Kir'aamo La eenrannan kau unki 23. maaliskuuta 208 8:59 Lauritsalan ja pontuksenalueen kouluratkaisu 2 3. U3 208 Olen sitä mieltä, että 7-9 luokkien koulu rakennetaan vain Lauritsalaan niin kuin alkuperäisessä suunnitelmassa se oli.
LAPPEEN RANNAN KAUPUNKi Kirjaamo 2 6. 03. 208. - 23. maaliskuuta 208 23:00 Lauritsalan ja Pontuksen alueen koulu ratkaisu tarkastelussa Hei, Tulemme kyllä kuulemaan info-tilaisuutta 27.3. liittyen Lauritsalan ja Pontuksen alueen kouluratkaisuihin, mutta olemme ehottomasti sitä mieltä, että uudisrakennuksen lisääminen Pontuksen päiväkotikoulun yhteyteen 7-9- luokille on ehdottomasti paras vaihtoehto tällä alueella. Perusteluja: Pontuksella on uusi rakennus, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Ja näyttää siltä, että Pontuksen päiväkotikoulua on rakennettu kosteudelta suojattuna (telineet ja pressut). Pontuksen rakennus on toimiva kaikkine palveluineen... kulttuurimahdollisuudet (kirjasto) ja liikuntamahdollisuudet (sali, kiipeilytelineet, pelikenttä jne). Tilat ovat puhtaat ja toimivat. Ko. alueella on tapahtunut vuoden 207 aikana muutoksia, kun jo esim. useampi päiväkoti lakkautettiin ja pienokaiset siirtyivät uuteen Pontuksen päiväkotiin. Toiveena siis, että uutta toimivaa Pontuksen Päiväkotikoulua kehitetään ja uudisrakennetaan, jotta mahdollisimman inoni koulutaipaleella oleva saa opiskella mahdollisimman puhtaassa opiskelupaikassa ilman jatkuvia sisäilmaongelmia, oireita ja selvityksiä. Unohtamatta opettajien ja muiden työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista.
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kiqaamo 2 7. 03. 208 -. 27. maaliskuuta 208 :3 Pontuksen koulu Hei! Olen ehdottomasti sitä mieltä että Pontuksella tulee olla oma yläkoulu. Tällähetkellä pontuksen lapset käy eri opetustyylillä koulua ja mites sitten käy kun siirtyvät lauritsalaan jossa toimitaan eritavoin.
LAPPEENRANNAN KAUPUNK Kitjaamo 2 9. 03. 208 28. maaliskuuta 208 2:57 Pontuksen ja Lauritsalan alueen kouluratkaisu Hei, Haluaisin perustella miksi Pontuksen kouluun pitäisi tehdä uudisrakennus yläluokkia (7.-9. luokat) varten. Lappeenrannan itäisen alueen kehittäminen: - Lappeenrannan itäinen asuinalue pysyy houkuttelevana muuttokohteena (etenkin Kanavan itäiset osat), kun yläkoulu on mahdollista käydä myös Pontuksen koulussa. - Isona etuna hankkeelle olisi lapsen mahdollisuus käydä koko oppivelvollisuus samassa koulussa. Kyseinen malli on hyväksi sekä lapselle että vetonaulana Lappeenrannan kaupungille. - Yläkoulun sijoittaminen Pontukselle mahdollistaa eri ikäisten lasten keskinäisen yhteistyön myös ala-asteyläaste mittakaavassa, kuten nyt jo Pontuksen päiväkotikoulu toimii. Oppilasturvallisuus: - Koulumatkat lyhenevät itäalueen oppilailla - Muukontie on vilkasliikenteinen itäalueen pääväylä ilman minkäänlaista viheraluetta kevyenliikenteenväylän ja autotien välissä. Yläluokkien sijoittaminen myös Pontukselle liikenteen aiheutamat riskit vähenevät huomattavasti. - Kun osa yläluokkien oppilaista jakautuu myös Pontukselle, vähentää se Lauritsalan alueen mahdollisia nuorison aiheuttamia häiriöitä joita suurkoulu väistämättä tuo tullessaan. Yhteisöllisyys: - Yläluokkien tuominen Pontuksen kouluun tiivistää sekä lasten että vanhempien välistä kanssakäymistä ja tuo alueelle lisää yhteisöllisyyttä ja osallistuvuutta. - Lasten ja nuorten parasta ajatellen koko oppivelvollisuuden käyminen samassa ympäristössä on suuri etu.
LAPPEE NRAN NAN KAUPUNK I Kirjaamo 0 4. 04. 208 KOMMENTII 4.4.208 LAURITSALAN JA PONTUKSEN ALUEEN KOULURATKAISU ON HARKITTAVAT TARKASTI Olin kuuntelemassa Lauritsalan ja Pontuksen koulu hankkeen avointa infotilaisuutta 27.3. Kiitos, kun järjestitte tällaisen tilaisuuden, jossa oli mahdollista keskustella asiasta. Harmillisesti paikalle saapui kovin vähän kuulijoita, mutta osasyynä saattoi olla se, että ennen tilaisuutta lehdissä kerrottiin, mihin tulokseen Lato Oy on päätynyt koulu hankkeessa ja siten vaikutusmahdollisuudet jo tehtyyn ehdotusesitykseen tuntuvat olemattomilta. Haluan kuitenkin kommentoida esiteltyä ehdotusta, jossa ylä koulun toiminta yhdistetään yhteen yhtenäiskouluun Lauritsalassa. lnfotilaisuudessa kerrottiin, että eri vaihtoehtoja on tarkasteltu pedagogisen laadun, opetukseen tarvittavien resurssien ja tilakustannusten kannalta. Näistä on helppo ymmärtää tilakustannusten ero yhden yhtenäiskoulun hyväksi, kun käytössä on yksi tai kaksi koulurakennusta. Myös opetukseen tarvittavista resursseista syntyvät kustannukset ovat varmasti jonkin verran pienemmät yhdessä yhtenäiskoulussa kuin kahdessa. Maallikkona näen tämän eron syntyvän vain lähinnä koulujen väliseen siirtymiseen kuluvan ajan ja matkan tuomista kustannuksista. Sama opettaja määrä riittänee opettamaan oppilaiden kokonaismäärää yhdessä tai kahdessa koulussa. Ja varsinkin valinnaisaineisiin liittyvän erityisosaamisen omaavat opettajat ennättävät siirtyä koulujen välillä. Suurin huoleni liittyy pedagogisen laadun selvitykseen. Laatua oli selvitetty noin 20 eri kohtaa käsittävällä aineistolla. Tätä aineistoa ei kuitenkaan esitelty tai avattu juuri lainkaan infotilaisuudessa. Selvityksen perusteella eri kouluvaihtoehdot oli pisteytetty ja uudelleen painotetusti pisteytetty. Millaisia asioita pedagogiseen laatuun liittyvä selvitys sisälsi? Mitkä laadulliset tekijät selvityksessä oli painotettu tärkeimmiksi? Kuinka pisteytys oli perusteltu? Pontuksen päiväkotikoulu noudattaa tällä hetkellä esikoulusta lähtien montessoripedagogiikkaa. Olisi luontevaa, jos yläkoulu noudattaisi samaa pedagogiikkaa kuin alakoulu. Pontuksen koulun eri vuosiluokat myös kasvavat yhdessä, kun koulun solut koostuvat., 3. ja 5. tai 2., 4. ja 6. vuosiluokan oppilaista. Pontuksen koulun vanhempainillassa meille vanhemmille kerrottiin, kuinka Pontuksen koulussa on hyvä yhteishenki, vaikka neljä pientä kyläkoulua on vasta kuluvan lukuvuoden alussa yhdistetty yhdeksi suureksi kouluksi. Koulun yhteishenki on jopa laajentunut hyväksi kylähengeksi, joka opettajien mielestä on ainutlaatuista. Olisi hienoa, jos tämä yhteiseen hyvään tähtäävä ilmapiiri saisi jatkoa vielä ylä koulussa. Valtion suositus on toteuttaa koulupolku, joka jatkuu samassa sosiaalisessa ympäristössä ensimmäisestä vuosiluokasta yhdeksänteen vuosiluokkaan asti. Tämä suositus on johdettu tutkimustulosten pohjalta. Nyt Lappeenrannassa ollaan kuitenkin suositusten vastaisesti tekemässä huonompaa ratkaisua lasten ja nuorten kehityksen kannalta. Suuri muutos sosiaalisessa ympäristössä ajoitettuna murrosikään ei varmasti ole paras tuki oppimiseen ja valinnaisaineiden valintaan kohti ammatinvalintaa.
--------- --~ Kansanterveyden kannalta arvioituna suuret koulupiirit tuovat lisää oppilaita koulukuljetuksilla kouluihin. Luonnollinen, päivittäinen kouluun jalan tai pyörällä siirtymisen tuoma liikunta vaihtuu monella oppilaalla bussin odottamiseen pysäkillä ja koulun läheisyydessä. Tästä voi seurata koulupäivien pidentymistä, turhaa odottamista, ja jopa turhautumisen ja väsymyksen aiheuttamaa häiriökäyttäytymistä ja siten lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Lisääntyvät koulukuljetukset tuovat lisää kustannuksia ja kuntaliiton tietojen mukaan keskimääräinen koulukuljetuksen hinta on noussut oppilasta kohden kymmenen viime vuoden aikana noin 900 eurosta lähes 600 euroon. Todennäköisesti koulukuljetusten kustannukset tulevat nousemaan edelleen. Lyhemmillä koulumatkoilla Lapset myös oppivat turvallisesti liikkumaan muun liikenteen seassa. Onko nämä seikat otettu huomioon selvityksessä? Kuinka tärkeäksi lasten koulumatkalla saama päivittäinen liikunta on arvioitu selvityksessä? Lappeenrannan kaupunki kasvaa ja laajenee etelän suuntaan. Lappeenrannan kaupungin Keskustaa ja man osayleiskaava 2030 itäinen osa-alue osoittaa, että uusia asuinalueita (206-2020) on suunniteltu mm. Mustolaan ja suuria asutuksen täydennysalueita (206-2020) on suunniteltu Laihialle, Mälkiälle ja Kanavansuulle, eli juuri Pontuksen koulun oppilasalueelle. Lisäksi Mustolan alueelle suunnitellut kaupallista toimintaa lisäävät kaavamuutokset tuovat lisäarvoa ja lisäävät kiinnostusta kaupungin itäistä aluetta kohtaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että johdonmukainen pedagogiikka ja yhtenäinen koulupolku ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan hyvän yhteishengen suuressa, koko kylän omakseen ottamassa Pontuksen koulussa tuottaa hyvinvoivia nuoria valmiina nousemaan omille siivilleen. Yksi yhtenäiskoulu Lauritsalassa näyttää tällä hetkellä olevan edullisempi tilakustannuksissa, mutta osaako kukaan arvioida lasten saamaa etua, jonka saavuttaisimme kahdella yhtenäiskoululla?
LAPPEENRANNAN KAUPUNK, Kirjaamo 0 5. 04. 208 Lauritsalan alueen asukasyhdistys ry MIELIPIDE lauritsala.info(at)gmail.com www. asukkaidenlappeenranta/lauritsalan 4.4.208 Lappeenrannan kaupunki/ Lappeenrannan Toimitilat Oy Projektinjohtaja Jukka Mielikäinen LAURITSALAN JA PONTUKSEN KOULURATKAISU Lauritsalan ja Pontuksen alueen koulu ratkaisu vaihtoehtoineen on tarkastelussa. Kouluhankkeessa tutkitaan kahta päävaihtoehtoa. Yhden yhtenäiskoulun vaihtoehdossa uudisrakennus sijoitetaan Lauritsalaan, jonne keskitetään alueen vuosiluokkien 7-9 opetus. Kahden yhtenäiskoulun vaihtoehdossa uudisrakentamista sijoitetaan myös Pontukselle, jolloin Pontuksen oppilaat voisivat käydä myös ylä luokat omassa koulussaan. Lauritsalan alueen asukasyhdistys ry näkee yhden yhtenäiskoulun vaihtoehdossa paljon hyviä puolia ja etuja. Ottamatta laajemmin kantaa pedagogisiin seikkoihin, asukasyhdistys uskoo yhden yhtenäiskoulun tarjoavan oppilaille suuremman valinnaisaineiden kirjon ja joidenkin aineiden painotetun opetuksen. Ajan hengessä myös raha ratkaisee. Taloudellisten seikkojen ja synergiaetujen lisäksi yhdellä yhtenäiskoululla on luultavimmin laajemmat resurssit käytössään, muun muassa erityisopetuksen ja oppilashuollon osalta. Jos yhden yhtenäiskoulun malli tulee valituksi, asukasyhdistys pitää tärkeänä uuden koulun hallinnon ja henkilöstön paneutumista sekä työskentelyä aidosti toimivan yhtenäisen toimintakulttuurin ja yhteisten arvojen eteen myös uudessa koulurakennuksessa. Lauritsalan koulu on ollut läpi vuosikymmenten tunnettu yhteishengestään, Helavuoren hengestä. Yhden yhtenäiskoulun mallissa Lauritsala jatkaa suuren oppilasmäärän kouluna. Lähtökohta on, että uuden koulun tilat ovat sopivat isolle oppilasmäärälle. Hyvällä arkkitehtuurilla ja suunnittelulla voidaan häivyttää suuren koulun tuntua ja haittoja. Asukasyhdistyksen hallitus