittelua ja integraatioita, ei rakentamista Kriteerejä mm. potentiaalinen laajuus, saatavat prosessihyödyt, toimijoiden lukumäärä Tuotteistusta kehitetään mahdollisimman hyväksi Dokumentaatio, ohjeistus yms. Kartoitetaan toimivia toimintamalleja Use caset yrityksille ja kunnille Lisätietoa: www.palveluväylä.fi
Hyödyt organisaatioille Muiden tiedot helpommin käyttävissä Mahdollistaa toiminnan uudistamisen Voidaan karsia päällekkäisyyksiä Oma tieto helpommin muiden käytettävissä Organisaation tiedon arvo kasvaa Integrointien teko selkeämpää Ensivaiheessa liittyjiä tuetaan Kokonaisuus hyötyy kun useampi käyttää ja tietoa enemmän tarjolla
kehittämispäällikkö Pauli Kartano valtiovarainministeriö, JulkICT pauli.kartano@vm.fi puh. 02955 30486
Sähköinen tunnistaminen osana kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmaa 5.11.2014 kehittämispäällikkö Kimmo Mäkinen valtiovarainministeriö, JulkICT
Tunnistamissuosituksessa nähtiin painopisteen olevan pankkien tunnistamiskäytännössä. Viranomaisten omat kertakäyttö-salasanakäytännöt toivottiin jätettäväksi kokonaan pois suosituksesta. Epäiltiin myös, että pankit eivät tule pitämään yllä kertakäyttösalasanakäytäntöä enää pitkään.
Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä VATI Aika: perjantai 13.6.2002 klo 9
KaPA - tunnistaminen taustaa Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelma (29.8.2013) Toteutetaan viipymättä kansallinen sähköinen palveluväylä ja sähköinen tunnistautuminen kustannustehokkaasti sekä Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen Talpol linjaus (19.11.2013). Osana kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutusta tulee toteuttaa kansallinen sähköinen tunnistusmalli, jossa valtio takaa kansalaisen sähköisen identiteetin ja jossa tunnistusvälineitä voidaan tuottaa markkinaehtoisesti Hallitusohjelma (24.6.2014) kiirehtii kansallista sähköistä tunnistamisratkaisua ja edellyttää sen toteuttamisen hallituskauden aikana
Lainsäädäntötyön tilanteesta Hallituksen esitys eduskunnalle vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta lausuntokierroksella lokakuussa Lausuntoja tuli n. 40 (tilanne 3.11.) Hallituksen esitys tavoitteena saada eduskuntaan joulukuussa
Muutokset nykylakiin (1/2) Tunnistuspalvelun tarjoajan tulee tarkistaa ja päivittää henkilöä koskevat tiedot väestötietojärjestelmästä Jokaisen tunnistustapahtuman yhteydessä tulee tarkistaa väestötietojärjestelmästä, onko henkilön yksilöivä tunniste käytössä (=henkilö elossa)
Muutokset nykylakiin (2/2) Ensitunnistamisessa hyödynnetään aina joko henkilökorttia tai passia tai olemassa olevaa sähköisesti todennettua henkilöllisyyttä Säädös tunnistuspalveluiden tarjoajien verkostosta, joka muodostaa tunnistuspalveluiden välille avoimen luottamusverkoston
Tunnistusväline x Luottamusverkosto Tunnistuspalveluntarjoaja y 6) Tunnistetietojen välitys sopimus Tietolupasopimus Tietolupasopimus 4) Tunnistetietojen välitys 5) Elossatarkistus Väestötietojärjestelmä Todentamis- Asiakirjat 2) Tunnistuspalveluntarjoaja x 3) Uuden välineen käyttöönotto Sähköisen asiointipalvelun tarjoaja SATU etunimi sukunimi 1) Ensitunnistaminen Sähköinen henkilökortti Tunnistusväline y
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla (eidas) Asetus tuli voimaan 17.9.2014, mutta sitä sovelletaan vasta 1.7.2016 alkaen lukuun ottamatta säännöksiä, joiden soveltamisesta on säädetty erinäisin siirtymäsäännöksin (esimerkiksi varmuustasojen määrittely) Komissio on aloittanut yksityiskohtaisempien täytäntöönpanoasetusten työstämisen ja työ jatkuu syyskuuhun 2015 asti Kokonaisuudessaan asetus tulee voimaan vuonna 2018
Timetable for the adoption of mandatory implementing acts (1) Legal basis Scope Deadline Article 8 para. 3 Assurance levels eid schemes 18.9.2015 Article 12 para 7 Cooperation between MS 18.3.2015 Article 12 para 8 Interoperability of national eid schemes 18.9.2015 Article 22 para 5 Trusted Lists of QTSPs and related services 18.9.2015 Article 23 para 3 EU trust mark for QTSPs 1.7.2015 Article 27 para 5 Reference formats for Advanced esignatures 18.9.2015 Article 37 para 5 Reference formats for Advanced eseals 18.9.2015
Provisional timetable for scheduled adoption of implementing acts (2) Committee vote Adoption and publication Deadline Cooperation January 2015 February 2015 18 March 2015 EU trust mark for QTSPs March 2015 April 2015 1 July 2015 Other IAs (Interoperability, TL, Formats esig/eseal) June 2015 July 2015 18 September 2015
Valtion tunnistuksen ohjauspalvelu Käynnissä julkishallinnon uuden tunnistuksenohjauspalvelun Proof of Concept -pilotointi JulkICT -labrassa (VM, VRK, Valtori, Vero, KELA, TEM ja CSC) VRK tulee kehittämään uuden tunnistuksenohjauspalvelun hyödyntäen JulkICT -labrassa saatuja kokemuksia VRK on käynnistänyt 26.9.2014 ketterän kehittämisen henkilöresurssien kilpailuttamisen
Valtion jakamat tunnistusvälineet Henkilökortti ja passi Päätöksentekoa valmistellaan etäluettavan (NFC) kansalaisvarmenteen lisäämisestä henkilökortille ja passille Valtio ei tule perimään erillisiä maksuja passin tai henkilökortin avulla sähköisesti luotujen uusien tunnistusvälineiden tuottamisesta
Yhteistyö Viron kanssa Yhteistyö ja tietojenvaihtaminen käynnistynyt mahdollisuuksista kehittää yhteisiä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja mm. sähköisen allekirjoittamiseen Selvitetään kehittämisen organisointia maiden väliseen yhteiseen digitaalisaatiota edistävään organisaatioon
kehittämispäällikkö Kimmo Mäkinen valtiovarainministeriö, JulkICT kimmo.makinen@vm.fi puh. 02955 30930
Hallinnon asiakkaan palvelunäkymät 5.11.2014 kehittämispäällikkö Marjukka Ala-Harja valtiovarainministeriö, JulkICT
Palvelunäkymien toteuttamishankkeen tavoite Tuottaa julkishallinnon asiakkaiden - kansalaisten, yritysten ja mahdollisesti myös viranomaisten - tarvitsemat yhteiset palvelunäkymät, jotka kokoavat palvelut helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi ja tarjoavat tunnistautuneelle käyttäjälle häntä tai hänen edustamaansa organisaatiota koskevat julkisen hallinnon palvelut ja tietoaineistot (mm. rekisteritiedot) omien asiointi- ja tietotarpeiden mukaan.
Palvelunäkymien tuotevisio Palvelunäkymässä asiakkaana pystyn hakemaan julkisen hallinnon palveluja ja niiden tietoja helposti näen kootusti omia tai edustamani organisaation tietoja julkisen hallinnon rekistereistä voin käyttää sähköisen asioinnin palveluja kertakirjautumisella. saan herätteitä ja suosituksia minulle tai organisaatiolleni tarkoitetuista palveluista - velvoitteista ja mahdollisuuksista.
Osasto pp.kk.vvvv 42
Palvelunäkymien tavoite ja toteuttaminen Palvelunäkymän käyttö on helppoa ja intuitiivista esteetöntä ja päätelaiteriippumatonta (Mobile First - kehitystyö) turvallista Kehittäminen yhdessä palvelun loppukäyttäjien kanssa ketterin menetelmin perustuu pääsääntöisesti avoimen lähdekoodin tuotteisiin Uusi kansallinen kansalaisille ja yrityksille kehitettävä asiointitili ja tekeillä oleva julkisen hallinnon palvelutiedot kokoava palvelutietovaranto (PTV) toteutetaan osana palvelunäkymiä ja kansallisen palveluarkkitehtuurin kokonaisuutta.
Palvelunäkymien toteuttamishankkeen tulosten aikataulu Hankkeen 1. vaiheessa v. 2015 loppuun mennessä rakennetaan Kansalaisen palvelunäkymän (uusi Suomi.fi) ensimmäinen (beta)versio. Nykyinen Suomi.fi lopetetaan v. 2016 loppuun mennessä. Hankkeen 2. vaiheessa v. 2015-2016 kootaan Yrittäjän palvelunäkymä nykyisen yritysportaali Yritys-Suomi.fi:n ja Oma-Yritys-Suomi.fi:n pohjalta. Hankkeen 3. vaiheessa v. 2015-2017 suunnitellaan ja mahdollisesti kootaan Viranomaisen palvelunäkymä. Lopullisena tavoitteena on hankkeen aikana luoda lopulta yksi yhteinen hallinnon asiakkaan palvelunäkymä, joka jakautuu roolivalinnan (ohjelman RoVa-hankkeessa luotava rooli- ja valtuutuspalvelu) jälkeen kansalaisen, yrityksen ja mahdollisesti viranomaisen näkymiin.
Palvelunäkymien vaikuttavuushyödyt Yksinkertaistaa ja helpottaa asiakkaiden asiointia viranomaisten kanssa (palvelujen koonti, kertakirjautuminen, herätteet) lisää julkisen hallinnon sähköisten palvelujen laatua, löydettävyyttä ja käyttöä ( asiakkaiden hallinnollisen taakan väheneminen ja hallinnon tuottavuushyödyt) Parantaa tietojen yhteiskäyttöä, tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja palvelujen laatua julkisessa hallinnossa vähentää päällekkäistä palvelujen tarjoamis- ja kuvailutyötä hallinnossa (palvelutietovaranto) tarjoaa yhteisiä työkaluja (esim. käyttöliittymäkerroksen) sähköisiin palveluihin kiihdyttää sähköisen asioinnin kehittämistä tuomalla esiin kehittämiskohteita Tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille Lisää julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä ja luottamusta sen toimintaan
Missä mennään? Hanke käynnistetty VRK:ssa, hankesuunnittelu tehty, päälinjat hyväksytty KaPA:n ohjelmaryhmässä, ohjausryhmän työ käynnistynyt Kansalaisen palvelunäkymän prototyypin toteutus käynnissä, julkistus joulukuun alussa Yhteiskehittämisen mallin luominen käynnissä, tulossa prototyyppiä koskeva vuorovaikutusprosessi, yhteiskehittämisen koko malli valmis 3/2015 Ketterän kehittäjätiimin kilpailutus ja palvelumuotoilutiimin kilpailutus käynnissä VRK:ssa, tiimit aloittavat joulu- ja helmikuussa.
Missä mennään? Yhteistyötä käynnistetään Aalto-yliopiston kanssa: opiskelijakilpailu kansalaisen rekisteritietojen näkymän visualisoinnin toteuttamiseksi Tapaamiset Viron, Iso-Britannian ja Tanskan portaalitiimien kanssa Tuotetukiryhmän työ käynnistetään, mukana myös Yritys-Suomi.fi Kansallisen palvelutietovarannon kehittämisen organisointi meneillään, beta-version käyttöönotto 2015
Yhteiskehittäminen mitä? Yhteiskehittäminen loppukäyttäjien kanssa Palvelun loppukäyttäjät osallistetaan palvelunäkymien jatkuvaan kehittämiseen. Joulu-tammikuussa palvelunäkymien prototyypin kommentointi kansalaisraadin avulla ja käytettävyystestauksena. Yhteiskehittämisen malli valmis 3/2015. Jatkuva kuuleminen toteutetaan mm. palvelunäkymien yhteyteen rakennettavien toimintojen avulla. Vuorovaikutus julkisen hallinnon organisaatioiden kanssa Muodostetaan konsortio, johon kutsutaan ensi sijassa niitä julkisen hallinnon tahoja, jotka sitoutuvat tuomaan omia palveluitaan ja tietovarantojaan palvelunäkymiin ja palveluväylään. Konsortio toimisi etupäässä sähköisesti. Konsortion pohdittavaksi tuotaisiin asioita aina, kun tehdään uusia päätöksiä tai kun uutta katsottavaa tai koekäytettävää valmistuu. Konsortioon kutsutaan jäseniä palvelunäkymien prototyypin valmistuttua loppuvuodesta 2014. Varsinainen työskentely alkaisi vuoden 2015 alkupuolella.
Yhteiskehittäminen mitä? Yhteistyö palveluja palvelunäkymään tuottavien yritysten kanssa Tavoitteena on mahdollistaa myös yksityisen sektorin tuottamien palvelujen esittäminen palvelunäkymissä. Tunnistettuja, käyttäjille merkityksellisiä palveluja ovat mm. vakuutus-, pankki-, energia-, vesi ja jäte-, terveydenhuolto- sekä sosiaali- ja koulutusaloilla. Loppukäyttäjä tuo näkymäänsä haluamansa palvelut. Palveluja tuottavat yritykset osallistetaan mukaan palvelunäkymien kehitystyöhön. Tavoitteena on: kertoa palvelunäkymien konseptista ja saada ideoita näkymien kehittämiseen löytää yrityksiä jotka sitoutuvat kytkemään palvelujaan (alkuvaiheessa käyttäjän omia tietoja sisältävät rekisterit) palveluväylään ja palvelunäkymään kehittää jatkuvan yhteistyön malli toimimiseen palveluja tuottavien yritysten kanssa. Alustavasti sovittu yhteistyöstä Sitran kanssa. Yhteistyö palveluja palvelunäkymiin toteuttavien ict-yritysten kanssa Yritykset tarvitsevat tukea ja ohjeistusta palvelujen tuottamiseen sekä mahdollisuuden pilotoida ja testata palveluja palvelunäkymän kehitysympäristössä ja/tai integraatioympäristössä. Yhteiskehittämistä voidaan tehdä mm. avaamalla ympäristöjä kehitystyölle JulkICT-Labin kehitysympäristössä. Ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet pyritään organisoimaan vuoden 2015 alkupuolella..
Tavoitteena henkilökohtaisuuksiin meneminen Hallinnon asiakkaan palvelunäkymä tulee olemaan ehkä parhaimmillaan henkilökohtaisena palveluna - tunnistautumisen jälkeen. Esimerkiksi uudessa kansalaisen palvelunäkymä Suomi.fi:ssä: Rekisteritietopalvelusta voi tarkistaa omia tietojaan useista eri rekistereistä kerralla (väestötiedot, ajoneuvot, eläkekertymä, tutkinnot, verotus ) Asiakas voi nostaa esiin tai siirtää taka-alalle palveluja ja muotoilla näin omaa palvelunäkymäänsä. Asiakas voi antaa järjestelmälle luvan omien tietojensa käyttöön eri viranomaisten rekistereistä, jolloin hänelle muodostuu sähköinen asiakasprofiili, jonka mukaisesti hänelle voidaan tarjota profiiliin ja elämäntilanteeseen sopivia palveluja. Asiakas voi saada palvelunäkymäänsä muistutuksia ( veroehdotuksen tarkistusaika umpeutumassa pian! ), tiedotteita ( tukipäätös saapunut ) ja palveluvinkkejä ( kuntaasi koskeva kaavoituskysely on avattu otakantaa.fi:ssä ). Myöhemmässä vaiheessa asiakas voi valita ja vaihtaa roolin, jolla hän haluaa palvelunäkymää käyttää (kansalainen, yritys, huollettavani, holhottavani, valtuutuksen antanut ikääntynyt omaiseni ).
(Suomi.fi:n) Käyttäjä siis muuttuu tiedon etsijästä tiedon ja palvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi ja vastaanottajaksi, joka saa nyt arvostettuna ja tunnistettuna asiakkaana henkilökohtaista palvelua entisen (jossain määrin tylsän) hakuportaalin sijasta! Oma.yritys-suomi.fi:n hyvää esimerkkiä seuraten New Suomi.fi
kehittämispäällikkö Marjukka Ala-Harja valtiovarainministeriö, JulkICT marjukka.ala-harja@vm.fi puh. 02955 30489
Roolit ja valtuudet 05.11.2014 kehittämispäällikkö Petteri Ohvo työ- ja elinkeinoministeriö, Tieto-osasto, PATI
Roolit ja valtuutus Kehittämispäällikkö (hankkeen omistaja) Ohjausryhmä Hankepäällikkö Projektiryhmä Yhteistyöryhmät
RoVa: Tavoitteet Valtuuden todentaminen asioinnin yhteydessä valtuudet huoltajana ja edunvalvojana valtakirjalla edustaminen yrityksen edustajana Perustuu kansallisen tunnistusratkaisun tuottamaan henkilön sähköiseen identiteettiin Roolien ja valtuutusten hallinnan kokonaisuus määritellään vuoden 2014 aikana
RoVa: Toisen henkilön puolesta asiointi Vanhemman tarve asioida alaikäisen lapsensa puolesta Ikääntyneen tarve valtuuttaa toinen henkilö asioimaan hänen puolestaan Asioimasta estynyt henkilö sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaaliturva, verotus, opetus, Perusrekisteritietoihin perustuvat valtuudet Valtakirjoihin perustuva valtuutus
RoVa: Yritykset ja yhteisöt Kenellä oikeus asioida yrityksen nimissä? Henkilön tunnistamisen jälkeen tarkastetaan hänen valtuutensa asioida yrityksen nimissä Yrityksille ja yhteisöille sähköisiä palveluita tarjoavat julkishallinnon toimijat B2B (?) Ns. vahvat nimenkirjoittamisoikeudet Tilitoimistot pk-yritysten hallinnollisia asioita hoitavina tahoina Asemavaltuudet
RoVa: Etenemisen tilanne Henkilöt STM on käynnistänyt projektin SoTe-sektorin RoVa-tarpeiden ja toteutuksen määrittelemiseksi vuonna 2013 tehdyn esiselvityksen pohjalta. Kela, TEM, Verohallinto ja VRK ovat valmistelleet puolesta asioinnin toteuttamista laajemmassa kontekstissa henkilöasiakkaan valtuuksiin. Yritykset ja yhteisöt Veron Katso-palvelu SADe-ohjelman hankkeessa tehty määritykset yritysten ja yhteisöiden Rooli- ja valtuuspalvelusta
RoVa: Hankkeistamisen tilanne Hankkeen ohjauksessa jaettu substantiaalinen omistajuus Käynnissä oleva määrittelyvaihe tarkentaa yhteisen tavoitetilan, jonka mukaisesti laaditaan hankesuunnitelma ja projektoinnit VRK Hankepäällikkö nimetty Toteutustiimi kilpailutettu
kehittämispäällikkö Petteri Ohvo työ- ja elinkeinoministeriö, Tieto-osasto, PATI petteri.ohvo@tem.fi puh. 02950 64102
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 1. Vaikuttaa siltä, että palveluarkkitehtuurin myötä valtio ottaa tuotettavakseen sekä jatkuvaan palveluunsa ja kehitystyöhönsä palveluita, joita on aikaisemmin kehitetty ja tuotettu pitkäjänteisesti ja markkinaehtoisesti tuotettuina palveluina. Miten valtio varmistaa, että se ei näin lisää virkamiestyönä tuotettavia it-palveluita?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 2. Tuleeko palveluväylästä lainsäädännöllisesti julkishallintoa velvoittava? Onko lainsäädäntöön tulossa tämän myötä muutoksia?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 3. Onko palveluväylän lähdekoodi avointa? Milloin lähdekoodi julkaistaan?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 4. Miten toimin, kun haluan liittyä palveluväylään ja tuoda palveluni palvelunäkymään?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 5. Rahoittaako valtiovarainministeriö liittyviä palveluita?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 6. Miksi näkymästä julkaistaan beta-versio eikä suoraan lopullista versiota?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 7. Miten kansalaiset osallistetaan palveluarkkitehtuurin toteuttamiseen? Miten voin vaikuttaa?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 8. Sähköiseen tunnistamiseen liittyvä EUasetus tulee kokonaisuudessaan voimaan vuonna 2018. Mikä muuttuu julkishallinnossa ja yksityisellä sektorilla Suomessa (velvoitteet, toimintatavat)?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 9. Miten kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman hankkeissa tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja opitaan muiden maiden kokemuksista?
10 vaikeaa kysymystä ja vastaukset niihin 10. Miten saan vastauksen kaikkiin teknisiin kysymyksiin, joita ei käsitelty tässä tilaisuudessa?
21 polkua Kitkattomaan Suomeen 05.11.2014 ICT 2015 Pekka Ala-Pietilä ICT 2015
Staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden evoluutio > Suomen uudistumisvauhti Talouden evoluutio > Suomen uudistumisvauhti ICT 2015
ICT on kasvun moottori Teknologian soveltaminen tuo kasvusta 2/3 (Solow) ICT on teknologioista yleiskäyttöisin 75% internetin hyödyistä perinteisille aloille (McKinsey: Internet Matters 2012) Suomelle kyky soveltaa ICT:tä muita tehokkaammin avaa tien uudistumiseen ja kasvuun ICT 2015
Kitkaton Suomi Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa, ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. ICT 2015
Neljä kriittistä polkua Yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin nopea luonti - kehysriihessä varaus 120 M 2014-2017 ICT 2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma syvän osaamisen nostamiseksi - käynnistetty Tekesin toimesta 17.1.2013 kehysriihessä 10 M vuosittain Merkittävän rahasto-ohjelman perustaminen turvaamaan kasvuyritysten rahoituspohjaa - malli kehitetty ja toteutettu Pitkäjänteisen kehittämisen varmistaminen - VNK:n ICT-asiantuntijaryhmä perustettu 17.1.2013 ICT 2015
Kuusi prioriteettialuetta 2014 Yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri Real Time Economy Sote Kunnat Teollinen Internet Innovatiivinen hankinta ICT 2015
2015 2016 - julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia - Yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri Kansalaislähtöiset palveluprosessit (viitteellisesti) Terveydenhoitopalvelut Sosiaalipalvelut Koulutuspalvelut Tulorekisteripohjaiset palvelut Valtuus-, oikeus- ja lupapalvelut Yrityslähtöiset palveluprosessit My Data Kansalaisen omien tietojen käyttöoikeuksien hallinta Palvelujen ja sovellusten sekä niitä tukevien ekosysteemien rakentaminen Mahdollistava regulointi ICT 2015
21 polkua Kitkattomaan Suomeen 05.11.2014 ICT 2015 Pekka Ala-Pietilä ICT 2015
Lisätietoa: Kiitos! Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Palveluväylän kehitysympäristö Kansallisen palveluväylän blogi