1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä 7 lausuntoa. Lausuntoja antoivat lähinnä valvottavia edustavat yhteenliittymät sekä kuluttajaviranomainen. Seuraavassa annamme palautetta lausunnoista ja siitä, kuinka muutosehdotukset on otettu huomioon standardin valmistelussa. Yleistä Lausunnonantajat suhtautuivat melko myönteisesti standardin sisältöön ja laajuuteen. Standardi nähtiin sisällöltään varsin yleisenä verrattuna Ratan kumottaviin ohjeisiin ja kannanottoon, mikä jättää näin tilaa myös valvottavien omille vakiosopimuksille. Standardin katsottiin olevan selkeämpi ja toimivampi kuin Ratan aiempi rahoituspalvelusopimuksia koskeva norminanto. Lausunnoissa myös korostettiin sopimusvalvonnan merkitystä asiakkaansuojakysymyksenä sekä hyvien sopimuskäytäntöjen noudattamisen merkitystä valvottavan riskienhallinnan edistäjänä. 1. Soveltaminen Kohta 1.1 Standardissa käytettyä kuluttajiin rinnastettavat tahot -käsitettä pidettiin lausunnoissa epäselvänä. Käsitettä on nyt tarkennettu niin, että se on "kuluttajiin rinnastettavat pienyritykset", mitä käsitettä tullaan käyttämään myös eräissä muissa Ratan standardeissa. Tällä tarkoitetaan kaikkia sellaisia pienyrityksiä, joiden osaaminen ja tietämys rahoitusmarkkinoista voidaan rinnastaa kuluttajien osaamiseen ja tietämykseen. Pienyrityksen juridisella muodolla ei ole asiaan vaikutusta. Käsitteen tarkemman sisällön määrittelemisen jätämme kunkin valvottavan itsenäisen sopimuskäytännön varaan, mutta Rata suosittaa valvottavien yhteenliittymiä muodostamaan asiassa yhtenäisen näkemyksen. 4. Normiperusta Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.
2 (6) 5. Asiakassopimukset 5.2 Sopimuksen tekeminen 5.2.(14) Useat lausunnonantajat pitivät epäselvänä ilmausta siitä, että sopimus tulisi allekirjoittaa vasta, kun sen ehdot on riittävässä määrin selvitetty asiakkaalle. Kommentti on otettu huomioon. Kohdassa todetaan nyt, että ehdot on joko selvitettävä asiakkaalle tai asiakkaalla on muutoin oltava mahdollisuus tutustua sopimuksen ehtoihin. Käytännön toteuttamistavan valvottava voi valita vapaasti huomioiden kuitenkin kunkin sopimuksen tekotavan. Kohdassa mainittu esimerkki, jossa asiakas allekirjoittaa täyttämättömän sopimusasiakirjan (blancoasiakirja), poistettiin tarpeettomana. 5.2.(19) Eräs lausunnonantaja huomautti, että laissa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ei aseteta muotovaatimuksia sopimuksille, joten viittaus tämän lain soveltamiseen tulisi poistaa standardista. Mainitussa laissa säädetään tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamiseen liittyvistä seikoista kuten valvottavien velvollisuudesta antaa tietoja, mutta myös sopimusta koskevien muotovaatimusten täyttämisestä sähköisesti. Standardissa olevalla viittauksella lakiin on tarkoitus kiinnittää valvottavien huomio siihen, että laki sisältää säännöksiä, jotka valvottavien tulee ottaa huomioon etäsopimuksia tehdessään. 5.4. Vakiosopimusten ehtojen yksipuolinen muuttaminen sopimuksen voimassaoloaikana 5.4.(22) Lausunnoissa kohdan muotoilua pidettiin mm. liian kategorisena. Oikeus muuttaa vakiosopimusten ehtoja yksipuolisesti määräytyy yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan. Standardissa Ratan tarkoituksena ei ole ottaa kantaa näihin periaatteisiin. Sen sijaan Ratan tavoitteena on tuoda standardissa esiin massaluonteisten vakiosopimusten sopimusehtojen mahdollisia muutostilanteita varten käytännöllinen menettelytapa, jonka tarkoituksena on turvata osapuolten asianmukainen ja tasapuolinen kohtelu.
3 (6) Saatujen lausuntojen johdosta kohdan otsikko on muutettu kuulumaan seuraavasti: "Vakiosopimuksen ehtojen yksipuolinen muuttaminen sopimuksen voimassaoloaikana". Lausunnoissa saadun palautteen pohjalta Rata tarkensi myös aikaisempaa näkemystään siitä, että "muutosten tulee kohdistua yksittäisiin ehtoihin, ei sopimussisällön olennaiseen muuttamiseen". Ratan näkemyksen mukaan keskeistä on, että muutoksen ei tule kohdistua sopimussisällön olennaiseen muuttamiseen. Toisaalta yksittäisenkin keskeisen sopimusehdon muuttaminen voi olla sopimuskokonaisuuden kannalta olennainen muutos. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos maksuton palvelu muuttuu maksulliseksi. Rata on tarkentanut myös ajankohtaa, jonka jälkeen valvottava voi katsoa asiakkaan hyväksyneen sopimusehdon muutoksen: jos asiakas ei vastaa muutosilmoitukseen, tämän voidaan yleensä katsoa hyväksyneen muutoksen viimeistään silloin, kun hän on muutoksen voimaantulopäivän jälkeen käyttänyt sopimuksen mukaista palvelua. Lisäksi kohdan perusteluosaksi on siirretty toteamus siitä, että sopimusmuutoksen pätevyys voidaan varmistaa tekemällä asiakkaan kanssa uusi sopimus. 5.5 Sopimuksen päättäminen 5.5.(27) Kohtaa on saatujen lausuntojen pohjalta muutettu perustelusta suositukseksi, koska se kertoo Ratan asiakkaansuojanäkemyksen sopimuksen päättämistilanteessa. Kohtaa on selvennetty siten, että sopimuksen päättämisen peruste on ilmoitettava tarvittaessa asiakkaalle. Sen ilmoittaminen ei ole välttämättä aina tarpeen toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. 6. Asiakassopimusten vähimmäissisältö 6 (1) Saatujen lausuntojen johdosta kohtaa on selvennetty siten, että nyt tuodaan selkeämmin esiin se, että sopimuksia laadittaessa tulee aina ottaa huomioon kunkin rahoituspalvelun luonne ja siten harkita, mitkä standardin 6 luvussa todetuista ehdoista ovat asianomaisen rahoituspalvelun osalta tarpeellisia.
4 (6) 6.2 (4) Lausunnonantajat pitivät epäselvänä sitä, että maksuista ja palkkioista tulisi määritellä aina niiden määräytymisperusteet. Tämän kohdan sisältöä on nyt selvennetty. Ratan mielestä on keskeistä, että asiakas saa helposti tiedon palvelusta hänelle aiheutuvat kokonaiskustannukset. Uusien maksuperusteiden liittäminen sopimukseen sopimussuhteen aikana edellyttää sopimuksen muutosmenettelyn noudattamista. Sen sijaan yksittäisen hinnan euromääräinen muutos esim. palveluhinnastossa voidaan toteuttaa pelkällä ilmoitusmenettelyllä. 6.7 Reklamointi 6.7.(13) Suositukseen on lisätty lausuma, jonka mukaan sopimuksesta tulee käydä ilmi, mikä vaikutus on sillä, jos asiakas laiminlyö reklamaation tekemisen. 6.10 Asiakasta koskevien tietojen luovuttaminen 6.10 (16) Kohtaa on saatujen lausuntojen johdosta selvennetty siten, että jos asiakasta koskevien tietojen luovuttamiseen on lain mukaan saatava asiakkaan suostumus, tulee sopimuksessa määritellä ne tahot, joille tietoja voidaan antaa. Vastaavasti on määriteltävä se, mitä tietoja suostumus koskee. 7. Eräät sopimustyypit 7.2. Luottosopimus 7.2.1 (13) Korko Eräs lausunnonantaja katsoi, että kuluttajansuojalain 7 luvun 11 2 momentin mukaan kulutusluottosopimuksessa voidaan määrätä koron osalta vain se, että se muuttuu Suomen Pankin peruskoron tai muun sopimuksessa yksilöidyn viitekoron muutoksia vastaavasti. Tämän mukaan muunlainen sovitun kokonaiskoron vaihtelu (esim. marginaalin muutos) kesken luottoajan ilman osapuolten uutta sopimusta ei olisi mahdollista. Rata katsoo, että säännöksessä ilmaistaan vain, millainen vaihtuvan koron tulee olla. Marginaalista siinä ei lausuta mitään. Rata katsoo, että sopimuksessa voidaan siten sopia myös marginaalin tarkistushetkistä ja sen muutosperusteista.
5 (6) 7.2.2 Luottosuhteen lakkaaminen 7.2.2 (16) Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota luottosuhteen poikkeukselliseen lakkaamiseen velallisen antamien harhaanjohtavien tietojen johdosta. Ongelmalliseksi nähtiin erityisesti standardiluonnoksen mainita siitä, että niiden on täytynyt vaikuttaa luoton myöntämispäätökseen. Tämän katsotaan merkitsevän, että luoton irtisanomisen kynnys nousisi korkeammalle kuin luottosopimuksen pätemättömyyden kynnys. Rata on selventänyt kohtaa siten, että harhaanjohtavien tietojen on oltava merkittäviä luottopäätöksen kannalta. Uuden muotoilun mukaan irtisanomisperustetta voidaan käyttää yleensä vain silloin, kun luotonmyöntäjä ei olisi myöntänyt luottoa lainkaan tai olisi myöntänyt sen olennaisesti toisenlaisilla ehdoilla, mikäli tällä olisi päätöstä tehdessään ollut oikeat tiedot. 7.3. Omaisuudenhoitosopimus 7.3 (18) Rata on ottanut huomioon lausunnonantajien toteamuksen, että sijoitusneuvonta ei ole vielä luvanvarainen sijoituspalvelu, joten standardi ei ota tässä vaiheessa kantaa sijoitusneuvonnan antamista koskevaan sopimukseen. 7.5 Säilytyssopimukset 7.5.1 Sopimuksen piiriin kuuluvat varat 7.5.1 (38) Säilytyssopimukseen liittyvälle hoitotilille maksettavaa korkoa koskevaa standardin kohtaa on saatujen kommenttien perusteella selvennetty. Selvennyksellä on pyritty tuomaan esiin mm. se, että säilytyssopimuksessa ei luonnollisesti voi sopia varsinaiseen tilisopimukseen sisältyvistä asioista. Muita kommentteja Rata on täsmentänyt tavoitteita ja normiperustaa sekä tarkistanut joitain sitovuusasteita ja määritelmiä. Saadut lausunnot julkaistaan Rahoitustarkastuksen Internet-kotisivuilla lausuntopyyntöjen yhteydessä, ellei lausunnon antaja ole kieltänyt julkaisemista.
6 (6) Lisätiedot Lisätietoja standardista antavat Rahoitustarkastuksen markkinavalvontaosastolla: lakimies, puhelin 010 831 5284 lakimies Olli Laurila, puhelin 010 831 5337 lakimies Jari Virta, puhelin 010 831 5245