Lentokenttäkaupungin lehti 3 2007 Maisema-arkkitehti Sarianne Silfverberg: Hoidettu maisema lisää alueen vetovoimaa Yrityspalvelut kasvavat ja kehittyvät Energiatehokkaita toimitiloja alueelle
PÄÄKIRJOITUS AVIAPOLIS JA YRITYKSET Tiikerinloikka Kiinasta Kaukoidän merkityksen kasvuun on Suomessakin havahduttu. Aviapolikselle se merkitsee pelkkää hyvää. Vielä hetki sitten harva uskoi, että Aasia ja ennen kaikkea Kiina voisivat olla taloudellemme uhan lisäksi myös suuri mahdollisuus. Sittemmin Aasian lentoliikenteen voimakas kasvu, Kiinan markkinoiden avautuminen ja kiinalaisten kasvava halu etsiä kumppaneita on avannut yhä useamman silmät. Nykyisin jo lähes miljoona nuorta kiinalaista opiskelee länsimaissa. Lisäksi Kiinan arvioidaan nousevan muutaman lähivuoden aikana maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan ykköseksi. Finnair, Finavia, Vantaa ja Aviapolis-ryhmä ovat jo pitkään uskoneet Aasian merkityksen kasvuun täällä Suomessakin. Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti Euroopan ja Kaukoidän yhteyksien etappipaikkana on erinomainen ja sen pohjalta on lentoja lisätty, toimitiloja rakennettu ja palveluita parannettu. Nyt Kiina-strategioita mietitään jo pääkaupungin yhteistyönä ja Uudenmaan liitossa. Aasian imu näkyy jatkossakin Aviapolis-alueella. Vantaan kaupunki valmistaa jo maaperää alueelle nousevalle Chinese-Finnish Cooperation Centerille. Sen on määrä palvella yrityksiä, sujuvoittaa liiketoimintaa ja helpottaa teknologian yhteistä kehittämistä. Yhteistyön kynnystä on määrä mataloittaa myös kiinan kielen paremmalla koulutuksella. Pelkkä aikuiskoulutus ei riitä, ja siksi Aviapolis-alueen sydämessä Kartanonkoskella toimiva kansainvälinen koulu voikin jatkossa laajentua myös kiinankieliseen opetukseen. Aviapolis-alue on pian valmis kiinalaiseen tiikerinloikkaan. Kai Ovaskainen Vantaan viestintäjohtaja Aviapoliksen kehitys on malliesimerkki siitä, miten yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä toimii, sanoo Julius Tallberg-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Martti Leisti. Toimintaympäristö on kilpailuvaltti Yrityksen sijainnilla on yhteys yrityksen menestykseen. Sijainti näkyvällä paikalla on parhaimmillaan yrityksen pysyvä mainos. Näkyvyyden lisäksi sijainti Aviapoliksessa hyvien liikenneyhteyksien äärellä helpottaa osaavan työvoiman saantia. Aika on rahaa bisneksen teossa. Toimivat liikenneyhteydet säästävät aikaa ja mahdollistavat nopean liikkumisen bisneksen keskuksiin maailmalla ja kotimaassa. Juuri siksi kansainvälisiä lentoyhteyksiä tarvitsevat yritykset sijoittuvat Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyteen. Lentokenttäkaupungin kehitys on Suomen nopeinta. Aviapolis-kehitysryhmään kuuluvilla toimitilan tarjoajilla on käynnissä uusia moderneja toimitilahankkeita. Yritykset pääsevät Suomen kansainvälisen kaupan keskuksen kehittyviin yritysverkostoihin sijoittamalla yrityksensä lentoaseman palvelujen äärelle. Lue lisää uusista hankkeista www.aviapolis.fi.
2 3 Auringosta energiaa Aviapolikseen VANTAA AVIAPOLIS HELSINKI Aviapolis kehitysryhmän jäsen Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj panostaa voimakkaasti Aviapolis-alueelle. Yhtiö on tehnyt markkinointi- ja hankekehityssopimuksen uudesta Econia Business Parkista Tuusulanväylän ja Kehä III:n risteykseen. 24 000 neliömetrin toimistokokonaisuuden toteutuksessa panostetaan erityisesti ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen. Suunnitelmassa rakennuksen ulkoseiniin on kiinnitetty aurinkopaneelit, joiden ansiosta osa rakennuksessa käytettävästä energiasta tuotetaan paikan päällä. Econian vahvuuksia ovat keskeinen sijainti ja lyhyt etäisyys lentokentälle. Lisäksi Econiaan sijoittuvien yritysten saatavilla on laaja kirjo palveluita 200 metrin päässä. Kauppakeskus Jumboon ja syksyllä 2008 valmistuvan elämyskeskus Flamingoon pääsee suoraan Kehä III:n ali. Julius Tallberg-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Martti Leisti kertoo Econian nimen kuvastavan kohteen ekologista imagoa. Econian suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota tulevaisuuden teknologioiden soveltamiseen ja energiatehokkuuteen. Kun näihin yhdistyvät tilojen monipuolinen muunneltavuus ja viihtyisyys, Econia kiinnostanee hyvin laajaa yritysjoukkoa, Leisti uskoo. Econiassa energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys viedään kokonaan uudelle tasolle. Econia onkin yksi Suomen ensimmäisistä toimistorakennuksista, joiden ulkoseinissä on käytetty aurinkopaneeleja. Paneelien avulla tuotetaan osa rakennuksessa kulutettavasta energiasta. Osittainen energiaomavaraisuus säästää ympäristöä ja auttaa pitämään energiakustannukset kurissa, Leisti sanoo. Kymmenen vuotta Aviapolis-alueella Julius Tallberg-Kiinteistöt on ollut Aviapolis-alueella vuodesta 1997, jolloin Aviapolis-brändiä ei vielä ollut olemassa. Sittemmin alueen kehitys on ollut odotuksiakin vauhdikkaampaa. Äyritien kiinteistön hankinnassa oli mukana kaukokatseisuutta. Yleensä kansainvälisen lentokentän läheisyys on aina hyvä bisnespaikka. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa Solna Tukholmassa ja Schiphol Amsterdamissa. Aviapolis-alueen kehittyminen viimeisen viiden vuoden aikana on kuitenkin ollut selvästi nopeampaa kuin osasimme ennakoida, Leisti myhäilee. Martti Leistin mukaan Aviapoliksen menestyksen taustalla on ainutlaatuinen yhteistyö alueen eri toimijoiden, kuten Vantaan kaupungin, Finavian sekä keskenään kilpailevien rakennusliikkeiden ja kiinteistösijoittajien kesken. Aviapoliksen kehitys on oppikirjamallejakin parempi esimerkki siitä, miten keskenään kilpailevien yritysten yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, Martti Leisti sanoo. Econia on yksi Suomen ensimmäisistä toimistorakennuksista, joiden ulkoseinissä käytetään aurinkopaneeleja. Rakennuksen on suunnitellut CEJ arkkitehdit. Havainnekuva CEJ arkkitehdit
AVIAPOLIS JA IMAGO Näin laaja maisemanhoitoon liittyvä julkisen- ja yksityisensektorin yhteishanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa, kertovat maisema-arkkitehdit Ismo Häkkinen ja Sarianne Silfverberg innostuneesti. Maisema kuntoon - huoliteltu ympäristö viestii ympäristövastuusta Aviapoliksessa Vantaan kaupunki, Uudenmaan tiepiiri ja Aviapolis-kehitysryhmän yritykset ovat ryhtyneet parantamaan Aviapoliksen kaupunki- ja maisemakuvaa. Näin laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tavoitteena on saada alue viihtyisäksi ja houkuttelevaksi. Alueen maisemasuunnittelua alettiin kehittää, koska viimeistelemätön maisema alkaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa haitallisesti niin alueen kuin siellä olevien yritystenkin julkisuuskuvaan, kertoo Vantaan kaupungin maisema-arkkitehti Ismo Häkkinen. Aloite hallintokuntien rajat ylittävälle hankkeelle tuli kehitysryhmältä, mutta Vantaan kaupunki ja Uudenmaan tienpiiri lähtivät mielellään mukaan toteutukseen. Vantaan kaupungin maisema-asiantuntijat teettivät alueelle maisemanhoitosuunnitelman yhteistyökumppani Studio Terra Oy:n KTI kanssa. Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja On Hanna tärkeää, Kaleva että yhteistyö visioi. on tuloksellista ja toimivaa yksityisen ja julkisen sektorin välillä, painottaa Häkkinen. Hoidettu ja tyylikäs alue Hoidettu ympäristö vaikuttaa paitsi yleiseen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen myös alueen imagoon. Maisemasuunnitelman haasteena on alueen mittakaava. Alue on suuri ja siihen kuuluu useita kaupunginosia ja erityyppisiä alueita, kertoo suunnitelmaa tehnyt maisema-arkkitehti Sarianne Silfverberg Studio Terrasta. Suunnitelman tavoitteena on tehdä toimistoalueiden ja liikekeskittymien ympäristöstä siisti ja tyylikäs alue. Asemakaavan edellytykset Kasvillisuuden siistimisen ja yhdenmukaistamisen lisäksi tavoitteena on, että mainospylväät ja tonttien istutukset olisivat yhdenmukaisia ja perille olisi helppo löytää. Aviapolis-alueen asemakaava edellyttää, että tonttien rajavyöhykkeet on istutettu. Maisemanhoitosuunnitelma sisältääkin runsaasti tonttien rajojen ja rajapintojen ryhdistämistoimenpiteitä. Varsin pienillä rakentamis- ja siistimistoimenpiteillä saadaan aikaan näkyviä muutoksia, Silfverberg korostaa. Pääväylät edustaviksi Maisemasuunnittelun lähtökohtana on kunnostaa alueen pääväylien eli Lentoasemantien, Kehä III:n, Tuusulanväylän ja Tikkurilantien vierustat alueen käyntikorteiksi. Tieosuudet ovat hyvin hoidettuja, mutta tienvierustat ovat hyvin kirjavia, jatkaa Silfverberg. Parhaimmillaan toimisto- ja liikekeskusalueiden maisemasuunnittelussa voidaan onnistua niin hyvin, että alue houkuttelee jopa turisteja alueelle. Tällaisia referenssialueita löytyy Keski-Euroopasta useita, muistuttaa Ismo Häkkinen.
4 5 Kaupunkitutkija Topiantti Äikäs: Ympäristö on viesti Ympäristön merkitys on tärkeää niin alueen kiinnostavuuden kannalta kuin viihtyvyydenkin näkökulmasta. Viihtyisä ja turvallinen toimintaympäristö toimii alueen sisäisten ominaisuuksien, kuten rakennusten ja asuntojen tukijalkana. Ulkokohtaiset tekijät, ulkoinen ympäristö, puistoalueet, opasteet ja yleinen viihtyvyys tuovat lisäarvoa myös sisällölle. Ympäristöön vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät yhdessä ja erikseen. Suomessa osataan rakentaa hienoja seiniä, edistyksellistä tekniikkaa sekä ergonomisia työvälineitä, mutta valitettavan usein ulkoisen ympäristön merkitys unohtuu, sanoo dosentti Topiantti Äikäs Oulun yliopiston maantieteen laitoksesta. Äikkään mukaan alueita ja toimitiloja rakennetaan käyttäjälähtöisesti ja hyvä niin. Lisäksi tulisi huomioida ulkopuolelta tarkastelevien instanssien, kuten arkkitehtien ja ympäristön käyttäjien näkökannat. Aviapolis on käyntikortti Topiantti Äikäs korostaa Aviapolis-alueen merkitystä Suomen ja koko pääkaupunkiseudun käyntikorttina. Tuleehan valtaosa Suomeen tulevista matkailijoista juuri Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rakennettu ympäristö ja siihen liittyvä toimintaympäristö on viesti. Aviapoliksen markkinoiminen ei aja pelkästään Vantaan etua, vaan kyllä siinä on kyse koko Suomen ja pääkaupunkiseudun maineesta, lisää Äikäs. Miten imago tuotetaan? Dosentti Topiantti Äikäs painottaa, kuinka tärkeää imagon tuottamisessa on kiinnittää huomiota alueiden pitkäjänteiseen kehittämiseen kestävien arvojen pohjalta. Imagotyö lähtee siitä, että alueen elinkeinoelämä ja -politiikka ovat kunnossa. Tämän jälkeen voidaan alkaa panostaa lisäarvotekijöihin, kuten asumiseen, palveluihin ja ympäristöön. Äikkään mukaan hyvän alueimagon peruselementit ovat tavallisia asioita. Pitkäjänteisessä imagotyössä ei tarvita sirkushuveja eikä extrapalveluita, vaan toimivat peruspalvelut riittävät. Alueen kiinnostavuuteen vaikuttavat monet asiat. Esimerkiksi suuren tavaratalon tuleminen alueelle saattaa lisätä alueen houkuttelevuutta merkittävästi. Toisaalta mahdollisuus päästä suunnittelemaan tulevaa asuntoa nostaa asuntojen kiinnostavuutta ja arvoa ostajien silmissä. Lisäksi Topiantti Äikäs muistuttaa, että alueen imagon tuottamisessa yksittäiset arkiset asiat saattavat nousta hyvinkin tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi seikoiksi alueen kokonaiskuvan kannalta. Maisemasuunnitteluluonnoksesta näkee, miltä Isopelto näyttää tulevaisuudessa. Ennen Jälkeen Aviapolikseen muuttaneet Ympäristöyritys Clean Globe International Aviapolikseen Clean Globe International (CGI) on muuttanut Aviapoliksen Technopolikseen. CGI on ympäristöpalveluja tuottava yhtiö, jonka toimialaan kuuluu erilaisten ympäristövahinkojen ehkäisy, torjunta ja siivous. CGI on globaali yhtiö, jonka päämarkkina-alueet ovat Venäjä ja CIS-maat, Lähi-Itä sekä Keski-Amerikka, kertoo CGI:n toimitusjohtaja Lasse Parvinen. Asiakaskuntamme koostuu globaaleista öljy- ja prosessialan yrityksistä, joten oli luontevaa siirtää toimitilat Porvoosta lentokentän läheisyyteen. Aviapolis on kehittänyt toimivan palvelupaketin ympäristöyritysten tarpeisiin, kiittelee Parvinen. Lentokentän läheisyys vauhditti Powermillin muuttoa Suomen suurin kodintekniikan korjaus- ja logistiikkaorganisaatio Powermill Service Oy muutti Aviapolikseen heinäkuun alussa. Powermillin korjaustoiminta muodostuu mikrotietokoneista ja niiden oheislaitteista sekä kodin viihdeelektroniikasta. Powermill noutaa tuotteita korjattavakseen ympäri Suomea, mikä tekee Aviapoliksesta ihanteellisen sijainnin yhtiölle. Varaosia tulee myös ulkomailta, joten lentokentän läheisyys on meille selkeä etu, korostaa toimitusjohtaja Ilkka Tuomela. Powermill kokee lähiaikoina muitakin muutoksia. Yhtiön ruotsalainen emoyhtiö fuusioituu InfoCare AS:n kanssa Pohjoismaisella tasolla. Fuusio synnyttää palvelukumppanin, joka pystyy takaamaan kuluttajille korkealaatuista palvelua ja erityisasiantuntemusta entistä monimutkaisemmiksi kehittyville markkinoille.
AVIAPOLIS JA YRITYSPALVELUT Aviapoliksen yrityspalveluja kehittämässä projektipäällikkö Mari Peltomäki, elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto, toimitusjohtaja Lasse Kivinen, johtaja Kirsi Szépe, apulaisjohtaja Kari Salonen, vastaava hoitaja Kirsti Dahlström, myyntijohtaja Eeva-Maija Heikkinen, myyntijohtaja Riikka Jylhä ja aluejohtaja Enrico Battilana. Palvelut rivissä - Miten Aviapolisalue palvelee? Useaan kertaan kansainvälisesti palkittu Helsinki-Vantaan lentoasema vaikuttaa merkittävästi Aviapolis-alueen palvelujen kehittämiseen. Vantaan kaupunki on vastannut haasteeseen kehittämällä yrityksille yhden palvelupisteen konseptin. Yritykset saavat sieltä kaikki tarvitsemansa sijoittumiseen liittyvät palvelut keskitetysti. - Aviapolis on yksi Suomen erityispiirteisimmistä yritysalueista juuri lentoaseman vuoksi. Käytännössä koko alue on toiminnassa 24/7. Siksi myös alueen palvelujen pitää vastata haasteisiin, toteaa Vantaan Markkinointi Oy:n projektipäällikkö Mari Peltomäki. Vantaan kaupunki tarjoaa palveluita yrittäjille Vantaan kaupunki on mukana Aviapolis-alueen palveluyritysverkostossa. Se tarjoaa pk-yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville palvelujaan Leija-yrityspalvelukeskuksessa. Lisäksi Vantaan Kaupunki on kehittämässä Yritys-Suomi-palveluverkostoa eli seudullisia yrityspalveluja yhdessä Uudenmaan TE-keskuksen kanssa. Tavoitteena on, että vuosina 2007-2013 Suomeen syntyisi yhteensä noin 60 uutta yrityspalvelukeskusta. Vantaan kaupunki on edelläkävijä pääkaupunkiseudulla. Se on ensimmäisenä lähtenyt kehittämään yrityspalvelukeskusta tavoitteena koota kaikki yrittäjän tarvitsemat palvelut saman katon alle. - Tavoitteena on, että Leijan tarjoamat palveluprosessit olisivat riittävän laajat ja kattaisivat yrityksen koko elinkaaren, kertoo Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto. Koskenkannon mukaan Leijan ankkurina toimii Vantaan työvoimatoimiston yrityspalvelut, jonka puoleen yritykset voivat kääntyä kaikissa rekrytointiin liittyvissä asioissa. Pk-yritysten ja yritysten perustajien kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä yrityspalvelukeskukseen, koska palvelut kehittyvät kysynnän mukaan, Koskenkanto korostaa. Finnair Facilities Management mukana kehittämässä Helsinki-Vantaan Lentoaseman ympäristöä Aviapolis-palveluryhmään kuuluva Finnairin tytäryhtiö Finnair Facilities Management Oy on mukana lentoasema-alueen kehityksessä. Yhtiö rakennuttaa parhaillaan uusia kiinteistöjä muun muassa catering-palveluille sekä maakalustotoiminnalle. - Olemme mukana palveluryhmässä kehittämässä Aviapoliksen sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman aluetta, sanoo Finnair Facilities Managementsin apulaisjohtaja Pekka Kuosmanen.
6 7 Fazer Amica panostaa rekrytointiin Fazer Amica uskoo Aviapolis-alueen kasvuun ja haluaa olla osaltaan mukana kehityksen aallonharjalla. Fazer Amica panostaa rekrytointiin nyt niin Aviapoliksessa kuin ympäri Suomeakin. - Aviapolis on alueena houkutteleva myös uusien työntekijöiden kannalta. Alueella on runsaasti asutusta ja tänne on hyvät yhteydet, sanoo Fazer Amican myyntijohtaja Eeva-Maija Heikkinen. Finavia keskittyy Aasian liikenteeseen Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman tavoitteena on jatkuvasti monipuolistaa ja kehittää lentoaseman palveluita. Tällä hetkellä suurimpina panostuksina ovat Aasian lentoliikenteen voimakkaan kasvun ansiosta lisääntyneiden matkustajamäärien ja matkatavaroiden hallitseminen ja ulkomaan terminaalin laajennustyö. - Matkatavaroiden käsittely helpottuu, kun ulkomaanterminaalin laajennusosa valmistuu 2009 syksyllä. Silloin saamme käyttöömme myös viisi uutta lähtöporttia, kertoo Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Kari Salonen. Lassila & Tikanoja satsaa käyttäjäpalveluihin Lassila & Tikanoja kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin. Aviapolis-palveluryhmän myötä verkottumismahdollisuutemme alueella ovat parantuneet merkittävästi, kertoo myyntijohtaja Riikka Jylhä L&T:ltä. Käyttäjäpalvelumme eli aula- ja postituspalvelut sekä muut siivouksen ja kiinteistöhuollon tukitoimenpiteet ovat nopeasti kasvava ala niin yleisesti kuin Aviapolis-alueellakin, jatkaa Jylhä. Työterveyshuoltoa Mehiläinen Airportista Mehiläinen Airport tarjoaa laadukkaita sairaanhoito- ja työterveyspalveluita Aviapoliksessa. Lääkärikeskus tarjoaa lähes kaikkien lääketieteen erikoisalojen palveluita sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Erityisosaamisemme alueita ovat ilmailu, matkailu, tartuntataudit, rokotukset sekä kuorsaushoidot, vastaava hoitaja Kirsti Dahlström Mehiläinen Airportista kertoo. Nordea vahvisti yrityspalveluita Nordea tehosti Jumbon konttorin yrityspalveluita. - Olemme ymmärtäneet Aviapolis-alueen merkityksen ja panostaneet alueen palveluihin. Tästä kertoo myös Jumbon konttorin nimen vaihtaminen Aviapoliksen konttoriksi. Henkilökuntaa on lisätty ja etenkin yrityspalveluihin on panostettu Nordean Aviapolis -konttorissa, kertoo johtaja Kirsi Szépe Nordeasta. Cumulus Airport alueen suurin kokouskeskus Rantasipi Congress & Business Center on Aviapolis-alueen suurin kokouskeskus. - Tilat ovat vastikään ehostettu ja tekniikka on tarkistettu vastaamaan asiakkaidemme nykyaikaisia vaatimuksia, sanoo aluejohtaja Enrico Battilana Restel Hotel Groupista. Restel Oy:n kolme hotellia, Cumulus Airport, Ramada Airport ja Holiday Inn Garden Court keskellä Aviapolista tarjoavat korkeatasoisia palveluita majoitus-, ravintola- ja kokousasiakkaille. Securitas toimii Helsinki-Vantaalla 24/7 Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee yli 500 turvallisuusalan ammattilaista ympäri vuorokauden joka päivä. Eniten lentoaseman alueella työllistää vartiointi sekä matkustajien turvatarkastukset. - Turvatarkastajan ammattivaatimukset kasvavat koko ajan. Asiakaspalvelulla on yhä tärkeämpi osuus myös turvallisuusalan töissä, kertoo toimitusjohtaja Lasse Kivinen Securitas Aviation Oy:stä.
Helsinki-Vantaa tarjoaa EU:n nopeimmat reittilentoyhteydet Aasiaan. Miami New York United States Aviapolis London Africa Canada Helsinki Paris Rome North Pole Moscow Europe Kehä III:n liikenne lisääntyy entisestään. Nagoya Tokyo Osaka Soul Beijing Asia Shanghai Hong Canton Kong Russia Bangkok St Petersburg Flamingo valmistuu vuonna 2008. Havainnekuva Singapore Delhi Mumbai NEWS Uutisia lentoasemalta Helsinki-Vantaan lentoyhteydet ovat lisääntyneet. Estonian Air on aloittanut lennot Tallinnaan ja italialainen Volareweb Milanoon. Blue1 aloittaa lennot Kittilään marraskuussa. Finnair on alkanut lähettää asiakkailleen tekstiviestejä lähdön tai matkatavaran viivästymisestä sekä lennon peruutuksesta. Lähtöselvityksen voi nyt hoitaa Finnairin lennoille helposti automaatilla myös Pohjolan ulkopuolella, kun automaattipalvelu otettiin käyttöön Amsterdamin lentoasemalla. Palvelu on käytössä myös Helsingistä, Tukholmasta ja Kööpenhaminasta lähtevillä Finnairin reittilennoilla. Helsinki-Vantaan kansainvälinen liikenne on kasvanut. Kansainvälisen liikenteen matkustajista yli 40 prosenttia on ulkomaalaisia. Ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen japanilaiset ovat kolmanneksi suurin ulkomaalainen matkustajaryhmä. Myös vaihtomatkustajien määrä on kasvanut. Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä on tänä vuonna kulkenut 35 prosenttia enemmän vaihtomatkustajia kuin viime vuonna. Finnairin reittiliikenne kasvoi yli 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvun vauhdittajana on Aasian-liikenne, joka kasvoi lähes 30 prosenttia. Lähteet: Finnair ja Finavia Finnair lisää panoksia Aasian liikenteeseen Finnair hakee yhä voimakkaammin kasvua Aasiasta. Yhtiö keskittyy tällä hetkellä Eurooppa-Aasia -liikenteeseen tarjoamalla lyhyimmät ja ympäristöystävällisimmät yhteydet Aasian suuriin keskuksiin niistä Euroopan kaupungeista, joista ei ole suoraa lentoyhteyttä. Jatkossa Finnair lisää Aasian reittikohteita ja Euroopan jatkoyhteyksiä. Tulevaisuudessa Finnair haluaa merkittäväksi tekijäksi USA:n ja Intian välisessä lentoliikenteessä. Kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti, koska Suomi sijaitsee lyhyimmän reitin varrella. Lisäksi yli 14 tunnin lentomatkan jakaminen kahteen osaan kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin yhtäjaksoinen lento. Kehäradan suunnittelu jatkuu täysimääräisesti Kehäradan suunnittelu jatkuu edelleen. Ratasuunnitelman tulisi olla valmis vuoden 2008 alussa. Valtioneuvoston ensi vuoden talousarvioesityksessä on todettu, että Ratahallintokeskus jatkaa hankkeen suunnittelua niin, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa vuoden 2009 alussa. Toivomme, että eduskunta lisäisi hankkeelle suunnittelurahaa. Ensi vuonna suunnittelua jatketaan täysimääräisesti. Rahoituksen yksityiskohdista Vantaan kaupunki sopii valtion kanssa, kertoo Vantaan kaupungininsinööri Urpo Vainio. Vantaan kaupunki aktiivinen Kehä III:n kehittämisessä Vuosaaren satama lisää Kehä III:n liikennemääriä entisestään. Yksi ruuhkaisimmista Kehä III:n kohdista osuu juuri Aviapoliksen kohdalle, Hämeenlinnanväylän ja Lentoasemantien välille. Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäen mukaan Vantaan kaupunki on todella huolestunut Kehä III:n ruuhkautumisesta. - Vantaan kaupunki pyrkii tekemään kaikkensa, jotta Kehä III:n parannustyöt aloitettaisiin mahdollisimman pian. Vaikka kysymyksessä on valtion tiehanke, olemme ilmoittaneet halukkuutemme neuvotella esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta, että kaupunki rahoittaisi hanketta ja valtio korvaisi tämän myöhemmin kaupungille. Ratkaisut pitäisi saada aikaan vielä tämän vuoden puolella, painottaa Peltomäki. Uusi eritasoliittymä Tuusulanväylältä Aviapolikseen Tuusulanväylältä Ylästöntielle on suunnitteilla uusi eritasoliittymä. Tuusulanväylän itäpuolelle suunnitellun rampin edellyttämä asemakaavan muutostyö on käynnistynyt. Uusi liittymä tulee Helsinge Skolan nykyisen urheilukentän ja pysäköintialueen paikalle. Liittymän tarkoituksena on vähentää Valimotien ja Kirkkotien liikennettä sekä kirkonkylän läpiajoa. Liittymän toteuttaminen edellyttää, että Tuusulanväylän alittavan Ylästöntien sillat on parannettu. Kun siltojen uusiminen on valmis noin vuonna 2010, alkaa kaupunki rakentaa kaavoituksen kohteena olevat rampit omana investointinaan, kertoo liikennesuunnittelupäällikkö Hannu Laakso Vantaan kaupungilta. Flamingo on noussut harjakorkeuteensa Suomen suurin matkailu- ja elämyskeskus Flamingo on saavuttanut harjakorkeutensa. Kauppakeskus Jumbon viereen nouseva ennätyksellisen laaja matkailukokonaisuus valmistuu vuoden 2008 syksyllä. - Aviapolikseen nouseva elämyskeskus on laajuudeltaan tämän vuosituhannen ensimmäinen tämän tasoinen hanke ihan maailmanlaajuisestikin, kertoo konseptisuunnittelusta ja tilojen vuokrauksesta vastaava Esa Ranta Espa Invest Oy:stä. - Kauppakeskuksen yhteyteen haluttiin rakentaa vetovoimainen kohde, joka tuottaa vapaa-ajan aktiviteettejä koko perheelle lähes ympäri vuorokauden, Ranta jatkaa. Lentokenttäkaupungin lehti 3/2007 Viides vuosikerta Lehti ilmestyy kolme kertaa vuonna 2007. Julkaisija Päätoimittaja Projektipäällikkö Toimitus ja tekstit Ulkoasu Kuvat Julkaisuajankohta 2007-11 Vantaan markkinointi Oy / Aviapolis, www.aviapolis.fi Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@vantaa.fi Mari Peltomäki, mari.peltomaki@aviapolis.fi Viestintätoimisto Conexio Oy, petra.autinen@conexio.fi Zeeland Oy, roy@zeeland.fi Ida Pimenoff, Eva Persson, Pekka Kiirala, Sakari Manninen, Studio Terra Oy Aviapolis-aluetta kehittävät yhteistyössä: Vantaan kaupunki, Finavia, ABB Oy, Oy Alfred A. Palmberg Ab, Fazer Amica Oy, Finnair Facilities Management Oy, IVG Polar Oy, Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj, Lassila&Tikanoja Oyj, Mehiläinen Oy, NCC, Nordea, Restel Hotel Group, Securitas, Skanska Talonrakennus Oy, Sponda Oyj, SRV Yhtiöt Oyj, Technopolis Oyj ja YIT Oyj.