Paikallavalurakenteet Paikallavalurakenteiden työselostus 1.9.2018 URAKKALASKENTAAN
1 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Rakennushankkeen yleistiedot...3 1.2 Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat...3 1.3 Rakennustuotteet...4 1.4 Rakennusvälineet ja -menetelmät...4 1.5 Mittaukset ja tarkastukset...5 1.6 Suoritukset...5 1.6.1 Yleistä...5 1.6.2 Kokeet ja mallit...5 1.6.3 Peittyvät työsuoritukset...6 1.6.4 Muutokset valmistuksen yhteydessä ja suunnitelmien muuttaminen...6 1.7 Varaukset...6 1.7.1 Reiät ja syvennykset...6 1.7.2 Läpivientien sovituskappaleet ja asennusvaraukset...6 1.7.3 Kiinnityslevyt, tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet...6 1.7.4 Peruspultit ja varaukset...7 1.7.5 Jälkikiinnitykset...7 1.7.6 Paikkaukset...7 2 Rakenteet...7 2.1 Yleistä...7 2.2 Perustamistapa...7 2.3 Anturat...7 2.4 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit...8 2.5 Laatat...8 2.6 Seinät ja pilarit...8 2.7 Muut paikallavaletut rakenteet...8 3 Betonirakennetyöt...8 3.1 Yleistä...8 3.2 Betonirakenteiden toleranssit...8 3.3 Muottityöt...9 3.3.1 Yleistä...9 3.3.2 Tarkemittaukset...9 3.3.3 Muottien purku...9 3.3.4 Laatuvaatimukset... 10 3.3.5 Raakavalupinta... 10 3.3.6 Sileävalupinta... 10 3.4 Raudoitus... 10 3.5 Betonointi... 11 3.5.1 Yleistä... 11 3.5.2 Betonointityö... 12 3.5.3 Jälkivalutyö... 12 3.5.4 Liikunta- ja työsaumat... 13 3.5.5 Betonin lisäaineet... 14 p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6
2 (19) 3.5.6 Jälkihoito... 14 3.5.7 Betonipintojen jälkipaikkaus... 14 3.6 Talvibetonointi... 14 3.6.1 Yleistä... 14 3.6.2 Jälkihoito ja lämpösuojaus... 15 3.6.3 Laadunvalvonta, kelpoisuuden osoittaminen ja dokumentointi... 16 3.7 Massiivisten rakenteiden betonointi... 16 3.7.1 Yleistä... 16 3.7.2 Laadunvalvonta, kelpoisuuden osoittaminen ja dokumentointi... 17 p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6
3 (19) Paikallavalurakenteet Paikallavalurakenteiden työselostus 1 Yleistä 1.1 Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushanke Kohde Osoite Tilaaja, Hyvinkää Peruskorjaus ja laajennus Teerimäenkatu 6, 05900 Hyvinkää Hyvinkään kaupunki, Tilapalvelut Yhdyshenkilö: Jyrki Kivelä Puhelin: 040 820 3973 Sähköposti: jyrki.kivela@hyvinkaa.fi Tämä työselostus koskee rakennuskohteen paikallavalurakenteita. 1.2 Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat Työssä noudatetaan asiakirjoja ja määräyksiä urakkaohjelman ja yleisten sopimusehtojen sekä tämän työselityksen määräysten mukaisesti. Näitä ovat mm. - Rakennesuunnitelmat sekä kohteen muut suunnitelmat ja selostukset - Runko RYL 2010, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset - EN1992-1-1, Eurokoodi 2, Betonirakenteiden suunnittelu - SFS-EN 13670 + SFS 5975, Betonirakenteiden toteutus - SFS-EN 12390-8, Kovettuneen betonin testaus - SFS-EN 206-1 + SFS 7022, Betoni. Osa 1: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimuksenmukaisuus. - SFS-EN 197-1, Rakennussementit - SFS 1200, Betonirakenteiden yleiset teräkset - by 65/2016, Betoninormit - by 47/2013, Betonirakentamisen laatuohjeet - by 40/2003, Betonipinnat - by 43/2008, Betonin kiviainekset - by 45/2014, Betonilattiat - by 54/2010, Betonilattioiden pinnoitusohjeet - by 40/2003, Betonirakenteiden pinnat - by 41/2016, Betonirakenteiden korjausohjeet - RIL 149-1995, Betonityöohjeet
4 (19) - RIL 147-2006, Tukitelineet ja muotit - RIL 142-2010, Työ- ja suojatelineet - RIL 235-2009, Uimahallin rakenteiden suunnittelu ja kunnonhallinta - RIL 254-2016, Paalutusohje PO-2016 - Viranomaisten määräykset ja ohjeet - Uusimmat työsuojeluhallituksen turvallisuusmääräykset ja ohjeet Mikäli työsuorituksen ja laatutason määrittely jonkin osasuorituksen kohdalta puuttuu, noudatetaan rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä käytettyä hyvää suoritustapaa. Kaikki tarvittavat normit ja määräykset on urakoitsijan hankittava työmaalle ja pidettävä siellä myös valvojan käytettävissä. Rakennustyö tehdään piirustusten ja työselitysten mukaan. Rakennustyön edistyessä toimitetaan työmaalle tarvittavat erikoispiirustukset ja -selitykset sekä annetaan selventäviä ohjeita. Piirustukset ja työselitykset, myös erikoisselitykset, muodostavat yhden kokonaisuuden ja ovat näin ollen toisiaan täydentäviä. Piirustukset toimitetaan urakoitsijan laatiman ja rakennuttajan sekä suunnittelijoiden hyväksymän aikataulun mukaan. Urakoitsija on velvollinen heti piirustukset saatuaan tarkistamaan ne ja vertaamaan niitä liittyviin piirustuksiin ja asiakirjoihin sekä asianomaisiin kohtiin työmaalla ja viipymättä ilmoittamaan havaitsemistaan ristiriitaisuuksista. Mahdolliset ristiriitaisuudet on pyrittävä selvittämään niin hyvissä ajoin, etteivät ne voi aiheuttaa välillisiäkään haittoja tai kustannuksia. Kaikki tässä työselostuksessa mainitut toimenpiteet kuuluvat urakoitsijan tehtäviin, ellei ole toisin mainittu. 1.3 Rakennustuotteet Rakennustuotteiden tulee olla suunnitelmien ja selostusten mukaisia, uusia ja niiden tulee kaikilta osiltaan täyttää niille asetetut vaatimukset. Rakennustuotteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä sekä ominaisuuksiltaan sellaisia, että rakennuskohde täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset olennaiset tekniset vaatimukset. Tuotteiden vaatimustenmukaisuutta on helpointa arvioida EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisen CEmerkinnän avulla. Mikäli tuote ei kuulu CE-merkinnän piiriin, voidaan vaatimusten-mukaisuutta arvioida kansallisen tuotehyväksyntälain mukaisen tyyppihyväksynnän, varmennustodistuksen, valmistuksen laadunvalvonnan tai rakennuspaikkakohtaisen asiantuntijalausunnon avulla. Rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja sen liitelomakkeena käytetään tuotekelpoisuuden tarkastusasiakirjalomaketta. 1.4 Rakennusvälineet ja -menetelmät Rakennusvälineiden tulee täyttää työturvallisuuden asettamat vaatimukset. Rakennustyössä käytetään kuhunkin työsuoritukseen tarkoituksenmukaisia koneita, laitteita ja telineitä. Käytettävien laitteiden tulee olla työturvallisuuden kannalta tarkastettuja ja kunnossa olevia siten kuin määräykset kyseisiä laitteita koskevat.
5 (19) 1.5 Mittaukset ja tarkastukset Urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. Kaikki tarpeelliset mittalinjat ja kiintopisteet on pidettävä selvästi merkittyinä. Urakoitsijan on kiinnitettävä erityistä huomiota mittaustyönjohtajan pätevyyteen ja hyväksytettävä hänet rakennuttajalla. Mikäli mittojen asettelussa on oletettavissa virheitä, kuten eroja eri mittausten välillä, urakoitsija on velvollinen rakennuttajan niin vaatiessa tilaamaan ulkopuolisen tarkistusmittauksen kustannuksellaan. Mikäli kuitenkin alkuperäiset mittaukset todetaan oikeiksi, maksaa rakennuttaja tarkistusmittausten kustannukset. Urakoitsija tarkastaa ja dokumentoi (sähköisesti ja myös valokuvin) ennen valun aloitusta ainakin seuraavat asiat: - raudoitusten yhdenmukaisuuden suunnitelmien kanssa - raudoitusten, läpivientien ja valuun tulevien osien sijainnin - raudoituksen suojabetonipaksuudet - muottien mitat ja muotituksen sijainnin. Valutöitä ei saa aloittaa ennen kuin valvoja on hyväksynyt tehdyt tarkastukset ja niiden tulokset. Betonirakenteiden sijainti ja mitat sekä raudoituksen suojabetonipaksuus tarkastetaan myös muottien poistamisen jälkeen tilaajan kanssa sovittavalla tavalla. Tehdyt tarkemittaukset dokumentoidaan sähköisesti projektipankkiin tai muuhun tilaajan määrittämään paikkaan. Valujen alle tai sisään tulevien putkistojen ja vastaavien sijainti ja toimintakuntoisuus on tarkastettava ennen valujen ja muiden niiden mahdollisen korjaamisen estävien töiden aloittamista. Perustusten teon saa aloittaa vasta, kun rakennuttajan valvoja on tarkastanut ja hyväksynyt peruskaivannot. Talviaikaan on erityisesti huolehdittava siitä, ettei betonoida jäätyneen maan tai lumen päälle. Betonoinnin aikana ja sen jälkeen on huolehdittava, että anturoiden alle jäävät maakerrokset eivät pääse jäätymään. Ks. myös kohta 3.6. Rakennusluvassa tai rakennusvalvonnan ohjeissa määrätyt katselmukset ja tarkastukset on tilattava rakennusvalvonnasta. 1.6 Suoritukset 1.6.1 Yleistä Kaikki työt tehdään hyväksi tunnettuja työtapoja ja ammattitaitoista työvoimaa käyttäen. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää asiakirjoissa esitetystä työtavasta poikkeavaa työtapaa, on urakoitsijan esitettävä se rakennuttajalle ja ko. suunnittelijalle ja saatava työtavalle rakennuttajan suostumus. Vastuu esitetystä työtavasta jää kuitenkin sen esittäjälle. Urakoitsija hankkii ja kustantaa esittämästään työtavasta mahdollisesti aiheutuvat suunnitelmien muutokset. 1.6.2 Kokeet ja mallit Urakoitsija ottaa sellaiset rakennusaineiden, -tarvikkeiden ja -osien sekä työn laadun toteamiseksi tarpeelliset kokeet, jotka normien ja säännösten mukaan on säännöllisesti otettava tai katsotaan tavanomaisiksi tai joita urakka-asiakirjat muutoin edellyttävät.
6 (19) 1.6.3 Peittyvät työsuoritukset Valvojalle ilmoitetaan ajankohta, jolloin käytettävien tarvikkeiden laatu ja eri työvaiheiden oikea suoritustapa voidaan todeta, ennen kuin ne peittyvät toisten rakenteiden alle. 1.6.4 Muutokset valmistuksen yhteydessä ja suunnitelmien muuttaminen Kaikki muutokset, joista ei ole muutospiirustusta, on merkittävä erikseen työmaalla pidettävään erilliseen tarkepiirustussarjaan. Rakennustyön valmistuttua luovutetaan tarkepiirustukset rakennuttajalle varustettuna työnvalvojan hyväksymismerkinnällä. Rakennuttajan ja suunnittelijoiden kanssa sovitaan työn aikana, mitkä muutokset siirretään varsinaisiin suunnitelmiin (revisiot). Näin dokumentoituja muutoksia ei merkitä lopullisiin tarkepiirustuksiin. Urakoitsija ei ole oikeutettu poikkeamaan sopimusasiakirjoista muuten kuin rakennuttajan luvalla. Muutostöille voivat antaa luvan vain henkilöt, joille sopimuksessa on annettu tähän oikeus. Suunnittelijoiden lupa ei riitä sopimusasiakirjoista poikkeamiseen, ellei tästä kirjallisesti sovita. Rakenteelliset muutokset on hyväksytettävä em. tahon lisäksi myös rakennesuunnittelijalla riittävän ajoissa ennen työvaiheen alkamista, materiaalin tilaamista tms. 1.7 Varaukset 1.7.1 Reiät ja syvennykset Kantaviin rakennusosiin saa tehdä ainoastaan rakenne- ja reikäpiirustusten edellyttämät aukot ja syvennykset. Muita aukkoja ei saa tehdä ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Kantavien rakennusosien piikkauksia ja muita mekaanisia muokkauksia ei saa suorittaa ilman rakennuttajan ja rakennesuunnittelijan lupaa. 1.7.2 Läpivientien sovituskappaleet ja asennusvaraukset Rakenteisiin tulevat läpivientien sovituskappaleet mitataan ja kiinnitetään paikalleen siten, etteivät ne pääse valu- tai muun rakennustyön aikana siirtymään. Läpivientien toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden tiiveyteen ja oikeiden materiaalien käyttöön. Urakoitsija on velvollinen tekemään rakenteisiin piirustuksissa esitetyt asennusvaraukset. 1.7.3 Kiinnityslevyt, tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet Betoniin kiinnitettävät teräsosat valmistetaan ja asennetaan rakennepiirustusten, rakennustehtäväpiirustusten sekä työselitysten vaatimusten mukaan. Teräsosien materiaali ja pintakäsittelyt suunnitelmien mukaan. Teräsosat on toimitettava työmaalle valmiiksi pintakäsiteltyinä. Tartuntoina, kiinnikkeinä ja kannakkeina käytetään ainoastaan suunnitelmien mukaisia valmiita kiinnitysosia, ellei suunnitelmissa ole toisin esitetty. Kaikki rakenteisiin tulevat kiinnitysosat mitataan ja kiinnitetään paikoilleen siten, etteivät ne pääse valutai muun rakennustyön aikana siirtymään. Kiinnikkeiden materiaalit ja pintakäsittelyt on esitetty suunnitelmissa, mutta pääsääntönä on, että kaikki tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet yms. ovat ruostumattomia tai kuumasinkittyjä, jos ne ovat alttiina il-
7 (19) mastorasituksille. Huomioitava erityisesti uimahalliolosuhteessa materiaalin soveltuvuus ko. olosuhteeseen. Uimahallin kloridiolosuhteessa on erityiset teräsosien materiaalivaatimukset, jotka ovat mainittuna teräsosien toteutuseritelmässä. Teräsosien toteutuseritelmän periaatteita noudatetaan kaikissa hankkeen uimahalliolosuhteeseen altistuvissa teräsosissa. Kiinnitykset on tehtävä siten, että työn tulos vastaa rakenteelle asetettuja vaatimuksia. Kantaviin rakenteisiin ei ilman rakennuttajan ja rakennesuunnittelijan suostumusta saa tehdä heikentäviä kiinnityksiä. 1.7.4 Peruspultit ja varaukset Pilarien peruspultit asennetaan betonivalujen yhteydessä paikoilleen pulttikehikon avulla, ei yksittäisinä pultteina. Peruspulttien asennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sallitut toleranssit on esitetty rakennepiirustuksissa. Ne kiinnitetään tarkasti paikoilleen teodoliittia ja mittanauhaa tai tarkempia mittausvälineitä apuna käyttäen. Peruspultit on tarkemitattava heti valun jälkeen ja jos sallitut toleranssit ylittyvät, pultit on siirrettävä oikeille paikoilleen ennen betonin sitoutumisen alkamista. Valun kovettumisen jälkeen on suoritettava toinen tarkemittaus. Tarkemittaukset raportoidaan kirjallisesti poikkeamineen rakennuttajalle ja sallittujen toleranssien ylittyessä sijaintipoikkeamatiedot toimitetaan välittömästi myös rakennesuunnittelijalle. Peruspulttien jatkaminen tai taivuttaminen on ilman rakennesuunnittelijan lupaa kielletty. 1.7.5 Jälkikiinnitykset Jälkikiinnitykset tehdään rakennesuunnitelmissa määritetyllä ankkurointijärjestelmällä. Asennustyössä noudatetaan tarkasti valmistajan ohjeita. 1.7.6 Paikkaukset Paikkaukset tulee tehdä laajuudeltaan ja ulkonäöltään ympäristöään vastaaviksi, ellei työselityksen muissa osissa anneta poikkeavia määräyksiä. Mikäli ulkonäön kannalta ei paikkauksella saavuteta tyydyttävää tulosta, on rakennuttajalla oikeus vaatia rakenne korvattavaksi uudella suorituksella tai saada arvonalennusta. 2 Rakenteet 2.1 Yleistä Betonirakenteiden suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta, perustusten osalta 100 vuotta. Betonirakenteiden rasitusluokat, suurimmat kiviaineksen raekoot, betonipeitteet, paloluokat jne. on esitetty rakennesuunnitelmissa. 2.2 Perustamistapa Rakenteet perustetaan maanvaraisina rakennesuunnitelmien mukaan. 2.3 Anturat Anturat tehdään teräsbetonista rakennepiirustusten ja -detaljien mukaan.
8 (19) Muottityöt, raudoitus ja betonointi, katso kohta 3. Perustusten teon saa aloittaa, kun rakennuttajan valvojat ovat tarkastaneet ja hyväksyneet peruskaivannot. Talviaikaan on erityisesti huolehdittava siitä, ettei betonoida jäätyneen maan tai lumen päälle. Betonoinnin aikana ja sen jälkeen on huolehdittava siitä, että anturoiden alle jäävät maakerrokset eivät pääse jäätymään. Ks. myös kohta 3.6. 2.4 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Yllä mainitut rakenteet ovat paikallavalettua teräsbetonia. Näkyviin jäävät pinnat ovat sileävalupintoja. Muottityöt, raudoitus ja betonointi, katso kohta 3. 2.5 Laatat Paikallavalettujen laattojen pintojen laatuluokkavaatimukset on esitetty rakennetyypeissä. Muottityöt, raudoitus ja betonointi, katso kohta 3. 2.6 Seinät ja pilarit Muottityöt, raudoitus ja betonointi, katso kohta 3. 2.7 Muut paikallavaletut rakenteet Muottityöt, raudoitus ja betonointi, katso kohta 3. 3 Betonirakennetyöt 3.1 Yleistä Betonirakennetöissä noudatetaan kohdassa 1.2 mainittuja asiakirjoja. Tässä työselityksessä esitettävät vaatimukset ovat minimivaatimuksia ja urakoitsijan on itse tehtävä betonityösuunnitelma ja vastattava työn suorituksesta siten, että se täyttää esitetyt vaatimukset. Betonointityöt on suoritettava siten, että valmis pinta on mahdollisimman tiivis ja halkeilematon sekä toisaalta siten, että saavutetaan vaadittava kemiallinen kestävyys. Betonirakenteiden valu on tehtävä säältä suojatuissa olosuhteissa. Rakenteita ei saa liiallisesti kuormittaa betonin kovettumisaikana, jotta vältetään halkeilu. 3.2 Betonirakenteiden toleranssit Paikallavalettujen rakenteiden mittapoikkeamat eivät saa ylittää by 47/2013, Betonirakentamisen laatuohjeet -julkaisussa esitettyjä normaaliluokan toleransseja, ellei suunnitelmissa ole toisin määritelty. Peruspulttien sijaintitoleranssit on esitetty rakennesuunnitelmissa.
9 (19) 3.3 Muottityöt 3.3.1 Yleistä Muottien tulee olla niin tiiviit, ettei betoni tunkeudu muottiraoista. Kaikkien pintojen ja kulmien tulee olla täysin suoria ja sileitä. Muotit tehdään ja tuetaan niin huolellisesti, ettei valun aikana pääse syntymään painaumia tai siirtymiä. Tarpeelliset muottipiirustukset ja -suunnitelmat on riittävän ajoissa esitettävä rakennuttajan valvojan hyväksyttäväksi. Esivalmistettuihin rakenteisiin liittyvät paikallavalurakenteet on mitattava ja laudoitettava siten, että esivalmistetut rakenneosat voidaan asentaa oikeille paikoilleen. Sileävalupintojen muottien sitomiseen on käytettävä teräspultteja ja betoni- tai lasikuituvälikkeitä. Irrotettavien pulttien käyttö on sallittua muualla paitsi vesitiiviissä rakenteissa, väestönsuojassa yms. näihin rinnastettavissa rakenteissa. Vesitiiviin teräsbetoniseinän muottien sidontaan käytetään tehdasvalmisteisia, vuotolevyllä varustettuja sidepultteja, jotka on varustettu pulttiin hitsatulla 2 mm paksuisella 70 x 70 mm 2 vuotolevyllä tai muita vesitiiviisiin valuihin hyväksyttyjä sidepultteja. Pultit on katkaistava 30 mm syvyydeltä seinäpinnasta ja kolot paikattava betonilla. Muotteja ei saa käsitellä sellaisilla aineilla, joka jättää jälkiä valmiiseen betonipintaan, estää pintakäsittelyn tarttumisen tai vaurioittaa sitä. Peittoon jäävien pintojen yhteydessä urakoitsija voi valita muottien tekotavan. Kaikki näkyviin jäävät betonirakenteiden (seinät, pilarit, palkit jne.) ulkonurkat viistetään 10 x 10 mm:n kolmiorimalla, ellei suunnitelmissa tai muissa dokumenteissa ole toisin mainittu. Sisäkulmien on oltava suorat ja terävät. Seinissä ja pilareissa nostetaan valun yläpinta noin 15 mm laatan alapinnan yläpuolelle, jotta vaakamuotin liittymä pystyrakenteeseen saadaan siistiksi. 3.3.2 Tarkemittaukset Valujen jälkeen urakoitsija toimittaa työmaan valvojalle valetusta betonirakenteesta, rei istä, varauksista, tartunnoista, peruspulteista yms. tarkepiirustukset ja/tai -tiedot. Urakoitsija ja valvoja käyvät tarkkeet läpi, jotta mahdolliset toleranssivirheet ehditään korjata ennen seuraavan työsuorituksen alkua. Mikäli sijainti-, korko-, suoruus-, tms. poikkeamat ovat toleransseja suuremmat, tulee urakoitsijan omalla kustannuksellaan suorittaa korjaustyö laatimansa ja rakennuttajan hyväksymän suunnitelman perusteella. Korjatuista kohdista suoritetaan tarkistusmittaus. 3.3.3 Muottien purku Muottien purkamisessa noudatetaan SFS 5975 kohdan 5.7 sekä Betoninormien by 65 ohjeita. Betonin tulee saavuttaa vaadittu lujuus ennen purkamista. Muottien kantavat osat saadaan purkaa, kun betonin lujuus on vähintään 60 % nimellislujuudesta, ellei suunnitelmissa ole toisin mainittu. Muottienpurkulujuus tulee varmistaa lämpötilamittaustietojen pohjalta.
10 (19) 3.3.4 Laatuvaatimukset Valupinnoissa ei saa esiintyä: - sementtiliiman valumisjälkiä - muottijätteitä - pintakerrosten irtoamista - kiviaineksen erottumia, vähäisiä paikallisia kohtia lukuun ottamatta. Näkyviin jäävien paikalla valettavien betonipintojen luokka by 40 MUO A. Paikallavalettujen laattojen pintojen laatuluokkavaatimukset on esitetty rakennetyypeissä. 3.3.5 Raakavalupinta Pintojen tulee täyttää lujuusrakenteelliset ja pintaan liittyvien rakennusosien käsittelyjen edellyttämät vaatimukset. 3.3.6 Sileävalupinta Näkyviin jäävät pinnat ovat sileävalupintoja. Käytettävän muottikaluston tulee olla sellaista, että valmiista betonipinnasta tulee mahdollisimman sileä, tasalaatuinen ja tiivis. Valumuotit tehdään yhdenmukaisista ehjäreunaisista, sileäpintaisista vanerilevyistä tai metalli- tai vanerimuottikaseteista. Saumat ovat muottivaneri- tai kasettisaumoja. Saumojen tulee olla yhdensuuntaiset ja liittymäkohdiltaan ristikkäiset. Muotit sidotaan teräspulteilla. Pulttireiät muotteihin on tehtävä poraamalla. Ulkopuolisissa sileävalupinnoissa ulotetaan sileävalu vähintään 200 mm valmiin maanpinnan alapuolelle. 3.4 Raudoitus Urakoitsijan on varauduttava tarjouksessaan normaalikäytännön mukaisiin työ-, läpimeno- ja detaljiraudoituksiin, vaikka niitä ei urakkalaskentavaiheen suunnitelmissa yksityiskohtaisesti olisikaan vielä näytetty. Vaikka urakkakuvissa ei olisi sitä esitettykään niin kaikki vapaat reunat varustetaan reunahaoilla, jonka jako ja halkaisija ovat samat kuin rakenteen pääraudoitus sekä haan pituus vähintään jatkospituuden verran. Betoniraudoitus tehdään rakennepiirustusten mukaan ja sidotaan niin, että se pysyy paikallaan valun aikana. Terästen tulee olla puhtaita. Käytettävät teräslaadut ilmenevät rakennepiirustuksista. Käytettävistä teräksistä on rakennuttajalle toimitettava normien edellyttämät aineenkoetustodistukset. Raudoituksia suojaavan betonikerroksen paksuus rakennesuunnitelmien mukaan. Tankojen taivutukset, keskinäiset etäisyydet ja jatkospituudet rakennesuunnitelmien mukaan. Vaatimukset taivutuksille, keskinäisille etäisyyksille ja katkaisuille SFS 5975 kohdan 6.3 mukaan.
11 (19) Samassa poikkileikkauksessa saa jatkaa maksimissaan 50 % raudoituksesta. Jatkoskohtien limitys standardin mukaan. Kaikkien samaan valuun liittyvien terästen tulee olla ennen valun aloittamista paikoillaan (myös tartuntaterästen) asianmukaisesti tuettuina ja sidottuina. Terästen tukemiseen käytetään betoni- tai muovikorokkeita. Asennusteräksiä ei saa asentaa suoraan muottia vasten. Betonivälikkeitä on käytettävä vähintään 4 kpl/m2. Raudoitukseen käytettävien terästen tulee olla niin puhtaita ruosteesta yms. epäpuhtauksista, ettei tartunta heikkene. Betonilaatan yläpintateräkset tuetaan alapinnan raudoituksen varassa olevilla harjateräs-pukeilla, jotka sidotaan alapintateräksiin. Alapintateräksiä kannattavat betonituet on sijoitettava riittävän lähelle kannatuspukkia, ei kuitenkaan pukin kohdalle. Kunkin rakennusosan raudoituksen valmistuttua se tarkastetaan rakennuttajan valvojan toimesta. Urakoitsijan on pyydettävä tarkastusta rakennuttajan valvojalta 1 vrk aikaisemmin. Tarkastuksista tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan. 3.5 Betonointi 3.5.1 Yleistä Betonityössä käytettävät betoni-, kiviaines- ja rakenneluokat on esitetty rakennepiirustuksissa. Käytettävän sementin tulee olla standardin SFS-EN 197-1 mukaisesti CE-merkittyä. Sementin koostumus CEM I. Massiivirakenteissa sementin 7 vrk lämmöntuotto saa olla enintään 340 kj/kg ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta vaatimusta. Massiivirakenteissa urakoitsija tarkastelee yhdessä betonitoimittajan kanssa, onko käytettävälle sementille syytä asettaa muita vaatimuksia by 65 ja RIL 149 esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi. Betonin vesi-sementtisuhteen tulee olla < 0,5. Uima- ja tasausallasrakenteiden erikoisvaatimukset kts. kohta 3.8.1 Urakoitsijan on ennen betonitöiden aloittamista laadittava betonointisuunnitelma ja suunnitelma betonirakenteiden kelpoisuuden toteamiseksi tehtävien koekappaleiden ottamiseksi. Suunnitelmat on esitettävä rakennuttajan valvojan hyväksyttäväksi. Kaikista koekappaleista tutkitaan betonin kelpoisuus puristuslujuuden ja pakkasenkestävyyden osalta. Lisäksi tutkitaan vedenpitävyys vesitiiviiden rakenteiden osalta. Ennen betonointityön aloitusta tulee järjestää kaikkien rakenteiden toteutukseen osallistuvien yhteinen aloituspalaveri, jonka tavoitteena on varmistaa rakennustyön laatu ja jossa käydään läpi kaikki urakkaan liittyvät asiat niin, että kaikilla osapuolilla on selvä ja yhdenmukainen käsitys sekä laatuvaatimuksista että työn toteutukseen liittyvistä asioista. Ennen kunkin lohkon valua pidetään katselmus, jossa tarkastetaan alustat ja että kaikki rakenteista mahdollisesti läpi tulevat läpimenot ovat asianmukaisesti paikallaan. Palaverin jälkeen muutoksia menetelmiin, betonin laatuun, työn kulkuun ym. ei saa tehdä ilman yhteistä tai sovitun vastuuhenkilön päätöstä. Massiivirakenteissa on huomioitava toimenpiteet betonimassan lämpötilan rajoittamiseksi betoninormien määräysten mukaisiksi yhteistyössä betonitoimittajan kanssa. Sallittuja maksimilämpötiloja ei saa missään olosuhteissa ylittää. Ks. myös kohta 3.7. Uima- ja tasausallasrakenteiden erikoisvaatimuksen on esitetty kohdalla 3.8.
12 (19) Betonointipöytäkirjat, koekappaleiden koetulokset, lämpötilaseurantatulokset ja muut näihin verrattavat asiakirjat on urakoitsijan toimitettava päivittäin rakennuttajan valvojalle. Niissä tulee ilmetä vähintään: päiväys, kohde, kuormakirjan nro, mitatut lämpötilat, notkeus, ilmamäärä, puristuslujuus 7d ja 28d. Mikäli betonilaatu osoittautuu epätyydyttäväksi, on urakoitsija velvollinen suorittamaan rakennuttajan vaatimat kokeet ja toimenpiteet. Urakoitsijan on asetettava betonitöitä johtamaan erityinen betonityönjohtaja, jolla on vähintään vaativaluokan (2-luokan), tarvittaessa poikkeuksellisen vaativa -luokan (1-luokan), betonityönjohtajan pätevyys. 3.5.2 Betonointityö Betonimassan tulee muottiin saatettaessa olla tasalaatuista ja notkeudeltaan tarkoitukseen sopivaa. Betonin tiivistäminen suoritetaan riittävän tehokkailla koneellisilla täryttimillä järjestelmällistä työtapaa noudattaen. Betonin sallittua pudotuskorkeutta ei saa ylittää erottumisen välttämiseksi. Missään olosuhteissa ei betonia saa pudottaa vapaasti yli 2 m korkeudelta. Seiniä betonoitaessa tulee muotit täyttää vaakasuorissa kerroksissa. Pienin ja suurin sallittu nousunopeus tulee esittää betonointisuunnitelmassa hyväksyttäväksi. Pilareita, seiniä ja korkeita palkkeja betonoitaessa käytetään valussa putkea ainesosien erottumisen estämiseksi. Betonoitaessa ja betonimassan kovettumisvaiheessa tulee ottaa erityisesti huomioon by 65 kohdassa 3.7.4.4 ja RIL 149 kohdassa 5.1.4 esitetyt vaatimukset. Työ- ja liikuntasaumojen rajoittamat betonivaluosat on betonoitava keskeytyksettä. Tämä on otettava huomioon suurten osien betonoinnin alkamisajankohtaa määrättäessä. Ennen betonoinnin aloittamista on huolehdittava ao. normien noudattamisen ohella mm. seuraavista asioista: - muotit ovat kosteat ja puhtaat roskista, lumesta ja jäästä eikä muotteja ja laudoitusta tahrita betonimassalla, joka ehtii kovettua ennen varsinaista betonivalua. - betoniteräkset (myös työsauman lisäteräkset), sähköputkitukset, kiinnitysosat, peruspultit jne. ovat sijoitetut paikoilleen niin tukevasti, että ne säilyttävät oikean sijaintinsa betonoinnin aikana. - tartuntateräkset ovat paikoillaan - putkia, sähköjohtoja yms. varten jätettävien aukkojen ja kolojen muotit ovat paikoillaan. - kulku ja kuljetustiet on tehty niin, että ne eivät vahingoita raudoituksia eivätkä tärisytä jo sitoutuvaa betonia - rakennuttajan valvoja on tarkastanut raudoitukset. - sivu- ja aliurakoitsijat ovat tarkastaneet tartunnat, reiät, aukot yms. - rakennuttajan valvoja on antanut betonointiluvan rakennusosan betonoimiselle. 3.5.3 Jälkivalutyö Kaikki jälkivalut suoritetaan lujuusluokan 600/3 juotosmassalla, ellei suunnitelmissa toisin mainittu. Valmiiden kuivatuotemassojen osalta noudatetaan massanvalmistajan ohjeita massansekoituksesta, käyttötarkoituksesta ja betonoinnista.
13 (19) Ennen betonoinnin aloittamista on huolehdittava ao. normien noudattamisen ohella mm. seuraavista asioista: - Valmiille lattialle tehtävät laiteperustusten jälkivalu alustat karhennetaan jyrsimällä. Laite-perustuksen raakavalun yläpinta pitää jälkivalua varten karhentaa. Jos pinta ei ole karhennettu, se karhennetaan piikkaamalla tai jyrsimällä. - Betonialusta on puhdistettu huolellisesti. Öljy, lika ja sementtiliima poistetaan pinnasta. Alusta kastellaan ja pidetään märkänä noin 6 tuntia ennen jälkivalua. Alustassa ei saa esiintyä vapaata vettä jälkivalun alkaessa. - Jälkivalumassan ja liittyvien rakenteiden on oltava valun aikana +5...+50 C. Kylmänä vuodenaikana tehtäviin jälkivaluihin sovelletaan seuraavia toimenpiteitä: tuotesäkit varastoidaan kylmältä suojattuina, käytetään lämmintä sekoitusvettä (+30...+50 C), käytetään sääsuojausta ja perustuksen lämmitystä kuumailmapuhalluksella ennen valua ja sen jälkeen. Valettavien pintojen alle ei saa jäädä tyhjiöitä eikä ilmarakkuloita. Tämä varmistetaan suorittamalla muotin täyttö tai sullonta yhdeltä puolelta siten, että massa tulee ulos vastakkaiselta puolelta. Betonin tiivistäminen suoritetaan riittävän tehokkailla koneellisilla täryttimillä järjestelmällistä työtapaa noudattaen. Kaikki näkyvät valualueet on suojattava heti veden haihtumiseksi vähintään 24 h. Tämä voidaan tehdä joko vesijälkihoidolla tai kosteilla suojuksilla. 3.5.4 Liikunta- ja työsaumat Liikunta- ja työsaumojen rakenne ja sijainti esitetään rakennepiirustuksissa. Mikäli urakoitsijan tarvitsema työsauma puuttuu suunnitelmasta, tarvitaan siihen rakenne-suunnittelijan lupa. Tällöin noudatetaan rakennesuunnittelijan ohjeita esim. lisäraudoituksen ja työsauman paikan suhteen. Työsauman laudoituksen ja raudoituksen on oltava paikoillaan ennen betonoinnin alkua. Työsaumasta saa betonointia jatkaa vasta kun työsauma kestää rikkoontumatta muotin irrotuksen, kuitenkin aikaisintaan 30 lämpöastevuorokauden kuluttua. Betonoiminen katsotaan jatkuvaksi, jos valutauko on enintään 1 1/2 tuntia. Tauon ollessa pitempi, betonin sitoutumista on hidastettava taukoa vastaavasti tai rakenteisiin on tehtävä työsauma. Mikäli vaakasuoria työsaumoja joudutaan tekemään, irrotetaan betonin alkukovettumisen aikana pinnalle muodostunut sementtiliimakerros esim. teräsharjan avulla. Irronnut aines poistetaan käyttämällä paineilmaa, vesisuihkua ja harjausta niin, että näkyvissä olevat kivirakeiden pinnat tulevat puhtaiksi. Ellei saumapintaa ole valun jälkeen puhdistettu em. tavalla, on se piikkaamalla puhdistettava betonin kovetuttua. Betonin jälkihoidon avulla kosteana pidetyn työsaumapinnan annetaan kuivahtaa 1 vrk:n ajan ennen betonoimisen jatkamista. Jatkettaessa valua pystysaumasta, puhdistetaan vastaava pinta aikaisintaan 12 tunnin kuluttua valusta ja pidetään kosteana 1 tunti ennen valua. Uima- ja tasausallasrakenteiden työsaumojen toteutus kts. kohta 3.8. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työsauman puhtauteen, eikä työsaumaan saa valun yhteydessä jäädä mitään tartuntaa heikentäviä aineksia.
14 (19) 3.5.5 Betonin lisäaineet Betonin lisäaineita on käytettävä betonointikohteen ja betonointiajan sitä vaatiessa. Lisäaineilta vaaditaan Betoniyhdistyksen hyväksymä käyttöseloste. Betonin lisäaineiden käyttämiseen on saatava rakennuttajan lupa. 3.5.6 Jälkihoito Betonivalun jälkihoito, kastelu ja lämmitys on suoritettava Betoninormien ja RYL2000:n edellyttämällä tavalla. Betonipinnat on betonoinnin päätyttyä pidettävä märkänä riittävän pitkän ajan. Jälkihoitoaika ja jälkihoidon suoritus on määritettävä betonointisuunnitelmassa yhdessä valmistavan betonitehtaan kanssa. Pintojen kosteajälkihoitoaika on vähintään 7 vuorokautta, elleivät kovettumisolosuhteet tai normit vaadi pitempää jälkihoitoa. Valupinnat sekä muottia vasten valetut pinnat jälkihoidetaan, suojataan kuivumiselta ja tarvittaessa lämpösuojataan (myös kesällä) lämpötilaerojen rajoittamiseksi siten, että betonin lujuuden kasvu varmistuu ja betonipinnan halkeilu vältetään. Aurinkoisella ja/tai tuulisella säällä ja käytettäessä korkealujuusbetonia valupinnalle levitetään välittömästi varhaisvaiheen jälkihoitoaine tai muovikalvo veden haihtumisen estämiseksi. Pinnan hiertämisen jälkeen heti, kun pinta kestää vettä, se kastellaan sumuttamalla tai ruiskutetaan tehokas varsinainen jälkihoitoaine ja suojataan uudelleen tiiviillä peitteellä. Tarvittaessa vettä sumutetaan peitteen alle. Mikäli valupaikan ilman suhteellinen kosteus on < 50 %, jälkihoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta betonin pinta ei pääsisi kuivumaan ennen lujuuden kehittymistä. Uima- ja tasausallasrakenteiden jälkihoidon erityisvaatimukset kts. kohta 3.8. 3.5.7 Betonipintojen jälkipaikkaus Ks. kohta 1.7.6 Betonipintojen jälkipaikkaus on rajoitettava mahdollisimman vähiin. Mikäli sitä kuitenkin joudutaan tekemään, on betonityöt suoritettava injektointia, betoniruiskutusta tai muuta valvojan osoittamaa paikkaustapaa noudattaen. Epäonnistuneisiin valuihin on urakoitsijan tehtävä paikkausten jälkeen pintakäsittely valvojan ohjeiden mukaan. Paikkaukset tehdään mahdollisimman pian paikkaustavan valinnan jälkeen. Valmiiden näkyviin jäävien pintojen lautojen saumakohdat ja purseet poistetaan ja likaantuneet pinnat puhdistetaan. 3.6 Talvibetonointi 3.6.1 Yleistä Suunnitelma kylmällä säällä betonointia varten laaditaan ottaen huomioon kylmien olosuhteiden betonimassalle, betonoinnille, jälkihoidolle ja suojaukselle asettamat vaatimukset. Talvibetonoinnissa on betonointisuunnitelman lisäksi lämmityssuunnitelmat esitettävä työn valvojalle ennen työn aloittamista. Sähköllä betonirakenteita lämmitettäessä on urakoitsijan noudatettava betonin sähkölämmitystä koskevia ohjeita. Betonoitaessa on ehdottomasti noudatettava ao. normien ja ohjeiden lisäksi rakennuttajan valvojan lisäohjeita.
15 (19) Tyypillisiä kylmällä säällä betonointiin liittyviä suunnittelun lähtökohtia ovat mm. vaadittu muottien ja telineiden purkulujuus, vallitsevat sääolosuhteet, betonimassan jäähtymisnopeus kuljetusten ja siirtojen aikana, betonin lämmöntuotto kovettumisvaiheessa, lämmityslaitteiden lämmöntuotto sekä erilaisten lämpösuojausten ominaisuudet. Eräänä suunnittelun lähtökohtana voidaan käyttää ohjeiden RIL 149/15/kohdan 6.3.1 toimenpideluetteloa. Jos valettava rakenneosa ei pääse vapaasti liikkumaan alustansa tai liittyvän rakenteen suhteen, huolehditaan siitä, ettei poikkileikkausten keskimääräinen lämpötilaero ylitä 20 C. Valettavan rakenneosan alla oleva perusmaa tai kallio, liittyvät rakenteet sekä muotit ja raudoitus lämmitetään, sulatetaan ja lämpösuojataan ennen betonointia. Kylmällä säällä betonointiin on syytä varautua aina, kun vuorokauden keskilämpötilan odotetaan laskevan alle +5 C. Sään kylmenemiseen on betonointisuunnitelmissa varauduttava riittävän aikaisessa vaiheessa. Työmaan lämmityslaitteiden ja suojauksen on oltava niin tehokkaat, että ne epäsuotuisissakin olosuhteissa riittävät muottien ja valetun betonin lämmittämiseen ja lämpötilan säilyttämiseen. Maastolaattojen betonointi suoritetaan tarvittaessa sääsuojan sisällä. Massan lämpötila arvioidaan etukäteen laskennallista menetelmää käyttäen julkaisun RIL 149 kohdan 6.7.2 mukaista periaatetta noudattaen. Betonimassan lämpötilaa ei saa nostaa tarpeettoman korkeaksi, vaan on pyrittävä siihen, että lämpötila laskee kuljetuksen ja käsittelyn aikana mahdollisimman vähän ja säilyy muotteihin sijoittamisen jälkeen. Betonimassan lämpötilaa on jatkuvasti tarkkailtava betoniasemalla ja valupaikalla. Myös valetun rakenteen lämpötilaa on tarkkailtava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työsaumaan liittyvän betonin lämmittämiseen ja lämpimänä pitämiseen. Perusmaan sulana pitäminen on myös betonoinnin kannalta välttämätöntä. Lämmitys- ja suojaustoimenpiteellä ei saa olla lopputuloksen kannalta vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Lämmityslaitteita ei saa sijoittaa niin lähelle rakenteita, että liika kuumeneminen vaurioittaa betonipintoja, eikä suojapeitteillä ja niiden tuilla saa aiheuttaa syvennyksiä valettuihin betonipintoihin. 3.6.2 Jälkihoito ja lämpösuojaus Ks. kohta 3.5.6 Betoni jälkihoidetaan asianmukaisesti. Lämpösuojauksen ja lämmityksen avulla varmistetaan betonin kovettuminen suunnitellulla tavalla. Lisäksi huolehditaan siitä, ettei lämpötilaero rakenneosan poikkileikkauksen eri osien välillä, lämpötilan nouseminen tai veden ja lämmön haihtuminen valupinnasta aiheuta rakenteeseen halkeamia. Jos käytetään kosteajälkihoitoa, kerätään käytetty vesi talteen, ennen kuin se pääsee jäähtymään. Vaihtoehtoisesti käytetään kostutettuja peitteitä tai massaa, joka sitoo vapaan veden. Lämmitys ja lämpösuojaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei betonin lämpötila nouse korkeammaksi kuin + 60 C. Valupinta lämpöeristetään niin nopeasti kuin mahdollista. Eristeen avulla huolehditaan siitä, että lämpötilaero valupinnan ja rakenteen sisäosien välillä on enintään 20 C.
16 (19) Lämmitystä jatketaan, kunnes telineiden purkulujuus on saavutettu. Lämmitys lopetetaan viimeistään vuorokausi ennen muottien purkamista. Talvibetonoinnin jälkihoidossa otetaan lisäksi huomioon RIL 149 kohdassa 6.3 esitetyt talvibetonointitoimenpiteet. 3.6.3 Laadunvalvonta, kelpoisuuden osoittaminen ja dokumentointi Betonitöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma. Betonitöiden aikana valvotaan, että työ tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti, tehdään tarvittavat mittaukset ja laaditaan asiaankuuluvat muistiinpanot. Joidenkin lisä- ja seosaineiden vaikutuksesta betonin lujuudenkehitys hidastuu normaalia kylmemmissä olosuhteissa olennaisesti. Ellei aineiden vaikutuksia tunneta aikaisemmasta tuotannosta saatujen kokemusten perusteella riittävän tarkasti, selvitetään ne ennakkokokeiden avulla. Betonimassan ja kovettuneen betonin lämpötiloja ja lujuudenkehitystä seurataan tilaajan hyväksymällä tavalla. Betonin korkeasta lämpötilasta johtuva lujuuskato otetaan huomioon. Lämpötilamittausten tulokset kirjataan. Mittaustulokset sekä mahdolliset lujuuskatoon ja lujuudenkehitykseen liittyvät laskelmat luovutetaan tilaajan edustajalle. 3.7 Massiivisten rakenteiden betonointi 3.7.1 Yleistä Massiivisten rakenteiden betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma. Rakenne katsotaan massiiviseksi, jos se on mitoiltaan niin suuri, että on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin hydrataatiolämmöstä johtuvien tilavuudenmuutosten aiheuttaman halkeilun rajoittamiseksi. Massiivisten rakenteiden muotit, betonointi ja valupinnan jälkihoito, viimeistely ja suojaus tai jäähdytys suunnitellaan siten, ettei betonin korkean lämpötilan aiheuttamaa lujuuskatoa synny eikä lämpötilan muutoksista ja lämpötilaeroista ja muista syistä johtuvaa halkeilua pääse tapahtumaan. Jollei lämpötilaa voida kohtuullisin kustannuksin pitää riittävän alhaisena (enintään +60 C), otetaan odotettavissa oleva lujuuskato huomioon suhteutuslujuutta määrättäessä. Betonimassan koostumus ja lämpötila sekä valupinnan suojaus suunnitellaan siten, ettei lämpötilaero betonoitavan rakenneosan minkään poikkileikkauksen eri osien välillä (esim. lämpötilaero pilarin tietyssä poikkileikkauksessa sisäosan ja pinnan välillä) ole suurempi kuin 20 C. Jos betonoitava rakenneosa ei pääse lämmön nousun ja laskun aikana vapaasti liikkumaan, huolehditaan lisäksi siitä, ettei betonoitavan ja tähän liittyvän rakenteen keskimääräisten lämpötilojen ero ylitä 20 C. Betonimassan lämpötila ja lämpötilan nousu pidetään riittävän alhaisena vähentämällä sementin määrää esim. notkistavan lisäaineen avulla, käyttämällä normaalisti kovettuvaa tai alhaislämpösementtiä, korvaamalla osa sementistä masuunikuonalla tai lentotuhkalla tai jäähdyttämällä betonia tai sen osaaiheita.
17 (19) Liittyvissä rakenteissa asennetaan tarvittaessa aikaisemmin valettavan rakenteen sisään lämpövastustankoja. Jotta lämpötilaerot rakenteen sisällä eivät muodostu liian suuriksi, muotit tarvittaessa lämmöneristetään ja valupinta peitetään lämpöä eristävällä peitteellä. Korkealujuusbetoneita käytettäessä voi lämpötilan muutoksista johtuvia ongelmia esiintyä jo ohuissa rakenteissa. Ellei lämpötiloja, niiden kohoamista ja lämpötilaeroja voida arvioida aikaisemmista töistä saatujen kokemusten perusteella, selvitetään asia etukäteen laskennallisia menetelmiä käyttäen tai kokeellisesti. Suunnitelmassa esitetään muotinpurkuajankohta ja toimenpiteet lämpötilan nousun aiheuttamien ongelmien välttämiseksi (esim. lämpösuojaus, jäähdytys tai lämmittäminen). Muotit puretaan ja mahdollisesti käytetyt peitteet poistetaan siten, että rakenteen lämpötila laskee tasaisesti ja että lämpötilaerot pysyvät sallituissa rajoissa. 3.7.2 Laadunvalvonta, kelpoisuuden osoittaminen ja dokumentointi Betonitöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma. Betonitöiden aikana valvotaan, että työ tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti, tehdään tarvittavat mittaukset ja laaditaan asiaankuuluvat muistiinpanot. Betonimassan ja kovettuneen betonin lämpötiloja ja lujuudenkehitystä seurataan tilaajan hyväksymällä tavalla. Betonin lujuudenkehitys voidaan arvioida lämpötilamittaustietojen perusteella laskennallisesti käytössä olevilla tietokoneohjelmilla. Poikkeuksen muodostavat jännitetyt rakenteet sekä rakenteet, joihin liittyy turvallisuusriskejä. Tällöin lujuuden kehitystä seurataan myös ns. olosuhdekoekappaleiden avulla. Lämpötilamittaukset tehdään käyttäen betonin sisään asennettuja mittausantureita. Betonin pinnan lämpötila mitataan 20 mm syvyydestä. Arvosteltaessa rakenteen kelpoisuutta puristuslujuuden osalta otetaan betonin korkeasta lämpötilasta johtuva lujuuskato huomioon. Ellei tarkempia selvityksiä tehdä, otaksutaan betonin vertailulujuuden alenemaksi 20 %, kun betonin korkein lämpötila on + 80 C. Vastaavasti otaksutaan, että lujuuden alenema on nolla, kun betonin korkein lämpötila on + 60 C. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti. Lämpötilamittausten tulokset kirjataan. Mittaustulokset sekä mahdolliset lujuuskatoon ja lujuudenkehitykseen liittyvät laskelmat luovutetaan tilaajan edustajalle. 3.8 Uima- ja tasausallasrakenteiden betonointi 3.8.1 Yleistä Allasrakenteiden toteutuksessa noudatetaan RIL 235-2009 ohjeita. Käytettävän sementin tulee olla standardin SFS-EN 197-1 mukaisesti CE-merkittyä. Sementin koostumus CEM II A-S 42.5 N. Massiivirakenteissa sementin 7 vrk lämmöntuotto saa olla enintään 340 kj/kg ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta vaatimusta. Massiivirakenteissa urakoitsija tarkastelee yhdessä betonitoimittajan kanssa, onko käytettävälle sementille syytä asettaa muita vaatimuksia by 65 ja RIL 149 esitettyjen vaatimusten täyttämiseksi.
18 (19) Betonin vesi-sementtisuhteen tulee olla < 0,45. Allasrakenteissa tulee käyttää vesitiivistä betonia ja allasrakenteet tulee erottaa liikuntasaumoilla muista rakenteista rakennepiirustusten mukaan. Vedenpitävyyden testaus suoritetaan standardin SFS-EN 12390-8 mukaisesti. Vesitiiveyskoe tulee suorittaa erillisille 150 mm kokoisille koekappaleille. Muottisiteinä vesitiiviissä rakenteissa tulee käyttää vesitiiviiseen betonointiin tarkoitettuja muottisiteitä. Betonoinnin jälkeen muottisiteet katkaistaan vähintään 50 mm betonin pinnasta, kolojen pinnat karhennetaan ja käsitellään Weberin REP 05 pohjusteella. Pinnan kuivuttua 10 min täytetään kolo Weberin REP 45 korjauslaastilla. Altaiden läpiviennit, allasvarusteet jne. tehdään erillisillä allaslaitetoimittajan toimittamilla vesitiiviillä A4 luokan läpivientikappaleilla. Läpivientikappaleiden asennus allaslaitetoimittajan työohjeiden mukaisesti vedeneristysjärjestelmään soveltuvalla tuoteperheellä. 3.8.2 Työsaumat Altaan noston työsauma valetaan rakennesuunnitelmien osoittamaan korkoon. Liikuntasaumanauha asennetaan jo ennen valua työsaumaan. Saumanauha asennetaan viimeistään yhden vuorokauden betonin kuivumisen jälkeen ja valua jatketaan heti saumanauhan asentamisen jälkeen. 3.8.3 Jälkihoito ja tiiveyskoe Allasrakenteiden jälkihoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta haitallista kuivumiskutistumista tapahtuisi mahdollisimman vähän. Allasrakenteet täytetään vedellä, kun betoni on saavuttanut vähintään 28 vrk:n nimellislujuuden. Veden yläpinta merkitään rakenteisiin, korkolukema kirjataan ja vedenpintaan levitetään muovikelmu haihtumisen estämiseksi. Vettä pidetään altaassa vähintään 14 vrk, ja tänä aikana allasrakenteita seurataan mahdollisten vuotokohtien löytämiseksi. Kokeen päätyttyä veden yläpinnan korko tarkastetaan, ja jos poikkeama on päälle 5 mm, on syytä epäillä vuotoa, jota on ryhdyttävä selvittämään. Tiiveyskokeen jälkeen altaiden rakennekosteus mitataan näytepalamenetelmällä RT 14-10984 mukaan riittävän monesta kohtaa. Altaiden kuivatusta jatketaan riittävän kauan, jotta tuotetoimittajan pinnan kuivuusvaatimukset täyttyvät. Allasrakenteiden betoni tulee olla kovettunut vähintään 6 kk ennen laatoituksen asennusta, lisäksi noudatetaan vedeneriste-/laattatoimittajan määrittelemiä ohjearvoja rakenteen kosteudesta ja pinnoitettavuudesta. 3.8.4 Laadunvalvonta, kelpoisuuden osoittaminen ja dokumentointi Betonitöistä laaditaan työvaihekohtainen laatusuunnitelma. Betonitöiden aikana valvotaan, että työ tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti, tehdään tarvittavat mittaukset ja laaditaan asiaankuuluvat muistiinpanot. Betonimassan ja kovettuneen betonin lämpötiloja ja lujuudenkehitystä seurataan tilaajan hyväksymällä tavalla. Arvosteltaessa rakenteen kelpoisuutta puristuslujuuden osalta otetaan betonin korkeasta lämpötilasta johtuva lujuuskato huomioon.
19 (19) Ellei tarkempia selvityksiä tehdä, otaksutaan betonin vertailulujuuden alenemaksi 20 %, kun betonin korkein lämpötila on + 80 C. Vastaavasti otaksutaan, että lujuuden alenema on nolla, kun betonin korkein lämpötila on + 60 C. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti. Lämpötilamittausten tulokset kirjataan. Mittaustulokset sekä mahdolliset lujuuskatoon ja lujuudenkehitykseen liittyvät laskelmat luovutetaan tilaajan edustajalle. Vedenpitävyyden testaus suoritetaan standardin SFS-EN 12390-8 mukaisesti. Vesitiiveyskoe tulee suorittaa erillisille 150 mm kokoisille koekappaleille. Tampereella 31.7.2018 RI Jari Laahanen RI Lasse Hietanen