SUUTARILA LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2008

2 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUALUE 4 3. SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA VUOROVAIKUTUS 5 4. LUONNONSUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 5 5. NII TTYJEN HOI TO, (PELTOJ EN HOI TO) 6 6. METSIEN HOITO 7 7. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN TOIMENPITEET KUVIOITTAIN LIITTEKARTAT 82 2

3 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille JOHDANTO Suutarilan luonnonhoitosuunnitela on saalle alueelle laaditun aluesuunnitelan ukainen. Aluesuunnitela hyäksyttiin yleisten töiden lautakunnassa ohjeellisena noudatettaaksi. Aluesuunnitelan laadinnan aikana käytiin laaja uoroaikutus alueen asukkaiden ja uiden yhteistyötahojen kanssa. Saatua palautetta on käytetty hyäksi yös tätä luonnonhoitosuunnitelaa laadittaessa. Aluesuunnitelassa on esitetty luonnonypäristön eli etsien, niittyjen ja peltoalueiden tila. M. kuaukset alueen aiseasta, ulkoilu- ja irkistyskäytöstä, kaaoituksesta, etsien kasupaikoista, puustosta ja niityistä ja Helsingin ypäristökeskuksen selittäistä luonnon arokohteista löytyät aluesuunnitelasta. Luonnon oniuotoisuuden huoioon ottainen on yös kuattuna aluesuunnitelassa. Aluesuunnitelassa esitetään alueittaiset taoitteet luonnonypäristön eli etsien, niittyjen ja peltoalueiden hoitoon. Ne ohjaaat luonnonhoitosuunnitelan kuiokohtaisia toienpiteitä, joten luonnonhoitosuunnitelaa on hyä tarkastella yhdessä aluesuunnitelan kanssa. isäksi luonnonhoidon toienpiteitä ohjaaat yleisten töiden lautakunnan syksyllä 2007 hyäksyät Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset. Luonnonhoitosuunnitelassa on toteutustason suunnitela. Siinä kuataan kuioittain toteutettaat luonnonhoitotoienpiteet kuten hakkuut, raiaukset ja niitot aikatauluineen. Hoitotoienpiteet tehdään katu- ja puisto-osastolla laaditun luonnonhoidon työohjeen ukaisesti. Hoitotoienpiteiden toteutus aloitetaan uoden 2009 aikana. Taoitteiden saauttaiseksi tarittaat toiskertaiset toienpiteet tullaan päiittäään etsätietojärjestelään ennen alueen toista hoitokierrosta. Luonnonhoitosuunnitela on laadittu rakennusiraston katu- ja puisto-osaston suunnittelutoiistossa. Suunnitelan on tehnyt etsäsuunnittelija, etsänhoitaja Tiina Saukkonen, jolta oi tarittaessa kysyä lisätietoja (eail: tai p ). 3

4 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueeseen kuuluat Suutarilan peruspiirin alueet Siltaäki ja Töyrynui sekä Puistolan peruspiiristä Tapulikaupunki. Kaupunkialueen koko on noin 650 hehtaaria, josta iheralueita on 167 hehtaaria. Viheralueista etsiä on noin 50 hehtaaria (30 %) ja niittyjä sekä peltoja noin 49 hehtaaria (29 %). Rakennettuja puistoja on 52 hehtaaria (31 %). Suunnittelualueen etsät, niityt ja pellot oat suuriaksi osin pienialaisia ja hajallaan kaupunkirakenteen sisällä. Laajiat pelto- ja niittyalueet sijaitseat Siltaäen rantapuistossa. Maastonuodot oat hyin tasaisia. Alueen ainoa luontainen äki sijaitsee Kauriinpuistossa. Maaston tasaisuus aikuttaa siten, että Suutarilan alueen sisältä puuttuat kaukonäkyät. Kaukonäkyiä aautuu ain Keraanjokilaaksoon. Maiseaa uuttaat etsien hakkuut näkyät ain lähiaiseassa, eikä niistä aiheudu suurepia aiseaaikutuksia laajoille alueille 4

5 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille SUUNNITELMAN LAATIMINENJA VUOROVAIKUTUS Luonnonhoitosuunnitela perustuu yleisten töiden lautakunnan hyäksyään ohjeellisena noudatettaaan aluesuunnitelaan. Aluesuunnitelassa on esitetty luonnonhoidon alueelliset taoitteet. Luonnonhoidon suunnitelan kuiokohtaiset toienpiteet suunniteltiin aluesuunnitelan taoitteiden ukaisesti. Luonnonhoitosuunnitela perustuu Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukseen. Se äärittelee luonnonhoidon taoitteet seuraaasti: 1. Asuinypäristöt oat iihtyisiä, kestäiä ja turallisia, ja ne lisääät asukkaiden tereyttä ja hyinointia 2. Ulkoiluypäristö on toiia ja eläyksellinen 3. Luonnonypäristön aiseakua on korkealaatuinen ja oaleiainen. 4. Luonnon oniuotoisuus on otettu huoioon ja luonnonsuojelualueiden arot säilytetty. 5. Metsäiset iheralueet oat elinoiaisia ja kestäiä ja niiden oleassaolo turataan yös tuleaisuudessa. 6. Niityt ja pellot oat oniuotoisia. 7. Liikenneäylien ypäristöä hoidetaan huoioiden sekä suoja- että aiseaaikutukset. Maastotyöt toienpiteiden äärittäiseksi tehtiin kesällä 2006 ja arsinainen suunnittelutyö aastossa kesällä Inentointi- ja suunnitelatiedot on tallennettuna katu- ja puisto-osaston etsätietojärjestelään. Luonnonhoitosuunnitelaan oi tutustua rakennusiraston asiakaspalelussa ja internetsiuilla osoitteessa Aluesuunnitelassa tehtiin asukaskysely ja järjestettiin kaksi asukastilaisuutta. Asukastoieiden ukaan etsien ja niittyjen hoito on pääosin ollut tyydyttäää. Hoitaattouuden ja huonokuntoisuuden iloitettiin ähentään iihtyisyyttä ja käytettäyyttä. Kauriinpuiston ja Vanhan Puustellinetsän alueilla. Niittyalueiden osalta hoitaattouutta todettiin olean Maatullinpuistossa, Taiaankannenpuistossa, Tikkurilan rantapuistossa, Siltalanpuistossa ja Siltapellonpuistossa. Asukastoieet on otettu suunnitelassa huoioon keskittäällä hoitotoienpiteet huonokuntoisipiin etsiin ja pusikoituneisiin niittyalueisiin. Toieiden ukaan lähietsien ja niittyjen hoitotasoa nostetaan. Tiheikköjä harennetaan ja huonokuntoisipia etsiä aletaan uudistaa. 4. LUONNONSUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Keraanjoki rantoineen on alueen erkittäin ekologinen käytää. Suunnittelualue on kaupunkirakenteeltaan niin tiiis, että sillä ei Keraanjoen ekologisen käytään lisäksi ole kaupunkiekologisesti toiiia iheryhteyksiä. Metsäalueet oat pirstoutuneet rakentuneen kaupungin sisään. Tästä johtuen etsäkasillisuus on suurelta osin uuntunutta ja se on alttiina oiakkaalle reunaaikutukselle ja kulutukselle. Luonnontilaisia alueita ei löydy. 5

6 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita. Sen sijaan paikallisesti arokkaita, luonnon oniuotoisuuden kannalta arokkaita kohteita on uutaa. Helsingin kaupungin ypäristökeskuksen ylläpitään luontotietojärjestelän ukaan suunnittelualueen luontoaroja oat linnustolle erkittäät alueet Vanhassa Puustellinetsässä ja kasillisuudeltaan arokkaat alueet Keraanjokiarressa. Luonnon oniuotoisuus otetaan huoioon luonnonhoidon linjauksen ukaan jättäällä 2,1 hehtaaria luonnonsuojelullisesti paikallista luontoa edustaia etsäalueita hoitotoienpiteiden ulkopuolelle. Tää on 4,2 % alueen etsien pinta-alasta. Lisäksi luonnon oniuotoisuus otetaan irkistys- ja ulkoiluetsien hoidossa huoioon jättäällä etsiin lahopuuta kohteisiin, joista ei ole aaraa tai haittaa ulkoilulle, irkistykselle tai aiseakualle. Linnustolle jätetään pienpuuston hoidon yhteydessä aihteleia tiheikköjä sopiiin kohtiin. Uudistushakkuiden yhteydessä jätetään oniuotoisuutta lisääiä säästöpuuryhiä ja nuorta lehtipuustoa uudistusalojen reunoille. 5. NIITTYJEN JA PELTOJEN HOITO Suunnittelualueella on niittyjä 33,7 hehtaaria ja peltoja 8,16 hehtaaria. Suurinta osaa niityistä hoidetaan kerran kesässä eikä niittojätettä kerätä. Toiseksi eniten hoidetaan kaksi kertaa kesässä eikä niittojätettä kerätä. Näitä niittyjä hoidetaan koneellisesti niittäen. Hiidenkien puiston niittyä hoidetaan siialeikkurilla tai iikatteella ja niittojäte korjataan. Lähestulkoon kaikki Suutarilan niityt oat hoidon piirissä. Muutaat etsittyneiät niityt on luokiteltu etsien hoitoluokkaan ja ne saaat kasaa etsiksi. Niittyjen hoidon taoitteena on luonnonhoidon linjauksen ukaan parantaa alueen luonnon oniuotoisuutta, aiseallista kauneutta ja irkistyskäyttöaroa. Niitty- ja peltoalueita hoidetaan säilyttäen ne aoiina kulttuuriaiseina ja irkistyskäytössä. Kaikki niittyjen hoitotoiet toteutetaan siten, että paikalliselle linnustolle, ei aiheudu niistä kohtuutonta haittaa. Niittyjen uosittaiset hoitoäärät: Niittyjen hoitotapa hehtaaria Maiseaniitty B, niitto 1 kerta, jäte kerätään 0,73 Maiseaniitty C, niitto 2 kerta, jätettä ei kerätä 1,87 Maiseaniitty D, niitto 1 kerta, jätettä ei kerätä 31,01 Maiseaniitty hoidon ulkopuolella 0,09 Peltoalueilla iljellään iljaa tai aiseakaseja. Ojien arsille on jätetty riittäät iljeleättöät kasillisuusyöhykkeet suojaaaan esistöjä pintaesialunnoilta. Osa pelloista on älillä kesantona. 6

7 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille METSIEN HOITO Metsien tila uonna 2008 Suunnittelualueen etsäaan yleisin kasupaikkaluokka on tuore kangasetsä. Toiseksi eniten alueella on lehtoaista kangasetsää. Lehtojakin alueelta löytyy. Suunnittelualueen etsien ikärakenne painottuu ikäluokkiin ja joissa oleissa on 30 % puustosta. Aian nuoriassa ikäluokassa 1 20 on ain 4 % puustosta. Kuusi on allitsea puulaji anhoissa ikäluokissa. Koiujen ja uun lehtipuuston (haapa, aahtera, raita, pihlaja) osuus on allitsea nuoreissa ikäluokissa. Mäntyetsiä on suunnittelualueella hyin niukasti. 7

8 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Metsien hoitotaoitteet Metsien hoitotoienpiteet keskitetään huonokuntoisipien etsäalueiden kunnostukseen. Muilla alueilla nostetaan etsäalueiden hoitotasoa. Upeenkasaneita näkyiä aataan ja ulkoiluypäristön pusikkoisuutta aarretaan harennuksin ja raiauksin. Taoitteena on elinoiainen, kestää ja nykyistä puistoaisepi lähiirkistys- ja ulkoiluetsä. Luonnon oniuotoisuus otetaan huoioon. Metsien elinoiaisuutta turataan aloittaalla etsäalueiden aiheittainen uudistainen. Ylitiheitä etsäalueita hoidetaan harennushakkuin, jolloin niiden elinoiaisuus säilyy pidepään. Hakkuutoienpiteet tehdään ulkoilijoiden turallisuus ja iihtyisyys huoioiden. Ulkoilureittien lähiypäristöjä aarretaan näkyien parantaiseksi pienpuuston hoidolla. Toienpiteistä tiedotetaan ajoissa ennen niiden toteutusta. Hakkuut Vuosina toteutettaat hakkuupinta-alat oat yhteensä 27,2 ha. Tää on 54,2 % suunnittelualueen etsäalueiden pinta-alasta (50,21 ha). Hakkuupinta-alasta on harennushakkuita 15,76 ha (58 %), ensiharennuksia 4,31 ha (16 %), uudistushakkuita iljellen eli pienialaisia aukkohakkuita 4,38 ha (16 %), suojuspuuhakkuita 0,87 (3 %) ja aiseanhoitohakkuita (poiintahakkuu, erikoishakkuu) 2,15 ha (7 %). Hakkuuäärä etsäaalla on suunnittelujakson aikana Tää on 55 % etsien kasusta ( ). 8

9 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Metsien kehitysluokkajakaua eli etsien ikäluokkaa kuaaa jakaua uoden 2008 alussa painottuu selästi arttuneisiin ja uudistuskypsiin eli ikääntyneisiin etsiin. Taiikoiden ja nuorten etsien osuus on liian pieni ja sitä tulee suurentaa. Jakauaa korjataan ulkoilu- ja irkistysetsien taoitejakauaan ja etsien tuleaan kehitykseen nähden. Metsien hoidon taoitteena on, että alueella on tuleaisuudessa elinoiaisia ja kestäiä arttuneita ja ikääntyneitä (uudistuskypsiä) etsiä sopiassa suhteessa nuoriin etsiin ja taiikoihin nähden. Tää tarkoittaa anhipien ja huonokuntoisipien etsien uudistaista tään suunnittelujakson ja tuleien suunnittelujaksojen aikana. Tällä suunnitelakaudella tehtäien hakkuiden jälkeen toteutua kehitysluokkaennuste osoittaa, että etsien ikärakenne tulee tasapainottuaan aiheittain taiikoiden äärän lisääntyessä. Nuorien etsien luokan ähäisyys ennusteessa johtuu siitä, että uudistushakkuiden äärä on ollut iie uosikyenien aikana pieni. Tää ei kuitenkaan aaranna etsien tuleaa kehitystä, koska etsiä tullaan uudistaaan luonnonhoidon linjauksen taoitteiden ukaisesti yös seuraailla suunnitelajaksoilla. 9

10 Muut etsien hoitotoienpiteet SUUTARILA LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Uusia etsiä istutetaan yhteensä 6 hehtaarin alueelle. Taiikonhoitoa tehdään 2 hehtaarilla. a eli etsien alikasoksena olean esakon raiausta ulkoilureittien arsilta ja keskeisiltä oleskelualueilta tehdään yhteensä 31,6 hehtaarin alueella. Metsäalueiden keskiosiin jätetään tiheäpi pensaskerros ja pienpuusto luonnon oniuotoisuutta turaaaan. Metsäalueilla on paikoin tiheä aastoon kulunut polkuerkosto. Näillä alueilla kuluneisuutta korjataan leittäällä käytetyiille aastopoluille etsänhoitotöissä syntynyttä hakkuutähdehaketta. Myös uihin kuluneipiin kohtiin leitetään haketta. Kallio- tai suoalueille ei haketta kuitenkaan leitetä. Toienpiteet suunnitelakaudella hehtaaria Ensiharennushakkuu 4,31 Harennushakkuu 15,76 Uudistainen iljeleällä 4,38 Suojuspuuhakkuu 0,87 Maiseanhoito (poiinta- ja erikoishakkuu) 2,15 Kuusen istutus 2 Rauduskoiun istutus 4 Taiikonhoito 2 Laikutus 4,1 Raiaus 0,1 31,6 10

11 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Luonnonhoitosuunnitela on luonnonhoidon linjausten ukainen. Sen taoitteet on hyäksytty aluesuunnitelassa ohjeellisena noudatettaiksi ja se oidaan toteuttaa suunnitelakauden aikana toteutusohjelan ukaisesti. Hakkuut ja hoitotyöt aloitetaan uoden 2009 aikana tai loppuuodesta 2008, ikäli toteutukseen saadaan resurssit. Luonnonhoidon toteutus tehdään suunnitelan ja työohjeiden ukaisesti. Toteutuksessa käytetään kaikkia käytettäissä oleia tekniikoita luonnonhoidon linjausten ukaan. Puunkorjuu tehdään joko etsurityönä tai koneellisesti. Metsäkuljetus tehdään koneellisesti. Hakkuutähteet kerätään pois haketettaaksi keskeisiistä lähiirkistysalueen etsistä. Haketta oidaan käyttää yös kuluneisuuden korjaaiseen. Osa hakkuutähteistä oidaan jättää etsiin, ikäli niistä ei ole haittaa ulkoilulle. Hakkutyöt tehdään ajankohtana, jolloin ei synny aastoaurioita. Laajeat hakkuut soitetaan yös linnuston pesiäajan ulkopuolelle. Linnuston pesiinen otetaan huoioon yös aiseaniittyjen niitossa. Luonnonhoitotoienpiteet, sekä hakkuut, raiaukset että niittotyöt tehdään siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ulkoilulle. Luonnonhoitosuunnitelaan oi tutustua rakennusiraston asiakaspalelussa ja internetsiuilla Luonnonhoitotoienpiteistä tiedotetaan asukkaita työaiden toteutuksen yhteydessä aastotiedottein. Asukkailla on ahdollisuus kysyä lisätietoja toienpiteistä työnjohtajalta ja suunnittelijalta. 11

12 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille KUVIOITTAISET TOIMENPITEET Kunta: 91 HELSINKI Suunnittelualue: 154 Helsingin kaup. Lohko: 18 a: Oistaja: Suutarila HELSINGIN KAUPUNGINKANSLIA Metsikkökuiot: 1 Pinta-ala: 0.25 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haapa C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Pienialaisessa harahkossa koiikossa ei ole toienpidetaretta tällä suunnittelujaksolla. 2 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haraaleppä Haraaleppä Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C3 Suojaetsä. Joenarsipuusto on tiheää nuorta lehtisekaetsää. Puustossa on. haraaleppää, raitaa ja aahteraa. Kuiolla tehdään kookkaan taiikon harennus ja pienpuuston hoito. Näkyäsektoreita aataan uuta asta kohdasta joelle. Kuiolla on ryhä huonokuntoisia poppeleita hopeapajujen ieressä. Ne poistetaan. 12

13 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Rauduskoiun istutus C3 Suojaetsä. Vanhan tontin keskellä on keskeltä aoin alue. Sen reunoilla kasaa koiuja, lehtikuusia, kuusia ja hopeapajuja. Kuiota kehitetään suojayöhykeets änä. Kuiolle istutetaan rauduskoiikko, 512 tainta (1600/ha). 4 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Haapa Haapa Rauduskoiu Raita Raita Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C3 Suojaetsä. Varttunut haaikko on suojayöhykeetsää. Seassa on yös rauduskoiua. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistua on 33 % puuston pohjapinta-alasta. 5 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: A3 Käyttö- ja suojaiheralue. A3-hoitoluokan istutettu alue. 6 Pinta-ala: 4.41 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Keraanjoen arsi on aiseaniittyä. Se on lähes aointa ja siinä on yksittäisiä puita ja puuryhiä. Puulajeina ryhissä oat. koiu, haapa, teraleppä ja pihlaja. Rannassa on pajukkoa. Paikoin on istutettuja jalaia. Rannassa kulkee ulkoilureittejä. Länsiosassa kuiota on rantaniittykasillisuudeltaan arokas luontokohde (LTJ 304/99), joka hyötyy niitosta. Niittyaluetta niitetään säännöllisesti kerran kesässä ja niittojätettä ei kerätä. 13

14 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.63 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haapa Rauduskoiu Haapa Raita Pihlaja Vaahtera Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Vaahteroita. Niittyalueeseen rajautua ulkoiluetsä on arttunutta rauduskoiua ja puuston tiheys aihtelee. Kuion tiheiät etsikkökohdat, joissa on sekapuustona haapaa, harennetaan keyesti (poistu a niissä 25 % puuston pohjapinta-alasta). 8 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Raita Raita Haapa Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Entiselle peltoalueelle kasanut rauduskoiikko on arttunutta. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33 % puuston pohjapinta-alasta. Saalla tehdään pienpuuston hoito. 9 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C5 Aroetsä. Keraanjoen ranta on tiheää lehtopusikkoa. Puulajeja oat. raita, haraaleppä, rauduskoiu ja selja. Kuio jätetään hoidon ulkopuolelle luonnon oniuotoisuuden kohteeksi. 14

15 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa Rauduskoiu Haraaleppä Haapa Vaahtera Tuoi Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C5 Aroetsä. Tuore lehto. Ulkoilureittiin rajautuassa lehtoetsikössä on arttunutta haraaleppää, haapaa ja rauduskoiua. Kuio säilytetään luonnon oniuotoisuuskohteena, jossa ei tehdä hoitotoienpiteitä. 11 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniitty (uusi luokitus B3) hoidetaan kerran kesässä niittäen. Kuiolla on uuta a puuryhä tuoea ja koiuja. 12 Pinta-ala: 0.95 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haapa Vaahtera Raita Kuusi Mänty Pihlaja Vaahtera Paju Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C3 Suojaetsä. Mustaherukka. Pähkinäpensas. Aukkoinen ja eri-ikäisrakenteinen etsikkö rajautuu tontteihin ja rantaraittiin. Puustossa on rauduskoiua, kuusta, haraaleppää ja tuoea. Pensaskerroksessa on. pähkinää, ustaherukkaa ja syreeniä. Puusto on paikoin ylitiheää. Tiheät kohdat harennetaan 15

16 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille kiireellisesti. Varsinkin koiikkoryhä. Ulkoilureitin reunassa tehdään pienpuuston hoito. 13 Pinta-ala: 0.03 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 Harennus 2014 C3 Suojaetsä. Ylitiheä 30-uotias kuusikko harennetaan kahdessa aiheessa. Ensiäinen kiireellinen harennus tehdään niin, että poistua on 25 % puuston pohjapinta-alasta. Toinen lieä (25 % pois) harennuskerta on 5 kuluttua ensiäisestä harennuksesta. Taoitteena on äljä ja elinoiainen kuusikko. 14 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Haapa Haapa Rauduskoiu Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C3 Suojaetsä. Rantalehdossa on tiheä 35-uotias haaikko. Se harennetaan kiireellisesti poistaalla 40 % puustosta. saalla tehdään pienpuuston hoito ulkoilureitin reunassa. 15 Pinta-ala: 1.59 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Saarnia. Taia. Vaahteroita. Maiseaniitty, jonka eteläreunassa, tonttien rajalla, on puustoryhiä. koiua, aahteraa, taea, saarnia, tuoea ja haapaa. Puustoryhissä tehdään harennus, että se säilyttäisiät elään latuksensa ja suojaaikutuksen. Kuion itäreunan kuusiryhä harennetaan yös. Aointa niittyosaa kuiosta hoidetaan kerran kesässä niittäen aiseaniittynä. Niittojätettä ei kerätä. 16

17 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 1.29 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: B1 Maiseapelto. Maiseapelto. Peruslohkonuero Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Maiseaniittyä hoidetaan niittäällä se kerran kesässä. Niittojäte jätetään kuiolle. 18 Pinta-ala: 0.40 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mets älehus Metsälehus Vuorijalaa Muu haupuu Rauduskoiu Raita Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C1 Lähietsä. Metsälehuksia. Vuorijalaia. Ulkoilureitin ypäristöön on istutettu. lehuksia, jalaia, sebraäntyjä ja pihtakuusia. Alue on päässyt pusikoitu aan hoidon puutteessa. Ulkoilureitti tulee kunnostaa. Ulkoiluteistin arteen istutetut puut otetaan raiauksella esiin. 19 Pinta-ala: 2.85 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Ulkoilureitin ja asuintonttien äline alue on aiseaniittyä. Niityllä on puustoryhiä, joissa ei ole hoitotaretta tällä suunnittelujaksolla. Kuiolla tehdään niitto kerran kesässä ja niittojätettä ei korjata. 17

18 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 1.53 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Keraanjoen ranta on aiseaniittyä. Se on lähes aoin alue, jossa on joen rannassa yksittäisiä puita, kuten tuoia, haraaleppiä, pihlajia ja koiuja. Kuiolla on yös istutettuja jalaia. Kuio kuuluu kasillisuudeltaan arokkaaseen rantaniittyyn (LTJ 22/92), joka hyöty niitosta. Kuion puustossa ei ole toienpidetaretta tällä suunnittelujaksolla. Niittyalueella tehdään niitto kerran kesässä. Niittojäte jätetään kuiolle. 21 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Vaahtera Raita Haraaleppä Vaahtera Tuoi Rauduskoiu Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C5 Aroetsä. Vaahteroita. Keraanjoen rannassa on kapea kaistale joen ja tonttien älissä. Kuion puusto on hara ja aukkoinen. Itäosassa on läpitunkeaton pajupusikko. Lähitalon tonttia on "jatkettu" joen rantaan saakka, esi. nurikko on hoidettu. Kuiolla on runsaasti aahteroita. Kuio on linnustollisesti arokas kohde (LTJ 305/99). Aian sillan iereen on kasattu oksakasa, joka tulisi korjata pois. Muuten kuiolla ei ole hoitotoienpidetaretta, aan se jää luonnon oniuotoisuuskohteeksi. 22 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Haapa Rauduskoiu Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus

19 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille C3 Suojaetsä. Metsälehuksia. Vuorijalaia. Radanarren suojayöhykepuustossa on kuion pohjois osassa haapaa, etelässä koiua. Kuiolla on uutaa lehus ja jalaa. Kuiolla tehdään keyt harennushakkuu tiheiissä puuryhissä, 23 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniittyä (uusi huotoluokka B3) hoidetaan niittäen se kerran kesässä. Niittojätettä ei kerätä. Joenarren niitto on tärkeää, että näkyä joelle pysyy aoiena. 24 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniitty (uusi hoitoluokka B3), jossa on puustoryhiä. seitseän oenapuuta, joitakin koiuja ja äntyjä. Rannassa on uuta a hopeapaju, kuusi ja haraaleppä. Pohjoisosassa on kuusiaita. Puiden älinen niittyalue niitetään kerran kesässä. Niittojätettä ei kerätä. Joen rantaluiskan säännöllinen niitto on tärkeää, että joki näkyy hyin reitille. 25 Pinta-ala: 0.68 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Maiseaniittyä hoidetaan kerran kesässä niittäen. Niittojätettä ei korjata. 26 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Raita Haapa Rauduskoiu Raita Haapa Rauduskoiu Raita Vaahtera C5 Aroetsä. Puro. Saarnia. Vaahteroita. Pienialainen puronotkela, Puistolanpuro, säilytetään lähiluonnon oniuotoisuuskohteena ja suojayöhykkeenä. Kuiolla ei tehdä hoitotoienpiteitä. 19

20 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Raita Raita Rauduskoiu Vaahtera Raita Rauduskoiu Vaahtera Muu lehtipuu Metsälehus Saarni C5 Aroetsä. Puro. Mets älehuksia. Saarnia. Vaahteroita. Kapea puronnotkokuio, Puistolanpuro, rajautuu tonttien ja arastokentän äliin. Kuion puusto on hara ja aukkoinen. Eteläosassa on järeitä poppeleita, uuta a saarni ja yksi lehus. Puronarsipuuston annetaan kehittyä luonnontilaisena luonnon oniuotoisuuskohteena, jossa ei tehdä itään hoitotoienpiteitä. 28 Pinta-ala: 0.22 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty Kuusi Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2008 C1 Lähietsä. Leikkipuiston reunassa on tiheä nuori istutettu ännikkö, joka ensiharennetaan kiireellisenä toienpiteenä (33 % puuston pohjapintaalasta pois). 29 Pinta-ala: 0.19 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Radan arressa on pitkä ja kapea kuio, joka reunustaa käelytietä. Puita on harakseltaan, kuio on osittain aoin. Kuion puulajeina on rauduskoiu, kuusi, haapa, pihlaja. Kuiolla ei tehdä hoitotoienpiteitä suunnittelujakson aikana. 20

21 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.61 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Joen ja ulkoilureitin älinen rantayöhyke on aiseaniittyä (uusi hoitoluokka B3). Puustoryhien puulajeina oat koiu, haapa, kuusi, tera- ja haraaleppä, pihlaja, raita, tuoi ja aahtera. Kuion aoiia osia hoidetaan niittäen ne kerran kesässä. Niittojätettä ei kerätä. Puustoryhien kapeiille kohdille tehdään näkeäsektoreiden aauksia. 31 Pinta-ala: 0.73 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: B1 Maiseapelto. Maiseapelto. Peruslohkonuero Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Palstailjelyalue, hoitoluokka E. 33 Pinta-ala: 0.08 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus C1 Lähietsä. Pienialaisessa nuoressa rauduskoiikossa tehdään ensiharennus. 34 Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Haapa Rauduskoiu Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C1 Lähietsä. 21

22 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pienialainen 30-uotias haaikko on esakoitunut. Kuiolla tehdään esakon ryhittäinen raiaus. 35 Pinta-ala: 0.05 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2008 C1 Lähietsä. Pienialaisessa nuoressa koiikossa tehdään ensiharennus kiireellisenä toienpiteenä. 36 Pinta-ala: 0.89 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Raita Paju Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C3 Suojaetsä. Teollisuusalueen, kehä III:n ja asuinalueen älissä olea entinen peltoalue on etsittynyt. Kuiolla ei tehdä itään hoitotoienpiteitä suunnittelujaksolla ja sitä kehitetään jatkossa suojayöhykeetsänä. 37 Pinta-ala: 0.97 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Suurelta osin aointa aluetta käytetään arastokenttänä. 38 Pinta-ala: 0.40 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Vaahteroita. Osin sähkölinjan alla olea puoliaoin niitty on ets ittyässä upeen. Suojayöhykeetsänä kehitettää puusto on raitaa, rauduskoiua ja aahteraa. Kuio saa etsittyä upeen, eikä sillä tehdä hoitotoienpiteitä tällä suunnittelujaksolla. 22

23 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Tontti 40 Pinta-ala: 0.02 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Alueella ei ole irkistyskäyttöä Pienilalainen pajupusikko, jonka oisi liittää iereiseen tonttiin. 41 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Kuusi Haapa Rauduskoiu Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus C3 Suojaetsä. Suojayöhykkeenä hoidettaassa lehtisekaetsässä on tiheää nuorta haapaa, rauduskoiua ja raitaa. Kuion reunassa on arttunut kuusiaita. Kuiolla tehdään nuoren puuston ensiharennus. Kuiolla kulkee Puistolanpuro. 42 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Aoiella hiekkapintaisella alueella on uuntaja. 43 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C3 Suojaetsä. Suojayöhykepuusto on kapea koiu/haapaaltainen etsäkaistale. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistua on 25 % puuston runkoluusta. 23

24 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Maiseaniitty. Niityn itäreunassa on kuusiaita, yksittäisiä koiuja, oenapuu. Niitty hoidetaan kerran kesässä niittäen. Niittojätettä ei kerätä. 45 Pinta-ala: 1.38 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: E Erityisalue. Viljelypalsta-alue. 46 Pinta-ala: 0.89 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Haapa Rauduskoiu Pihlaja Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä Rauduskoiun istutus Laikutus C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Vaahteroita. Uudistuskypsä kuusikko on huonokuntoista. Siinä esiintyy pihkauotoa ja lahoa. Maaperä on kulunut runsaan ulkoilukäytön seurauksena. Metsässä on paikoin haapoja. Kuio uudistetaan aukkohakkuulla. Puunkorjuu tehdään koneellisesti aanpinnan ollessa jäässä. Haaat jätetään kuiolle säästöpuiksi. Maanpinta käsitellään laikkuätästyksellä ja istutetaan rauduskoiulle 1600 tainta/ha. Taiikon alkuhoito on erittäin tärkeää! Kuion ulkoreunojen lehtipuuyöhyke säästetään reunapuustona aukkoaikutel aa pienentäässä. 24

25 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Kuusi Haapa Pihlaja Rauduskoiu Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Varttuneessa ylitiheässä kuusikossa on sekapuustona haapaa. Kuiolla tehdään harennushakkuu hyäkuntoisia kuusia ja haapaa suosien. 48 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Kuusi Rauduskoiu Haapa Pihlaja Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Vaahteroita. Mustaherukka. Varttunut haapaaltainen etsä on n. 50-uotista. Seassa on yös 60-uotisia kuusia. Aleassa latuskerroksessa on uutaia aahteroita. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 25 % puustosta. Sa alla tehdään pienpuuston hoito, jossa suositaan aahteran sekä kuiolla esiintyän taen taiia. 25

26 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 1.07 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Haapa Rauduskoiu Pihlaja Vaahtera C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Vaahteroita. Kuusikko on huonokuntoista. Siinä esiintyy pihkauotoa ja lahoa. Maaperä on kulunut runsaan ulkoilukäytön seurauksena. Metsässä on paikoin haaparyhiä. Metsikkö uudistetaan seuraaalla suunnittelujaksolla. 50 Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus C1 Lähietsä. Pienialaisessa nuoressa rauduskoiikossa tehdään ensiharennus. 51 Pinta-ala: 1.10 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Maiseaniitty, jonka reunassa kasaa uutaia pajuja ja yksittäisiä koiuja. Niitto tehdään säännöllisesti kerran kesässä. Niittojätettä ei kerätä. 52 Pinta-ala: 0.03 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Pienialaista niittyä katujen risteyksessä niitetään kaksi kertaa kesässä. Taoitteena on käyttöniitty (uusi hoitoluokka B2). 26

27 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.03 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Haapa Haapa Vaahtera Pihlaja Tuoi Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C1 Lähietsä. Vaahteroita. Pienialaisen nuoren lehtis ekaetsän puusto on tiheäkasuista haapaa, haraaleppää ja aahteraa. Kuiolla tehdään ensiharennus kiireellisenä toienpiteenä. 54 Pinta-ala: 0.31 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Rauduskoiu Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C3 Suojaetsä. Saarnia. Vaahteroita. Kuio on aihteleaa puustoltaan. Rauduskoiujen alle on kasanut tiheää haapaesakkoa. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito. 55 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty Kuusi Rauduskoiu Pihlaja Haraaleppä Haapa Pihlaja Raita Vaahtera

28 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C1 Lähietsä. Vaahteroita. Pienessä tonttien keskellä oleassa sekaetsässä on anhoja rauduskoiuja ja kuusia. Puusto on äljää ja ielä hyäkuntoista. Kuiolla ei ole hoitotoienpidetaretta tällä suunnittelujaksolla. 56 Pinta-ala: 0.42 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haapa Raita Rauduskoiu Pihlaja Haapa Raita Vaahtera C3 Suojaetsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Lehtoainen kangasetsä on puustoltaan eri-ikäinen ja aukkoinen. Kuiolla on uuta ia järeitä kuusia ja rauduskoiuja. Aleassa latuskerroksessa on yös nuorepaa puustoa. Alue on entistä pihapiiriä. Kuiolla ei tehdä toienpiteitä suunnittelujakson aikana. 57 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty Kuusi Rauduskoiu Vaahtera Haraaleppä Raita Vaahtera Tuoi Pihlaja C3 Suojaetsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Harapuustoisessa sekaetsässä on järeitä anhoja rauduskoiuja ja uutaia äntyjä. Aleassa latuskerroksessa on nuorta aahteraa. Kuiolla kasaa yksi todella järeä (läpiitta 90 ) ja hyäkuntoinen kuusi. Kuiolla ei ole toienpidetaretta tällä suunnittelujaksolla. Kuiolla liikutaan hyin ähän. Kuion halki kulkee Puistolanpuro. 28

29 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.48 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haraaleppä Haraaleppä Tuoi Vaahtera Haraaleppä Tuoi Vaahtera Tuore lehto (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroets ä. Vaahteroita. Mustaherukka. Keraanjoen rantayöhykkeellä on kasillisuudeltaan arokas luontokohde Kirkonkylänkoski (LS1, LTJ 34/98 ja 201/99). Reheä, tuore rantalehto on jyrkkärinteinen. Puusto on tiheää pajua ja haraaleppää. Metsässä on lahopuuta. Lehdon lisäksi kuiolla on reheää rantaniittyä. Joen keskellä on saaria. Rantaluiska on kulunutta ja siihen oisi rakentaa portaat, joita pitkin pääsee käyään lehtoalueella ja eden äärellä. Muuten kuio säilytetään luonnontilaisena, eikä sillä tehdä hoitotoienpiteitä. 59 Pinta-ala: 0.64 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Mänty Kuusi Rauduskoiu Haapa Pihlaja Haapa Kuusi Vaahtera Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Vaahteroita. Koiranheisi. Pähkinäpensas. Kuio on arttunut haaikko, jossa on sekapuuna yös uuta a kuusi ja änty. Aleassa latuskerroksessa on pihlajaa, aahteran ja taen taiia. Kuiolla tehdään pienpuuston hoito, jossa otetaan aahteraa ja taea esiin. Ylispuuston kiertoaikaa jatketaan, sillä se on ielä arsin hyäkuntoista. 29

30 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.65 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Rauduskoiu Haapa Kuusi Pihlaja Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C1 Lähietsä. Lehtoaisen kangasets än kuusikossa on sekapuustona. rauduskoiua. Kuiolla tehdään kiireellinen harennushakkuu, jossa poistetaan 33 % puustosta. Ulkoilutien reunassa tehdään pienpuuston hoito. 61 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haapa Pihlaja Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2008 C1 Lähietsä. Nuoressa koiikossa tehdään kiireellinen ensiharennus. 62 Pinta-ala: 0.21 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haapa Mänty Kuusi Rauduskoiu Haapa Pihlaja Rauduskoiu Haapa Vaahtera Tuoi

31 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C1 Lähietsä. Vaahteroita. Sekaetsäkuion pääpuulajina on n. 50-uotias haapa. Puusto on tiheää ja siinä tehdään harennushakkuu, jossa poistua on 33 %. Ulkoilureitin reunassa tehdään yös pienpuuston hoito. 63 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haraaleppä Haraaleppä Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2008 C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Tiheä haraaleppäaltainen lehtipuusekaetsä harennetaan kiireellisenä toienpiteenä rauduskoiua suosien (33 % pois). 64 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Varttunut kuusikko, jonka joukossa uutaia lehtikuusia on 25- uotista. Eteläosa on äntyaltainen. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33 % puista. 65 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Mänty Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus

32 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Täyttöäen rinteessä on arttunutta kuusikkoa ja ännikköä. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistua on 33 %. 66 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty Rauduskoiu Raita Haapa Pihlaja Raita Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C3 Suojaetsä. Rauduskoiikko on suojayöhykeets ää. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33% puuston pohjapinta-alasta. Ulkoilutien reunassa tehdään pienpuuston hoito. 67 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Hieskoiu Kuusi Hieskoiu Haapa Raita Vaahtera Pihlaja Haapa Vaahtera Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C3 Suojaetsä. Vaahteroita. Kadun reunassa oleaa hieskoiualtaista sekaets ää hoidetaan suojayöhykkeenä. Kuiolla tehdään harennushakkuu, jossa poistetaan 33 % puuston pohjapinta-alasta. Ulkoilutien reunassa tehdään pienpuuston hoito. 32

33 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Raita Raita Rauduskoiu Vaahtera Pihlaja Rauduskoiu Vaahtera Tuoi Hieskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C3 Suojaetsä. Ulkoilutien ja tonttien älissä on anha illiintynyt puutarha, jonka puusto hara ja aukkoinen. Kuiolla on useita oenapuita ja kulttuurikasillisuutta sekä anha kiijalka ja puutarhajätettä. Ulkoilutien reunassa kasaat raidat raiataan pois iiden uoden älein. 69 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C3 Suojaetsä. Vaahteroita. Risteysalueen reunaan on uudistettu aoin ala, jonka reunoilla on kapeana yöhykkeenä nuorta lehtipuustoa. Kuiolle istutetaan kookkaita taen taiia kiireellisenä toienpiteenä. Ulkoilutien reunassa tehdään säännöllisesti pienpuuston hoito. 70 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Hieskoiu Haapa Haraaleppä Raita Vaahtera Pihlaja Vaahtera Kuusi C3 Suojaetsä. Vaahteroita. 33

34 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Risteysalueeseen rajautua etsikkö on hieskoiu-kuusi sekaetsää. Puuston on äljää. Kuiolla ei tehdä hoitotoienpiteitä suunnittelujaksolla. 71 Pinta-ala: 0.62 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Hieskoiu Haapa Haraaleppä Raita Vaahtera Pihlaja Vaahtera Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä Kuusen istutus Laikutus C3 Suojaetsä. Vaahteroita. Risteysalueeseen rajautua etsikkö on hieskoiu-kuusi sekaetsää. Puuston on anhaa ja heikentynyttä. Kuio uudistetaan aukkohakkuulla, aanpinta laikutetaan ja kuiolle istutetaan kuusikko. Suunnittelukauden loppupuolella tehdään taiikonhoito. 72 Pinta-ala: 0.73 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty Kuusi Rauduskoiu Haapa Pihlaja Rauduskoiu Pihlaja Rauduskoiu Tuoi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi R Maankäytön uutosalue. 34

35 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Sekaetsän pääpuulajina on 90-uotinen rauduskoiu. Sekapuustona on yös äntyjä ja kuusia. Puuston on aukkoinen ja kuiolla on nuorepaa pihlajaa. Ulkoilutien arrella tehdään pienpuuston hoito. Alueelle on tulossa rakentaista jolloin osa kuiosta uuttuu rakennusaaksi. 73 Pinta-ala: 0.54 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haapa Kuusi Rauduskoiu Haapa Pihlaja Tuoi Rauduskoiu Pihlaja Tuoi Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi C3 Suojaetsä. Tuore lehto. Vaahteroita. Tapulikaupungin etsässä on koea haaikko, jonka seassa on yksittäisiä kuusia ja rauduskoiuja. Puuston on eri-ikäisrakenteista. Pensaskerroksessa on runsaasti. tuoea ja aahteraa. Ulkoilutien arrella tehdään pienpuuston hoito. 74 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haraaleppä Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus C3 Suojaetsä. Suojayöhykkeenä hoidettaa nuori rauduskoiikko on tiheä. Kuiolla tehdään ensiharennus, jossa poistua on 33 % puuston pohjapinta-alasta. 35

36 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.08 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Ojanars i on aiseaniittyä, jolla on uuta ia istutettuja nuoria lehuksia. Niittyaluetta niitetään ojaluiskaan asti. 76 Pinta-ala: 0.07 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Ojanars i on aiseaniittyä, jolla on uuta ia istutettuja nuoria lehuksia. Niittyaluetta niitetään ojaluiskaan asti. 77 Pinta-ala: 1.20 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Ulkoilureitin ja Keraanjoen älissä on aiseaniitty, jossa on paikoin puustoisepia saarekkeita. Puulajeina saarekkeissa oat haapa, koiu, tera- ja haraaleppä, tuoi, raita ja pihlaja. Tiheä haapasaareke harennetaan. Muissa puuryhissä ei tehdä hoitotoienpiteitä. Kuiolla on linnustollisesti arokas kohde Keraanjoen Myllykoski ( LTJ 201/99). Vain ulkoilureitin reunayöhykkeen aoiia niittyosia niitetään kerran kesässä. Niittojätettä ei kerätä. Joen tula-alueen niittyosat oat kasillisuudeltaan arokkaita. 78 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haraaleppä Haraaleppä Tuoi Haraaleppä Tuoi Vaahtera Tuore lehto (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroets ä. Lähde. Vaahteroita. Keraanjoen poukaa on kasillisuudeltaan arokas luontokohde (LTJ 10/98). Kuio on lehtoa, jossa on runsas lehtipuusto. Haraalepikkoon purkautuu ruostelähde. Lähden on luonnonsuojelun kannalta arokas (geologinen luontoaro I). Kuio säilytetään arokkaana luontokohteena hoidon ulkopuolella. 36

37 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haraaleppä Haraaleppä Raita Tuoi C3 Suojaetsä. Ojanars i on upeen kasaaa pensaikkoa, jossa kasaa. haraaleppää, tuoea ja raitaa. Kuion puustosta kehitetään suojayöhyke ja se saa kasaa upeen luontaisesti. 80 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Maiseaniittyä (B3 uudessa hoitoluokituksessa) niitetään 1 kerta/kasukausi. Niittojätettä ei kerätä. 81 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: C3 Suojaetsä. Ojan arsi on kasaassa upeen. Sen annetaan etsittyä suojayöhykepuustoksi. 82 Pinta-ala: 0.77 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Niitty/Lehdesniitty. Maiseaniittty, uusi luokitus B3. Niitto 1 krt/kasukausi, niittojätettä ei kerätä. 83 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Haapa Haapa Haraaleppä Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2008 C1 Lähietsä. 37

38 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Peltoa reunustaa etsikkö on erittäin tiheää nuorta haaikkoa, jonka seassa on yös haraaleppää. Kuiolla tehdään kiireellinen ensiharennus, jossa puustosta poistetaan 40 %. Lisäksi raiataan pienpuustoa. 84 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2008 C1 Lähietsä. Peltoa reunustaa nuori koiikko on 25-uotista. Kuiolla tehdään kiireellinen ensiharennus, jossa poistetaan 33 % puista. 85 Pinta-ala: 0.28 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Rauduskoiun istutus C3 Suojaetsä. Koulun ja tien älissä olea aoin entinen peltoaa istutetaan suojayöhykeetsiköksi. Kuiolle istutetaan rauduskoiua ja kuusiryhiä kiireellisenä toienpiteenä. Kuusiryhiin tulee 6 kpl kuusia ja ryhiä istutetaan 6 kpl. Muu osa kuiosta istutetaan rauduskoiulle. 86 Pinta-ala: 1.95 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: B1 Maiseapelto. Maiseapelto. Peruslohkonuero Pinta-ala: 1.09 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: B1 Maiseapelto. Maiseapelto. Peruslohkonuero

39 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille Pinta-ala: 0.38 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Raita Rauduskoiu Vaahtera Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2008 C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Vaahteroita. Täyttöäen rinteessä oleassa arttuneessa kuusikossa on uutaia aukkokohtia. Kuiolla tehdään kiireellis en harennushakkuu, jossa poistua on 33 %. 89 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Varttunut, 25-uotinen ännikkö on tiheää ja se harennetaan (33 % pois). 90 Pinta-ala: 0.73 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: B3 Maiseaniitty ja laidunalue. Täyttöäen rinteessä oleaa aiseaniittyä hoidetaan säännöllisesti niittäen 1 krt/kesä. Niittojäte kerätään pois. 91 Pinta-ala: 0.37 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Raita Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus

40 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Mäen rinteessä kasaa arttunut rauduskoiikko on aukkoista. Paikoin etsikössä on tiheäpiä kohtia. Sekapuustona kuiolla on haapaa ja raitaa. Kuiolla tehdään tiheipien puustokohtien harennus, joissa poistuaprosentti on 33. Nuoreassa koiikossa tehdään ensiharennus ja pienpuuston hoito. 92 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Varttunut, 25-uotinen ännikkö on tiheää ja se harennetaan (33 % pois). 93 Pinta-ala: 0.15 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2008 C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Täyttöäen rinteessä on nuori kuusikko, jonka joukossa on uutaia äntyjä ja haraaleppiä. Kuiolla tehdään ensiharennus, jonka poistu a on 33 %. 94 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu Haraaleppä Haapa Raita Kuusi Haapa Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi

41 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Ulkoilureitin reunayöhyke on osin puustoista, osin aointa. Varttuneet lehtipuu-kuusiryhät harennetaan poistaalla puista 33 %. Aoiet osat kuiot saaat etsittyä upeen haapaa, pajua y. Ulkoilureitin arren pienpuustoa hoidetaan. 95 Pinta-ala: 0.45 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Kuusi Rauduskoiu Haapa Haraaleppä Raita Pihlaja Kuusi Pihlaja Tuoi Vaahteroita. Lehtipuuryteikkö on tiheää ja siinä on runsaasti lahopuuta. Kuio on luontotietojärjestelän kohde, Kynttiläkujan lehto, linnustollis esti arokas alue, jolla ei tehdä itään hoitotoi enpiteitä. Hoitoluokka C5, aroetsä, 96 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: Kuiolle on tasoitettu tonttiaa. Tontin reunaan jäää puusto harennetaan. 97 Pinta-ala: 0.60 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty Rauduskoiu Raita Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus C2 Ulkoilu- ja irkistysetsä. Varttunut istutusännikkö harennetaan, poistua 33 %. 41