Vaskiluodossa syntyy sähköä ja lämpöä nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3 07 Vaasa saa uuden maamerkin Sähköautolla golfpallon perässä
A S I A K A S PA LV E L U TIEDOTTAA SISÄLLYS Muista tehdä sähkösopimus hyvissä ajoin ennen muuttoa. Miksi? Sähköt katkaistaan, kun poismuuttavan asukkaan mittari käydään lukemassa, mikäli asuntoon ei ole tehty uutta sopimusta. Miksi tärkeää? Varmistat, että muuttopäivänä asunnossa on sähkö päällä. Mitä kytkentä maksaa? Ei mitään, jos sähkösopimus tehdään vähintään kolme työpäivää ennen muuttoa. Miten? www.vaasansahko.fi puh. (06) 3245 750 käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 Sähköntoimituksen aloitusmaksut: Sähkön kytkentä kolmen työpäivän toimitusajalla 0 euroa seuraavana työpäivänä 45 euroa samana työpäivänä 90 euroa (tilaus klo 12 mennessä) työajan ulkopuolella 120 euroa (ark. klo 16 jälkeen, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä) 4 Kivihiili on edelleen hyvä ja tehokas polttoaine. 3 4 8 10 12 14 15 16 18 19 20 Pääkirjoitus Vaskiluodossa syntyy sähköä ja lämpöä Vaasa saa uuden maamerkin Sähköautolla golfpallon perässä Mittari paljastaa kodin sähkösyöpöt Vaasan Sähköverkko hyvittää sähkökatkoista automaattisesti Lyhyesti Testissä kahvinkeittimet Sallitut sähkötyöt Ristikko Nimikilpailu 14 10 91-vuotias Pentti Aikkola innostui golfista 60-vuotiaana. Nette laittoi kolme kahvinjuojaa kahvinkeittoon. VAASAN SÄHKÖ OY:N ASIAKASLEHTI Numero: 3/2007 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 10.00-15.30 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Kyösti Salo Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Painopaikka: Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2007. Kansikuva Mikko Lehtimäki
PÄÄKIRJOITUS Sähkömarkkinat laajenevat Lähikuukausina pohjoismaiset sähkömarkkinat kiinnittyvät aiempaa tiiviimmin muun Euroopan markkinoihin. Marraskuussa otetaan käyttöön maailman pisin merisähkökaapeli Norjasta Alankomaihin. Lähes samanaikaisesti kaupallinen mekanismi eri sähkömarkkina-alueiden välisten hintaerojen poistamiseksi (Market Coupling) aloitetaan pohjoismaisten ja saksalaisten sähkömarkkinoiden välillä. Molemmissa linkeissä on ongelmansa. Uuden kaapelin kaupallisen käytön pelisäännöt eivät ole aluksi yhtä joustavia kuin esim. Suomen ja Ruotsin välisissä yhteyksissä, koska kaapelin eri päissä ei kyetty sopimaan kaupankäynnissä noudatettavista kellonajoista. Saksan markkinoihin yhdistymisen pääongelma suomalaisten kannalta on, että Saksan markkinat ovat Pohjoismaita suuremmat eivätkä täytä vapaan kilpailun ehtoja pohjoismaiseen tapaan. Syynä ovat Saksan suurtuottajayhtiöt EON ja RWE, jotka eivät ole suostuneet Suomen Fingridin tapaisen erillisen kantaverkkoyhtiön muodostamiseen. Tämä haittaa muiden tuottajien sekä sähkön käyttäjien mahdollisuuksia hyötyä markkinoista. Norja on jälleen kerran suurin hyötyjä: Hollantiin voidaan myydä jatkossa vesisähkö, jota ei nyt Etelä-Ruotsin ja Norjan omien pullonkaulojen takia saada siirrettyä Suomeen. Linkittyminen Eurooppaan vakauttaa sähkön hintaa. Euroopan ilmasto- ja energiaratkaisujen vuoksi vakiintuminen tulee kuitenkin tapahtumaan nykyistä korkeammalle hintatasolle. Jäteratkaisu Jätteiden energiakäyttö Stormossenin jätteenpolttolaitoksen muodossa on saamassa taloudellisiin faktoihin perustuvan ratkaisun. Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon muita suurempi koko antoi paremman taloudellisen pohjan kilpailleisiin sijoituspaikkoihin verrattuna. Varoituksen sanoja Lopuksi olen pakotettu lausumaan varoituksen sanoja: Hiilivoimalaitokset varmistavat sähkön riittävyyden talvikuukausina Suomessa sekä ovat keskeinen säädettävän tuotannon resurssi. Säätövoiman tarve lisääntyy oleellisesti ydinvoiman lisääntyessä, Venäjän kaapelin muuttuessa kaksisuuntaiseksi ja tuulivoiman tuotannon kasvaessa. Näissä olosuhteissa hiilivoimalaitosten tekeminen taloudellisesti kannattamattomiksi hallituksen esittämällä tavalla päästöoikeuksien jaon yhteydessä on uskomattoman AJATTELEMATONTA JA VASTUUTONTA. Hannu Linna toimitusjohtaja nette 3/2007 3
Vaskiluodossa syntyy sähköä ja lämpöä Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Vanhin fossiilinen polttoaineemme, teollisen vallankumouksen mahdollistanut kivihiili on edelleen hyvä ja tehokas polttoaine, vaikka sitä pidetään yhtenä syypäänä ilmaston lämpenemiseen. Antti Tanttari pitää huolta voimalaitoksen automatiikasta. 4 nette 3/2007
Viljo Ristimäki on tehnyt Vaskiluodossa töitä 44 vuotta. Vaskiluodossa syntyy maailman parasta akkuvettä. Se on puhtaampaa kuin apteekkitavara, vaasalainen Viljo Ristimäki kehuu ja kertoo, että aikoinaan monet yritykset kävivät ostamassa omiin prosesseihinsa Vaskiluodon voimalaitoksella tislattua vettä. Kun Ristimäki tuli töihin Vaskiluotoon 44 vuotta sitten, voimalaitoksia oli vain yksi, Vaskiluoto 1, joka poistettiin käytöstä kymmenen vuotta sitten. Se oli valmistuessaan Suomen suurin ja nykyaikaisin voimalaitos, Ristimäki muistuttaa. Vuonna 1972 valmistui raskaalla polttoöljyllä toimiva höyryvoimalaitos. Öljykriisin takia polttoaine vaihdettiin 1982 kivihiileen ja Vaskiluotoon rakennettiin kivihiilikattila. Voimalaitoksen laboratorion vesilaitosta hoitava Ristimäki pitää tiiviin esitelmän siitä, miten Vaasan kaupungin vesijohtovesi suodatetaan energiantuotantoon sopivaksi kattilavedeksi. Kaksi suurta pahvitaulua voimalaitoksen seinällä havainnollistavat esitystä. Niiden piirrokset kuvaavat kemiallisia prosesseja. Suodattimena toimiva massa on elvytettävä, kun noin 1 500 kuutiota vettä on kulkenut sen läpi. Elvytykseen tarvitaan happoa ja lipeää. Ristimäki kertoo, että ennen työvaiheet sisälsivät käsityötä, nyt kaikki ta pahtuu automaattisesti. Tanttari kertoo, että voimalaitoksessa on yli 11 000 erilaista mittauskohdetta. Järjestelmät tarkkailevat automaattisesti esimerkiksi kattilan painetta ja lämpötilaa. Tiedot ja mahdolliset ongelmat välittyvät valvomon tietokoneille. Käynnistyksen jälkeen on pari viikkoa ikään kuin koeajoa, ennen kuin meno taas vakiintuu, iltavuoroon valvomoon tullut vuoromestari Matti Heikkinen kertoo. Loppukesä on siis sekä Tanttarille että valvomon vuoromestareille kiireisintä aikaa, kun voimalaitos käynnistetään uudelleen jokakesäisen huoltokatkoksen jälkeen. Päästöt on minimoitu Vaskiluodon voimalaitoksessa on investoitu ympäristön huomioon ottavaan tekniikkaan 1990-luvulta lähtien. Moderni polttotekniikka, rikinpoistolaitos, sähkösuodattimet minimoivat päästöjä. Tänä kesänä päästöjä vähentävään tekniikkaan on käytetty noin 4 miljoonaa euroa. Nyt piipuista ei käytännössä tule enää paljon muita päästöjä kuin hiilidioksidia, Vaskiluodon Voiman toimitusjohtaja Rami Vuola kertoo Iltavuoroon tullut valvoja Jari Reini kiertää tunnin välein tarkistamassa, että kaikki voimalaitoksessa toimii kuten pitääkin. Vaskiluodon Voima joutuu ostamaan ensi vuonna 20 miljoonalla eurolla päästöoikeuksia, toimitusjohtaja Rami Vuola kertoo. Huoltojakson jälkeen koittaa kiire Laihialainen Antti Tanttari pitää huolta siitä, että automatiikka voimalaitoksessa toimii. Automaatiomestari on joutunut elokuussa hoitamaan yhtä aikaa neljän miehen töitä, sillä kesän huoltojakso venyi seitsemän viikon mittaiseksi ja siirsi työntekijöiden kesälomia syksyyn. Huoltojakson aikana asennettiin paikoilleen esimerkiksi laitteita, jotka vähentävät voimalaitoksen päästöjä. >> nette 3/2007 5
Automaatiomestari Antti Tanttari on hiukan kuin palokuntalainen: hän saapuu paikalle vaikka keskellä yötä, jos voimalaitoksen laitteet ilmoittavat viasta. Onko kivihiilelle vaihtoehtoja? Hiilidioksidi on silti ongelmallista ilmaston lämpenemisen takia. Jo nyt on olemassa tekniikkaa, jonka avulla myös hiilidioksidi voitaisiin ottaa talteen voimalaitoksen savukaasuista ja palauttaa se takaisin maaperään. Kaupalliseen käyttöön, kannattavaan hintaan, sitä ei kuitenkaan vielä saa. Vaskiluodon voimalaitoksen kattila sopii vain kivihiilen polttoon. Vaihtoehtoja kivihiilelle etsitään, mutta suunnitelmissa varaudutaan siihen aikaan, kun on aika rakentaa kokonaan uusi voimalaitos. Vuola arvioi ajan koittavan aikaisintaan 2010-luvun jälkipuoliskolla. Nopeisiin ratkaisuihin ei ole varaa, sillä nykyisessä voimalaitoksessa on kiinni satoja miljoonia euroja. Toiminnan lopettaminen ennen kuin investointi on maksanut itsensä takaisin, nostaisi kaukolämmön kustannuksia, Vuola miettii. Uudessa voimalaitoksessa voitaisiin polttaa esimerkiksi turvetta, olkea tai metsähaketta. Tuulivoima voi olla tulevaisuutta Hiilidioksidipäästöjen suitsiminen Suomessa tuntuu toimitusjohtajasta toisinaan turhauttavalta, sillä esimerkiksi Kiinaan rakennetaan jatkuvasti lisää lauhdevoimaloita. Kiinaan rakennetaan viikossa enemmän uutta hiilikapasiteettia kuin koko Suomessa on yhteensä. Eivätkä EU:n päästökaupparajoitukset sido kiinalaisia. Se positiivinen puoli päästökaupassa on, että fossiilisille polttoaineille etsitään nyt ak- 6 nette 3/2007
Vaskiluodon voimalaitos valmistaa kivihiilestä sähköä ja kaukolämpöä. Yhteistuotanto on järkevää ja taloudellista, sillä samalla polttoainemäärällä syntyy enemmän energiaa kuin pelkkää sähköä tuottavassa lauhdevoimalaitoksessa. Noin vuosi sitten käyttöön otetun Ultra Low Load tekniikan ansiosta laitoksen säätöaluetta on laajennettu alentamalla minimitehoa, mikä vähentää kivihiilen käyttöä. tiivisesti vaihtoehtoja ja tekniikkaa kehitetään koko ajan. Etelä-Pohjanmaan Voima, jonka toimitusjohtaja Rami Vuola myös on, hankkii monella eri tavalla tuotettua energiaa. Tulevaisuudessa lisätään edelleen ydinvoiman ja tuulivoi- man osuutta. Yhtiö tutkii parhaillaan, minne Pohjanmaalla voisi rakentaa tuulivoimaloita. Hankimme tuulivoimaoptioita, jotta meillä on sitten valmius käyttää niitä, kun tuulivoimasta tulee kannattavaa, Vuola kertoo. Kivihiili Kivihiili on eloperäinen kivilaji, joka sisältää pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sekä hiukan rikkiä, typpeä ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiiltä syntyy kovan paineen alle hapettomiin oloihin joutuvista kasvinosista. Kivihiili kehittyy biomassasta ensin turpeeksi, sitten ruskohiileksi ja sen jälkeen bitumipitoiseksi kivihiileksi ja lopuksi antrasiitiksi. Nyt käytössä olevat hiilivarat ovat syntyneet pääosin noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Kivihiili on öljyn jälkeen toiseksi tärkein energianlähde. Noin 40 prosenttia maailman sähköstä tuotetaan kivihiilellä. Lähteet: Wikipedia ja Hiilitieto ry. nette 3/2007 7
Teksti Anne Kytölä Pylvään arkkitehtisuunnittelu ja 3D-mallinnukset: KONEHUONE Jorma Valkama ja Ari Jääskö Vaasa saa uuden maamerkin Yli 50-metrinen maisemapylväs nousee pala palalta Palosaaren sillan viereen syksyn aikana. Palosaaren sillan vieressä olevan voimalaitokseen pihaan pystytetään syksyn aikana maisemapylväs, joka yhdistää toisiinsa tontille kesän aikana rakennetun uuden sähköpääaseman ja sähkönjakeluverkon. Maisemapylvään perustukset porattiin loppukesällä, ja pylvään pystytys alkoi syyskuussa. Etelä-Pohjanmaan Voiman omistaman maisemapylvään ovat suunnitelleet sisustusarkkitehdit Jorma Valkama ja Ari Jääskö. Rakennesuunnittelun on tehnyt Veikko Nurminen Eltel Networksistä, joka vastaa pylvään rakentamisesta. Pylvään rakennuttaa Etelä-Pohjanmaan Alueverkko. Etelä-Pohjanmaan Alueverkon toimitusjohtaja Jukka Rajala kertoo, että pylväs nousee paikoilleen marraskuun alkupäiviin mennessä. Silloin sen toiseen johdinpiirin kytketään jännite, jonka kautta uusi sähköasema saa 110 kv jännitteen ensimmäistä kertaa. Vanhan pylvään purkaminen ja toisen johdinpiirin siirto uudelle pylväälle siirtyy todennäköisimmin ensi keväälle, kun sähkönkulutus kaupunkialueella laskee talven huippukuormista. Näin toimitaan sähkönjakelun turvaamiseksi, Rajala kertoo. Valaistus pylväälle voidaan toteuttaa vasta vanhan pylvään purkamisen ja ympäristön siistimisen jälkeen. Valaistuna maisemapylväs pääsee oikeuksiinsa vasta ensi syksynä, iltojen hämärtyessä. Maisemapylvään perustukset on porattu maahan kahdeksan metrin syvyyteen. Pylvään korkeus on 50 metriä, mutta kun mukaan lasketaan perustus, kokonaisuus nousee kaikkiaan 53 metrin korkeuteen. Maisemapylvään tukirankana toimiva ristikkorakenne on sinkittyä rautaa ja julkisivu eloksoitua alumiinilevyä, joka heijastaa auringonvaloa. Pylvään yläosassa on aukkoja, jotka keventävät muuten umpinaista pintaa. Kierteinen muoto ja valonheijastukset aihe- 8 nette 3/2007
Arkkitehtien näkemys Vaasan uudesta maamerkistä. Maailmassa ei ole toista samanlaista, sillä maisemapylväs on suunniteltu nimenomaan sopimaan tehtaanpiippujen rytmittämään vaasalaiseen kaupunkikuvaan. Mikä pylväälle nimeksi? Osallistu maisemapylvään nimikilpailuun takasivulla! uttavat sen, että maisemapylväs näyttää aina hieman erilaiselta katselukulmasta ja etäisyydestä riippuen. Valo- ja äänisuunnittelija Ilkka Volanen suunnittelee pylväälle eri vuodenaikoihin ja esimerkiksi erilaisiin juhlapäiviin sopivia kohdevalaistuksia. Led-valoja ohjataan tietokoneella. Maisemapylväs valmistetaan Keski-Suomessa, Lievestuoreella konepajassa, ja tuodaan Vaasaan osina. Paikan päällä osista kootaan viiden metrin korkuisia pylväspätkiä, joista sitten pala kerrallaan pylväs nousee koko pituuteensa. nette 3/2007 9
Sähköautolla golfpallon perässä 91-vuotias Pentti Aikkola innostui golfista 60-vuotiaana Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki 10 nette 3/2007
Vaasalainen Pentti Aikkola kokeili ensi kerran golfia viettäessään 60-vuotissyntymäpäiviään Ruotsissa. Purjehdus jäi toiseksi, kun kommodori kiinnostui valkoisesta pallosta. Malttia lyönteihin, niin pallo pysyy paremmin keskellä väylää. Liiallinen voimankäyttö vie harhateille, Pentti Aikkola tietää. Kun aloittaa golfin peluun niin myöhään kuin minä, ei ole mahdollista saavuttaa erittäin kovaa handicapia tai tulla menestyväksi kilpailijaksi, Aikkola väittää. Aikkolan handicap eli henkilökohtainen tasoitus on 29. Parhaimmillaan luku on ollut 16, ja onpa Aikkola kerran voittanutkin golfturnauksen Espanjassa. Holaria ei ole koskaan tullut, mutta kolme kertaa hole-in-one on ollut hyvin lähellä. Klubiravintolassa on monta tuttua. Aikkola esittelee vaaleahiuksisen, hymyilevän naisen. Golf on myös miniän, Riitta Aikkolan harrastus. Olen luvannut tehdä kärrynpyörän, jos mieheni on yhtä hyvässä kunnossa 91-vuotiaana kuin isänsä, Riitta Aikkola virnistää ja taputtaa appiukkoaan olkapäälle. Hoikka ja hyväryhtinen mies seisoo golfpallon takana. Kädet nojaavat polviin, ja katse arvioi matkaa siniselle lipulle. Mikä olisi paras reitti? Maila pyyhkäisee kevyesti nurmea, kun Pentti Aikkola hakee tuntumaa, ja heti perään varsinainen lyönti sinkauttaa pallon kauniissa kaaressa melko lähelle lippua. Se oli hieno lyönti, Aikkola hymyilee. Peli on ehtinyt Vaasan golfkentällä neljännelle reiälle, ja takana alkaa olla jo muutamia sellaisia lyöntejä, joihin pelaaja on itsekin tyytyväinen. Edellisen reiän kolmen metrin puttiinkin voi kuulemma olla ihan tyytyväinen. Golf, jossa saa liikuntaa ja ulkoilua vähän kuin varkain, viehättää miestä, joka ei ole koskaan nauttinut hikiliikunnasta. Golfissa hyvät tuloksetkaan eivät ole etusijalla. Golfauto vie miestä ja mailoja Aikkola taittaa matkat reiältä toiselle sähkökäyttöisellä golfautolla. Hänellä on menossa jo kolmas auto. Ensin minulla oli sellainen kärry, jossa oli katto. Vaihdoin avomalliin, koska pidän auringonpaisteesta. Nykyinen ajopeli on käytössä toista kesää. Siinä on kaksi 12 voltin sähkömoottoria ja kaksi 75 ampeeritunnin (Ah) geeliakkua. Ne kestävät Aikkolan mukaan kauemmin kuin edellisen auton tavalliset akut. Vanhalla autolla kiersin yhdellä latauksella 18-reiän kentän kaksi kertaa, mutta kyllä vauhti hiljeni toisen kierroksen lopussa, Aikkola kertoo. Aikkola on ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa. Pari vuotta sitten Espanjasta tarttunut ärhäkkä vatsavirus vei kuitenkin voimat niin, että vasta nyt golfin peluuseen ja elämään alkaa löytyä samanlainen into kuin ennen sairautta. Ilman tätä kärryä en olisi jaksanut pelata varmaan ollenkaan. Pelin päätteeksi Aikkola ajaa golfautonsa latautumaan. Auton on oltava valmiina starttaamaan, kun pelipäivä taas koittaa. Aikkolan valkoiset pallot pyörivät viheriöllä noin kolmena päivänä viikossa. Sähköauto takaa, että peli jatkuu reiältä reiälle. nette 3/2007 11
Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Mittari paljastaa kodin sähkösyöpöt Laihialainen Lehdon perhe halusi tietää, kuinka paljon vanha, lähes tyhjillään oleva kylmiö vie vuodessa sähköä. Kannattaisiko kylmiöstä luopua? Vajaan viikon mittausjakson perusteella Marja-Leena ja Matti Lehdon television katselu maksaa vuodessa alle 30 euroa. 12 nette 3/2007
Kylmiötä jäähdyttävä kompressori hurisee kellarissa varsinkin kesäaikaan usein. Kulutusmittarin mukaan Lehdot maksavat kylmiön sähköstä vähintään 64 euroa vuodessa. Reilun parin neliön kokoinen kylmiö rakennettiin Marja-Leena ja Matti Lehdon omakotitalon kellariin 1975. Se on palvellut ansiokkaasti muun muassa mehu- ja hillokellarina, mutta viime vuosina säilöminen on jäänyt vähemmälle. Nykyään kylmiö toimii enimmäkseen tyhjien pullojen varastona, Matti naurahtaa. Kylmiön kompressori hurisee Marja-Leenan työpöydän ja tietokoneen vieressä kellarissa. Tuntuu, että varsinkin kesäaikaan kylmiö käy alvariinsa, Marja-Leena sanoo ja kertoo pariskunnan miettineen aina silloin tällöin, kannattaisiko kylmiöstä luopua kokonaan. Kylmiön sähkönkulutus on helppo selvittää kulutusmittarilla. Samalla kun asiaa ryhdytään selvittämään, päätetään katsoa myös, paljonko televisio ja digiviritin sekä perheen nuoren miehen, Mikon, tietokone kuluttavat sähköä. Mittarit saadaan lainaksi Vaasan Sähkön teknisestä neuvonnasta, ja tekninen neuvoja Timo Riiki auttaa tulkitsemaan lukemia. Paljonko tietokone kuluttaa energiaa? Mittareita asennetaan taloon kaikkiaan viisi: tietokoneeseen kytketään kiinni kaksi mittaria, joista toinen mittaa 19-tuumaisen laajakulmanäytön, ja toinen Mikon itsensä rakentaman tietokoneen keskusyksikön sähkönkulutuksen. 27-tuumainen televisio, tavallinen perusdigiviritin ja kylmiö saavat kukin kylkeensä yhden mittarin. Timo Riiki käy lukemassa lukemat, kun mittarit ovat olleet paikoillaan kuusi päivää. Siinä ajassa perheen kulutustottumuksista saa jo melko realistisen kuvan. Mikko on käyttänyt tietokonetta nyt hiukan enemmän kuin tavallisesti, sillä koulusta oli vapaata maanantaina ja perjantaina, Marja- Leena mainitsee. Matti-isän mielestä Mikon tietokone hurisee normaalistikin ison osan vuorokaudesta, ja Mikkokin myöntää, että pelien ja musiikin parissa vierähtää useimpina öinä keskiyön toiselle puolen. Digisovitin on ahneempi kuin televisio Olohuoneen televisio on ostettu vuosi sitten, ja sen huomaa kulutuslukemistakin. Valmiustila vie sähköä vain 0,8 wattia. Digisovitin on persompi sähkölle: se kuluttaa valmiustilassa 10 wattia. Eikä sitä mokomaa saa edes sammutettua muuta kuin irrottamalla pistokkeen seinästä, Matti harmittelee. Laitteessa ei ole erillistä virtakatkaisinta. Kylmiö kuluttaa enemmän kuin jääkaappi-pakastin Timo laskee lukemien perusteella Lehdon perheen kylmiön, television, digivirittimen ja tietokoneen vuotuisen sähkönkulutuksen. Vertailu keskiarvoihin paljastaa, jos laihialaiskodissa asuu tavallista suurempi sähkösyöppö. Jo ennen vertailujen tekemistä Timo arvioi kellarin kylmiön kuluttavan melko paljon energiaa. Kylmiö kuluttaa sähköä suurin piirtein kaksi kertaa enemmän kuin jääkaappi-pakastin. Laskelmat osoittavat, että Lehdot maksavat tyhjien pullojen varastoimisesta kylmiössään noin 65 euroa vuodessa. Ei se minun mielestäni niin kauhean isolta summalta kuulosta, odotin paljon pahempaa, Marja-Leena sanoo. Mittausjakso antaa Marja-Leenan mielestä tosin hiukan virheellisen kuvan kylmiön käytöstä. Kylmiön ovea ei taidettu avata viikon aikana kertaakaan. Jos meillä olisi käynyt jakson aikana vieraita tai olisin keittänyt viinimarjamehuja, kylmiön ovi olisi viuhunut tiuhaan ja sähköä olisi kulunut enemmän, hän arvioi. Matti ei ryhtyisi oikopäätä purkamaan kylmiötä, mutta sen käyttöä voisi tehostaa nykyisestä. Tyhjät pullot ja purnukat voisi kyllä kantaa sieltä heti pois, Marja-Leena miettii. Kylmäkoneista tulee tuhlareita vanhetessaan Timo kertoo, että kylmälaitteet rupeavat vanhetessaan usein kuluttamaan enemmän sähköä. Sähkönkulutuksen kasvun huomaa helposti siitä, että kone tuntuu käyvän koko ajan. Meiltä lainataan kulutusmittareita useimmiten juuri kylmälaitteiden sähkönkulutuksen selvittämiseksi, Timo kertoo. Vilkkainta aikaa ovat kesä ja alkusyksy, kun lämpimät säät hurisuttavat kylmälaitteita tavallista enemmän. Monet asiakkaamme saavat myös tasauslaskun alkusyksystä, ja sekin havahduttaa seuraamaan sähkönkulutusta. Timo neuvoo vertaamaan kulutuslukemia sähkölaitteiden keskimääräiseen energiankulutukseen. Lukuja ja laskelmia on esimerkiksi Motivan internet-sivuilla, www.motiva. fi. Oman kodin sähkönkulutusta voi arvioida myös Vaasan Sähkön sivuilta löytyvän laskurin avulla, www.vaasansahko.fi. Timo neuvoo lisäämään laskurin antamiin lukuihin hiukan lisää, sillä jo muutamia vuosia vanha laskuri ei ota huomioon sitä, että elektroniikka ja sen mukana myös sähkönkulutus kodeissa on kasvanut huimasti viime vuosina. Mikko Lehto pelaa tietokonepelejä päivittäin useita tunteja. Kuuden päivän mittauksen mukaan keskusyksikkö ja näyttö kuluttavat vuorokaudessa 1,88 kwh. Näin Lehdon sähkölaitteet kuluttavat: kwh/6vrk kwh/kk kwh/vuosi /vuosi Kylmiö 13,5 67,5 821,25 64,30 Tietokoneen keskusyksikkö 9,77 48,85 594,34 46,54 Tietokoneen näyttö 1,52 7,6 92,47 7,24 TV 4,16 20,8 253,07 19,82 Digisovitin 1,44 7,2 87,60 6,86 Laskettu Vaasan Sähkön yleissähkön hinnalla. nette 3/2007 13
Vaasan Sähköverkko hyvittää sähkökatkoista automaattisesti Sähköyhtiöt joutuvat palauttamaan asiakkailleen osan sähkönsiirtomaksusta, jos sähkönsaanti katkeaa vähintään 12 tunniksi. Osa sähköyhtiöistä hyvittää katkoksista automaattisesti, mutta joissakin sähköyhtiöissä palautusta on haettava kirjallisesti. Vakiokorvausta ei tarvitse anoa, vaan me maksamme sen heti seuraavan laskun yhteydessä, käyttöpäällikkö Göran Heino Vaasan Sähköverkko Oy:stä kertoo. Jos sähkölasku tulee kotiin kuukausittain, vakiokorvaus ei kuitenkaan välttämättä ehdi heti ensimmäiseen sähkökatkoksen jälkeiseen laskuun. Tietenkin pyrimme siihen, ettei asiakkaillemme tulisi yli 12 tunnin keskeytyksiä, Heino lisää. Lokakuun lopulla viime vuonna mellastanut myrsky katkaisi sähköt noin 10 000 Vaasan Sähköverkon asiakkaalta. Heistä noin 1 300 oli ilman sähköä vähintään puoli vuorokautta ja oli siten oikeutettu vakiokorva- ukseen. Korvauksia maksettiin yhteensä noin 30 000 euroa. Saariston sähkökatkoksiin ei voida korjaajien turvallisuuden takia soveltaa samaa 12 tunnin sääntöä kuin maissa. Korjaajat lähetetään merelle vasta sitten, kun myrskytuuli on laantunut alle 15 metriin sekunnissa. Faktaa vakiokorvauksesta Sähkömarkkinalain mukaan kuluttajalla on oikeus vakiokorvaukseen, kun sähkökatkos kestää vähintään 12 tuntia. Asiakas saa katkoksen pituuden perusteella hyvitystä sähkönsiirtomaksusta. Korvausta maksetaan enintään 700 euroa. Varaudu sähkökatkoon Kiinnitä sähköyhtiön vikapalvelunumero puhelimen lähelle tai talleta se matkapuhelimeen: (06) 324 5700. Tarkista ennen vikapalveluun soittamista, ettei sähkökatko johdu palaneesta sulakkeesta. Laita kaappiin tai laatikkoon, jonka löydät pimeässäkin helposti: taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja, paristoja ja varasulakkeita. Pidä helposti saatavilla myös polttopuita, jos sinulla on takka tai puu-uuni. Irrota herkät sähkölaitteet verkosta ennen myrskyä. Suojaa tietokoneet ja modeemiyhteydet akulla toimivalla UPS-laitteella. Polttomoottori- tai traktorikäyttöinen aggregaatti auttaa sähkökatkon yli maatiloilla. Sulje sähkölaitteet ja pesukoneiden vesihanat. Älä avaa pakastinta. Avaamaton pakastin kestää sulamatta vuorokauden. Pidä lämpö sisällä: sulje väliovet äläkä availe ulko-ovea tai ikkunoita turhaan. Älä sahaa itse sähkölinjalle kaatunutta puuta: sähköiskun vaara on suuri. Käy myrskyn jälkeen tarkistamassa vahingot myös vapaa-ajan asunnollasi. 14 nette 3/2007
LYHYESTI Jätteet energiaksi Vaasan Sähkö ja kuusi alueellista maakuntien jäteyhtiötä suunnittelevat yhdessä jätteenpolttolaitoksen rakentamista Mustasaareen. Stormossenin kaatopaikan yhteyteen rakennettavan laitoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2012. Jäteyhtiöt vastaavat jätteiden hankintaan, vastaanottoon ja polttamiseen liittyvistä kus- tannuksista, ja Vaasan Sähkö hankkii laitokseen turbiinin, generaattorin ja lämmönvaihtimen, jotka muuttavat polttolaitoksen kattiloissa syntyvän höyryn sähköenergiaksi ja kaukolämmöksi. Kaukolämpöyksikön johtajan Ossi Suortin mukaan uusi laitos vähentää kivihiilen ja öljyn tarvetta kaukolämpötuotannossa. Pystymme tuottamaan noin kolmanneksen kaukolämmöstä jätteistä saatavalla energialla, Suortti arvioi. Vaasan Sähkön lisäksi hankkeessa ovat mukana Stormossen, Botniarosk Kristiinankaupungista, Ekorosk Pietarsaaresta, Lakeuden Etappi Ilmajoelta, Vestia Ylivieskasta ja Millespakka Alajärveltä. Vaasan Sähkö tarvitsee joulukuusen Vaasan Sähkö on vailla Vaasan torille joulunavauksen yhteydessä pystytettävää joulukuusta. Jos pihallasi kasvaa noin 20 metrin korkuinen kuusi, josta haluaisit luopua, ota yhteyttä Hannu Rintalaan, puh. 324 5277 tai hannu.rintala@vaasansahko.fi. Vaasan Sähkö huolehtii kuusen kaatamisesta ja kuljettamisesta torille. Uusi lämpökeskus Liisanlehtoon Kaukolämmön huippu- ja varatehon tuottamista varten on rakennettu lämpökeskus Vanhassa Vaasassa sijaitsevaan Liisanlehtoon. Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä kaukolämpöverkkoon. Laitoksessa on kaksi kuumavesikattilaa, joiden molempien nimellinen lämpöteho on 10 MW. Laitoksen keskimääräisen käyntiajan on arvioitu olevan alle 500 tuntia vuodessa. Laitoksen savupiippujen korkeus on 30 metriä, ja laitosta käytetään ja valvotaan Palosaaren voimalaitoksen energiavalvomosta. nette 3/2007 15
Hyvää kahvia, kiitos! Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien. Nette laittoi kolme Vaasan Sähkön kahvinjuojaa kahvinkeittoon. Testattaviksi valittiin Moccamaster, OBH Nordican King of Coffee sekä Philipsin ja Boschin kahvinkeittimet. Armi Hietakangas, Kirsti Achrén ja Jan Henriksson juovat päivittäin 4-7 mukia kahvia. Jokainen keittää mieluiten kahvinsa Pauligin Juhlamokasta, joten se valitaan myös testikahviksi. Koska Vaasan Sähkön henkilökunnalle ruokaa tarjoileva Armi on kahvinkeiton ammattilainen, suodatinsuppilot täytetään hänen ohjeillaan. Keittimiin mitataan litra vettä ja kahvijauhetta 15 millilitraa kupillista kohti. Ennen testiä keittimet on puhdistettu käyttöohjeiden mukaan suodattamalla niissä kannulliset vettä kahteen kertaan. Testi toteutetaan kahdessa osassa. Testaajat arvioivat ensimmäisenä päivänä keitinten ulkonäön, käyttömukavuuden ja antavat pisteet kahvin maulle. Jan Henriksson tekee tekniset mittaukset seuraavana päivänä voimalaitoksen laboratoriossa. Käyttömukavuudessa arvioidaan sitä, miten helppoa tai hankalaa kahvinkeittimen käyttö on: miltä kahvipannu tuntuu käteen, valmistuuko kahvi vaivattomasti ja onko keitin helppo puhdistaa. Puhtaasti makuasia Makuosio on puhtaasti subjektiivinen. Jan ja Armi kertovat ennen testiä olevansa vahvan kahvin ystäviä; Kirsti pitää laihemmasta. Ensin testattu Boschin kahvi tuntuu haalealta eikä saa kehuja. OBH Nordican kahvi maistuu jo paremmalta, mutta Kirstistä juoma on hiukan liian vahvaa. Philips saa testijoukon hyrisemään tyytyväisenä: Tämä on hyvää! Moccamaster yltää yhtä maukkaaseen lopputulokseen kuin Philips. Tässä vaiheessa testaajat tulevat siihen tulokseen, että OBH Nordican valmistama kahvi on Philipsiin ja Moccamasteriin verrattuna kitkerää. Makueroja selittävät lämpötilaerot. Jan Henriksson mittaa veden lämpötilan, kun se on valunut kahvijauheen päälle suodattimeen. Viiden minuutin kuluttua kahvin valmistumisesta hän mittaa vielä valmiin kahvin lämpötilan. Kuluttajalehden (4/2006) mukaan kahvin aromit irtoavat parhaiten silloin, kun veden lämpötila on suodatusvaiheessa 92 96-asteista. Kaikki muut paitsi Bosch yltävät suositus- 16 nette 3/2007
lämpötilaan, ja testaajien mielipiteet osoittavat, että maku on sitä parempi mitä kuumempaa vesi on. OBH Nordica suodattaa kahvin 92-asteessa, Moccamaster 94-asteessa ja makutestin voittaja Philips 95-asteessa. Ulkonäkö jakaa mielipiteet Kirsti pitää eniten Moccamasterin kantikkaasta ulkonäöstä. Jos ulkonäkö ratkaisisi, hän valitsisi keittiöönsä tämän klassikon. Armi ja Jan pitävät enemmän OBH Nordican raikkaan punaisesta ja pehmeälinjaisesta keittimestä. Haluaisin sellaisen keittimen, joka näyttäisi OBH Nordicalta, mutta keittäisi sen makuista kahvia kuin Philips, Armi sanoo. Kahvia vaikka puoliunessa Käyttömukavuudeltaan testin parhaaksi osoittautuu Philips. Testaajat kehuvat varsinkin kätevää vesisäiliötä, jonka voi irrottaa täytön ajaksi. Kannun kahva tuntuu miellyttävältä kädessä, ja kannu sujahtaa helposti paikalleen keittimeen. Suodatinpussin vaihtokin on helppoa. Testaajat ovat yhtä mieltä siitä, että kahvinkeittimen pitää olla niin yksinkertainen, että kahvinkeitto sujuu vaikka silmät kiinni. Testikeittimistä Philips ja Bosch ovat sellaisia, joilla kaikki arvelevat saavansa kelvollista kahvia aikaiseksi vaikka puoli kahdelta yöllä. Naiset pitävät helppokäyttöistä Boschia käyt tömukavuudeltaan samanveroisena Philipsin kanssa, mutta keskiarvo laskee, kun Jan pitää Philipsiä laadukkaampana. OBH Nordica saa huonoimmat arvosanat käyttömukavuudessa, sillä testaajilla on vaikeuksia jo siinä vaiheessa, kun he yrittävät vetää kahvikannua pois keittimestä eikä vesisäiliönkään kansi avaudu helposti. Muissa osioissa kehuja saanut Moccamasterkaan ei pärjää käyttömukavuudessa kovin hyvin: keittimessä on liikaa irrotettavia osia. Manuaalinen tippalukko herättää hämmennystä. Testikahvit on keitettävä uudelleen, kun huomataan, että tippalukko on ollut kiinniasennossa. Kannussa on kyllä kahvia, mutta se on juomakelvotonta. Mitenkähän tippalukon muistaa aina säätää oikeaan asentoon, testiryhmä miettii. Kiinniasennon lisäksi tippalukon voi valita suodattamaan täysiä tai puolikkaita kannullisia. Kahvilitra alle sentillä Jan Henriksson mittasi kahvinkeitinten kuluttaman sähköenergian määrän ja laski, paljonko rahaa kuluu kahvilitran keittämiseen. Vaikka keitinten tehot vaihtelivat, ne kuluttivat suurin piirtein saman verran energiaa, ja kahvilitran valmistaminen maksoi noin 0,8 senttiä. Pienitehoisella Boschilla kahvin teko kesti pisimpään, yli seitsemän minuuttia. Nopein oli OBH Nordica, joka sai kahvin valmiiksi alle neljässä minuutissa. nette 3/2007 17
SALLITUT SÄHKÖTYÖT Liitäntäjohdon vaihto Sähkötöitä saavat pääsääntöisesti tehdä vain sähköalan ammattilaiset. On kuitenkin joitakin pienempiä sähkötöitä, jotka ovat luvallisia tavallisellekin sähkönkäyttäjälle. Tällä kertaa opit vaihtamaan suojamaadoitetun sähkölaitteen liitäntäjohdon. Liitäntäjohto on vaihdettava uuteen, jos johdossa on murtumia tai viiltoja. sähkölaitteen toiminta on katkonaista. johto lämpenee voimakkaasti jostakin kohtaa. Johto saattaa jopa mustua. pistotulpassa on halkeamia, sulaneita tai palaneita kohtia. punoksella suojatun johdon punos on kulunut puhki. Kun hankit uutta liitäntäjohtoa, tarkita että uuden johdon johtimien määrä, johdon vaippa ja johtimen poikkipinta-ala ovat samanlaisia kuin alkuperäisessä johdossa. Varminta on ottaa vanha johto mukaan sähköliikkeeseen. Tee sähkötyöt aina jännitteettöminä eli irrota pistotulppa pistorasiasta. 1. Avaa sähkölaite. Saat johdon liittimet näkyviin. Ennen kuin irrotat vanhan johdon, katso miten eriväriset johtimet on kytketty. Irrota vanha johto. (Kuva 1.) 2. Kuori uuden liitäntäjohdon vaippa ja johtimien eristykset. Katso mallia vanhasta johdosta. Kierrä johtimien päiden säikeet yhteen. (Kuva 2.) 3. Asenna uusi liitäntäjohto paikoilleen. Kelta-vihreä suojajohdin liitetään suojamaadoitusmerkillä varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta muihin liittimiin. Jätä suojajohdin niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, jos johtimet irtoavat liittimistä johtoa vedettäessä. Jos johdon sisäänvientiaukon kohdalla on johtoa suojaava murtumissuoja, laita se paikoilleen, ennen kuin kytket johtimet. (Kuva 3.) 4. Kiristä liitinruuvit huolellisesti. Löysä liitos voi aiheuttaa ylikuumenemisen. Tarkista, ettei liittimen ulkopuolelle jää johdinsäikeitä. 5. Aseta johto laitteessa tai sen kannessa olevan vedonpoistimen alle ja kiristä vedonpoistimen ruuvit. Kokeile kevyesti vetämällä, että johto pysyy paikoillaan. 6. Varmista, että olet kiinnittänyt kaikki laitteessa olleet tiivisteet ja suojat alkuperäisille paikoilleen. Aseta sähkölaitteen kotelo paikoilleen ja kiristä ruuvit. 7. Asenna tarvittaessa uusi pistotulppa johdon toiseen päähän yllä olevan ohjeen mukaan. 18 nette 3 /2007
Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Lähetä vastaus 31.10.2007 mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä-/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Martti Pesonen, Vesikoski Heikki Salonkangas, Vaasa Edellisen ristikon ratkaisu. nette 3/2007 19
Keksi maisemapylväälle nimi Kaupungin uusi maamerkki Palosaaren sillan vieressä ansaitsee arvoisensa nimen, ja siksi Nette-lehti järjestää nimikilpailun. Keksi maisemapylväälle naseva nimi ja lähetä ehdotuksesi päätoimittaja Hannu Rintalalle 15. marraskuuta mennessä. Voit lähettää vastauksesi sähköpostitse hannu.rintala@vaasansahko.fi tai postittamalla tämän kilpailulipukkeen. Parhaan nimiehdotuksen antaja palkitaan Etelä-Pohjanmaan Voiman lahjoittamalla kahden hengen kylpyläviikonlopulla Holiday Club Tampereen kylpylässä. Voittajan valitsee raati, johon kuuluvat Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna, Etelä-Pohjanmaan Alueverkon toimitusjohtaja Jukka Rajala sekä Nette-lehden päätoimittaja Hannu Rintala. Voita kylpyläviikonloppu! Nimiehdotus Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Voit postittaa Nette-ristikon ja Nimikilpailun vastaukset yhdessä. Irrota sivu ja lähetä meille.