HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS V. 2007 SISÄLLYS YLEISKATSAUS 1 1. PERUSTIETOA KUNTAYHTYMÄSTÄ 2 1.1 Historia 2 1.2 Toimintayksikkö 2 1.3 Yhteystiedot ja sijainti 2 1.4 Palveluiden hinnat v. 2007 3 1.5 Talous ja hallinto 3 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 5 2.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja 5 2.2 Mainiemen palvelut 5 2.3 Kuntoutumisyhteisöt 6 2.4 Tukitoiminnot 10 3. ASIAKKAAT 12 3.1 Asiakkaiden tulohaastatteluista saadut tiedot 12 3.2 Toteutuneet kuntoutumisjaksot ja keskeytykset 15 4. KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET 19 4.1 MAKE Mainiemen toiminnan kehittäminen 19 4.2 YTYÄ PERHEESEEN perhetyön kehittämishanke 19 4.3 HARKE käytännön opiskelun ja harjoittelun kehittämishanke 20 4.4 Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö 20 5. KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNAT JA HALLINTO 22 5.1 Jäsenkunnat 22 5.2 Yhtymävaltuusto 22 5.3 Yhtymähallitus 24 5.4 Tarkastuslautakunta 24 6. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 25 6.1 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta 31.12.2007 25 6.2 Työnohjaukset 26 6.3 Henkilökunnan koulutukset 26 6.4 Opiskelijat 26 6.5 Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä 26 7. TILINPÄÄTÖS 2007 27 8. TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN 28 1
YLEISKATSAUS Vuosi 2007 oli kuntayhtymän 83. toimintavuosi. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymässä on seurattu tarkasti meneillään olevaa kuntauudistusta, joka tulee muuttamaan myös jäsenkuntiemme rajoja, hallintoa ja palvelurakennetta. Kuntayhtymäkin on ollut mukana PARAS -keskusteluissa ja kuulemistilanteissa. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä haluaa pysyä kehityksessä kiinteästi mukana, kun kunnissa kehitetään palveluita, kilpailutusosaamista ja tilaaja-tuottaja-mallia. Vuoden aikana kuntayhtymän palvelujen kehittämisen ja kuntayhteistyön resurssit kohenivat merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi rahoituksen Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikölle, aluksi kahdelle vuodelle. Kehittämisyksikön toiminta käynnistyi elokuussa vauhdilla. Toiminta on nähtävä myös valtavana panostuksena kuntiin. Monia kartoituksia on saatu vireille ja yhteistyöverkostoa on alettu virittää toiminta-alueelle ja valtakunnallisestikin. Ytyä perheeseen -hanke toimi koko vuoden ja päättyy vuoden 2008 elokuussa. Päihdetyön asiantuntemuksen vieminen kuntien perhetyöhön on tuonut uusia hyviä toimintamalleja. Tässä kertomuksessa on myös kehittämistoiminnasta tarkempi kuvaus. Asiakkaiden määrä, samoin kuin heille kertyneiden kuntoutumisjaksojen määrä, on kasvussa. Vuoden aikana palveluja käyttäneiden kuntien määrä lisääntyi myös. Asiakkaat tulevat Mainiemeen yhä huonommassa kunnossa ja usein erittäin hankalista elämäntilanteista. Koko palvelujärjestelmän yhteisenä haasteena on saada palveluketju toimimaan niin, että kuntoutustoimet ja apu ovat oikea-aikaisia ja oikein mitoitettuja. Näin saadaan mm. kuntoutusjaksojen keskeytymiset minimoitua ja hyvin alkaneet muutosprosessit jatkumaan myös asiakkaan kotiuduttua. Kuntayhtymä haluaa olla kehittämässä myös kunta-asiakkuuksia. Palveluja voidaan räätälöidä kuntien tarpeiden mukaan ja kuntayhtymän henkilökunnan asiantuntijuutta voidaan hyödyntää kunnissa monella tavalla. Mm. koulutustehtäviin henkilökuntaamme pyydetään yhä useammin. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän päällimmäisenä tavoitteena on, että kuntayhtymän tarjoamat palvelut kelpaavat jäsenkunnille ja kuntalaisille. Tavoitteemme on niin ikään, että kuntien mielestä kuntayhtymän jäsenyys kannattaa. Lammilla helmikuussa 2008 Reijo Malila Päihdehuollon johtaja 1
1. PERUSTIETOA KUNTAYHTYMÄSTÄ v. 2007 1.1 Historia 11.8.1923 Hämeen Läänin Kuntain Työlaitosliitto ry. 12.5.1932 Hämeen Työlaitoksen kuntainliitto 1.1.1978 Lammin huoltolan kuntainliitto 1.1.1984 Hämeen päihdehuollon kuntainliitto 1.1.1993 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 1.2 Toimintayksikkö Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on 45 kuntoutuspaikkaa. Käyttöaste oli toimintavuotena 74,7 %. Vuonna 2006 käyttöaste oli 78,5 %. Kuntoutumiskeskuksessa on kahdeksan eri kuntouttavaa yhteisöä, joiden toimintaa kuvataan jäljempänä. Kuntoutumiskeskuksen yhteisenä toiminta-ajatuksena on demokraattinen yhteisökuntoutus. Yhteisöissä kertyi kuntoutuspäiviä yhteensä 12 275 (12 888 kpl vuonna 2006). 1.3 Yhteystiedot ja sijainti Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiementie 25 16900 LAMMI Puh. (03) 6332 105, Fax (03) 6332 021 www.mainiemikk.fi etunimi.sukunimi@mainiemikk.fi toimisto@mainiemikk.fi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Mainiemen kuntoutumiskeskus sijaitsee Lammilla Ormajärven rannalla, Lammin kirkonkylästä nelisen kilometriä pohjoiseen päin. 2
1.4 Palveluiden hinnat v. 2007 1.5 Talous ja hallinto 1.5.1 Toiminta v. 2007 Asiakasmaksu (asiakkaan osuus) 26 / vrk Kuntoutumispäivät kaikissa yhteisöissä - jäsenkunnan osuus 98 / vrk - muun kunnan osuus 120 / vrk Korvaushoidon tehostejaksot - jäsenkunnan osuus 125 / vrk - muun kunnan osuus 145 / vrk Avokäynnit Mainiemessä - jäsenkunnat 70 / käynti - muut kunnat 100 / käynti Toimintatuotot 2 042 106 (v. 2006, 1 913 503 ) Toimintakulut 2 045 424 (v. 2006, 1 842 464 ) Yhtymävaltuustossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenkunnasta eli vuoden 2007 ajan 39 jäsentä, yhteensä 1 304 osuutta ja ääntä. Yhtymähallituksessa on seitsemän jäsentä ja varajäsentä: 10.5.2005 alkaen SDP 3, Kokoomus 2, Keskusta 1 ja Vasemmistoliitto 1 jäsen. Toimintavuonna 2007 kuntoutumiskeskukseen tuli asiakkaita 33 jäsenkunnasta ja 20 muusta kunnasta. Jäsenkuntia on kaikkiaan 39. (Vuonna 2006 asiakkaita tuli 31 jäsenkunnasta ja 19 muusta kunnasta). v. 2007 v. 2006 Kuntoutumispäiviä kertyi 12 275 12 888 -joista miehille 8 385 9 553 -ja naisille 3 890 3 335 Asiakkaita yhteensä 360 348 - joista miehiä 245 252 - ja naisia 115 96 Kuntoutumiskertoja 532 422 - joista miehille 386 308 - ja naisille 146 130 Keskimäärin kuntoutumisjakso kesti 23,1 vrk 30,5 vrk Avoasiakkaita, 4 7 joilla käyntejä 19 27 3
Keskimääräinen kuntoutumisjakso lyheni, koska lyhyehköjen intervallijaksojen käyttö lisääntyi. Kuntoutumisjaksoja keskeytyi aivan alkuvaiheessa enemmän kuin aikaisempina vuosina. Avoasiakkaita ja avokäyntejä kertyi lisäksi Ytyä perheeseen hankkeen yhteydessä. Koska ko. suoritteita ei ole laskutettu, ne kuvataan Ytyä perheeseen - hankkeen raportissa. Hankkeen kautta tukea on saanut pilottikunnissa yli 20 perhettä. Korvaushoidon tehostejaksot ovat lisääntymässä, vuoden aikana niitä oli 7 kpl. Vuoden aikana toteutetuista kuntoutumisjaksoista ja käynneistä kaikki perustuivat vapaaehtoisuuteen. Asiakkaiden kymmenen yleisintä kotikuntaa olivat (N= 360): vrk asiakasmäärä % asiakkaista Tampere 4 630 138 32,5 Lahti 2 267 55 15,2 Vantaa 1 037 25 6,9 Kangasala 658 21 5,8 Valkeakoski 360 12 3,3 Janakkala 305 11 3,0 Uusikaupunki 230 2 0,6 Lempäälä 218 10 2,8 Mänttä 19 4 1,1 Järvenpää 187 3 0,8 Kymmenelle eniten asiakkaita lähettäneelle kunnalle kertyi yhteensä 10 089 kuntoutumispäivää (82,2 % kaikista). Ko. kunnista tuli yhteensä 281 asiakasta (77,6 % kaikista). 4
2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 2.1 Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja 2.1.1 Kuntayhtymän perussopimus 2.1.2 Toiminta-ajatus Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. Kuntayhtymä on aktiivinen päihdetyön erityistason toimija. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ihmisille mahdollisuuksia hallita elämäänsä paremmin ja mahdollisimman itsenäisesti. Kuntayhtymä vaikuttaa tutkimuksen ja kehittämisen keinoin osaltaan toimialansa ja toimialueensa yhteistoimintaverkostojen ja palvelujärjestelmän toiminnan kehittymiseen. Kuntayhtymän toiminta-alueena on Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa. Kuntoutukseen ja palvelujen piiriin voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta. 2.1.3 Demokraattinen yhteisökuntoutus Kuntoutumistoiminnan perustana on demokraattisen yhteisökuntoutuksen ajatus. Yhteisökuntoutus perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin antaa mahdollisuuden yhteisön jäsenten yksilöllisten tarpeiden toteuttamiselle. Kaikki yhteisön jäsenet pyrkivät tukemaan toisiaan siihen, että Mainiemessä vallitsee turvallisuutta, kuntoutumisrauhaa ja päihteettömyyttä edistävä ilmapiiri. Yhteisökuntoutumiseen siirtyminen on ollut vaativa prosessi. Kehitys yhteisöllisyyteen on jatkunut vuosia. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen osayhteisöjen arjessa ongelmat ratkaistaan yhdessä avoimesti keskustellen, yhteisöt luovat omat sopimuksensa, tavoitteensa ja käytäntönsä ja yhteisöjen jäsenet sitoutuvat niihin. Kaksi kertaa viikossa pidetään koko Mainiemen yhteinen palaveri Mainiemikokous - jossa asiakkaat ja henkilökunta yhdessä kehittävät kuntoutumistoimintaa ja päättävät kuntoutumisyhteisön asioista. 2.2 Mainiemen palvelut 2.2.1 Ympärivuorokautinen laitoskuntoutus Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa tarjotaan miehille, naisille ja perheille kattavia päihdehuollon palveluja kuntoutumisen tarpeen arvioinnista pitempiaikaiseen kuntoutukseen ja pitkiinkin kuntoutumispolkuihin. Laitoskuntoutuksen pituus vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen. 5
2.2.2 Korvaushoidon tehostejaksot 2.2.3 Avopalvelut Vuonna 2006 aloitettua opioidiriippuvaisten korvaushoitoa tukevaa tehostehoitoa kehitettiin edelleen yhteistyössä Tampereen K-klinikan kanssa. Vuonna 2007 tehostejaksolla oli 7 asiakasta. Jaksot ovat yleensä parin viikon mittaisia. Kerrallaan tehostehoidossa oli 1-2 asiakasta. Palvelua myydään muillekin kunnille. Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa lähikunnissa asuville avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen tai polikliinisinä käynteinä. Avopalvelujen lisäksi Mainiemi hoiti vielä vuoden 2007 aikana paikallisen terveyskeskuskuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti rattijuoppojen arviointia ja kuntoutusta. Mainiemen kuntoutumiskeskus hoitaa lammilaisten ja tuuloslaisten ajokelpoisuuden arviointiin liittyvät terapiakäynnit. 2.3 Kuntoutumisyhteisöt Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimii kahdeksan yhteisöä. Niiden toiminta on esitelty seuraavassa yhteisöittäin. 2.3.1 Arvo Yhteisössä on kahdeksan kuntoutumispaikkaa ja se sijaitsee Tammi-päärakennuksessa. Arvo oli vuoden alussa arviointi-, vastaanotto- ja katkaisuhoitoyhteisö miehille. Siellä voitiin lievittää tarvittaessa asiakkaan vierotusoireita lääkehoidon keinoin ja erilaisten vaihtoehtoisten hoitojen avulla. Arvossa tavoitteena oli asiakkaan pysähtyminen Mainiemessä olemiseen, tutustuminen Mainiemen toimintaan sekä muutoksen käynnistäminen ja asiakkaan omien tavoitteiden selkiyttäminen. Suurin osa Mainiemeen tulevista miesasiakkaista tuli alkuvuodesta ensin Arvoon, josta asiakas siirtyi muihin kuntoutumisyhteisöihin. Arvo-yhteisö koki vuoden 2007 aikana paljon muutoksia. Arvo suljettiin kesäksi ja avattiin miesten kuntoutumisyhteisönä. Toimittuaan muutaman kuukauden miesten kuntoutumisyhteisönä, Arvo suljettiin joulun ajaksi ja avattiin vuoden 2008 alusta uuteen tehtävään. Syksystä 2007 alkaen Arvon työryhmään ovat kuuluneet sairaanhoitaja Helena Heinonen (terveydenhoitaja AMK), ohjaaja Minna Hellqvist (sosionomi AMK), ohjaaja Kari Honkanen (oppisopimusopiskelija) sekä poliklinikan sairaanhoitaja Kaija Torenius- Heikkonen (terveydenhoitaja AMK). Syksyn 2007 aikana Arvosta päätettiin tehdä Mainiemeen arvioinnin kehittämis- ja kokeiluyhteisö, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikön kanssa. Arvon päätehtäväksi muotoutui asiakkaan kuntoutumisen tukeminen sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan arviointi ja päihdeongelman kartoitus. Kuntoutumispäiviä Arvossa kertyi 921 kpl, v. 2006 kaikkiaan 1 395 pv. 6
2.3.2 Into ja Kunto 2.3.3 Kuusi Tammi-päärakennuksessa toimii kaksi samankaltaista miesten yhteisöä Into ja Kunto jonne asiakkaat tulivat kuntoutumisjaksolle alkuvuodesta Arvo-yhteisön kautta ja myöhemmin suoraan. Molemmissa yhteisöissä on kahdeksan asiakaspaikkaa. Miesten yhteisöissä kuntoutumisjakson pituus voi vaihdella muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Kuntoutumisjaksojen pituus suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden sekä yhteisön arvioinnin pohjalta. Kuntoutumisjakson jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus jatkaa intervalliasiakkaana. Intervallijakso on kuntoutumista tukeva, päihteettömyyttä edellyttävä 1-2 viikon pituinen jakso, jolle asiakas tulee oltuaan jonkin aikaa kotonaan kuntoutumisjakson jälkeen. Intervallijaksot suunnitellaan kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Miesten yhteisöissä tarjotaan asiakkaille mahdollisuus päihteettömän elämäntavan omaksumiseen ja ajattelutavan muutokseen. Tavoitteena yhteisöissä on toipumiseen keskittyminen ja uuteen elämäntapaan opetteleminen. Kuntoutumisjakson aikana pyritään rakentamaan asiakkaan ja hänen yhteistyötahojensa kanssa tarkoituksenmukainen ja riittävä tukiverkosto päihteettömän arjen tueksi. Kunto-yhteisön asiakkaista n. 25 % haki jatkoaikaa kuntotutumisjaksolleen. Kuntoutumisjaksonsa jälkeen intervalliasiakkaina jatkoi n. 10 % asiakkaista. Syyskuussa järjestettiin Kunto-päivä, johon kutsuttiin Kunnossa kuntoutumisjakson käyneet asiakkaat viettämään raitista päivää Mainiemeen. Päivästä saatiin hyviä kokemuksia ja se järjestetään vastakin. Kunnon työtiimi on vuoden varrella muuttunut. Loppuvuodesta siihen kuuluivat ohjaajat Minna Tuusa (sosionomi AMK), Tiia Nyqvist (kohta valmistuva sosionomi), Pekka Larkovuo (liikunnanohjaaja, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus) ja Merja Laine (lähihoitaja, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus). Kuntoutumispäiviä kertyi 1 827 kpl ja vuonna 2006 yht. 1 369 pv. Into-yhteisön työryhmään kuuluivat ohjaajat Silja Koivisto (sosionomi AMK), Heli Soisalo (sosionomi AMK, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus) ja Sonja Mertanen (sosionomi AMK). Silja Koivisto toimi Harke -hankkeen suunnittelijana v. 2006 2007. Kuntoutumispäiviä kertyi 2 049 kpl, vuonna 2006 yht. 1 883 pv. Kuusi-yhteisö on kahdeksanpaikkainen naisille ja miehille katkaisuhoidon jälkeiseen kuntotutukseen tarkoitettu yhteisö. Kuusi on yksi Tammi-päärakennuksen yhteisöistä. Asiakkaat sitoutuvat neljän viikon mittaiseen yhteisö- ja ryhmäkeskeiseen toimintaan. Kuntoutumisjakso jakautuu neljään viikkoteemaan, jotka ovat riippuvuus, elämänhallinta, retkahdus sekä muutos. Keskusteluryhmät perustuvat kognitiiviseen, ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajattelumalliin. Yhtenä osana jatkokuntoutumista käytetään intervallijaksoja. Kuusi-yhteisöön kuuluivat vastaava sairaanhoitaja Sirpa Pimiä (psykiatrian sairaanhoitaja, erityistason voimavarakeskeinen terapeutti, ohjaaja Tapio Simola (mielisairaanhoitaja, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus) ja ohjaaja Satu Malo (päihdetyön tutkinto, 7
2.3.4 Helmi 2.3.5 Pähkinä suorittaa oppisopimuksella psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa). Sirpa Pimiä toimii 2007 2008 Ytyä perheeseen hankkeen pilottityöntekijänä 1 pv/viikko. Kuntoutumispäiviä kertyi 1 938 kpl, v. 2006 yht. 1 750 pv. Helmi-naisten yhteisö on tarkoitettu naisille, jotka ovat halukkaita tutustumaan itseensä selviytyäkseen päihdeongelmastaan. Työskentelyssä keskeistä on omien voimavarojen löytäminen ja niiden vahvistaminen. Kuntoutumisjaksojen pituudet vaihtelivat neljästä viikosta kolmeen kuukauteen. Korvaushoidon tehostejaksot 1-2 viikon mittaisina osoittautuivat liian lyhyiksi. Muutoin kokemukset tehostejaksoista olivat positiivisia. Verkosto-, läheispalavereja tai hoitoneuvotteluja toteutettiin eri laajuisina lähes jokaisen asiakkaan kohdalla. Helmipäivää vietettiin kesäkuun toisena viikonloppuna. Asiakkailta saatiin päivistä pelkästään myönteistä palautetta. Paikalla olleet Helmet (16) kokivat vertaistuen auttaneen ja antaneen toivoa tulevaisuuteen. Helmen työryhmän naiserityisen päihdetyön näkökulmaa olemme käyneet vahvistamassa mm. Tampereella NOVAT -infoissa ja luennoilla. Helmen työryhmä osallistui Mainiemen kehittämiseen monella eri tavalla kouluttajina ja osallistumalla erilaisiin koulutuksiin. Kesällä 2007 Teija Karttunen teki Helmessä kolmen kuukauden kenttäjakson liittyen hänen sosiaalityön väitöskirjaansa. Lisäksi hän haastatteli jokaisen työntekijän erikseen tutkiakseen työkäytäntöjä ja työtapoja Helmessä. Sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoita oli työssäoppimisjaksolla Lahden ammattikorkeakoulusta ja Diakoniaammattikorkeakoulusta yhteensä kolme. Helmen työryhmässä toimivat vastaava ohjaaja Pia Piispanen (terveydenhoitaja, psykoterapeutti, seksuaalineuvoja), sairaanhoitaja Arja Vuoristo (lasten sairaanhoitaja AMK, päihdetyöntekijä), ohjaajat Anna-Maria Juntumaa (lähihoitaja, NLP-master practitioner) ja Maijukka Pietilä (sosionomi AMK) sekä ohjaaja Marketta Huostila (kotitalousteknikko, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus). Arja Vuoristo toimii v. 2007 2008 Ytyä perheeseen hankkeen pilottityöntekijänä 1 pv/viikko. Kuntoutumispäiviä kertyi 2 215 kpl, v. 2006 yht. 2 107 pv. Vuoden aikana Helmessä alkoi 78 kuntoutumisjaksoa. Pähkinä-yhteisö on tarkoitettu nuorille aikuisille. Yhteisö tarjoaa pitkäaikaista vähintään kolmen kuukauden pituista lääkkeetöntä kuntoutumista turvallisessa ja motivoivassa ympäristössä. Kuntoutuminen on kokonaisvaltaista, vuorovaikutukseen ja verkostotyöhön perustuvaa. Tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan kehittyminen ja itsetuntemuksen lisääntyminen. Yhteisön pyrkimyksenä on omatoimisuus ja vastuullisuus. Tärkeitä toimintaperiaatteita ovat päihteettömyys, tavoitteellisuus, avoimuus, ihmisläheisyys, vuorovaikutus ja välittäminen. Jokaisella asiakkaalla on oma ohjaaja. Toiminnallisissa ryhmissä järjestetään retkiä, harrastetaan liikuntaa monipuolisesti ja harjoitellaan arkirutiineja. Vertaistukiryhmät (NA) kuuluvat Pähkinän viikko-ohjelmaan. 8
2.3.6 Terho 2.3.7 Perho Syksyllä järjestettiin erikseen sekä Pähkinä-päivä vanhoille asiakkaille, että omaisten päivä asiakkaiden läheisille. Omaisilla oli mahdollisuus tutustua Pähkinä-yhteisöön, saada tietoa päihdeongelmasta sekä päihteiden käytön vaikutuksista paitsi itse käyttäjiin myös hänen läheisiinsä.. Pähkinän työryhmään kuuluvat ohjaajat Kirsi Leiponen (hoitajan tutkinto, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus), Anri Reimasaari (päihdetyön tutkinto, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus) ja Joni Hinkkala (nuorisotyön tutkinto, kaksivuotinen yhteisöhoidon koulutus). Joni Hinkkala toimii v. 2007 2008 Ytyä perheeseen hankkeen pilottityöntekijänä 1 pv/viikko Kuntoutumispäiviä kertyi 1 746 kpl, v. 2006 yht. 1 615 pv. Terho-yhteisö sijaitsee Mainiemen pihapiirissä. Sen kaksi asiakaspaikkaa tarjoavat luontevan jatkon pitkälle yhteisökuntoutukselle. Tavoitteena on itsenäiseen elämään harjaantuminen oman vastuunottamisen ja arjesta selviytymisen kautta. Terhoon voivat siirtyä eri yhteisöjen asiakkaat sovituksi ajaksi jatkamaan kuntoutumistaan. Kuntoutumispäiviä kertyi 538 kpl, vuonna 2006 yht. 448 pv.. Perho-yhteisö on perheiden jatkokuntoutumisyhteisö katkaisuhoidon jälkeen. Kuntoutus suunnitellaan yhdessä perheen sekä verkoston kanssa. Koko kuntoutumisen ajan hyödynnetään asiakasperheiden viranomais- ja läheisverkostoja. Perhekuntoutuksessa osallistutaan koko Mainiemen toimintaan. Perhepaikkoja on neljä, loppuvuodesta peruskorjaustöiden johdosta vain kolme. Perheiden kuntoutus koostuu yhteisöllisestä toiminnasta sekä yksilö-, pari- ja perhekeskusteluista. Perhettä tuetaan ja avustetaan kodin arjen askareissa. Lasten näkökulma ja vanhemmuuden tukeminen huomioidaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Perheille on varattu kalustetut rivitaloasunnot Mainiemen alueella. Lastenhoito on järjestetty arkipäivien toiminnan aikana. Lammin kunnan koulut ovat käytettävissä. Vuoden aikana yhteistyö oli tiivistä Ytyä perheeseen hankkeen ja Mainiemen muiden työntekijöiden kanssa. Perhoon perustettiin perhetyön tukiryhmä. Työryhmälle alkoi työnohjaus. Perhon työryhmään kuuluvat ohjaaja Irma Honkanen (sairaanhoitaja), ohjaaja Tomi Pietiläinen (sosiaalialan ohjaaja) ja lastenhoitaja Milla Söyring (aloitti oppisopimusopiskelun lähihoitajaksi). Kuntoutumispäiviä kertyi 1 042 kpl, v. 2006 yht. 1 351 pv.). Perho-yhteisön tiloissa alkoi joulukuussa perusteellinen remontti. Uuteen Perhoon tulee neljä asuntoa ja yhteistä tilaa. Koko Mainiemen yön turvallisuudesta vastasivat yövalvojat Aimo Jaakkola ja Ilpo Nuuttila. 9
2.4 Tukitoiminnot 2.4.1 Asiakas- ja hallintotoimisto 2.4.2 Keittiö 2.4.3 Kiinteistönhoito Kuntayhtymän asiakas- ja hallintotoimisto on Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Työryhmän muodostivat vuonna 2007 päihdehuollon johtaja Reijo Malila, toimistosihteeri Ulla Vuorenpää ja kuntoutussihteeri Eija Koskela. Talouden ja henkilöstöhallinnon toimistopalvelut ostettiin Pääjärven kuntayhtymältä Lammilta. Toimintavuoden aikana hankittiin Mediconsult Oy:ltä asiakashallintaohjelma Mediatri. Kesäkuun alussa kaikki siihen asti manuaalisesti tapahtunut asiakashallinto, paikkavaraukset, jononhallinta, laskutus, todistukset, hoitokertomukset jne. alettiin tehdä yhdellä ATK-ohjelmalla. Muutos vaati paljon suunnittelua, konsultaatiota ja koulutusta. Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö sijoittui elokuussa samaan toimistorakennukseen asiakas- ja hallintotoimiston kanssa. Keittiöltä valmistui noin 30 000 ruoka-annosta asiakkaille, henkilökunnalle, luottamushenkilöhallinnolle ja vieraille. Erityisruokavalioiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Yhteisöllisyys näkyy toiminnassa: syyskesällä koko Mainiemen yhteisö keräsi pihaalueelta marjoja ja omenia keittiön käytettäväksi. Asiakkaat osallistuvat päivittäin keittiön työtehtäviin. Keittiössä on mahdollista olla työkokeiluissa ja yhdyskuntapalvelussa. Keittiön työryhmään kuuluivat vastaava keittäjä Tuula Metsola ja keittäjät Inkeri Launiala ja Satu Lähde. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat asuvat kuudessa eri rakennuksessa. Lisäksi alueella on toimisto-, kokous-, ryhmä-, verstas- ja liikuntatiloja. Kuntoutustoimintaa on kaikkiaan yhdeksässä rakennuksessa. Alueella on lisäksi myös rantasaunoja. Valtaosa kunnostuksista ja kiinteistönhoidosta tehtiin omin voimin. Osa töistä tehtiin yhdessä urakoitsijoiden ja ammattiliikkeiden kanssa. Asiakkaita on ollut koko vuoden työtoiminnassa ja työkokeiluissa. Asiakkaat ovat saaneet työstään pientä motivointirahaa tai työkokeilukorvauksia työvoimatoimistosta. Tammi-päärakennuksen 2. ja 3. kerroksen käytävien lattiapinnoitteet uusittiin, Pähkinärivitalon lämpimän veden kehitin vaihdettiin. Kaikkien kiinteistöjen ilmastointikanavat nuohottiin ja ilmamäärät tasapainotettiin. Vääpelintalon, Pähkinä-rivitalon ja Vaahtera-toimistorakennuksen ulkoseinät ja katot kunnostettiin ja maalattiin urakoitsijan työnä. Vääpelintalon kunnostukseen saatiin Ympäristökeskuksen tukea. Vuoden aikana pantiin vireille kaikkien kiinteistöjen kuntoarvio valitsemalla tehtävään konsultti. Selvittelyjen pohjalta kunnostettiin sisäilmaepäilyjen johdosta Vääpelintaloa. Lattian alainen tila raivattiin ja sen tuuletusta tehostettiin. Lattian tiiviyttä sisätiloihin päin lisättiin ja rakennus puhdistettiin perusteellisesti. 10
Mäkiharju-rivitalo päätettiin muuttaa perheyhteisöksi. Perhon eli perheyhteisön tilojen suunnittelu ja urakoitsijoiden valinta tapahtuivat vuoden aikana, työt aloitettiin joulukuussa. Laitosmiehinä toimivat Timo Hyytiä ja John Wahlsten. 11
3. ASIAKKAAT 3.1 Asiakkaiden tulohaastatteluista saadut tiedot Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat vastaavat kuntoutuksen alkuvaiheessa tulohaastatteluun. Vuonna 2007 vastaajia oli 264 (vuonna 2006 luku oli 283). Vastaajista naisia oli 80 eli 30,3 % (22 %) ja miehiä 184 eli 69.7 % (78 %). Vastaajia on vähemmän kuin kuntoutuksessa olleita asiakkaita, sillä osa asiakkaista ei ole ehtinyt vastata haastatteluun lyhyeksi jääneestä kuntoutumisjaksosta johtuen. Vastaukset ovat asiakkaiden omia arvioita ja käsityksiä tilanteestaan. Kotikunta (10 yleisintä) 2007 2006 2005 Tampere 98 37,1 % Tampere 89 31,4 % Tampere 81 31,4 % Lahti 44 16,7 % Vantaa 48 17,0 % Vantaa 52 19,3 % Vantaa 20 7,6 % Lahti 32 11,3 % Lahti 25 9,3 % Kangasala 13 4,9 % Kangasala 18 6,4 % Kangasala 15 5,6 % Valkeakoski 10 3,8 % Valkeakoski 10 3,5 % Mäntsälä 11 4,1 % Janakkala 6 2,3 % Janakkala 7 2,5 % Anjalankoski 9 3,3 % Forssa 5 1,9 % Hämeenlinna 5 1,8 % Lammi 3 3,0 % Hollola 5 1,9 % Forssa 5 1,8 % Valkeakoski 6 2,0 % Hämeenlinna 4 1,5 % Lammi 5 1,8 % Janakkala 5 1,9 % Akaa 3 1,1 % Nastola 5 1,8 % Hoitokerrat Mainiemessä 2007 2006 2005 ensimmäistä kertaa 183 69,3 % 201 71,0 % 181 67,3 % ollut aiemmin 71 26,9 % 63 22,3 % 62 23,1 % ollut viim. 6 kk aikana 10 3,8 % 18 6,4 % 24 8,9 % ei tietoa 1 0,4 % 2 0,7 % Siviilisääty naimaton 137 51,9 % 137 48,4 % 105 39,0 % avoliitossa 19 7,2 % 28 9,9 % 27 10,0 % naimisissa 33 12,5 % 35 12,4 % 40 14,9 % asumuserossa 13 4,9 % 9 3,2 % 11 4,1 % eronnut 54 20,5 % 68 24,0 % 78 29,0 % leski 7 2,7 % 6 2,1 % 4 1,5 % ei tietoa 1 0,4 % - - 4 2,7 % 12
Pääasiallinen toiminta 2007 2006 2005 ansiotyössä 37 14,0 % 26 11,7 % 39 14,5 % työttömänä 150 56,8 % 139 61,1 % 155 57,6 % eläkeläinen 47 17,8 % 36 17,0 % 44 16,4 % opiskelija 6 2,3 % 5 1,8 % 10 3,7 % kotitaloutta hoitava 2 0,8 % 1 0,4 % 1 0,4 % muu / ei tietoa 22 8,3 % 23 8,1 % 20 7,4 % Sosiaalinen asema yrittäjä 8 3,0 % 9 3,2 % 21 7,8 % toimihenkilö 20 7,6 % 13 4,6 % 14 5,2 % työntekijä 121 45,8 % 159 56,9 % 139 51,7 % eläkeläinen 44 16,7 % 46 16,3 % 40 14,0 % opiskelija 9 3,4 % 6 2,1 % 13 4,8 % muu / ei tietoa 62 23,5 % 46 16,3 % 35 13,0 % ei vastausta 4 1,4 % 7 2,6 % Peruskoulutus ylioppilas 37 14,0 % 43 15,2 % 40 14,9 % keskikoulu 16 6,1 % 28 9,9 % kansakoulu / peruskoulu 209 79,2 % 207 73,1 % 193 71,8 % ei peruskoulutusta 2 0,8 % 2 0,7 % 2 0,7 % ei tietoa 3 1,1 % 2 0,7 % Ammattikoulutus korkeakoulu 9 3,4 % 17 6,0 % 3 1,1 % opistoaste 36 13,6 % 16 5,7 % ammattikoulu 91 34,5 % 104 36,7 % ammattikurssi 32 12,1 % 33 11,7 % ei ammattikoulutusta 96 36,4 % 110 38,9 % ei tietoa 3 1,1 % Asumismuoto oma asunto 49 18,6 % 54 19,1 % 61 22,7 % vuokra-asunto 127 48,1 % 130 45,9 % 118 43,9 % alivuokralainen 0,0 % 3 1,1 % 1 0,4 % tukiasunto 5 1,9 % 4 1,4 % 8 2,9 % asuntola tai yhteismajoitus 3 1,1 % 5 1,8 % 5 1,9 % asunnoton 73 27,7 % 72 25,4 % 65 24,2 % vanhempien luona 7 2,7 % 14 4,9 % 11 4,1 % ei tietoa 1 0,4 % 13
Käytetyt päihteet: Pelkästään alkoholi 2007 2006 2005 miehet (M=184) 125 67,9 % 128 57,7 % 120 58,0 % naiset (N=80) 48 60,0 % 39 63,9 % 37 61,0 % kaikki asiakkaat (N=264) 173 65,5 % 167 59 % 157 157,0 % Monikäyttö miehet (M=184) 51 27,7 % 94 42,3 % 84 77,3 % naiset (N=80) 25 31,3 % 22 36,1 % 20 22,7 % kaikki asiakkaat (N=264) 76 28,8 % 116 41,0 % 104 40,2 % Pääasiallisin päihde kolmen viimeisen käyttökuukauden aikana 2007 I=tärkein, II=toiseksi tärkein, III=kolmanneksi tärkein I II III alkoholi 198 18 9 korvike 5 3 lääkeaine 12 44 11 kannabis 6 20 15 amfetamiini 24 15 7 opiaatit 4 1 7 bubrenorfiini 12 9 4 muut päihteet 1 2 5 ei tietoa Tupakoiko asiakas 2007 2006 2005 kyllä 218 82,6 % 236 83,4 % 207 77,0 % ei 43 16,3 % 47 16,6 % 60 22,3 % ei tietoa 3 1,1 % 2 0,7 % Kyselyyn vastanneiden asiakkaiden iät 18-19 2 0,8 % 3 1,1 % 1 0,4 % 20-24 30 11,4 % 20 7,1 % 21 7,8 % 25-29 40 15,2 % 36 12,7 % 24 8,9 % 30-39 44 16,7 % 56 19,8 % 56 20,8 % 40-49 73 27,7 % 94 33,2 % 86 31,9 % 50-59 60 22,7 % 53 18,7 % 65 24,2 % 60-13 4,9 % 20 7,1 % 16 6,0 % ei tietoa 2 0,8 % 1 0,4 % N=264 N=283 N=269 14
3.2 Toteutuneet kuntoutumisjaksot ja keskeytykset Asiakkaiden kuntoutumisjaksojen toteutumisia yhteisöittäin on seurattu vuosina 2006 ja 2007. Jokaista kuntoutumissuunnitelmasta poikennutta keskeytynyttä jaksoa arvioitiin. Arviointiin osallistuivat yhteisön työryhmä, usein asianomainen asiakas ja varsin usein koko yhteisö eli asiakkaat ja henkilökunta yhdessä. Yhteisessä Mainiemikokouksessa keskeytymisistä on keskusteltu tarpeen mukaan. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen perussopimuksessa keskeisintä on päihteettömyyden turvaaminen ja turvallisen kuntoutumisilmapiirin säilyminen. Tärkeää on myös toipumisen ja kuntoutumisen eteneminen tavoitteiden mukaisesti. Keskeytymisiä on arvioitu myös suhteessa Mainiemen perussopimukseen. Vuoden aikana kuntoutusjakso keskeytyi henkilökunnan toimesta 27 (v. 2006 23 kertaa), mikä on 23 % (19 %) kaikista keskeytymisistä. Asiakas itse keskeytti kuntoutumisjaksonsa 56 (81) kertaa, sairaalaan siirtyi 8 (14) asiakasta ja 2 (2) asiakasta joutui luopumaan kuntoutuksesta, koska rahoitus ei järjestynyt. Kaikista kuntoutusjaksoista keskeytyi vuoden 2007 aikana 119 (120) eli 22,4 % (20,1 %). Asiakkaiden kuntoutuspolut Mainiemessä voivat olla moninaiset: arvioinnista siirrytään kuntoutusyhteisöön, ehkä vielä toiseenkin ja sitten vielä itsenäiseen asumiskokeiluun. Lisänä voivat olla myös sovitut intervallijaksot pitkänkin ajan kuluessa. Näin laskien kuntoutumisjaksoja kertyi vuoden aikana 532 (578). 3.2.1 Toteutuneet ja keskeytyneet kuntoutusjaksot Kuntoutusjaksoja 2007 Yhteisö Alkoi Keskeytyi Keskeytyneitä (v. 2006) % (%) Arvo 120 23 19,2 (21,2) Kunto 65 23 35,4 (29,9) Into 101 27 26,7 (12,4) Kuusi 93 10 10,8 (5,1) Helmi 78 20 25,6 (39,0) Pähkinä 44 12 27,3 (17,5) Perho 11 + 12 lasta 4 36,4 (17,9) Yhteensä 532 119 22,4 (20,1) 15
3.2.2 Kuntoutusjaksojen keskeytysten perusteet v. 2007 Asiakkaan Henkilö- oma Siirtyi Maksuharkinta harkinta sairaalan syyt Muu Yht. Yhteisö Arvo 3 16 4 - - 23 Kunto 10 8 1 1 3 23 Into 7 5 - - 15 27 Kuusi 2 6 1-1 10 Helmi 2 9 1 1 7 20 Pähkinä 3 9 - - - 12 Perho - 3 1 - - 4 Yhteensä 27 56 8 2 26 119 Kunto-yhteisössä oli vuoden 2007 aikana yksi päiväasiakas, jonka kuntoutuminen päättyi sovitusti. Keskeyttämisen muita syitä oli yhteisöissä kirjattu: Ei sopeutunut yhteisöön, ei kokenut pidempää jaksoa tarpeelliseksi, jäi palaamatta asiointivapaalta, retkahdus asiointivapaalla, retkahdus Mainiemessä, ei kokenut hyötyvänsä kuntoutuksesta, Mainiemi ei ollut kyllin hyvä paikka, sitoutumattomuus perussopimukseen, lähti toiseen paikkaan, saapui jaksolle päihtyneenä, ei ilmoittanut lähtönsä syytä, Mainiemi ei vastannut odotuksia, suhde toiseen asiakkaaseen, asioiden hoito ei sujunut, lapsen kiireellinen huostaanotto, siirtyi avohoitoon, fyysisiä rajoitteita, perhekriisi, häiritsevä käytös, liian tiivis ohjelma, liian suuri yhteisö. 16
Kuntayhtymän jäsenkunnista ja muista kunnista tulleiden asiakkaiden ja heille kertyneiden hoitopäivien määrät v. 2007, 2006 ja 2005 Jäsenkunnat Asiakkaita Hoitopäiviä 2007 2006 2005 2007 2006 2005 Akaa 4 93 Anjalankoski 3 6 12,5 74 337 321 Asikkala 2 2 5,5 62 40 167 Elimäki 1 0 0 67 0 0 Forssa 5 5 1,5 105 132 63 Hattula 1 2 3 55 88 41 Hauho 1 1 1 3 5 28 Hausjärvi 0 0 1 0 0 40 Humppila 1 0 0 33 0 0 Hämeenkoski 0 1 1 0 28,5 36 Hämeenlinna 3 5 5 75 264 360 Janakkala 11 12 9 305 360 433,5 Jokioinen 4 0 1 78 0 28 Juupajoki 1 2 1 30 37 14 Kalvola 1 1 0 21 33 0 Kangasala 21 21 17 658 711 555 Kuhmalahti 0 1 1 0 43 50 Kylmäkoski 0 2 0 0 191 0 Kärkölä 2 2 2 19 18 84 Lahti 55 31 2 267 1 458,5 1 205 Lammi 3 10 10 69 214 230 Lempäälä 10 3 4 218 298 139 Loppi 1 1 1 28 26 29 Luopioinen (Pälkäne) 1 1 32 4 Längelmäki (Orivesi) 0 0 0 0 Mänttä 4 1 1 197 26 43 Nastola 4 6 3 52 77 128 Orivesi 1 4 0 11 115 0 Padasjoki 1 2 0 19 60 0 Pirkkala 4 3 3 89 86 90 Pälkäne 1 0 1 27 0 14 Renko 0 0 2 0 0 33 Riihimäki 1 1 2 5 33 137 Ruovesi 0 2 2 0 88 54 Tammela 2 1 3 39 43 199 Tampere 138 113 92 4 630 4 290 4 064 Toijala (Akaa) 2 3 11 25 Tuulos 1 1 0 51 28 0 Valkeakoski 12 12 9 360 231 179 Vesilahti 1 0 0 25 0 0 Vilppula 2 0 1 88 0 19 Ypäjä 2 0 1 122 0 26 Yhteensä 304 257 227,5 9 975 9404 8 838,5 17
Muut kunnat Asiakkaita Hoitopäiviä 2007 2006 2005 2007 2006 2005 Halikko 0 1 0 0 4 0 Heinola 1 1 0 55 6 0 Helsinki 0 0 2 0 0 39 Hollola 8 5 4 106 74 183 Hämeenkyrö 1 1 0 9 109 0 Joensuu 0 1 0 0 7 0 Järvenpää 3 2 0 186 63 0 Kajaani 1 0 0 2 0 Kotka 1 0 0 37 0 Kuhmoinen 1 1 0 42 27 0 Kuru 1 1 0 26 19 0 Lohja 0 0 2 0 0 209 Loviisa 0 0 1 0 0 12 Mäntsälä 1 4 9 50 223 469 Nokia 1 0 0 12 0 Nurmijärvi 1 0 0 55 0 Orimattila 0 0 4 0 0 158 Raahe 0 0 1 0 0 42 Savonlinna 0 2 0 0 21 0 Sipoo 1 0 61 0 Tammisaari 0 1 0 0 7 0 Tuusula 1 2 1 29 59 42 Urjala 2 1 0 53 45 0 Uusikaupunki 2 1 0 230 133 0 Vammala 1 2 1 87 34 27 Vantaa 25 56 61,5 1 037 2 403 2 770 Viiala 0 1 0 0 2 0 Virrat 1 3 0 46 85 0 Ylöjärvi 3 5 5 177 163 195 Yhteensä 56 91 91,5 2 300,0 3 484 4 328 Kaikki kunnat 360 348 319 12 275 12 888 13 166,5 yhteensä 18
4. KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISHANKKEET 4.1 MAKE Mainiemen toiminnan kehittäminen Syksyllä 2005 aloitettiin hanke kuntoutumistoiminnan laadun kehittämisestä yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa. MAKE -yhteistyösopimus tehtiin vuosille 2006-2007. Taustalla oli mm. HAMK:n ja Mainiemen yhteistyönä toteutettu Kuntouttavan yhteisön ohjaaminen koulutusohjelma. MAKE -toiminta aloitettiin koko henkilökunnan reflektioryhmissä. Ryhmissä määriteltiin yhdessä, mistä demokraattisessa yhteisökuntoutuksessa on kysymys ja miten ajatuksia voitaisiin parhaiten toteuttaa koko Mainiemessä ja sen eri yhteisöissä. Make - toiminta päättyi syksyllä 2007. Sitä ohjasivat HAMK:n lehtorit Pirkko Rimmi, Juha Santala ja Päivi Veikkola. Tuloksena oli mm. pienyhteisöjen omien kehittämishankkeiden toteuttaminen ja hankeosaamisen lisääminen Mainiemessä. Samalla vahvistettiin kuntoutustyön arvopohjaa 4.2 YTYÄ PERHEESEEN perhetyön kehittämishanke Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama Ytyä perheeseen -hanke käynnistyi 1.9.2006 ja päättyy 31.8.2008. Hankkeen kehittäjä -perhetyöntekijänä toimii perhekeskuksen johtaja Lea Lemetyinen Lahdesta. Pilottityöntekijöinä toimivat Mainiemestä vastaava sairaanhoitaja Sirpa Pimiä, sairaanhoitaja Arja Vuoristo ja ohjaaja Joni Hinkkala. Pikassos Oy:ltä hanke on ostanut erikoissuunnittelija Matti Mäkelän työpanosta. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin terveydenhoitaja Ulla Ahtokivi (Kangasalan terveyskeskus), projektisuunnittelija Riitta Hyytinen (Ensi- ja turvakotien liitto), suunnittelija Mervi Janhunen (Pikassos Oy), lehtori Pirkko Rimmi (HAMK), Päivi Veikkola (Hämeen päihdehuollon ky:n hallitus), sosiaalityöntekijä Marjatta Viljamaa (Janakkalan kunta), ohjaaja Irma Honkanen-Lilja (Mainiemen kuntoutumiskeskus) sekä pilottityöntekijät. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Reijo Malila. Pilottikunniksi / kuntapareiksi valittiin Asikkala-Padasjoki, Hämeenlinna sekä Lammi- Tuulos. Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta pilottityöntekijöiksi valittiin ohjaaja Joni Hinkkala, vastaava sairaanhoitaja Sirpa Pimiä sekä sairaanhoitaja Arja Vuoristo. Hankkeen päätavoite on päihdeasiantuntemuksen vahvistaminen kuntien lapsiperheille suunnatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Osatavoitteet ovat: 1. Päihdeosaamisen lisääminen, 2. Mainiemen lapsiperhenäkökulman vahvistaminen ja 3. Jalkautuvan päihdetyön työmenetelmän kehittäminen. Vuoden 2007 toiminta: Ytyä-hankkeen keskeisintä toimintaa oli jalkautuva päihdetyö lapsiperheissä yhdessä pilottikuntien työntekijöiden kanssa. Työn piiriin kuului vuoden loppuun mennessä 22 perhettä, joista 19 oli pilottikunnista ja kolme Mainiemestä. Perheissä oli lapsia yhteensä 35, iältään 0-20 vuotta. Pilottikuntien fokusryhmät kokoontuivat puolen vuoden välein arvioimaan ja suuntaamaan kehittämistä. Arvioivien tapaamisten välillä ryhmät kokoontuivat vaihtelevasti 19
noin kahden kuukauden välein samalla kokoonpanolla reflektoimaan omaa työtään, keskustelemaan jaa pohtimaan yhteisiä työhön liittyviä aiheita. Hankkeeseen aktiivisesti osallistuneiden lapsiperhetyöntekijöiden määrä vaihteli 50:n molemmin puolin. Mainiemen henkilökunnan neljä fokusryhmää kokoontui arvioimaan hankkeen kulkua syksyn aikana. Kehittämistyön lisäksi fokusryhmien kokoontumiset toimivat myös hankkeen tulosten juurruttajina kuntiin ja kuntoutumiskeskuksen henkilökuntaan. Hankkeen työntekijät hoitivat myös puhelinkonsultaatioita ja osallistuivat verkostopalavereihin. Projektiryhmän kokouksia oli 26, hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Vuoden aikana hanke järjesti yhdeksän koulutusiltapäivää, joiden teemat olivat: Päihdeongelman puheeksi ottaminen ja prosessiluonne (2x), Mittaaminen motivoimisen välineenä, Jalkautuva päihdetyö, Lapset ja vanhempien päihdeongelma, Kovat vai pehmeät lait, asetukset ja käytännöt päihdehuollossa, Päihdeongelman luonne ja mielialahäiriöt, Kohtaaminen ja motivointi ja Päihteiden käytön vaikutus vanhemmuuteen. Kouluttajina toimivat kuntayhtymän työntekijät ja asiakkaat, kuntien työntekijät ja kutsutut asiantuntijat Koulutuspäivien aiheet pyrkivät vastaamaan kuntien lapsiperhetyöntekijöiden ja/tai kuntoutumiskeskuksen työntekijöiden ilmoittamiin tarpeisiin. Palaute koulutuksista on ollut myönteistä. 4.3 HARKE käytännön opiskelun ja harjoittelun kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Harke hankkeessa kehitetään opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimiskäytäntöjä yhteistyössä Mainiemen kuntoutumiskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun, Pikassos Oy:n ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Hankkeessa mallinnetaan opiskelijoiden harjoitteluprosessia, realisoidaan harjoittelun tavoitteita sekä kehitetään harjoittelun ohjausta ja mentorointia. Hanke aloitettiin syksyllä 2006 dokumentoimalla harjoitteluprosessin vaiheet ja kehittämällä lomakkeita ja materiaaleja. Kevään 2007 aikana keskitymme harjoittelujakson sisältöön, laatuun ja ohjaukseen. Prosessia on työstetty erilaisissa foorumeissa. Olemme pitäneet Harke- työryhmän palavereita kerran kuussa, lisäksi Mainiemessä syksyn aikana olleet opiskelijat on haastateltu ja mukana on ollut myös koko henkilökunta. Syksyllä käytimme paljon aikaa tulevan kevään koulutustarjonnan suunnitteluun ja eteenpäin viemiseen. Osa-aikaisena Harke -suunnittelijana on toiminut ohjaaja Silja Koivisto. Hankkeen tuloksena Mainiemen kuntoutumiskeskuksen harjoittelun ohjaus koheni entisestään. Hanke tuotti opiskelijoiden ohjukseen ja sen suunnitteluun ja arviointiin lomakkeiston ja muun tarvittavan materiaalin. Hankkeen rahoitus päättyi vuoden lopulla, mutta toimintaa jatketaan kuntayhtymän varoin samojen kumppaneiden kanssa. 4.4 Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö aloitti toimintansa maan ensimmäisenä STM:n rahoittamana päihdetyön kehittämisyksikkönä sosiaalialan kehittämisyksikköverkostossa elokuun alussa. Kehittämisyksikkö toimii Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän 39 jäsenkunnan alueella. Kehittämisyksikön rahoitus liittyy valtakunnalliseen so- 20
siaalialan kehittämishankkeeseen. Kehittämisyksikössä tulee kahden vuoden aikana työskentelemään n. 10 koko- ja osa-aikaista työntekijää erilaisissa tehtävissä. Kehittämisyksikön perustehtävä on olla mukana ja tukea alueella tehtävää päihdetyön kehittämistä asiakaslähtöisesti ja käytännöstä lähtevien tarpeiden mukaan. Kehittämisteemat: 1. Kuntien päihdetyön, hoitojatkumojen ja peruspalveluiden päihdeosaamisen tukeminen 2. Päihdetyön erityisosaamisen, tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen 3. Ehkäisevän päihdetyön verkostoitumisen ja kehittymisen tukeminen 4. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen osaamisen kehittäminen Toiminta-alueen erityisyksiköillä, kuten A-klinikoilla ja muilla päihdetyön toimijoilla, kuntien ja oppilaitosten työntekijöillä on mahdollisuus kehittää alueen päihdetyötä ja työyhteisönsä osaamista kehittämisyksikön kautta. Kehittämisyksikkö kokoaa tietoa, osaamista ja hyviä käytäntöjä päihdetyön kehittämiseksi kuntayhtymän alueella. Toiminta-alueen erityisyksiköillä ja päihdetyön toimijoilla, kunnilla ja oppilaitoksilla on mahdollisuus kehittää alueellaan päihdetyön osaamista sekä omaa ja työyhteisönsä osaamista kehittämisyksikön kautta. Toimintavuoden aikana kehittämisyksikössä työskentelivät projektipäällikkö Kimmo Mäkelä ja kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen. Pikassos Oy:n erikoissuunnittelija Matti Mäkelä toimii hankkeessa asiantuntijana. Kehittämisyksikkö laati arviointi- ja viestintäsuunnitelman, aloitti haastattelut jäsenkunnissa, haastatteli kuntayhtymän henkilökunnan, järjesti Päihdepalvelut ja tulevaisuus seminaarin Hämeenlinnassa, solmi yhteyksiä sosiaalialan osaamiskeskuksiin Pikassos Oy:öön ja Versoon, verkottui valtakunnallisesti mm. Stakesin kautta ja aloitti yhteistyön Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämisyksikkö liittyi Tampereen asiakasohjausjärjestelmän ja huumerikoksista kiinniotettujen hoitoonohjauskäytäntöjen kehittämiseen. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa aloitettiin asiakkaiden arviointitoiminnankehittäminen. 21
5. KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNAT JA HALLINTO 5.1 Jäsenkunnat 5.2 Yhtymävaltuusto Kuntayhtymään kuului kertomusvuonna 39 jäsenkuntaa. Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Akaa (10) Anjalankoski (38) Asikkala (22) Elimäki (15) Forssa (22) Hattula (17) Hauho (16) Hausjärvi (29) Humppila (10) Hämeenkoski (7) Hämeenlinna (85) Janakkala (20) Jokioinen (11) Juupajoki (9) Kalvola (10) Kangasala (33) Kuhmalahti (6) Kylmäkoski (5) Kärkölä (11) Lahti (150) Lammi (18) Lempäälä (22) Loppi (21) Mänttä (15) Nastola (14) Orivesi (17) Padasjoki (14) Pirkkala (10) Pälkäne (16) Renko (10) Riihimäki (70) Ruovesi (14) Tammela (17) Tampere (431) Tuulos (10) Valkeakoski (51) Vesilahti (15) Vilppula (25) Ypäjä (10) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on 1 304 osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n. 668 000. Jäsenkunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Vuoden 2007 alussa Toijala ja Akaa liitettiin yhteen Akaan kaupungiksi, Luopioinen ja Pälkäne yhdistettiin Pälkäneen kunnaksi ja Längelmäestä osa liitettiin Oriveden kaaupunkiin. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Valtuustokausi on v. 2005 2008. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimii Kari Kaistinen Riihimäeltä, I varapuheenjohtajana Asta Lehtiö Janakkalasta ja II varapuheenjohtajana Sirpa Rauhala Tammelasta. Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 22
Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet Nro Jäsenkunta Osuuksia Jäsen Henkilökohtainen ja ääniä varajäsen 1 Akaa 10 Pentti Laine Unto käki 2 Anjalankoski 38 Anne Heinä Anna Pajunen 3 Asikkala 22 Heikki Päärilä Antti Haapanen 4 Elimäki 15 Mikko Jokinen Raija Virolainen 5 Forssa 22 Antti Paunila Seppo Ruuska 6 Hattula 17 Timo Koskinen Johanna Koivula 7 Hauho 16 Antero Mantere Maija Pulkkinen 8 Hausjärvi 29 Tuulikki Nurmi Antti Lappalainen 9 Humppila 10 Reijo Syrjälä Tiina Jokinen 10 Hämeenkoski 7 Martti Korteniemi Lotta Mertsalmi 11 Hämeenlinna 85 Janne Väinölä Kimmo Laiho 12 Janakkala 20 Asta Lehtiö Helena Puistola 13 Jokioinen 11 Veijo Virtanen Pirjo Järvi 14 Juupajoki 9 Kirsi Mäkinen Pirjo Sahra 15 Kalvola 10 Jouko Koivisto Kalevi Rämö 16 Kangasala 33 Mikko Meurman Anna Markkinen 17 Kuhmalahti 6 Tiina Mattila Heli Kari 18 Kylmäkoski 5 Aarre Numminen Seija Korte 19 Kärkölä 11 Leif Ingström Raimo Suni 20 Lahti 150 Pekka Sormunen Merja-Liisa Kerkkä 21 Lammi 18 Marja-Leena Lehtinen Sinikka Lindholm 22 Lempäälä 22 Heikki Laurila Markku Paaso 23 Loppi 21 Ritva Heikkilä Ritva Nummela 24 Mänttä 15 Kauko Koivisto Eero Pirttijärvi 25 Nastola 14 Pirkko Aule n Marja-Leena Pellikka 26 Orivesi 17 Irma Koskela Seppo Grönqvist 27 Padasjoki 14 Kauko Jalli Ismo Mäkinen 28 Pirkkala 10 Esko Mälkönen Tapio Kangasniemi 29 Pälkäne 5 Kirsi Saarinen Veikko Nummela 30 Renko 10 Mira Impola Esko Järvenpää 31 Riihimäki 70 Kari Kaistinen Antti Koskimäki 32 Ruovesi 14 Leena Pirttijärvi Ari-Pekka Nenonen 33 Tammela 17 Sirpa Rauhala Anja Silmälä 34 Tampere 431 Matti Nyberg Matti Leino 35 Tuulos 10 Hanna Sinkkonen Pirjo Likolahti 36 Valkeakoski 51 Minna-Maria Solanterä Marko Itkonen 37 Vesilahti 15 Helena Ojanen Antti Nieminen 38 Vilppula 25 Riitta Nalli Mirja Suntila 39 Ypäjä 10 Vesa Oja Jussi Rastas Yhteensä 39 jäsenkuntaa. 23
5.3 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymävaltuusto valitsi 10.5.2005 yhtymähallituksen kaudelle 2005 2008. Puheenjohtajaksi määrättiin Erkki Valta Hausjärveltä ja varapuheenjohtajaksi Leena Lehtimäki Hämeenlinnasta. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Yhtymähallitus 2005 2008: Jäsen Erkki Valta, Hausjärvi Leena Lehtimäki, Hämeenlinna Jorma Lehtisaari, Tampere Sanna Mäkinen, Lahti Outi Poutiainen, Nastola Reijo Toivonen, Hattula Päivi Veikkola, Lammi Henkilökohtainen varajäsen Reima Numminen Lammi Jaana Jokivalo, Hämeenlinna Jussi Santala, Valkeakoski Kai Mönkkönen, Lammi Hanna Tommola, Nastola Irma Heikkinen, Orivesi Ansa Mikkola, Forssa 5.4 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2005 2008: Varsinainen jäsen Marja-Leena Lehtinen, Lammi Janne Väinölä, Hämeenlinna Martti Korteniemi, Hämeenkoski Henkilökohtainen varajäsen Hanna Sinkkonen, Tuulos Mikko Meurman, Kangasala Pekka Sormunen, Lahti Puheenjohtajana toimii Marja-Leena Lehtinen ja varapuheenjohtajana Janne Väinölä. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jarmo Paananen 20.4.2007 asti ja siitä alkaen JHTT Annikki Niiranen. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat myös yhtymävaltuuston jäseniä. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 24
6. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 6.1 Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta 31.12.2007 Täytettyinä olleet virat ja toimet vuoden päättyessä 2004 2005 2006 2007 Vakituiset Johtaja 1 1 1 1 Sairaanhoitaja 4 7 4 4 Vastaava sairaanhoitaja 1 1 1 1 Lääkäri, osa-aikainen ½ ½ ½ ½ Vastaava ohjaaja 1 1 1 1 Ohjaaja 12 10 13 13 Lastenhoitaja 1 1 Kuntoutussihteeri 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 Laitosmies 1 2 2 2 Yövalvoja 2 2 2 2 Keittäjä 3 3 3 3 Vakituiset yhteensä 26,5 28,5 30,5 30,5 Määräaikaiset Oppisopimusopiskelija 2 3 3 2 Ohjaaja 1 2 2 3 Kaikki yhteensä 29,5 33,5 35,5 35,5 Kehittäjä-perhetyöntekijä, Ytyä-hanke 1 1 Projektipäällikkö, Kehittämisyksikkö 1 Kehittäjä-päihdetyöntekijä, Kehittämisyksikkö 1 Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2007 oli 41 vuotta (v. 2006 41v.). Pisin virka- tai työsuhde on kestänyt 33 vuotta. Vuonna 2007 alkoi 9 (11) työsuhdetta ja päättyi 7 (9) työsuhdetta. Työsuhteessa oli 1.1.2007 40 henkilöä ja 31.12.2006 38 henkilöä. Työssäolopäiviä kertyi poissaolot huomioiden 8 148 (7 468). Vuosilomapäiviä kertyi 1 372 (1 282) kalenteripäivää. Sairauspäiviä kertyi 465 (740) 36 henkilölle. Lastenhoitovapaata 37 (15) päivää 6 henkilölle. Oppisopimuskoulutusta 67 (87) päivää 4 henkilölle. Opintovapaata 235 (376) päivää 3 henkilölle. Palkattomiin toimivapaisiin 319 (20) päivää 6 henkilölle. Poissaolokertoja/jaksoja kertyi 337 kpl 41 henkilölle. Poissaolopäiviä kertyi yhteensä 3 268 (2 520). Yhtymävaltuuston vahvistamista vakansseista on täyttämättä vain apulaisjohtajan virka. Määräaikaiset työsuhteet johtuivat vakituisten työntekijöiden kiinnittymisestä hanketöihin, hoitovapaasta sekä sairaus- ja vuosilomasijaisuuksista. Vuoden aikana johtaja, vastaava sairaanhoitaja ja vastaava ohjaaja kävivät kehityskeskustelut koko henkilökunnan kanssa. 25
6.2 Työnohjaukset Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin v. 2005 MAKE -nimellä yhteisöjen työryhmien kehittämis- ja ohjausprosessi (Mainiemen kehittäminen), joka päättyi vuonna 2007. Perheyhteisö Perhon työryhmä alkoi saada vuoden lopulla työnohjausta. Sisäistä työnohjausta ja konsultaatiota työryhmillä ja työntekijöillä oli mahdollisuus saada tarpeen mukaan. 6.3 Henkilökunnan koulutukset 6.4 Opiskelijat Kaksivuotisessa yhteisöhoidon koulutuksessa valmistuivat ohjaajat Heli Soisalo, Pekka Larkovuo, Marketta Huostila sekä Joni Hinkkala. Vastaava ohjaaja Pia Piispanen valmistui seksuaalineuvojaksi. Yhteisöhoidon kaksivuotisen koulutuksen aloittivat ohjaajat Anna-Maria Juntumaa ja Anri Reimasaari sekä laitosmies Timo Hyytiä. Erityistason ratkaisukeskeistä terapeuttikoulutusta jatkaa ohjaaja Irma Honkanen-Lilja. Ohjaaja Minna Hellqvist jatkaa sairaanhoitaja (AMK) -opintoja työn ohessa. Vastaava keittäjä Tuula Metsola aloitti esimieskoulutuksen oppisopimuksen turvin. Oppisopimusopiskelun aloitti myös lastenhoitaja Milla Söyring tähtäimessä lähihoitajan tutkinto. Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut useisiin lyhytkursseihin ja neuvottelupäiviin. Lähiseudun oppilaitosten kanssa on tehty sopimus opiskelijoiden ohjaamisesta. Oppisopimuskoulutuksena suoritettavan päihdetyön ammattitutkinnon sai päätökseen ohjaaja Satu Malo. Ohjaaja Kari Honkanen jatkaa oppisopimusta, joka johtaa päihdetyön ammattitutkintoon. Kiinteistöhoidon ammattitutkinnon opintoja suorittaa John Wahlsten oppisopimusopiskelijana. 6.5 Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n hallituksessa puheenjohtajana toimii yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Valta ja jäsenenä Sanna Mäkinen. Päihdehuollon johtaja Reijo Malila toimii Päihdekuntoutuksen keskusliiton toiminnanjohtajana oman toimensa ohella vuodet 2007 ja 2008. Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄI- VYT) Päihdekuntoutuksen keskusliiton edustajana toimii johtaja Reijo Malila. Lisäksi johtaja Reijo Malila on mukana Sosiaalialan kehittämishankkeen Kanta-Hämeen jaostossa sekä päihdetyön substanssiryhmässä. 26
7. TILINPÄÄTÖS 2007 Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahojen ja talousarvion seurannan lisäksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt kuntayhtymän toimintaa koskevat määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Keskeisin määrällinen tavoite, hoitopäivien määrä alitettiin 9,1 %:lla. Yhtymävaltuuston asettama tavoite oli 13 500 hoitopäivää, toteutuma oli 12 275 päivää. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja talousarvion toteutumisvertailu Toteutumisvertailussa esitetään yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Talousarviovalvonta kohdistuu tavoitteiden toteutumiseen. Tilinpäätös osoitti ylijäämää 21 780, mikä johtui osittain kuntayhtymän metsäomaisuuden myymisestä. Tulot varsinaisesta toiminnasta eivät aivan kattaneet toimintakuluja. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion laatimisen yhteydessä arvioidaan kertyvien hoitopäivien määrä. Arvio tehdään aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Hoitopäivien hinta on kiinteä. Sitä voidaan tilivuoden aikana muuttaa vain yhtymävaltuuston päätöksellä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Hoitopäivät, asiakasmäärät ja käyttömenot 2003 2007 2003 2004 2005 2006 2007 Hoitopäiviä 10 237 11 413 13 167 12 888 12 275 Asiakkaita 289 301 319 348 360 Käyttömenot (1 000 ) 1 272 1 496 1 757 1 842 2 045 Seuraavalla sivulla on kuntayhtymän tilinpäätökseen liittyvä tuloslaskelma. Tuloslaskelman termejä: Poisto on rakennusten, koneiden ja laitteiden kulumisen ja vanhenemisen huomioon ottamista. Poisto merkitään kuluksi ja siirretään käyttöpääomaan. Vuosikate kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän tuloista jää kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Sen olisi syyte olla vähintään yhtä iso kuin poistojen määrä. Tilikauden tulos saadaan vähentämällä poistot vuosikatteesta. 27