Maatalouden rakennetutkimus 2016

Samankaltaiset tiedostot
MAATALOUSLASKENTA Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.

Maatalouslaskenta 2010 peruskysely

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely

MAATALOUSLASKENTA Tuotantomenetelmätutkimus

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Maatalouslaskenta 2010

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

Vesistövaikutusten arviointi

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Olki energian raaka-aineena

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Karjanlannan hyödyntäminen

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Kartoitus mahdollisuudesta tehdä lisätöitä : Vastaajan ikä? v v.

Kymenlaakso ennusteet

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

maatalouden kehittämiseen!

Urakointihintakyselyn tuloksia

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Ruoan suoramyynnin kannattavuusseuranta kirjanpitotiloilla ja tuloksia 2016

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,

Lanta ja hyvät käytänteet

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME!

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Liikenteen biopolttoaineet

Aluetilinpito

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Tukihaku Täydentävät ehdot

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Karjanlannan käyttö nurmelle

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Koneurakoinnin mahdollisuudet

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

Uudenmaan metsäbiotalous

MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristösitoumuksesta 2016

Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, 28 artikla; 44 artikla 3 kohta

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, 28 artikla; 44 artikla 3 kohta

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Transkriptio:

Maatalouden rakennetutkimus 2016 Tilan nimi Tilatunnus Salasana verkkopalveluun Puelinnumero(t), joista tavoitellaan tarvittaessa Vastaa kyselyyn 19.12.2016 mennessä verkkopalvelussa stat.luke.fi/rakennetutkimus Jos et vastaa verkkopalvelussa, täytä tämä lomake ja säilytä se puelinaastattelua varten. Haastattelija soittaa sinulle tammi elmikuussa 2017. 1 Omistusmuoto Lue ensin kyselyssä käytettävät määritelmät sivulta 2. Valitse sitten tilan omistusmuoto ja aloita vastaaminen. 1. Pereviljelmä: aloita sivulta 3. 2. Maatalousytymä: aloita sivulta 4. 3. Oikeusenkilö: aloita sivulta 5. 1 (10)

Lomakkeessa käytettyjä määritelmiä Tilan/yrityksen omistusmuoto Pereviljelmä: altijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat perilliset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen altija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu maatalousytymän määritelmän mukaisesta tilasta. Maatalousytymä: altijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Yteistoiminta perustuu kirjalliseen sopimukseen tai lakiin (esim. verotusytymä). Oikeusenkilö: altijana on - osakeytiö, kommandiittiytiö tai avoin ytiö - kaupallinen tai osuustoiminnallinen yritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kirkko tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos Maatalous- ja puutaratyöt Maatalous- ja puutaratyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutaratalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutara- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutaratuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. pakkaaminen) Maatalous- ja puutaratyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipian ja -puutaran oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta - älytysvalmiudessa oleminen (esim. liittyen eläinten valvontaan), jos enkilö ei valmiusaikana tee maatalous- tai puutaratyötä Muu yritystoiminta Muu yritystoiminta tarkoittaa kaikkea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutara- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvikkeiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistaraus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on kodassa 13.2 sivuilla 8 10. Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutaratuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutaratalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutaratuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palkkatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutaratyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)

PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutarayrityksen työvoima 1.9.2015 31.8.2016 2 VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 6) Maatalous- ja puutaratyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole työskennellyt maatilalla/puutarayrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 2002 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutaratalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos enkilöitä on enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla sivuilla. Mainitse aastattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Sukupuoli Tunnus Mies Nainen Syntymävuosi (vain viljelijä) Tilan maa-/puutaratalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palkkatyö tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Viljelijä 1 Viljelijän puoliso Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v. 2002 syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin 2 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 Vakituisesti tilan/ yrityksen töiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) 3.6 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 3.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (1, 2, 3.1 jne.). 3.2 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta vuonna 2016 Tunnus: Kyllä Syntymävuosi: (jos ei taulukossa) Ei 4 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Lomitus- ja sijaisaputyötä ei ilmoiteta, jos Mela on korvannut sen osittain tai kokonaan. (Luke saa nämä tiedot Melasta.) 5 URAKOITSIJAT (maatalous- ja puutaratyöt) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Ne kotien 2 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kansalaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutaratyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 3 (10)

MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutarayrityksen työvoima 1.9.2015 31.8.2016 2 YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 6) Maatalous- ja puutaratyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osakkaat: ilmoita vain ne osakkaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 2002 syntyneet osakkaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutaratalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos enkilöitä on enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai muilla sivuilla. Mainitse aastattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Ytymän osakkaat, jotka osallistuvat tilan töiin Sukupuoli Tunnus Mies Nainen 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 Syntymävuosi (vain osakkaat) Tilan maa-/puutaratalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palkkatyö tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Osakkaiden pereenjäsenet (ennen v. 2002 syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osakkaita 1.6 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 Vakituisesti tilan/ yrityksen töiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 3.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (1.1, 1.2, 2.1 jne.). 3.2 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta vuonna 2016 4 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Lomitus- ja sijaisaputyötä ei ilmoiteta, jos Mela on korvannut sen osittain tai kokonaan. (Luke saa nämä tiedot Melasta.) 5 URAKOITSIJAT (maatalous- ja puutaratyöt) Tunnus: Kyllä Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Ne kotien 2 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kansalaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutaratyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Ei Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä Syntymävuosi: (jos ei taulukossa) 4 (10)

OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutarayrityksen työvoima 1.9.2015 31.8.2016 2 VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 6) Maatalous- ja puutaratyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutarayrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutaratalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos työntekijöitä on enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai edellisillä sivuilla. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Sukupuoli Tunnus Mies Nainen Syntymävuosi (vain jotaja) Tilan maa-/puutaratalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Tilan jotaja 1 Muut vakituisesti maa-/puutaratalouden tai siien liittyvän muun yritystoiminnan töitä tekevät enkilöt 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 2.10 2.11 2.12 2.13 2.14 2.15 2.16 2.17 2.18 2.19 2.20 3 TILAN JOHTAJAN KOULUTUS VUONNA 2016 Tilan jotaja on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta vuonna 2016 4 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) 5 URAKOITSIJAT (maatalous- ja puutaratyöt) Kyllä Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Lomitus- ja sijaisaputyötä ei ilmoiteta, jos Mela on korvannut sen osittain tai kokonaan. (Luke saa nämä tiedot Melasta.) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Ne kotien 2 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kansalaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutaratyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Ei 5 (10)

7 TIEDONSAANTI 7.1 Mistä on saatu tilan/yrityksen toimintaan liittyvää ammatillista tietoa tai neuvontaa viimeisten kolmen vuoden aikana? Merkitse kolme tärkeintä luvuilla 1, 2 ja 3 tärkeysjärjestyksessä (1 = tärkein) a) Neuvontapalvelut neuvontajärjestöiltä (esim. ProAgria), tuottajajärjestöiltä ja muilta ydistyksiltä c) Yritykset (oman tilan/yrityksen tuotteiden ostajat, tavarantoimittajat, aliankkijat jne.) e) Toiset viljelijät/alan yrittäjät (enkilökotaisesti tai esim. sosiaalisen median kautta) g) Alan ammattiledet ja internetsivustot b) Yksityisten yritysten tarjoamat neuvontapalvelut d) Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut (esitelmät, tiedotteet, raportit, internet-palvelut, yteistyö) f) Alan koti- ja ulkomaiset tapatumat (näyttelyt, messut, viljelijätilaisuudet, retket ym.) ) Muut tiedotusvälineet 7.2 Millä tilan/yrityksen toiminnan osa-alueella on suurin uuden tiedon tarve? Valitse tärkein: a) Tuotantomenetelmät ja -tekniikka b) Talouden suunnittelu ja seuranta c) Myynti ja markkinointi d) Liiketoiminnan keittäminen (uudet asiakkuudet, tuotekonseptit, ansaintamallit, jakelukanavat ja verkostot) 8 INTERNET 8.1 Internet-yteyksien käyttö tilan/yrityksen maa- ja puutarataloudessa 1. Kiinteä internet-yteys (lankapuelinverkon, valokuituverkon tai kaapelitelevisioverkon kautta) a) Käytetään, yteyden nopeus ja varmuus ovat riittävät b) Käytetään, mutta yteyden nopeus ja/tai varmuus ei ole riittävä c) Ei käytetä 2. Liikkuva eli mobiili internet-yteys (matkapuelinverkon kautta, esim. mokkula, nettitikku tai matkapuelin) a) Käytetään, yteyden nopeus ja varmuus ovat riittävät b) Käytetään, mutta yteyden nopeus ja/tai varmuus ei ole riittävä c) Ei käytetä 9 ENERGIA 9.1 Energian käyttö tilan/yrityksen maa- ja puutarataloudessa vuonna 2016 (arvio) Tuotantorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Mukaan ei lasketa yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutusta. Jos energialädettä ei ole mainittu alla, sen käyttöä ei tarvitse ilmoittaa. 1. Säkö kw 2. Kevyt polttoöljy ja dieselöljy traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi 3. Kevyt polttoöljy viljankuivaukseen ja lämmitykseen: 4. Raskas polttoöljy 5. Puu (alot, pilkkeet, muu kokopuu) 6. Puupelletti ja -briketti 7. Puuake (metsätädeake tai -murske, muu puuake) 8. Peltokasvien energiakäyttö: 9. Jyrsinturve 10. Palaturve josta itse tuotettua a) yteensä b) josta viljankuivauksen osuus a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) b) olki, lajittelujäte ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) 11. Turvepelletti ja -briketti 12. Ostettu lämpöenergia (esim. kaukolämpö tai läilämpöyrittäjän tuottama) 9.2 Onko tilalla/yrityksessä varavoimaläde säkökatkojen varalle (esim. aggregaatti tai traktorikäyttöinen generaattori)? kw litraa litraa litraa kg irto-m 3 kg irto-m 3 kg m 3 irto-m 3 m 3 kg MW Kyllä Ei 6 (10)

10 PELTOMAAN HOITO Jos tilalla ei ole pelto- eikä puutaraviljelyä (tai jos on vain kasviuoneviljelyä), siirry kotaan 11. 10.1 Peltomaan perusmuokkaus viime satovuotena (1.7.2015 30.6.2016) Jos pelto sekä muokattiin kevennetysti että kynnettiin, se lasketaan mukaan vain kyntöalaan. 1. Syyskyntö (myös kyntö einä-elokuussa 2015) 2. Kevätkyntö 3. Kevennetty muokkaus (kultivaattori, lautasmuokkain, äes, jyrsin tms.) 4. Kylvö muokkaamattomaan maaan (nurmien täydennyskylvöä ei lasketa mukaan) a a a a Muun peltoalan oletetaan olleen muokkaamatonta (esim. monivuotinen nurmi- tai puutarakasvi). 10.2 Peltomaan peitteisyys viime talvena (2015 2016) 1. Paljas maa (kynnetty tai muulla tavoin muokattu maa, jossa alle 10 kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 2. Kevennetysti muokattu maa (väintään 10 kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 3. Kasvinjätteet ja/tai sänki (perunapelto sadonkorjuun jälkeen lasketaan paljaaksi maaksi (kota 1)) 4. Kerääjä- tai aluskasvi 5. Syyskylvöinen yksivuotinen viljelykasvi (esim. syysvilja tai syysöljykasvi) a a a a a Muulla peltoalalla oletetaan olleen monivuotisia viljely- tai kesantokasveja (esim. monivuotinen nurmi- tai puutarakasvi). 11 KASTELU Jos tilan käytettävissä ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirry kotaan 12. 11.1 Kasteltavissa oleva pelto- ja puutara-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) a 11.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutara-ala vuonna 2016 (ei kasviuoneita, ei allantorjuntasadetusta) a 11.3 Kastelumenetelmä Valitse kaikki tilan käytettävissä olevat. 1. Sadetus 2. Tippu- tai tikukastelu 11.4 Kasteluveden alkuperä Valitse kaikki, joita tilalla on käytetty tai käytettäisiin tarvittaessa. 1. Pintavesi omalta tilalta (esim. lampi) 2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (esim. järvi tai joki) 3. Altakastelu (säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys) 3. Pojavesi omalta tilalta (esim. kaivo tai läde) 4. Tilan ulkopuolelta tuleva vesijotovesi 5. Muu 12 KARJANLANTA Myös prosessoitu lanta (esim. kompostoitu tai biokaasun tuotannossa mädätetty lanta). Jos tilalla ei ole tuotettu, levitetty eikä käsitelty lantaa vuonna 2016, siirry kotaan 13. 12.1 Lannan levitys vuonna 2016 Jos on levitetty vain kiinteää lantaa, siirry suoraan kotaan b) ilmoittamaan multaustiedot. a) Lannan levitysmenetelmä Osuuksien karkea arviointi riittää (esim. ±10 tarkkuudella). Prosenttiosuuksien summan tulee olla 100. Ilmoita ajalevitetystä ja letkulevitetystä lannasta myös multaustiedot kodassa b). Levitysmenetelmä Menetelmän osuus levitetystä lannasta (kaikki lantalajit yteensä, arvio) 1. Hajalevitys: kiinteä lanta 2. Hajalevitys: lietelanta, virtsa ja lantavesi 3. Letkulevitys 4. Veitsimultain tai muu laite, joka avaa kasvustoa ja maanpintaa ja jättää lannan maan pinnalle 5. Sijoituslaite eli multain, matala sijoitus (syvyys enintään 10 cm) 6. Sijoituslaite eli multain, syvä sijoitus (syvyys yli 10 cm) Yteensä 100 7 (10)

b) Haja- ja letkulevitettyjen lantojen multaus Osuuksien karkea arviointi riittää (esim. ±10 tarkkuudella). Prosenttiosuuksien sarakesummien tulee olla 100. Osuus levitetyn lannan kokonaismäärästä (arvio) Kiinteä lanta Lietelanta, virtsa ja lantavesi yteensä Hajalevitetty Hajalevitetty Letkulevitetty 1. Ei multausta 2. Multaus alle 4 tuntia levityksestä 3. Multaus yli 4 tuntia levityksestä Yteensä 12.2 Lannan luovutus ja vastaanotto vuonna 2016 Myös prosessoitu lanta (esim. kompostoitu tai biokaasun tuotannossa mädätetty lanta). a) Maatilalta/yrityksestä pois viedyn lannan määrä (arvio) 100 100 100 1. Lietelanta (tai muu nestemäinen lanta) 2. Kiinteä lanta tn tn b) Maatilalle/yritykseen tuodun lannan määrä (arvio) 1. Lietelanta (tai muu nestemäinen lanta) tn 2. Kiinteä lanta Lannan tilavuuden muuntaminen massaksi: 1 m 3 (kuutiometri) lietelantaa, virtsaa tai lantavettä = 1 tn (tonni). 1 m 3 kiinteää lantaa = nauta 0,75 tn, sika 0,65 tn, lammas 0,6 tn, kana 0,6 tn, evonen 0,5 tn. Voidaan myös käyttää tilan lannasta mitattua arvoa. 12.3 Lannan käsittely tilalla vuonna 2016 Osuuksien karkea arviointi riittää (esim. ±10 tarkkuudella). Tilan ulkopuolella tapatunutta lannan käsittelyä ei ilmoiteta. Käsittelymenetelmä Osuus tilalla tuotetun ja tilalle tuodun lannan kokonaismäärästä tn 1. Separointi (kiinteän aineksen mekaaninen erottaminen) 2. Mädätys (esim. biokaasun tuotannossa) 3. Ilmastus eli nestekompostointi 4. Kompostointi kiinteänä lantana (ei pelkkä kiinteän lannan kompostoituminen itsestään) 5. Polttaminen 6. Muu menetelmä (esim. kalkkistabilointi, kiinteän aineksen kemiallinen tai biologinen saostaminen tai lietelannan sekoittaminen turpeeseen Lietu-menetelmällä) Lantaa ei ole käsitelty tilalla yllä mainituilla menetelmillä. 13 MUU YRITYSTOIMINTA. Lue muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta. 13.1 Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutarataloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? Toiminta voi tapatua myös tilan ulkopuolella. 1. Kyllä. Vastaa myös kysymyksiin 13.2 13.6 13.2 Muun yritystoiminnan toimialat 2016 Merkitse rasti sarakkeeseen 1 kaikkien tilalla arjoitettujen toimialojen kodalle. Merkitse rasti myös sarakkeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutaratalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitse rasti sarakkeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistaraus A4 Poronoito 2. Ei. Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Jos et vastaa verkkopalvelussa, säilytä lomake puelinaastattelua varten. 1. Toimintaa arjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutaratalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan taraus) 8 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla

Jatkoa edelliseltä sivulta Elintarvikkeiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lian jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja viannesten sekä edelmien ja viljeltyjen marjojen jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Luonnosta kerättyjen marjojen, sienten, yrttien tms. jatkojalostus B8 Muu elintarvikkeiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B9 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B10 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B11 Saaus, öyläys, kyllästys B12 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, ikkunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B13 Mattojen, ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B14 Huonekalujen valmistus B15 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B16 Polttopuun ja/tai akkeen valmistus myyntiin B17 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B18 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto B19 Metallituotteiden valmistus B20 Muu valmistus/teollinen tuotanto Rakentaminen C1 Rakentaminen tilan ulkopuolisille asiakkaille Kauppa D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tukku- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tukku- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamökkien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyspalvelut (esim. kalastus, retkeily) E6 Ojelmapalvelut 1. Toimintaa arjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutaratalouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje ed. sivulta) 9 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla

Jatkoa edelliseltä sivulta Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolisille asiakkaille) 1. Toimintaa arjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutaratalouteen (ks. oje sivulla 8) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje sivulla 8) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen sadon (esim. vilja, einä) kuivaaminen, lajittelu tms. oman tilan laitteilla. E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito-, oiva-, terveys- ja koulutuspalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiakkaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaikkojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittely- palvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 13.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2016 euroina (arvio) (Liikevaidon määritelmä on kodan 13.2 ojeessa.) 1. <10 000 2. 10 000 <50 000 3. 50 000 <100 000 4. 100 000 200 000 5. >200 000 13.4 Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2016 (arvio) Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaisliikevaidosta lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutaratalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito Maa- ja puutaratalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet x 100 Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, joiden kodalla rastitit sarakkeen 2 kodassa 13.2. Tilan kokonaisliikevaito sisältää tämän lisäksi maa- ja puutaratalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet. Metsätalouden liikevaito jätetään pois. Merkitse rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu 1. 0 10 2. >10 50 3. >50 <100 13.5 Muussa yritystoiminnassa työskennellyt tilan ulkopuolelta palkattu työvoima vuonna 2016 (ei viljelijäpereen jäsenet) Henkilömäärä Työpäivät (8 tunnin työpäivinä) KYSYMYS SUORAMYYNTIÄ HARJOITTAVILLE TILOILLE/YRITYKSILLE (toimialat D1 ja D2): 13.6 Miten suuren osan tilan tuotteiden suoramyynti kuluttajille (ei tukkukauppa) muodostaa tilan tuotteiden ja palveluiden kokonaismyynnistä? 1. 0 10 2. >10 50 3. >50 100 Kiitos vastaamisesta. Jos et vastaa verkkopalvelussa, säilytä lomake puelinaastattelua varten. 10 (10)