KÄPYLÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2009
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. SUUNNITTELUALUE 3. SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA VUOROVAIKUTUS 4. LUONNONHOIDON TAVOITTEET 5. AVOIMET ALUEET 6. METSÄT 7. LUONNONHOIDON KUSTANNUKSET 8. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 9. LIITTEET 9.1 KUVIOLUETTELO 9.2 HAKKUUT TEEMAKARTTA 9.3 HOITOTIOIMENPITEET -TEEMAKARTTA 2
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 1. JOHDANTO Käpylän aluesuunnitela hyäksyttiin yleisten töiden lautakunnassa 19.2.2009 ohjeellisena noudatettaaksi. Käpylän luonnonhoitosuunnitela on aluesuunnitelan ukainen. Aluesuunnitelan laadinnan aikana käytiin laaja uoroaikutus alueen asukkaiden ja uiden yhteistyötahojen kanssa. Saatua palautetta on käytetty hyäksi luonnonhoitosuunnitelaa laadittaessa. Aluesuunnitelassa on esitetty luonnonypäristön eli etsien ja aointen alueiden tila. M. kuaukset alueen aiseasta, ulkoilu- ja irkistyskäytöstä, kaaoituksesta, etsien kasupaikoista, puustosta ja niityistä ja Helsingin ypäristökeskuksen selittäistä luonnon arokohteista löytyät aluesuunnitelasta. Luonnon oniuotoisuuden huoioon ottainen on yös kuattuna aluesuunnitelassa. Käpylän aluesuunnitelassa esitetään alueittaiset taoitteet luonnonypäristön hoitoon. Ne ohjaaat luonnonhoitosuunnitelan kuiokohtaisia toienpiteitä. Tästä syystä luonnonhoitosuunnitelaa tulee tarkastella yhdessä aluesuunnitelan kanssa. Aluesuunnitelan lisäksi luonnonhoidon toienpiteitä ohjaaat uonna 2010 kaupunginhallituksen ahistaat Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjausten taoitteet. Luonnonhoitosuunnitela on toteutustason suunnitela. Siinä kuataan kuioittain toteutettaat luonnonhoitotoienpiteet kuten hakkuut, hoitotoienpiteet ja niitot aikatauluineen. Luonnonhoitotoienpiteet tehdään katu- ja puisto-osaston laatian luonnonhoidon työohjeen ukaisesti. Hoitotoienpiteiden toteutus aloitetaan uoden 2010 aikana. Taoitteiden saauttaiseksi tarittaat toiskertaiset toienpiteet tullaan päiittäään rakennusiraston etsätietojärjestelässä oleaan luonnonhoitosuunnitelaan ennen alueen toista hoitokierrosta. Luonnonhoitosuunnitela on laadittu rakennusiraston katu- ja puisto-osaston suunnittelutoiistossa. Käpylän aluesuunnitela ja luonnonhoitosuunnitela on nähtäillä rakennusiraston asiakaspalelussa ja internetsiuilla osoitteessa www.hkr.fi. Moleat suunnitelat on tehnyt luonnonhoidon suunnitteluastaaa, etsänhoitaja Tiina Saukkonen, jolta oi tarittaessa kysyä lisätietoja (eail: tiina.saukkonen@hel.fi tai p. 09-310 38508). Helsingissä 1.12.2009 3
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueeseen kuuluu suurin osa Käpylän kaupunginosasta sekä osia Koskelan ja Oulunkylän kaupunginosista. Suunnittelualueena olean kaupunkialueen koko on noin 181,5 hehtaaria. Luonnonhoidon alueita on yhteensä 43 hehtaaria, josta 96 % on etsiä. Käpylän etsiä käytetään pääasiassa ulkoiluun. Metsillä on yös erkitystä suojayöhykkeinä rata-alueen suuntaan. Maiseallisesti erkittäin ja ulkoilijoiden eniten suosia Taiaskallion alue on yös sotahistoriallisesti tärkeä kohde. Kuia Käpylän etsistä (iereinen siu) ja uudet hoitoluokat (seuraaa aukeaa). 4
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 5
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 6
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 3. SUUNNITELMAN LAATIMINENJA VUOROVAIKUTUS Luonnonhoidon suunnittelu alue- ja luonnonhoitosuunnitelaan tehtiin uonna 2008 ja 2009. Maastoinentointi suunnitelan lähtötiedoiksi tehtiin kesällä 2007. Inentointi- ja suunnitelatiedot tallennettiin katu- ja puisto-osaston etsätietojärjestelään. Aluesuunnitelan aikana käytiin laaja uoroaikutus asukkaiden ja sidosryhien kanssa. Lähtökohdista tehtiin asukaskysely postitse. Suunnittelun aikana järjestettiin suunnitelanäyttely Käpylän kirjastoon ja asukastilaisuus Karjala-talolla. Asukkailta saatiin runsaasti palautetta. Sen ukaan etsien ja niittyjen hoidosta on huolehdittu jokseenkin hyin. Asukkaiden ukaan Taiaskallion, Louhenpuiston ja Nyyrikinpuiston iheralueet taritseat kiireisiin kunnostusta ja niiden hoitoa tulee tehostaa. Luonnon, aiseien, näkyien ja historian kannalta arokkain alue asukkaiden ielestä on Taiaskallio. Louhenpuistossa ja Taiaskalliolla on asukkaiden ukaan turattouutta, joka johtuu häiriökäyttäytyisestä, juopottelusta, narkoaaneista ja jengeistä. Asukkaat toioiat, että etsiin jätetään lisää lahopuuta ja tiheikköjä, saalla näitä yös astustettiin. Asukastoieet on otettu suunnitelassa huoioon keskittäällä hoitotoienpiteet huonokuntoisipiin etsiin ja pusikoituneisiin kohtiin ulkoilureittien arsilla. Taiaskallion pohjoisrinteillä jatketaan huonokuntoisten etsien uudistaista. Tiheäkasuisia etsäalueita harennetaan ja lisätään puuston kasutilaa sen elinoiaisuuden parantaiseksi. 4. LUONNONHOIDON TAVOITTEET Luonnonhoitosuunnitela perustuu yleisten töiden lautakunnan 19.2.2009 hyäksyään ohjeellisena noudatettaaan Käpylän aluesuunnitelaan. Aluesuunnitelassa on esitetty luonnonhoidon alueelliset taoitteet. Luonnonhoidon suunnitelan kuiokohtaiset toienpiteet suunniteltiin aluesuunnitelan taoitteiden ukaisesti. Luonnonhoitosuunnitela perustuu rakennusiraston laatiaan Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukseen, joka äärittelee luonnonhoidon taoitteet seuraaasti: 1. Asuinypäristöt oat iihtyisiä, kestäiä ja turallisia, ja ne lisääät asukkaiden tereyttä ja hyinointia 2. Ulkoiluypäristö on toiia ja eläyksellinen 3. Luonnonypäristön aiseakua on korkealaatuinen ja oaleiainen. 4. Luonnon oniuotoisuus on otettu huoioon ja luonnonsuojelualueiden arot säilytetty. 7
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 5. Metsäiset iheralueet oat elinoiaisia ja kestäiä ja niiden oleassaolo turataan yös tuleaisuudessa. 6. Niityt, pellot, pienedet, rannat sekä saaristo oat oniuotoisia. 7. Liikenneäylien ypäristöä hoidetaan huoioiden sekä suoja- että aiseaaikutukset. Käpylän alue on tiiiisti rakennettua ja alueella on ain kaksi laajepaa etsäaluetta, Louhenpuisto ja Taiaskallio. Niitä hoidetaan sekä etsien suojaaikutukset että irkistyskäyttö huoioon ottaen. Muut etsäalueet oat pienikokoisia ja hajallaan kaupunkirakenteen sisällä. Niittyalueet oat pieniä ja niitä on ain uutaa. Niitä hoidetaan säilyttäen ne aoiina ja irkistyskäytössä. Metsäisten alueiden hoitotoienpiteet keskitetään huonokuntoisipien puustoalueiden kunnostukseen ja uudistaiseen. Ulkoilureittien arsilla ja oleskelualueilla nostetaan iheralueiden hoitotasoa. Upeenkasaneita näkyiä aataan ja ypäristön pusikkoisuutta aarretaan harennuksin ja pienpuuston hoitotoiin. Taoitteena on elinoiainen, kestää ja nykyistä puistoaisepi iihtyisä lähiypäristö. Luonnon oniuotoisuus otetaan hoitotoiissa huoioon. Käpylän etsiä on uudistettu aiheittain jatkuasti pikkuhiljaa iieisen 60 uoden ajan. Metsien elinoiaisuus ja tuleien sukupolien etsät turataan edelleen jatkaalla etsien aiheittaista uudistaista. Ylitiheitä etsäalueita hoidetaan harennushakkuin, jolloin niiden elinoiaisuus säilyy pidepään. Hakkuutoienpiteet tehdään ulkoilijoiden turallisuus ja iihtyisyys huoioiden. Toienpiteistä tiedotetaan ajoissa ennen niiden toteutusta. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita. Sen sijaan alueella on Helsingin kaupungin ypäristökeskuksen ylläpitään luontotietojärjestelän ukaan paikallisesti arokkaita linnustollisia ja geologisia kohteita, jotka on otettu suunnittelussa huoioon. Suunnittelun aikana aastossa haaitut luonnon oniuotoisuuden kannalta arokkaiat reheäkasuiset etsäkohteet on rajattu suunnitelaan ja ne jätetään hoitotoienpiteiden ulkopuolelle. Niitä on yhteensä 2,88 ha, ikä on 7,6 % alueen etsien pinta-alasta. Lahopuuta jätetään e. etsäkohteiden lisäksi yös hoidettaiin etsiin. Kaikki hoitotoiet toteutetaan siten, että lähiluonnolle, kuten paikalliselle linnustolle ja eläiistölle, ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Linnustolle jätetään pienpuuston hoidon yhteydessä aihteleia tiheikköjä sopiiin kohtiin. Uudistushakkuiden yhteydessä jätetään oniuotoisuutta lisääiä säästöpuuryhiä ja nuorta lehtipuustoa uudistusalojen reunoille. 8
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 5. AVOIMET ALUEET Käpylän alueella on ain 0,75 hehtaaria niittyjä. Rauninkallion niitty on käyttöniittyä, jota hoidetaan säännöllisesti. Hoidon taoitteena on parantaa alueen luonnon oniuotoisuutta, aiseallista kauneutta ja irkistyskäyttöaroa. Niittyalueiden lisäksi aoiiin luonnonalueisiin kuuluat aokalliot ja sähkölinjojen alla olea aoiena ylläpidettää johtokatu. Aokallioilla ei tehdä luonnonhoitotoienpiteitä. Ne, saoin kuin etsissä oleien ulkoilureittien arret, siiotaan roskista puhtaanapitoohjelan ukaisesti. Johtokatu raiataan uosittain Helsingin Energian toiesta johtokatujen turallisuusääräysten takia. 6. METSÄT Metsien tila uonna 2009 Valtaosa Käpylän etsistä sijaitsee elko reheillä rinneailla. Tästä syystä suunnittelualueen etsäaan yleisiät kasupaikat oat tuoretta kangasetsää ja lehtoaista kangasetsää. Kallioiset ja kuieat kasupaikat oat kuiahkoa ja kuiaa kangasetsää. Kallioiden reunojen painanteissa on uutaia lehtoja. Metsien hoidon taoitteet Suunnittelualueen etsien ikärakenne painottuu ikäluokkiin 41 60 ja 61 80, joissa on oleissa n. 24 % puuston tilauudesta. anne on etsien kestäyyden ja elinoiaisuuden osalta hyä näiden luokkien kohdalla. annetta parantaa kyseisten luokkien suhteellisen tasainen puulajijakaua. Vanheissa ikäluokissa tilanne on hyä äntyaltaisissa etsissä, jotka säilyttäät elinoiaisuutensa pitkälti yli 150 uoden 9
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 iän. Sen sijaan luokassa 101 120 näkyä kunnoltaan heikentyneiden kuusialtaisten etsien runsaus tuo esiin kyseisten etsien uudistustarpeen lähipien parin uosikyenen aikana. Käpylän etsiä on uudistettu iie uosikyenten aikana jonkin erran. Tää näkyy nuoriassa ikäluokassa (1 20 ). Metsien uudistaista tullaan edelleen jatkaaan tuleaisuuden puusukupolien turaaiseksi. Käpylän alueen etsien ikä aihtelee taiikoista anhoihin 130-uotisiin etsiin. Vanhiat etsät sijaitseat Taiaskallion pohjoisrinteillä. Taiaskallion etsät oat nuorepia, koska ne hakattiin pois sotauosien aikaan alueen ilatorjuntapatteristojen tulitussektoreiden takia. Nää alueet on sittein etsitetty. Taiaskallion pohjoisrinteillä ja Louhenpuistossa on ulkoilukäytössä oleaa etsää uudistettu sotien jälkeen säännöllisesti ja sitä on syytä jatkaa edelleen. Tää aristaa alueen säilyän yös ulkoilun kannalta turallisena paikkana. 10
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Metsien kehitysluokkajakaua eli etsien ikäluokkaa kuaaa jakaua uoden 2009 alussa painottuu selästi arttuneisiin ja uudistuskypsiin eli ikääntyneisiin etsiin. Taiikoiden ja nuorten etsien osuus on liian pieni ja sitä tulee suurentaa. Jakauaa korjataan läheäs ulkoilu- ja irkistysetsien taoitejakauaa eli taiikoiden äärää lisätään kun huonokuntoisia ikääntyneitä etsiä uudistetaan. Suunnitellut hakkuut, istutukset ja uut hoitotoienpiteet Vuosina 2010 2019 toteutettaat hakkuupinta-alat oat yhteensä 7,93 ha ja ne toteutetaan heti suunnitelakauden ensiäisellä iisiuotisjaksolla. Tää on 21 % suunnittelualueen etsäalueiden pinta-alasta (38 ha). Hakkuupinta-alasta on harennushakkuita 1,79 ha ja ensiharennuksia 1,78 ha. Uudistushakkuita iljellen eli pienaukkohakkuita tehdään yhteensä 0,98 ha aukkokokojen aihdellessa 0,11 0,27 ha. Luontaista uudistaista tehdään 0,7 ha ja luontaiseen uudistaiseen tähtääiä aiseanhoitohakkuita (poiintahakkuu, erikoishakkuu) yhteensä 2,68 ha. Hakkuuäärä etsä- ja kituaalla on suunnittelujakson aikana 960 3. Tää on 33 % etsien kasusta (2 860 3 ). Eli puustoäärä tulee selästi kasaaan hoitohakkuista huoliatta seuraaan kyenuotisjakson aikana. Tää lisää yös puuston hiilinielua eli puuston kykyä sitoa ilan hiilidioksidia. 11
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Suunnittelujaksolla uudistettaat anhat ja lahoikaiset kuusialtaiset etsät tullaan istuttaaan rauduskoiulle, kuuselle ja ännylle sekä luontaisen uudistaisen täydennyksenä yös taelle. Uudistettaat taiikot taritseat kehittyäkseen runsaasti aloa, istä syystä uudistainen on osittain tehtää pienaukkohakkuulla. Uudistainen tehdään aaston uotoja noudattaen ja uudistusaloille jätetään säästöpuuryhiä aukkoaikutelaa pienentäään ja luonnon oniuotoisuutta turaaaan. Uusia etsiä istutetaan yhteensä 1,71 hehtaarin alueelle. Taiikonhoitoa tehdään 3,8 hehtaarilla. Tiheiillä nuorilla ja arttuneilla etsäalueilla on harennushakkuutare. Harennushakkuu on yleisin hakkuutoienpide Käpylän etsissä. Harennushakkuissa ahistetaan puuston eri-ikäisrakennetta aina kun se on ahdollista. Tää tarkoittaa, että harennuksessa poistetaan eri-ikäisiä ja kokoisia alean latuskerroksen puita niin, että puustoon jää elinoiainen etsä kasaaan. Pienpuustoa hoidetaan raiauksin eli näkyiä ulkoilureittien arsilla aarretaan. Pienpuustoa jätetään alepaan latuskerrokseen tuoaan puustoon eri-ikäisrakennetta. Reittialaisiet otetaan esille raiauksin. Maisean tärkeitä kohtia kuten esierkiksi kookkaita yksittäisiä äntyjä otetaan raiauksin esiin. Linnustolle ja eläiistölle jätetään riittäästi suojapaikkoja hoidettaillakin alueilla. Tää toteutetaan tekeällä hoitotyöt aihteleasti jääää pienpuustoa ryhitellen. Pienpuuston hoitoa eli etsien alikasoksena olean esakon raiausta ulkoilureittien arsilta ja keskeisiltä oleskelualueilta tehdään ensiäisen iisiuotiskauden aikana yhteensä 7,7 hehtaarin alueella. Metsäalueiden keskiosiin jätetään tiheäpi pensaskerros ja pienpuusto luonnon oniuotoisuutta turaaaan. Metsäalueilla on paikoin tiheä aastoon kulunut polkuerkosto. Näillä alueilla kuluneisuutta korjataan leittäällä käytetyiille aastopoluille etsänhoitotöissä syntynyttä hakkuutähdehaketta. Myös uihin kuluneipiin kohtiin leitetään haketta. Kallio- tai suoalueille ei haketta kuitenkaan leitetä. 12
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Metsien hakkuu- ja hoitotöiden arioitu yhteispinta-ala on 29 ha tulealla suunnitelakaudella 2010-2019, kun oletetaan, että taiikonhoito ja pienpuuston hoidosta puolet tehdään toisen kerran suunnitelakauden aikana. Luonnonhoitotoienpiteet suunnitelakaudella (ha). Hakkuut 2010-2014 2015-2019 Ensiharennus 1,78 Harennus 1,79 Uudistainen iljellen 0,98 Luontainen uudistainen 0,7 Maiseanhoitohakkuu 2,68 Hakkuut yhteensä 7,93 Hoitotyöt Maanpinnan käsittely 2,6 Männyn istutus 0,6 Kuusen istutus 0,7 Rauduskoiun istutus 0,2 Taen istutus 0,2 Taiikon perkaus 3 0,9 Taiikonhoito 3,8 tarkistetaan yöhein Pienpuuston hoito 7,67 tarkistetaan yöhein Niitto (ha/) 0,75 0,75 Johtokatujen raiaus (ha/) 1,52 1,52 Hoitotyöt yhteensä 28,97 13
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 7. LUONNONHOIDON KUSTANNUKSET Luonnonhoidon kustannukset on laskettu suunnitelan ukaisille toteutettaille hehtaareille. Laskennassa on käytetty uoden 2008 toteutuneiden taajaaetsien luonnonhoitotöiden kustannusten ukaista toteutuneiden hehtaarien ukaan laskettua yksikköhintaa 3 668 /ha. Hinta ei sisällä puhtaanapitoa, rakenteellista kunnossapitoa ja luonnonhoidon asiantuntijapalelujen kustannuksia. Käpylän etsien hoidon kustannukset oat ariolta n. 88 000 suunnitelakauden aikana. Kustannusariot tarkentuat uosittain katu- ja puisto-osaston ylläpitotoiistossa tehtäiin seuraaaa uotta koskein talousarioehdotuksiin ja toiintasuunniteliin. Suurin osa kustannuksista kertyy uonna 2010 tehtäistä hakkuista ja pienpuuston hoitotoienpiteistä. Maiseaniittyjen hoidon yksikköhinta on 1 800 /ha uoden 2008 kustannusten ukaan. Niittyjen hoidon kustannusario suunnitelakaudelle on 13 500. 8. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Luonnonhoidon toteutussuunnitela on luonnonhoidon linjausten ja yleisten töiden lautakunnan uonna 2009 hyäksyän Käpylän aluesuunnitelan ukainen. Hakkuut on ohjeloitu tehtääksi suunnitelakauden ensiäisellä iisiuotisjaksolla. Niiden toteutus on sisällytetty uoden 2010 uosityöohjelaan. Myös hoitotyöt on ohjeloitu aloitettaaksi uoden 2010 aikana. Hakkuutoienpiteistä tiedotetaan hyissä ajoin aastotiedottein ja tarpeen ukaan kotitalouksiin jaettain tiedottein. Puunkorjuu tehdään joko etsurityönä tai koneellisesti. Metsäkuljetus tehdään koneellisesti. Hakkuutähteet kerätään pois haketettaaksi keskeisiistä lähiirkistysalueen etsistä. Puutaara, hakkuutähteet ja uut hakkuun jäljet korjataan nopeasti hakkuiden jälkeen. Puutaara yydään etsäteollisuudelle ja hakkuutähteistä tehtää hake bioenergiaksi. Haketta oidaan käyttää yös kuluneisuuden korjaaiseen. Osa hakkuutähteistä oidaan jättää etsiin, ikäli niistä ei ole haittaa ulkoilulle. Hakkuutyöt tehdään ajankohtana, jolloin ei synny aastoaurioita. Laajeat hakkuut, eli uudistus- ja harennushakkuut, soitetaan linnuston pesiäajan (1.4. 31.7.) ulkopuolelle. Luonnonhoitotoienpiteet, sekä hakkuut, raiaukset että niittotyöt tehdään siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ulkoilulle. Suunnittelualueella tehtäistä tai sinne suunniteltaista tässä suunnitelassa ainitseattoista luonnonhoitotöistä on aina soittaa katu- ja puisto-osaston suunnittelutoiiston luonnonhoidon suunnittelusta astaaan kanssa. Poikkeuksena tähän oat yksittäisten aarallisten puiden poistot, jotka oidaan tehdä Helsingin kaupungin rakentaispalelussa työnjohdon alonnassa. Luonnonhoitosuunnitelaan oi tutustua rakennusiraston asiakaspalelussa ja internetsiuilla www.hkr.fi. Luonnonhoitotoienpiteistä tiedotetaan työaiden toteutuksen 14
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 yhteydessä aastotiedottein. Asukkailla on ahdollisuus kysyä lisätietoja toienpiteistä työnjohtajalta ja suunnittelijalta. 9. LIITTEET LIITE 1. KUVIOLUETTELO LIITE 2. HAKKUUTOIMENPITEET TEEMAKARTTA LIITE 3. HOITOTOIMENPITEET -TEEMAKARTTA 15
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 9.1 KUVIOLUETTELO Metsätietojärjestelä Tforest, Kunta 91 Helsinki, Alue 154, Lohko 15, Metsäsuunnitela 18, KÄPYLÄ, Suunnittelija 2008 Tiina Saukkonen, Inentoija 2007 Sauli Myllyäki, Tforest -puuston laskenta tehty 1.12.2009 1 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa Kuusi 88 1 10 31 21 10 Rauduskoiu 43 3 80 23 18 27 Pihlaja 33 1 50 18 13 7 Vaahtera 43 3 80 23 17 25 Haapa 43 13 300 23 19 108 Raita 43 1 30 23 19 12 Vaahtera 10 390 6 9 4 Pihlaja 10 390 6 9 4 Tuoi 10 200 6 9 2 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 2010 Pienpuuston hoito Heti C3 Suojaetsä. Tuore lehto. Tuoia. Vaahteroita. Varttunut haapaaltainen lehto sijaitsee kerrostalon, radan ja tien älissä. Puustossa on runsaasti yös aahteroita. Kuiolla on kaksi anhaa huonokuntoista koiua. Puusto on paikoin aukkoinen, paikoin hyin tiheä. Metsään on tuotu runsaasti puutarhajätettä. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Tiheät puustokohdat harennetaan poistaalla niistä 25 % puuston pohjapinta-alasta. Saalla tehdään pienpuuston hoito ain ulkoilutien reunayöhykkeellä. Kuion sisäosissa ei pienpuuston hoitoa tehdä. 2 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Rauduskoiu 16
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Rauduskoiu 48 2 40 26 20 19 Vaahtera 13 1 180 10 10 6 Raita 13 1 120 10 10 4 Haapa 26 2 70 20 13 14 C3 Suojaetsä. Vaahteroita. Puustoltaan ryhittäinen etsikkökuio sijoittuu asuinkorttelin ja kadun äliin. Puustoryhien älissä on niittyäisiä alueita. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä tällä suunnitelakaudella. 3 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Aokallio Taoite: Luonnonukainen kallioetsä, joka on osa suojaetsäyöhykettä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä. 4 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty 53 2 50 23 17 15 Rauduskoiu 43 7 230 19 17 52 Teraleppä 43 1 30 21 18 8 Haapa 38 9 300 19 17 68 Pihlaja 38 1 40 17 12 6 Pihlaja 8 3220 3 4 6 Rauduskoiu 93 3 30 36 21 24 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 2010 Pienpuuston hoito Heti C3 Suojaetsä. 17
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Varttunut rauduskoiualtainen lehtisekaetsä on paikoin hyin tiheää. Taoite: Elinoiainen onikerroksinen suojaetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään harennushakkuu ja pienpuuston hoito. 5 Pinta-ala: 0.19 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 43 5 130 22 18 41 Raita 43 1 30 23 16 9 Vaahtera 10 0 40 10 10 1 Raita 10 0 40 10 10 1 Rauduskoiu 10 0 20 10 10 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti A3 Käyttö- ja suojaiheralue. Vaahteroita. Puistoaisen etsikön kautta kulkee ulkoilutie. Osa kuiosta on. hiekkasiiloa ja puusto sijaitsee ain kuion reunoilla. Taoite: Hoidettu, nykyistä puistoaisepi etsikkö. Toienpide: Puusto harennetaan rauduskoiua suosien ja raitaa poistaen. 6 Pinta-ala: 0.81 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 B4 Aoin alue ja näkyä. Johtokadun alue raiataan uosittain. Työn tilaa erillisenä toienpiteenä Helsingin energia. 18
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 7 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 108 9 170 26 18 76 Rauduskoiu 53 2 40 25 18 16 Vaahtera 38 1 30 18 14 5 Pihlaja 38 2 70 18 14 10 Haapa 3 3800 0 1 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2014-2018 C1.2 Lähiirkistysetsä. Vaahteroita. Mäntysekaetsä on puustoltaan äljää. Pensaskerroksessa kasaa runsaasti haaan ja aahteran taiia. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään pienpuuston hoito toteutusjakson 2015 alussa. 8 Pinta-ala: 0.05 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Kuusi 63 1 30 24 18 10 Rauduskoiu 53 0 10 25 18 3 Haapa 53 1 20 25 18 7 Raita 43 1 40 21 14 8 Pihlaja 43 1 40 21 14 8 Haapa 6 400 7 8 5 Pihlaja 6 490 7 7 6 Vaahtera 6 100 7 7 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito 2014-2018 C1.2 Lähiirkistysetsä. Kuiolle on yksittäisten ylispuiden alle luontaisesti syntynyt tiheä taiikko, haapaa, rauduskoiua ja aahteraa. 19
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään taiikonhoito toteutusjakson 2015 alussa. 9 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniityn reunassa kasaa uutaa yksittäinen raita. Taoite: Maiseaniitty. Toienpide: Maiseaniittyä hoidetaan kerran kesässä niittäen. Niittojätettä ei kerätä. 10 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 48 5 110 25 20 48 Vaahtera 38 1 50 18 15 8 Haraaleppä 38 4 190 18 15 31 Raita 38 6 240 18 15 39 Haapa 48 2 40 27 20 19 Rauduskoiu 93 1 10 48 24 9 Paju 10 460 6 9 4 Haraaleppä 10 460 6 9 4 Vaahtera 10 230 6 9 2 C3 Suojaetsä. Tuore lehto. Tuoia. Vaahteroita. Terttuselja. Lehtoetsä on arttunutta rauduskoiualtaista sekaetsää, jossa on yös raitaa, haraaleppää ja aahteraa. Pensaskerros on tiheä. Metsikkö suojaa asuinkerrostaloa liikenteen päästöiltä. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä tällä suunnitelakaudella. 20
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 11 Pinta-ala: 0.59 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 123 1 10 30 22 8 Kuusi 123 7 70 36 23 74 Haapa 58 8 120 29 22 74 Kuusi 7 120 0 0 0 Pihlaja 9 4380 5 8 20 Haapa 9 1050 4 8 5 Vaahtera 9 60 4 8 0 C3 Suojaetsä. Vaahteroita. Radan ja ulkoilureitin älissä olea suojapuustoyöhyke on anhaa kuusikkoa, jonka seassa on uutaia äntyjä ja runsaain arttuneita haapoja. Osa kuusista on huonossa kunnossa. Pienpuusto on tiheää nuorta pihlajaa ja haapaa. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Huonokuntoiset ja aaralliset puut poistetaan tarittaessa ulkoilutien reunasta. Vanhojen ja heikentyneiden kuusten uudistainen tehdään asta seuraaalla suunnitelajaksolla. 12 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 15 1890 6 4 15 Rauduskoiu 15 3 460 10 10 16 Rauduskoiu 8 950 4 6 3 Pihlaja 8 2230 4 6 7 Mänty 133 3 40 33 20 32 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito Heti C1.2 Lähiirkistysetsä. Ylispuustoinen äntytaiikko on elinoiainen, utta pihlajaesakon aiaaa. 21
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Taoite: Elinoiainen ja uudistua lähiirkistysetsä. Toienpide: Mäntytaiikon taiikonhoito, jossa poistetaan äntyjä haittaaat pihlajat. Sieenpuuännyt jätetään kuiolle aiseapuiksi. 13 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 10 850 7 11 14 Haapa 10 360 7 11 6 Rauduskoiu 8 1080 4 9 3 Haapa 8 1090 4 8 3 Pihlaja 8 1450 4 8 4 Mänty 9 150 1 1 0 Kuusi 9 100 0 1 0 Mänty 133 2 20 34 21 16 Rauduskoiu 73 3 50 27 21 25 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito Heti C3 Suojaetsä. Varttuneessa taiikossa on rauduskoiua ja haapaa. Taiikon eteläosa on tiheäkasuisepi kuin pohjoisosa. Kuiolla on uutaa ylispuuänty ja -koiu Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään taiikonhoito eli pihlajan poisto ja taiikon harennus. Ylispuut jätetään aiseapuiksi. 14 Pinta-ala: 0.45 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 98 8 200 23 15 58 Pihlaja 8 1500 4 6 5 C1.2 Lähiirkistysetsä. Rinteessä kasaa äljäpuustoinen arttunut ännikkö. Muutaa 22
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 änty on kuollut. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä tällä suunnitelajaksolla. 15 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Kuusi 23 1 220 8 6 4 Rauduskoiu 43 4 90 24 19 36 Haapa 43 7 150 24 19 57 Pihlaja 33 3 120 18 13 18 Vaahtera 33 1 30 18 13 4 Kuusi 10 1060 5 3 5 Pihlaja 8 2640 3 7 4 Haapa 8 2130 3 7 3 Tuoi 8 540 3 7 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti C3 Suojaetsä. Tuoia. Vaahteroita. Varttunut haapasekaetsä sijaitsee radan ja johtokadun älissä. Aleassa latuskerroksessa on tiheä luontainen taiikko, jossa on. kuusta. Taoite: Elinoiainen onikerroksinen suojaetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään pienpuuston hoito, jossa tehdään kasutilaa kuusentaiille ja aahteroille. 16 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 133 4 40 38 22 40 Kuusi 128 9 80 38 23 89 Rauduskoiu 103 1 10 33 22 9 Pihlaja 43 1 40 19 14 7 Teraleppä 53 1 10 24 20 5 Haapa 53 0 10 24 20 4 Kuusi 73 3 180 15 13 21 23
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Pihlaja 8 960 2 4 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2009-2013 Männyn istutus 2009-2013 Laikutus 2009-2013 Moniuotoisuus: C1.2 Lähiirkistysetsä. Vanhan kuusialtainen sekaetsä on huonokuntoista. Osa puista on jo kaatunut ja poistettu, istä syystä etsä on aukkoinen ja harapuustoinen. Taoite: Elinoiainen ja uudistua lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolta poistetaan kaikki kuuset. Männyt ja haapa jätetään säästöpuiksi. Aukkokohdat laikutetaan ja niille istutetaan äntytaiikko 16.1 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 133 4 40 38 22 40 Kuusi 128 9 80 38 23 89 Rauduskoiu 103 1 10 33 22 9 Pihlaja 43 1 40 19 14 7 Teraleppä 53 1 10 24 20 5 Haapa 53 0 10 24 20 4 Kuusi 73 3 180 15 13 21 Pihlaja 8 960 2 4 1 Moniuotoisuus: C1.2 Lähiirkistysetsä. Vanhan kuusialtainen sekaetsä on huonokuntoista. Osa puista on jo kaatunut ja poistettu, istä syystä etsä on aukkoinen ja harapuustoinen. Taoite: Elinoiainen ja uudistua lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolta poistetaan kaikki kuuset seuraaalla suunnitelakaudella. Männyt ja haapa jätetään säästöpuiksi. Aukkokohdat laikutetaan ja niille istutetaan äntytaiikko 24
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 17 Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Rauduskoiu 58 1 20 29 22 10 Vaahtera 23 1 70 15 12 7 Raita 53 11 170 29 21 102 Haapa 58 4 40 36 23 38 Kuusi 23 10 1850 8 7 40 C1.2 Lähiirkistysetsä. Vaahteroita. Ylispuustoinen kuusentaiikko on aukkoinen ja ryhittäinen. Ylispuurauduskoiut oat hyäkuntoisia. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei hoitotaretta tällä suunnitelajaksolla. 18 Pinta-ala: 0.70 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 B4 Aoin alue ja näkyä. Johtokadun alue raiataan uosittain. Työn tilaa erillisenä toienpiteenä Helsingin energia. 19 Pinta-ala: 0.67 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 133 2 20 38 22 20 Kuusi 128 21 190 37 23 202 Rauduskoiu 103 4 50 33 22 37 Pihlaja 43 1 40 19 14 6 Teraleppä 53 1 10 23 20 5 Haapa 53 0 10 24 20 4 Kuusi 73 2 120 15 13 14 Pihlaja 8 960 2 4 1 C5 Aroetsä. Noro. 25
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Lehtoaisen anhan kuusisekaetsän keskellä irtaa pieni noro. Saniaiset kasaat norouoan reunalla. Pintakasillisuus on uuten niukkaa puuston arjostuksen ja aanpinnan kuluneisuuden takia. Taoite: Luonnon oniuotoisuuskohde, joka säilytetään. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä. Ainoastaan ulkoilureitin reunasta oidaan kaataa aaralliset puut. 20 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 28 1 90 15 6 5 Rauduskoiu 23 1 60 15 10 5 Haapa 23 1 60 15 10 5 Pihlaja 23 2 120 15 8 8 C3 Suojaetsä. Kallioalueella kasaa uutaia äntyjä ja lehtipuustoryhiä. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä tällä suunnitelakaudella. 21 Pinta-ala: 0.44 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 113 16 280 27 15 117 Pihlaja 11 1480 4 4 4 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti C1.2 Lähiirkistysetsä. Tuoreen kangasetsän ännikkö on hyäkuntoinen. Pensaskerroksessa on tiheä pihlaja-alikasos. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään pienpuuston hoito. 26
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 22 Pinta-ala: 1.12 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 133 9 340 19 12 53 Rauduskoiu 53 0 20 13 11 2 Mänty 28 0 50 8 5 1 Kuusi 28 0 20 9 6 0 Pihlaja 8 1660 4 6 6 C1.2 Lähiirkistysetsä. Kallioetsäalueella on anhepia äntyryhiä ja uutaia nuorepia koiuja, äntyjä ja kuusia. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä tällä suunnitelakaudella. 23 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 E Erityisalue. 24 Pinta-ala: 0.22 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 29 15 420 22 17 116 Haapa 29 3 80 22 17 22 Haraaleppä 23 3 110 20 15 24 Raita 23 1 50 20 15 10 Rauduskoiu 8 1900 3 6 3 Pihlaja 8 2870 3 6 4 Vaahtera 10 50 6 9 0 Tuoi 10 30 6 9 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus Heti 2010 Pienpuuston hoito Heti C1.2 Lähiirkistysetsä. Vaahteroita. 27
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Varttunut rauduskoiualtainen sekaetsä on lehtoaista kangasetsää. Pienpuusto on tiheäkasuista pihlajaa ja rauduskoiua, seassa yös uutaa aahtera ja tuoi. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään harennushakkuu rauduskoiua suosien ja pienpuuston hoito aahteraa ja koiua suosien. Linnustoa arten jätetään uutaia pienialaisia pensastiheikköjä. 25 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 83 11 190 26 20 101 Rauduskoiu 63 1 20 27 20 10 Haapa 53 2 50 24 20 19 Raita 43 1 30 23 17 9 Vaahtera 8 150 3 4 0 Kuusi 113 5 40 40 23 49 Rauduskoiu 103 4 30 40 23 39 C1.2 Lähiirkistysetsä. Vaahteroita. Lehtoainen kangasetsä on sekaetsää, jossa on anhoja kuusia ja hiean nuorepia rauduskoiuja sekä haapoja. Osa kuusista on huonossa kunnossa. Maanpinta on kulunutta, koska kuiolla on runsas ulkoilukäyttö. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä tällä suunnitelakaudella. Kuusten uudistainen tehdään asta seuraaalla suunnitelakaudella. 26 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Rauduskoiu 63 3 50 29 21 30 Haapa 38 8 230 22 17 66 Rauduskoiu 38 2 60 22 17 16 Haraaleppä 38 1 20 20 16 5 Raita 38 1 20 20 16 5 28
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Haapa 13 2 290 8 11 8 C1.2 Lähiirkistysetsä. Lehtipuusekaetsässä on. haapaa ja rauduskoiua ja se on hyäkuntoista. Taoite: Elinoiainen lähisekaetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä tällä suunnitelakaudella. 27 Pinta-ala: 0.66 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty 88 2 30 29 20 20 Kuusi 103 2 30 29 21 20 Rauduskoiu 83 4 60 29 21 37 Haapa 63 2 40 27 21 20 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2014-2018 C1.2 Lähiirkistysetsä. Pähkinäpensas. Tuoreen kangasetsän puusto on rauduskoiualtaista, äljää ja aukkoista. Seassa on uutaia huonokuntoisia anhoja kuusia sekä uutaa änty. Pensaskerrokseen on kasanut runsaasti haapaa rauduskoiua ja pihlajaa. Siellä on yös pähkinää. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään pienpuuston hoito toteutusjakson 2015 alussa. 28 Pinta-ala: 0.66 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haraaleppä Kuusi 83 2 30 30 21 18 Rauduskoiu 38 5 120 23 18 41 Haapa 38 4 90 23 18 32 Haraaleppä 38 9 260 21 18 74 Raita 33 3 100 19 15 21 29
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Rauduskoiu 73 1 10 32 22 9 Pihlaja 8 1840 3 4 3 Tuoi 8 790 3 4 1 C5 Aroetsä. Tuoia. Vaahteroita. Lehtoainen kangasetsä on puustoltaan eri-ikäisrakenteista ja ryteikköistä sekaetsää. Pääpuulajina on haraaleppä ja sekapuustona on rauduskoiu, haapa, raita ja kuusi. Alueella ei ole ulkoilukäyttöä hankalan saautettauuden ja puuston ryteikköisyyden takia. Alue on linnustollisesti arokas kohde. Taoite: Luonnon oniuotoisuuskohde. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä. 29 Pinta-ala: 0.91 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 83 4 70 26 21 39 Kuusi 83 10 180 26 21 102 Rauduskoiu 53 4 90 25 20 37 Haapa 53 3 60 27 20 27 Kuusi 113 4 30 44 23 37 Pihlaja 8 1420 5 8 6 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2014-2018 C3 Suojaetsä. Katuun ja ilkkaaseen ulkoilureittiin rajautua etsäalue on puustoltaan aukkoinen sekaetsä. Vallitseana puulajina oat anhat kuuset, joista osa on huonokuntoisia. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Vaarallisiksi heikentyät kuuset poistetaan tarittaessa. Ulkoilureitin reunassa tehdään 5 kuluttua pienpuuston hoito. Kuion puuston uudistaiseen ryhdytään seuraaalla suunnitelakaudella. 30
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 30 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 83 4 70 26 21 39 Kuusi 83 10 180 26 21 102 Rauduskoiu 53 4 90 25 20 37 Haapa 53 3 60 27 20 27 Kuusi 113 4 30 44 23 37 Pihlaja 8 1420 5 8 6 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2009-2013 Kuusen istutus 2009-2013 Rauduskoiun istutus 2009-2013 Ennakkoraiaus 2009-2013 Laikkuätästys 2009-2013 Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Vanhan ja huonokuntoisen kuusikon läpi kulkee ilkasliikenteinen ulkoilureitti. Osa puista on kuollut ja niitä on poistettu aiein, istä johtuen etsään on syntynyt pieniä aukkoja. Aukkokohtiin on kasanut pihlajaesakko ja uutaia rauduskoiun taiia. Metsässä on roskia ja juopottelupaikan jälkiä. Taoite: Elinoiainen ja uudistua suojaetsä, joka on turallista ulkoiluypäristöä. Toienpide. Kuiolle tehdään pienaukko poistaalla siltä kaikki kuuset. Männyt ja rauduskoiut jätetään kuiolle aiseapuiksi. Pihlajaesakko ennakkoraiataan. Rauduskoiun taiet säästetään jos ahdollista. Maanpintaa laikkuätästetään ja siihen istutetaan rauduskoiua ja kuusta ryhittäin, puolet kupaakin. 30.1 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 83 4 70 26 21 39 Kuusi 83 10 180 26 21 102 Rauduskoiu 53 4 90 25 20 37 31
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Haapa 53 3 60 27 20 27 Kuusi 113 4 30 44 23 37 Pihlaja 8 1420 5 8 6 Vanhan ja huonokuntoisen kuusikon läpi kulkee ilkasliikenteinen ulkoilureitti. Osa puista on kuollut ja niitä on poistettu aiein, istä johtuen etsään on syntynyt pieniä aukkoja. Aukkokohtiin on kasanut pihlajaesakko ja uutaia rauduskoiun taiia. Metsässä on roskia ja juopottelupaikan jälkiä. Taoite: Elinoiainen ja uudistua suojaetsä, joka on turallista ulkoiluypäristöä. Toienpide. Kuiolle tehdään pienaukko poistaalla siltä kaikki kuuset seuraaalla suunnitelakaudella. Männyt ja rauduskoiut jätetään kuiolle aiseapuiksi. Pihlajaesakko ennakkoraiataan. Rauduskoiun taiet säästetään jos ahdollista. Maanpintaa laikkuätästetään ja siihen istutetaan rauduskoiua ja kuusta ryhittäin, puolet kupaakin. 31 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 83 4 70 26 21 39 Kuusi 83 11 200 26 21 112 Rauduskoiu 53 4 90 25 20 37 Haapa 53 3 60 27 20 27 Pihlaja 8 1420 5 9 7 C3 Suojaetsä. Rinteen harapuustoinen sekaetsä on arttunutta. Pensaskerroksessa on pihlajaesakkoa. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Ulkoilureitin arrelta poistetaan yksittäiset uutaat kuolleet kuuset. 32
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 32 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 88 6 230 19 14 45 Haapa 53 1 60 16 13 7 Haapa 11 190 7 11 3 Vaahtera 11 10 7 11 0 C1.2 Lähiirkistysetsä. Vaahteroita. Kallioalueella kasaa uutaia äntyryhiä. Taoite: Luonnonukainen lähiirkistysalueen kallioalue. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä. 33 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 11 3 560 9 11 17 Haapa 11 1 190 9 11 6 Pihlaja 11 1 190 9 11 6 Pihlaja 8 6590 5 11 39 Rauduskoiu 8 490 5 11 3 Haapa 8 2410 5 11 13 Mänty 83 1 20 24 17 6 Rauduskoiu 53 1 30 21 17 7 Haapa 53 1 40 21 17 11 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito Heti Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Rauduskoiu-haapataiikkoon on kasanut hyin runsas pihlajaesakko. Ylispuina on uutaia äntyjä, rauduskoiuja ja haapoja. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään taiikonhoito rauduskoiun ja haaan hyäksi pihlajat poistaen. 33
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 34 Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. 35 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi 28 12 1620 10 9 63 Rauduskoiu 18 3 410 10 11 16 Rauduskoiu 43 4 90 23 18 32 Haapa 43 3 80 22 17 24 Raita 43 1 20 22 17 6 Pihlaja 8 1310 3 4 2 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus Heti C3 Suojaetsä. Nuori kasatusetsä on pääosin kuusikkoa. Sen seassa on yös hiean anhepaa rauduskoiua ja haapaa. Taoite: Elinoiainen suojaetsä. Toienpide: Kuusikossa tehdään ensiharennus. 36 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 78 10 460 17 12 60 Rauduskoiu 48 1 80 14 12 6 Paju 8 670 4 6 2 Pihlaja 8 1000 4 6 3 C1.2 Lähiirkistysetsä. Kallioalueella on uutaia puustoryhiä. Suurin osa näistä on kuollut etsäpalon seurauksena. Luontaista koiutaiikkoa on syntynyt kuolleen puuston tilalle. 34
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Taoite: Elinoiainen ja uudistua kallioalueen puusto. Toienpide: Kuolleet puut poistetaan. 37 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 123 2 20 34 21 19 Kuusi 113 10 110 35 22 101 Haapa 63 4 80 27 21 40 Kuusi 73 2 60 21 17 18 Kuusi 123 1 10 43 23 9 Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Vilkkaasti käytetyn ulkoilutien reunassa olean tuoreen kangasetsän anhan kuusikon kunto on heikentynyt. Osa puista on jo kuollut. Kuusten seassa on uutaia anhoja äntyjä ja arttuneita kookkaita haapoja. Taoite: Elinoiainen ja uudistua suojaetsä. Toienpide: Vanha kuusikko uudistetaan pieneukkohakkuulla seuraaalla suunnitelakaudella. Kaikki kuuset poistetaan ja kuiolla oleat ännyt sekä kookkaat aahterat jätetään aiseapuiksi. Maanpintaa käsitellään laikkuätästyksellä istutusta ja taiien hyää kasuun lähtöä arten ja uudistusalalle istutetaan kuusen taiikko. Taiikossa tehdään heinäntorjunta ensiäisinä kasuuosina. 37.1 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 123 2 20 34 21 19 Kuusi 113 10 110 35 22 101 Haapa 63 4 80 27 21 40 Kuusi 73 2 60 21 17 18 Kuusi 123 1 10 43 23 9 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2009-2013 35
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Kuusen istutus 2009-2013 Laikkuätästys 2009-2013 Vilkkaasti käytetyn ulkoilutien reunassa olean tuoreen kangasetsän anhan kuusikon kunto on heikentynyt. Osa puista on jo kuollut. Kuusten seassa on uutaia anhoja äntyjä ja arttuneita kookkaita haapoja. Taoite: Elinoiainen ja uudistua suojaetsä. Toienpide: Vanha kuusikko uudistetaan pieneukkohakkuulla. Kaikki kuuset poistetaan ja kuiolla oleat ännyt sekä kookkaat aahterat jätetään aiseapuiksi. Maanpintaa käsitellään laikkuätästyksellä istutusta ja taiien hyää kasuun lähtöä arten ja uudistusalalle istutetaan kuusen taiikko. Taiikossa tehdään heinäntorjunta ensiäisinä kasuuosina. 37.2 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 123 2 20 34 21 19 Kuusi 113 10 110 35 22 101 Haapa 63 4 80 27 21 40 Kuusi 73 2 60 21 17 18 Kuusi 123 1 10 43 23 9 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2009-2013 Kuusen istutus 2009-2013 Laikkuätästys 2009-2013 Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Vilkkaasti käytetyn ulkoilutien reunassa olean tuoreen kangasetsän anhan kuusikon kunto on heikentynyt. Osa puista on jo kuollut. Kuusten seassa on uutaia anhoja äntyjä ja arttuneita kookkaita haapoja. Taoite: Elinoiainen ja uudistua suojaetsä. Toienpide: Vanha kuusikko uudistetaan pieneukkohakkuulla. Kaikki kuuset poistetaan ja kuiolla oleat ännyt sekä kookkaat aahterat jätetään aiseapuiksi. Maanpintaa käsitellään laikkuä- 36
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 tästyksellä istutusta ja taiien hyää kasuun lähtöä arten ja uudistusalalle istutetaan kuusen taiikko. Taiikossa tehdään heinäntorjunta ensiäisinä kasuuosina. 37.3 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 123 2 20 34 21 19 Kuusi 113 10 110 35 22 101 Haapa 63 4 80 27 21 40 Kuusi 73 2 60 21 17 18 Kuusi 123 1 10 43 23 9 Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Vilkkaasti käytetyn ulkoilutien reunassa olean tuoreen kangasetsän anhan kuusikon kunto on heikentynyt. Osa puista on jo kuollut. Kuusten seassa on uutaia anhoja äntyjä ja arttuneita kookkaita haapoja. Taoite: Elinoiainen ja uudistua suojaetsä. Toienpide: Vanha kuusikko uudistetaan pieneukkohakkuulla seuraaalla suunnitelakaudella. Kaikki kuuset poistetaan ja kuiolla oleat ännyt sekä kookkaat aahterat jätetään aiseapuiksi. Maanpintaa käsitellään laikkuätästyksellä istutusta ja taiien hyää kasuun lähtöä arten ja uudistusalalle istutetaan kuusen taiikko. Taiikossa tehdään heinäntorjunta ensiäisinä kasuuosina. 37.4 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 123 2 20 34 21 19 Kuusi 113 10 110 35 22 101 Haapa 63 4 80 27 21 40 Kuusi 73 2 60 21 17 18 Kuusi 123 1 10 43 23 9 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2009-2013 Kuusen istutus 2009-2013 Laikkuätästys 2009-2013 37
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Moniuotoisuus: C3 Suojaetsä. Vilkkaasti käytetyn ulkoilutien reunassa olean tuoreen kangasetsän anhan kuusikon kunto on heikentynyt. Osa puista on jo kuollut. Kuusten seassa on uutaia anhoja äntyjä ja arttuneita kookkaita haapoja. Taoite: Elinoiainen ja uudistua suojaetsä. Toienpide: Vanha kuusikko uudistetaan pieneukkohakkuulla. Kaikki kuuset poistetaan ja kuiolla oleat ännyt sekä kookkaat aahterat jätetään aiseapuiksi. Maanpintaa käsitellään laikkuätästyksellä istutusta ja taiien hyää kasuun lähtöä arten ja uudistusalalle istutetaan kuusen taiikko. Taiikossa tehdään heinäntorjunta ensiäisinä kasuuosina. 38 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 88 5 140 22 15 38 Kuusi 88 1 40 19 14 7 Rauduskoiu 53 1 40 20 15 8 Pihlaja 43 1 50 18 12 7 Pihlaja 8 1410 4 6 5 Haapa 43 1 20 25 16 7 C1.2 Lähiirkistysetsä. Vaahteroita. Mäntyaltainen arttunut sekaetsä on kasupaikaltaan reheä ollakseen kituaan kallioetsää. Tää johtuu siitä, että alueelle läjitetty iie uosisadalla jätteitä ja saiaata. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpidetaretta tällä suunnitelakaudella. Alueen aaperä on syytä tutkia, ikäli alueen aankäyttö uuttuu nykyisestä. 38
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 39 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Kuia kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 88 13 280 24 16 101 Kuusi 88 2 60 22 15 15 Rauduskoiu 53 2 60 21 16 15 Pihlaja 38 1 60 16 12 6 Haapa 53 1 50 17 15 7 Pihlaja 8 500 5 7 3 Mänty 103 1 10 30 17 8 Kuusi 103 1 20 26 17 8 C1.2 Lähiirkistysetsä. Vaahteroita. Ulkoilutiehen rajautuu äntyaltainen harapuustoinen ja puistoainen sekaetsä. Muutaa reitin arrella olea rauduskoiu on kuollut. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuolleet puut poistetaan ulkoilutien arrelta. 40 Pinta-ala: 0.50 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 73 4 250 15 9 21 Rauduskoiu 38 1 70 16 10 7 Pihlaja 38 1 80 14 10 7 C1.2 Lähiirkistysetsä. Metsäpaloalue tai sitä astaaa kuloalue. Kallioalueella on uutaia puustoryhiä. Suurin osa näistä on kuollut etsäpalon seurauksena. Luontaista koiutaiikkoa on syntynyt kuolleen puuston tilalle. Taoite: Elinoiainen ja uudistua kallioalueen puusto. Toienpide: Kuolleet puut poistetaan. 39
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 41 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 98 13 390 20 15 92 Kuusi 88 1 50 17 14 8 C1.2 Lähiirkistysetsä. 42 Pinta-ala: 0.59 Kasupaikka: Kuia kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 88 13 280 24 16 101 Kuusi 88 2 60 22 15 15 Rauduskoiu 53 2 60 21 16 15 Pihlaja 38 1 60 16 12 6 Haapa 53 1 50 17 15 7 Mänty 103 1 10 30 17 8 Kuusi 103 1 20 26 17 8 C1.1 Puistoetsä. Vaahteroita. Ulkoilutietä kehystää puistoainen ja äljä äntysekaetsä. Seassa on uutaia kuusia, joista osa on kuollut. Taoite: Elinoiainen puistoetsä. Toienpide: Kuolleet puut poistetaan ulkoilutien reunalta. 43 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 88 1 20 25 16 8 Haapa 16 2 150 12 9 6 C1.2 Lähiirkistysetsä. Kalliopainanteessa kasaa uutaia äntyjä ja nuorta haapaa ryhittäin. Pintakasillisuus on kulunutta runsaan ulkoilukäytön seurauksena. 40
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Taoite: Elinoiainen kallioalueen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei toienpiteitä tällä suunnitelakaudella. 44 Pinta-ala: 0.48 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 88 10 360 19 14 66 Rauduskoiu 53 1 40 17 15 7 Kuusi 83 1 30 19 13 5 Pihlaja 8 1560 3 8 3 Haapa 8 670 3 8 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito Heti C1.2 Lähiirkistysetsä. Kallionkoloissa kasaa eri-ikäisrakentaista äntyetsää. Seassa on yös uutaia yksittäisiä rauduskoiuja ja kuusia. Pensaskerros on paikoin hyin tiheää pihlaja- ja haapaesakkoa. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuiolla tehdään pienpuuston hoito. 45 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Mänty 108 1 10 30 21 10 Kuusi 108 18 190 35 22 173 Rauduskoiu 93 3 40 32 23 29 Haapa 53 2 40 25 21 20 Pihlaja 8 1000 5 7 6 Haapa 8 430 5 7 2 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Luontainen uudistainen Heti Rauduskoiun luontainen uudistainen 2009-2013 Taen istutus 2009-2013 Laikutus 2009-2013 41
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Pienpuuston hoito 2009-2013 C1.2 Lähiirkistysetsä. Taia. Katualueeseen rajautuan tuoreen kangasetsän anha kuusikko on hyin huonossa kunnossa. Kuiolla on uutaa yksittäinen anhepi änty, rauduskoiu ja haapa. Pensaskerroksessa on pihlajaesakko. Kuiolla on yksittäisiä taen taiia. Taoite: Elinoiainen ja uudistua lähiirkistysetsä. Toienpide: Metsikkö uudistetaan luontaisesti poistaalla kaikki kuuset. Männyt, rauduskoiut ja haaat jätetään äljäksi suojuspuustoksi. Saalla raiataan pihlajaesakko kokonaan pois. Luontaisesti kasaneet taen taiet säästetään. Aukkokohdat laikutetaan rauduskoiun luontaisesti kyläytyän taiiaineksen kasupaikoiksi. Aukkokohtiin istutetaan kole (3) tairyhää, joihin tulee aina 10 kpl taen etsitystainta kuhunkin. Lähes kaikki ylispuut poistetaan aroasti taiikonhoidon yhteydessä seuraaalla suunnitelakaudella. 46 Pinta-ala: 0.61 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 133 5 120 24 14 35 Haapa 43 1 110 12 10 6 Pihlaja 8 1430 4 9 6 C1.2 Lähiirkistysetsä. Kallioalue on suuriaksi osin aokalliota. Vanhat ännyt ja niiden juurella oleat nuoreat haaat kasaat kalliopainanteessa. Alueen ulkoilukäyttö on erittäin ähäistä, koska se on aikeasti saautettaissa. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä. 47 Pinta-ala: 0.52 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty 42
Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela uosille 2010 2019 Mänty 73 7 260 19 13 46 Haapa 43 1 60 16 13 7 Pihlaja 33 1 80 12 10 5 Vaahtera 33 0 20 12 10 1 Vaahtera 11 0 30 10 8 1 Haapa 8 730 4 6 2 Pihlaja 8 1090 4 6 4 C1.2 Lähiirkistysetsä. Metsälehuksia. Vaahteroita. Kallioalueella oleissa painanteissa kasaa äntyjä, haapaa ja aahteraa. Kuion pohjoisosassa kasaa etsälehuksia. Alueen ulkoilukäyttö on ähäistä, koska sille kulku on hankalaa. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Ei hoitotoienpiteitä. 48 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Mänty 78 2 100 18 10 12 C1.2 Lähiirkistysetsä. Kallioalue on osa koulun pihaa ja sillä on kuolleita äntyjä. Taoite: Elinoiainen lähiirkistysetsä. Toienpide: Kuolleet puut poistetaan. HUOM! LISÄÄ TOIMENPIDE! 49 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 73 4 150 19 12 23 Rauduskoiu 43 2 40 25 19 17 Haapa 43 1 20 23 18 8 Pihlaja 33 3 230 14 12 19 Pihlaja 8 2210 3 5 4 Mänty 103 8 130 28 17 68 43