Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Samankaltaiset tiedostot
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Eri rengastyypit ja niiden merkitys tiivistymisen ehkäisyssä, miten lukea rengasmerkintöjä? Jari Aspelund

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Millaiset renkaat valitsin ja miksi?

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

YLEISKUVAUS. Paalivaunu

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Peltokuivatuksen tarve

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Peltosalaojituksen suunnittelu

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Peltomaan rakenteen arviointi

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon hoidossa

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Perävaunun käyttöohje

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

P E L T O TEKNISET TIEDOT I H M I S E T R E N K A A T M A A T A L O U S R E N K A A T

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Säilörehun tiivistämisen tavoite

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

RaHa-hankeen kokemuksia

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

=> Tavoite 0,5 bar rengaspaine 3000 kg rengaskuormalla. Rengaskuorma kg

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TYÖKONERENKAAT. plementbanden_omslag_2017.indd :2

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Transkriptio:

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus, orgaanisen aineksen määrä) Juurikanavat, lieron reijät, huokosvekosto Peltoliikenne ja sen ajoitus Viljelykasvit mm. juuristo ja kasvipeitteisyys Muokkausmenetelmät Rengastus / rengaspaine / akselipainot Maan kemiallinen tasapaino (Ca/Mg suhde)

Osmo hanketuloksia 2016 LÄHDE: RAPORTTEJA 171 MISTÄ JA MITEN TUNNISTAA MAAN HYVÄN KASVUKUNNON? TUOMAS J. MATTILA JA JUKKA RAJALA

Pellon vesitalous: Havainnointi! -> Kiinnitä lapio koneeseen mukaan! Kaiva pellolle kuoppia (40 cm) Kuivavara 40 60 cm tilanne hyvä Jos kuivavara alle 20 cm tilanne heikko Tarkastelu sateen jälkeen 0.5-2 vrk https://luomu.fi/tietopankki/wp- content/uploads/sites/4/2016/06/rajala-j.- Pohjaveden-korkeuden-seurantaa-kuopanavulla-LL-6-2017.pdf Hyödynnä havainnoinnissa salaojakarttoja ja kasvillisuuskarttoja

Pellon vesitalouden parantaminen: 1. Valtaojat, niskaojat ja piiriojat ajomaat painanteisiin 2. Laskuaukkojen ja salaojakaivojen puhdistus 3. Tutki onko pellossa tiiviitä kerroksia Koetinkeppi tai kaivuri Jankkurointi, myyräojitus tarvittaessa 4. Salaojituksen toiminnan tarkastelu Huuhtelu Kaiva tarvittaessa imuoja auki -> Edullisia toimia e/ha. Edellyttää havainnointia, aikaa ja vaivannäköä Vasta näiden toimien jälkeen täydennysojitukseen

Peltoajo vain hyvissä olosuhteissa: Miten muokkaustyö hoidetaan jos pelto kuivuu epätasaisesti: Kuivat kohdat kuivuvat joko liikaa tai märät kohdat tiivistyvät lisää -> negatiivinen kierre Pellon kantavuuteen vaikuttaa: Kasvusto -> haihduttaa/kuivattaa Juuristo lisää kantavuutta Hyviä esim. it. raiheinä, ruokonata Voiko näitä hyödyntää marjatilalla?

Esimerkki toteutuksesta Kesä 2016 / kuva Niko Nyrhinen

Kesä 2016

Vanha salaojakartta (saa sähköisenä)

Toimet tälle lohkolle ennen lisäojitusta 2014-2016: Piiri- ja niskaojien perkaus: Tärkeä toimenpide kuivavara riittäväksi Reunaojien syvyys riittäväksi katkaisee ulkopuolisten vesien pääsyn pellolle Salaojien purkuaukkojen etsiminen ja merkintä Salaojakaivojen putsaus Kokoojaputkien huuhtelu Myyräauralla suoto-ojia Tulos: Vesitalous ei korjaantunut riittävästi.

Heinäkuu 2017 / Pasi Hartikainen

12.5.2017 / Pasi Hartikainen

Peltoliikenne/rengastus: Liittymiä riittävästi Kuiviin kohtiin (lisäojitus) Peltoliikenteen suunnittelu Pyörä- ja akselipainot Rengaskuorma vaikuttaa pohjamaan kuormitukseen Pintapaine vaikuttaa pintamaan kuormitukseen Korkea rengaspaine / rengaspaino alle 2 tn: Aiheutuu pääosin pintamaan tiivistymää Ristikudosrengas pahentaa (kantopinta) Onko rengaspaineet oikeat? Rengastuksella olisi helppo korjata

Pyörä ja akselipainot: Turvallinen rengastus muokkaustöihin Rengaskuorma max 2 tn Renkaan painetavoite 0,5 bar Miten tähän päästään: Levikkeet Ks. renkaiden tekninen käsikirja Tarkka ilmanpainemittari Venttiiliavain + varalle venttiilin sieluja Renkaiden vaihto Koneen vaihto Peräkärri yleensä haastavin

Tekninen käsikirja Suositeltu vanneleveys Sallittu vanneleveys Ilmanpaine bar Leveys mm Halkaisija mm Kuorma/rengas Nopeus km/h Kuormitettu säde mm Vierimatka mm Esim. renkaan kantavuus 1bar paineella 2180kg 50km/h nopeudella