Rakennetaan hampusta LOPPURAPORTTI Laatineet: Noora Norokytö ja Päivi Simi

Rakennetaan hampusta LOPPURAPORTTI 1.4.2016-31.12.2018 Laatineet: Noora Norokytö ja Päivi Simi

Sisältö 1 Yhteenveto... 3 2 Raportti... 3 2.1. Hankkeen tavoitteet... 3 2.2. Hankkeen totutus... 4 2.2.1. Toimenpiteet... 4 2.2.2 Toimialue ja kohderyhmä... 12 2.2.2. Aikataulu... 13 2.2.3 Resurssit... 13 2.2.4. Kustannukset... 14 2.2.5. Totutusoletukset ja riskit... 14 2.2.6. Raportointi ja seuranta... 14 2.3. Yhteistyökumppanit... 15 2.4. Tulokset ja vaikutukset... 15 3. Esitykset jatkotoimenpiteiksi... 15

1 Yhteenveto Rakennetaan hampusta tiedonlevityshankkeen tavoitteena oli lisätä hamppurakentamisen tunnettavuutta ja tietämystä. Hamppurakentamisella tarkoitetaan hampun puumaisen osan (päistäreen) ja sammutetun kalkin seoksesta valettavaa massiivirakennetta. Seoksesta voidaan valmistaa myös harkkoja tai elementtejä. Rakenteet vaativat kantavan rungon, esim. puusta. Tiedostusta tehtiin messuilla ja seminaareissa sekä rakentamista demonstroimalla. Hankkeessa tehtiin investointi hamppumateriaalille kehitetyn ruiskuvalulaitteen hankkimiseksi ja sen toimintaa esiteltiin työmaalla. Liedon Parmaharjulle rakennettu pyöreä hamppukota sekä Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun kampukselle rakennettu hampputalo jäävät pysyviksi rakenteiksi, joissa voi päästä tutustumaan materiaaliin hankkeen jälkeen. Hamppurakentamisesta toteutettiin useampi esittelyvideo ja julkaisu, jotka ovat saatavilla hankkeen arkistoiduilta nettisivuilta http://rakennetaanhampusta.turkuamk.fi. Sieltä löytyy myös tallenteet seminaareista. Hanke on osoittanut, että tiedolle on tarvetta. Yhteydenottoja tulee eri puolelta Suomea, että tietoa ja kokemusta hamppurakentamisesta halutaan. Työtä on siis vielä tehtävänä, mutta sitä kannattaa jatkaa. Rakennusalalle on tuotava uusia terveellisiä ja kestäviä materiaalivaihtoehtoja, jotka tukevat kotimaista työllisyyttä ja maaseutujen elinvoimaisuutta sekä antavat työkaluja rakennusalan kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja energiatavoitteiden ratkaisuun. Hamppurakentamisen suosio kasvaa eri mantereilla ja tämän hankkeen aikana vahvistettiin verkostoja myös ulkomaisten toimijoiden kanssa osallistumalla hamppurakentamisen seminaareihin ja työpajoihin Italiassa, Briteissä ja Puolassa. Tämän raportin kirjoittajat ovat vakuuttuneita, että hamppurakentaminen tulee olemaan tunnettu ja toteutuskelpoinen ratkaisu erilaisiin rakennushankkeisiin myös Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin saattaminen osaksi valtavirtaa on hidas prosessi, mutta jonkun on aloitettava työ. Tämä hanke on toiminut hamppurakentamisen pioneerina Suomessa, mutta jatkohankkeita tarvitaan mm. tuotteistamisen tueksi. Tuotteistamiseen kuuluu mm. elementtirakentaminen ja erilaisten koneiden kehittäminen rakentamisen avuksi. Myös innovatiiviset julkiset rakentamiskohteet voivat olla tulevaisuuden projekteja kohdealueella. 2 Raportti 2.1. Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tavoitteena oli lisätä hamppurakentamisen tunnettavuutta ja tietämystä ja sitä kautta kiinnostusta siihen liittyvän kehittämis- ja yrittämistoiminnan lisäämiseksi. Tavoitteena oli myös saada alueen yrityksistä jatkokehittäjiä ja toimijoita alalle sekä osoittaa ammattilaitteiston esittelyn sekä toimintaan jäävien rakenteiden kautta rakennusmateriaaliin liittyvä potentiaali. Hankkeen päättymisen jälkeen voidaan todeta suunniteltujen tavoitteiden toteutuneen. Tunnettavuutta saatiin lisättyä tiedottamisella messuilla ja seminaareissa, rakentamista demonstroimalla sekä esittelemällä ammattikäyttöön tarkoitetun ruiskuvalulaitteiston toimintaa työmaalla. Liedon Parmaharjulle rakennettu hamppukota sekä Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun kampukselle rakennettu hampputalo jäävät pysyviksi rakenteiksi, joissa voi päästä tutustumaan materiaaliin hankkeen jälkeenkin. Myöskin yritystoimintaa hamppurakentamisen ympärille on virinnyt. Tosin ensimmäinen hamppurakentamiseen erikoistunut yritys perustettiin Ouluun, eikä hankealueelle. Kiinnostusta alueella on kuitenkin ilmennyt mm. hamppuharkkojen tekoon, mikä mahdollistaisi ympärivuotisen rakentamisen.

Pidemmän aikavälin tavoitteena oli lisätä modernia ekologista rakentamista ja korvata kestämättömämpiä rakennusmateriaaleja kotimaisella vaihtoehdolla, joka on tuotettu paikallisilla pelloilla. Rakentamisen lisääntyminen näkyy koko tuotantoketjuun liittyvässä työllisyydessä. Pidemmän aikavälin tavoitteiden toteutumista on vielä vaikea arvioida, mutta ilmastonmuutos ja siihen liittyvät kansalliset ja kansainväliset tavoitteet tulevat tulevaisuudessa kiihdyttämään hiilineutraalia rakentamista, minkä olettaisi kiinnittävän yhä kasvavaa kiinnostusta kuituhamppukasviin ja sen ilmastoystävällisiin vaikutuksiin koko tuotantoketjussa. 2.2. Hankkeen totutus 2.2.1. Toimenpiteet Hanke sai rahoituspäätöksen joulukuussa 2015, joten hankkeeseen liittyvä rekrytointi projektipäällikön palkkaamiseksi voitiin aloittaa ajoissa ja hanke pääsi alkamaan suunnitellusti 1.4.2016 alkaen. Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaan toimenpiteittäin. Toimenpide 1. Ruiskuvalulaitteen hankinta. Tiedonvälityshankkeeseen kuului kiinteästi hamppurakentamiseen tarkoitetun ruiskuvalulaitteen hankinta. Ensimmäisenä vuonna tehtiin selvityksiä eri laitevaihtoehdoista. Puhelinsoitoilla selvitettiin voisiko Suomesta löytyä laitevalmistaja joka kehittäisi sopivan laitteen. Tuolloin heitä ei löytynyt, joten valmis laite päädyttiin tilaamaan ulkomailta. Lähtötietojen mukaan potentiaalisin laite oli Ranskassa. Projektipäällikkö kävi yhdessä asiantuntijaopettajan kanssa tutustumaan laitteeseen ja valmistajaan paikan päällä. Hankintaa valmisteltiin ja kilpailutusasiakirjat saatiin valmiiksi maaliskuussa 2017. Tarjouspyyntö lähetettiin kolmelle toimitsijalle, josta yksi vastasi määräaikaan mennessä englantilaisen välittäjän kautta ja laite päätettiin hankkia Graham Durrentilta. 3CM:n ruiskuvalulaite tuli loppujen lopuksi maksamaan kuljetuksen kanssa 42787 euroa. Lisäksi laite piti rekisteröidä ja katsastaa maatiekäyttöön Suomessa. Tätä varten laitteeseen piti tehdä pieniä muutostöitä, kuten asentaa EU-säädösten mukaiset valot ja heijastimet. Toimenpide 2. Ruiskuvalulaite tuodaan maahan Ruiskuvalulaitteen kilpailutus ja hankintaprosessi kestivät kauemmin kuin oli ajateltu, mutta lopulta laite saatiin Turun AMK:lle juhannusviikon jälkeen vuonna 2017. Laitteen käytössä tulivat opastamaan laitteen ranskalainen valmistaja Vincent Denis ja englantilainen yrittäjä Graham Durrant. He pitivät kaksipäiväisen koulutuksen ja ruiskuttamista päästiin kokeilemaan koemuottien lisäksi myös toisen hankkeen puitteissa rakenteilla olevaan koerakennukseen Turun AMK:n Lemminkäisenkadun kampuksen sisäpihalla. Koulutus myös videoitiin. Myös Graham Durrantista tehtiin haastatteluvideot, sillä hänellä on oma hamppurakentamisyritys ja kolme vastaavaa ruiskuvalulaitetta käytössään. Halusimme tuoda viestiä hankealueen yrittäjille suoraan alan kokeneelta toimijalta, jolla on oma PK-yritys. Durrant on myös halukas jakamaan tietojaan ja osaamistaan ja hän kannustaa ryhtymään alalle. Hän sanoo hamppurakentamisen yhdeksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi sen hiilinegatiivisuuden. Jokainen kuutiometri hamppukalkkia sitoo n. 110 kiloa hiiltä. Ilmastonmuutoksen kannalta se tarjoaa hengittäviä rakennuksia, joissa ei myöskään ole homeongelmia. Hänellä on vain tyytyväisiä asiakkaita.

Noora Norokytö opettelee ruiskuttamista koeseinään. Päivi Simi harjoittelee sidosaineen annostelua Turun kaupungin vuokratiloissa. Toimenpide 3. Ruiskuvalulaitteeseen sovelletaan kotimaista materiaalia. Laitteen valmistaja takaa laitteen käytön ranskalaisilla materiaaleilla. Laitteen koulutuksessa ja koekäytössä käytettiin ranskalaista sertifioitua päistärettä ja sideaineena Tradicalia, jossa kalkin lisäksi on mukana osaksi sementtiä. Valmistaja ei kuitenkaan nähdyt estettä suomalaisen materiaalin käyttöön, mikäli hamppu saadaan tarpeeksi pölyttömäksi ja päistäreen pituudeksi alle 2 cm:ä. Suomessa tällä hetkellä käytännössä ainoa yritys, joka prosessoi hamppua on Humppilassa toimiva Hemprefine Oy. Heidän kanssaan tehtiin yhteistyötä ja säätämällä tuotantolinjoja, heiltä saatiin sopivaa materiaalia hamppurakentamiseen. Haasteellisinta oli saada tavarasta tarpeeksi pölytöntä ja puhdasta. Käytännössä laadunvalvonnan tulisi lähteä jo viljelijöistä lähtien, jotta pellolta ei tarttuisi epäpuhtauksia mukaan. Liika orgaaninen vierasaine saattaa aiheuttaa myös homehtumisriskiä rakenteissa. Koko tuotantoketjun kattavalla yhteistyöllä suomalaisesta päistäreestä on täysin mahdollista saada sertifioitu tuote markkinoille. Hamppurakentamisessa sideaineena käytetään sammutettua kalkkia, joka tulisi olla mahdollisimman tuoretta ja hienojakoista. Isoja kalkkikaivoksia on mm. Paraisilla, Lohjan Tytyrissä ja Kerimäen Louhella (Nordkalk Oy) sekä Pohjois-Suomessa Torniossa ja Kalkkimaalla (SMA Minerals Oy). Nordkalk toimittaa sekä suursäkeissä, että 30 kg:n piensäkeissä. SMA mineralsilta kalkkia saa vain suursäkeissä. Euroopassa sideaineet pakataan yleensä n. 20 kg:n pienpakkauksiin, jolloin niiden käsittely ja mittaaminen ovat helppoa. Kummatkin toimittajan kalkit toimivat hyvin, SMA Mineralsin kalkki on hienojakoisempaa, mikä sopii hamppurakentamiseen paremmin. Ruiskuvalulaitteistoa on säädettävä hampun ja kalkin laadun mukaan, mutta todistetusti kotimaiset materiaalit soveltuvat hamppurakentamiseen ruiskuvalulaitteella. Sidosaine vaatii tosin vielä kehitystyötä, sillä pelkkä kalkki ei ehkä yksinään riitä sideaineeksi, vaan tarvitaan jokin hydraulinen lisä, joka edesauttaa kalkin asettumista rakenteessa.

Toimenpide 4. OKRA-maatalous näyttely Kuva. Elementeistä tehdyt seinärakenteet toimivat esittelykatoksena. Valunäytös paikan päällä. Tiedonvälitystä varten hamppurakentamista esiteltiin Oripäässä Suomen suurimmassa maatalousnäyttelyssä Okrassa heinäkuussa 2016. Tapahtumaa varten hanke vuokrasi Turun kaupungilta hallitilaa, jossa valmistettiin seinäelementtejä. Näytösluontoisesti yhtä elementtiä valettiin näyttelyn aikana, mikä herätti paljon kiinnostusta. Vastaanotto oli erittäin positiivista ja varsinkin maatalousväki oli kiinnostunut hamppurakentamisen soveltuvuudesta esim. konehallien ja muiden isojen rakennusten rakentamiseen. Esitteitä jaettiin huimasti. Vuoden 2018 Okrassa hanke oli esillä yhteisessä teltassa Leader- toimijoiden kanssa omalla rollapilla ja näytepalikan kanssa. Lisäksi hankkeella oli oma teltta Lasten maatalousnäyttelyssä Mansikissa Jokioisilla syyskuussa 2016, jossa esittelypiste keräsi paljon lapsiperheitä. Lapsille oli järjestetty iso hiekkalaatikko hamppupäistäreestä ja vanhemmille saimme kertoa hamppurakentamisesta. Toimenpide 5. Demonstrointi Hankesuunnitelman mukaan ruiskuvalulaitteen käyttöä ja muottivalutekniikkaa oli tarkoitus demonstroida hankkeen aikana valittavissa maaseutukohteissa. Rakennuskohteisissa järjestettäisiin avoimia esittely- ja tiedottamistapahtumia ja työvaiheet dokumentoitaisiin videoesittelymateriaaliksi. Hankkeessa kartoitettiin useita sopivia kohteita esittelytoiminnalle, näitä olivat mm. vanha tila Metsämäen raviradan kupeessa, Kuhankuonon Paja&Puoti rakennus, Nautelankartanon majoitustilat ja Elonkierron lämmin varastotila sekä Liedon kota. Ainoastaan Liedon kodan kohdalla oli mahdollista tehdä isompi rakennushanke yhteistyössä kohteen omistajan kanssa. Muut hankkeet karioutuivat matkasta eri syiden vuoksi. Yksi syy on, että emme tunne materiaalia tarpeeksi hyvin kotimaisella sidosaineella, jotta voisimme tehdä korjausrakentamista vaikkapa talvella, johon matkailuyrittäjät ajoittavat rakennustoiminnan. Silloin yrittäjälle jäisi vielä liian suuri riski rakennusprojektin onnistumisesta. Asian testaamiseen tarvitaan vielä jatkotoimenpiteitä, uusia sitoutuneita kohteita ja rahoitusta. Ruiskuvalulaitetta esiteltiin toiminnassa 5.6. 2018 Liedon Parmaharjulla hamppukodan valutöiden aikana sekä 12.6.2018 Hämeenlinnan AMK:ssa näytösluotoisesti esivalmisteltuihin muotteihin.

5.1. Liedon hamppukotaprojekti Parmaharjulla Liedon kunta innostui ideasta rakentaa Parmaharjun ulkoilumaisemiin grillikota, joka palvelisi ulkoilijoita ja koululaisryhmiä. Piirustukset tehtiin Turun AMK:n rakennustekniikassa ja Liedon kunta haki rakennusluvan. Avuksi saatiin Liedon Parman eläkeläistalkoolaisia, eikä ilman Huru-Ukkojen apua projektista olisi mitään tullutkaan. Haastetta antoi hamppukodan pyöreä muoto. Mutterimuodolla olisi varmasti päästy helpommalla, mutta hankkeessa haluttiin tuoda esille hamppumateriaalin arkkitehtonisuutta ja muotoiltavuutta. Sokkelin teko aloitettiin toukokuussa 2017, mutta varsinainen seinävalu tehtiin vasta kesäkuussa 2018. Siinä välissä testaamme erilaisia sidosaineita, jotta saisimme kotaan ruiskutettua mahdollisimman hyvin toimivan rakenteen. Kuva. Kodan perustusten valuhommia Liedossa Parmaharjun Huru-Ukkojen kanssa. Kesä 2017 Toukokuussa 2018 kodalla tehtiin runkotyöt ja sisäseinän muotitus vesivanerilla. Oma haasteensa oli ruiskuvalulaitteen, kalkin, hampun ja veden kuljettaminen metsään. Onneksi oli traktori käytössä ja sähkö saatiin läheisestä valopylväästä. Laitteen testaus onnistui hyvin ja ruiskutus tehtiin parissa päivässä. Samalla järjestettiin lehdistötilaisuus ja ruiskutusnäytös kaikille kiinnostuneille. Muotit poistettiin ja seinä jätettiin kesäksi kuivumaan. Kuva: Kuvia esittelytapahtumasta 5.6. Liedon Parmaharjulla. Samalla järjestettiin lehdistötilaisuus. Elokuussa 2018 järjestettiin kaksipäiväinen kalkkirappauskurssi seinän pinnoittamiseksi. Kurssista tiedotettiin Facebooksivuilla. Kouluttajaksi saimme virolaisen kalkkirappauksen ammattilaisen Kalle Kasen. Naapurissamme kalkkirappauksen osaamisen perinne on säilynyt katkeamatta, kun Suomessa osaaminen on vaarassa kadota kokonaan. ja kurssilaiset valittiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikki kaksitoista kurssilaista pääsivät kokeilemaan ja tekemään pohjarappausta ja toista rappauskerrosta. Kolmannenkin kerroksen olisi vielä voinut tehdä, mutta se jätettiin ajan puutteen vuoksi. Rappauslaastina käytettiin Saviukumajan valmista kalkkilaastia 0-4mm, johon täytyi lisätä 3-4 litraa vettä/20kg säkki.

Hamppurakenteen kanssa on ehdottomasti käytettävä hengittäviä pintamateriaaleja, kuten kalkkirappausta. Mikäli rappauksen haluaa vielä maalata, on varmistettava, että maalikin hengittää. Myös savirappaukset ja maalit ovat hyviä. Kuva. Kouluttaja Kalle Kase Antiigiveebistä opastamassa Huru-Ukkoa Tarmo Mäkeläistä kalkkirappauksiin. Rappauksen kuivuttua kota alkoi olla melko valmis. Liedon kunta teetti kotaan hienon tulisijan ja virallisia avajaisia vietettiin makkaran ja kuuman mehun kera 26.1.2019. Kota on kaikille ulkoilijoille vapaasti käytössä. Kuva. Kota viimeistä silausta vaille valmis. Toimenpide7. Rakentamista esitellään Turun Rakentaminen ja Sisustaminen messuilla Hanke oli esillä Turun Rakentaminen & Sisustaminen messuilla helmikuussa 2018. Hamppurakentamisesta pidettiin kaksi asiantuntija puheenvuoroa Uudella materiaalilla kohti energia- ja vähähiilisyystavoitteita. Messuosasto keräsi runsaasti kiinnostuneita, niin rakennusalan ammattilaisia kuin terveellisestä asumisesta kiinnostuneita kuluttajiakin.

Messujen aikana järjestettiin myös pienimuotoinen kysely hampunkäytöstä rakennusmateriaalina. Vastauksia saatiin reilu 30 sekä yksityisiltä henkilöiltä, että rakennusalan yritysten edustajilta. Kiinnostusta ilmaistiin erityisesti vanhojen talojen lisäeristyksen tarpeisiin ja usea oli jättänyt vapaaehtoisesti omat yhteystietonsa. Kuva. Projektipäällikkö Noora Norokytö ja rakennusalan insinööriopiskelija Joni Berg messuilla. Toimenpide 8. Tiedotus Koko hankkeen ajan toimista on tiedotettu mediassa, on järjestetty seminaareja ja julkaistu videoita. Hankkeen tiedottamisessa hyödynnettiin Rakennetaan hampusta nettisivuja https://rakennetaanhampusta.turkuamk.fi. Sivut jäävät olemaan hankkeen loppumisen jälkeenkin, tosin ilman päivityksiä. Sivuilta löytyy mm. hankkeessa tehty yleistajuinen video hamppurakentamisesta, tallenteet seminaareista sekä linkki Hampputalo-julkaisuun, joka on julkaistu Turun amk:n julkaisusarjassa Oppimateriaaleja. Tiedottamisessa hyödynnettiin myös Hyötyhamppu -facebook sivuja, joilla on yli 1000 seuraajaa.

Videot Hankkeessa tuotettiin videomateriaalia tiedottamiseen. Elokuva-alan opiskelija Joni Pietiläinen toimi assistenttina hankkeessa ja vastasi videomateriaalin teosta yhdessä projektipäällikön kanssa. Youtube.- videoita julkaistiin verkkojulkaisuina yhteensä viisi. Vuonna 2017 julkaistiin videot Rakennetaan hampusta, Rakenneratkaisuja hampusta, Hamppu ja Biotalous ja Vähemmän kemikaaleja. Vuonna 2018 julkaistiin video Rakennetaan hampputalo. Nämä löytyvät Hamppurakentaminen Suomessa Youtube-kanavalta, jonne on linkki hankkeen nettisivuilta. Seminaarit Rakentamisen uudet tuulet -seminaari järjestettiin Loimaalla Sarkassa 10.3.2017. Aamupäivällä käsiteltiin hamppua ja sen käyttöä rakentamisessa ja iltapäivällä kestävää rakentamista yleisesti. Osallistujalistan mukaan kuuntelijoita oli 55. Kestävän rakentamisen seminaari järjestettiin yhdessä Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen kanssa Turun AMK:n Lemminkäisenkadun kampuksella 7.12.2017. Aamupäivällä käsiteltiin aiheita rakentamisen uusista suuntaviivoista kiertotalouden ja elinkaariajattelunnäkökulmista. Iltapäivällä puheenvuorot koskivat uusien rakennusmateriaalien ja tuotteiden kehittämistä. Osallistujalistan mukaan kuuntelijoita oli 40. Seminaarin päätteeksi oli mahdollisuus tutustua kampuksen sisäpihalle rakennettuun hampputaloon. Lisäksi molemmissa seminaareissa oli osallistujia etäyhteydellä, sillä seminaarit streemattiin ja ne ovat katsottavissa jälkeenkin päin osoitteessa http://rakennetaanhampusta.turkuamk.fi. kuva. Simon LeRoux ympäristöministeriöstä kertoo rakentamisen kehittämisestä.

Yhdessä Rakenneratkaisuja hampusta hankkeen kanssa julkaistiin elektroninen kirja Hampputalo, jossa käydään läpi hamppurakentamisen historiaa ja esimerkkejä maailmalta. Rakentamisen osalta julkaisu tarjoaa tietoa hampusta materiaalina, selittää rakentamisen päätekniikat käsinvalun ja ruiskuvalun, listaa hamppurakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavat asiat. Lisäksi kerrotaan hankkeen aikaisen rakentamisen aikana käytännössä vastaan tulleet asiat ja mitä niistä opittiin. Kirja julkaistiin Turun AMK julkaisusarjassa Oppimateriaaleja ja se on ilmaiseksi ladattavissa joko hankkeen nettisivuilta tai Turun AMK:n julkaisukauppa Lokista. Koko hankkeen ajan toimista on tiedotettu medioissa, kuten lehdissä ja paikallisuutisissa. Hanke on ollut esillä mm. - Terve talo seminaari Turun linnassa 24.9.2016 (järj. Safa, Curatio, Perinnerakentemien ystävät). Oma esittelypiste seminaarin sisääntuloaulassa. -- Turun rakentaminen & sisustaminen messuilla 2018. Oma näyttelyosasto. Lisäksi projektipäällikkö piti messuilla kaksi asiantuntijaluentoa aiheesta Uudella materiaalilla kohti energia- ja vähähiilisyystavoitteita. - Kiertotalouden hanketreffit helmikuussa 2018 Liviassa, Piikkiössä. (järj. Ilmastoviisaista ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Energiatehokkuudesta kilpailukykyä valtakunnallinen koordinaationhanke) - Luento hamppurakentamisesta arkkitehtiliitto Safan tilaisuudessa 26.3.2018 Joki-vierailukeskuksessa Turussa. Tilaisuudesta live-tallennus hamppurakentamisen nettisivuilla. - Green Building Council Finland Rakentamisen kiertotalous pitchaus hamppurakentamisesta. - Asiantuntijaluento hamppurakentamisesta 11.4.2017 Pikku Roobertinkadulla M.O.W. (Mother Ship Of Workin) tiloissa. - 'Hampusta on taloksi' esittely Kasvualustana Etelä-Suomi - onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta 2014-2020" Hamppurakentaminen on ollut esillä mm. seuraavissa lehdissä: Tekstiililehti 1/2018 Rakennetaan hampusta Asuminen ja yhteiskunta 3/2018 Hampusta taloksi Turun Tienoo 7.6.2018 Hamppukota tarjoaa suojan retkeilijöille Åbo Underrettelser 5.6. 2018 Hampa testas som byggisolering i Åbo Turun sanomat 27.10.2018 Huru-Ukkojen hamppumaja valmistuu Parmaharjulle Jylkkäri 26.3.2018 Olisiko hampusta maapallon pelastajaksi? Talk-verkkolehtijulkaisu 10.9.2018 Monenlaista hyötyä hampusta Kansainvälisiä yhteyksiä hamppurakentamiseen liittyen:

- 6th, Hemp Building Symposium, 11.-12.10.2016 Veronassa, Italiassa. Hamppurakentamisen symposiumissa saimme mahdollisuuden esitellä hamppurakentamisen hankkeita Turun AMK:ssa ja osallistua tiedonvaihtoon maailmanlaajuisessa hamppurakentamisfoorumissa. - Tutustuminen UK Hempcrete yritykseen Britanniassa 8.-10.2.2017. Yrityksen johtaja Alex Sparrow kierrätti meitä katsomassa Britannian hamppurakennuskohteita sekä saimme osallistua työkohteen rakentamiseen hänen omakotitalokohteessa. Matkan hyödyt konkretisoituivat hanketyössä lisääntyneenä asiantuntemuksena. Deep Green building hemp-lime construction workshop 21.-24.2.2018 Nakló Palacessa, Puolassa. Osallistuimme kansainväliseen hamppurakentamisen työpajaan, jossa mukana 27 osallistujaa 12 maasta. Matkan anteja olivat uudet kontaktit ja verkostot, jaettu tieto hamppurakentamisesta eri maissa, hamppurakentamiskokemusta pakkasella, tietoa kalkkirappauksista ja maaleista hamppurakenteissa sekä tietoa hamppurakentamisen lisäaineista. Yksi lisäainesosa päätyi käytännön testiin Suomessa. Tämä Wolf Jordanin lisäapuaine todettiin hyväksi ja sitä käytettiin Liedon hamppukodassa. Kuva. Projektipäällikkö Noora Norokytö Hamppurakentamisen symposiumissa Veronassa 2016 2.2.2 Toimialue ja kohderyhmä Hankealueenatoimi Varsin Hyvä ry:n, Louna-Plussan ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toimintaalueet. Varsin hyvän alueella toteutettiin Liedon Parmaharjulle pyöreä hamppukota, ruiskuvalulaitteen koulutustapahtuma, että Kestävän rakentamisen seminaari Turussa. Louna-Plussan alueella hanke osallistui Mansikkiin, lasten maataloustapahtumaan Jokioisilla sekä toteutettiin ruiskuvalulaitteen näytösvaluja Hämeen AMK:ssa. Jokivarsikumppaneiden alueella hanke osallistui Okra-maatalousnäyttelyyn sekä järjesti yhteistyössä Leader-ryhmän kanssa Rakentamisen uudet tuulet-seminaarin Loimaan maatalousmuseossa Sarkassa. Hanke oli esillä myös Rakentamisen ja sisustaminen 2018 messuilla Turun messukeskuksessa. Hankesuunnitelman mukaan hankkeen hyödynsaajiksi oli määritelty kaikki jalostusketjuun liittyvät toimijat ja tulevat toimijat mm. viljelijät, rakennuttajat ja rakennusalan yritykset sekä tuotekehittäjät. Näitä tavoitettiinkin hyvin seminaarien ja messujen välityksellä. Pidemmällä aikavälillä hyödynsaajiksi määritettiin toimialueen asukkaat ja esim. julkiset rakennuttajat, jotka voivat valita käytännössä paikallisen, terveellisen ja hiilineutraalin rakennusmateriaalin. Näitä toivottavasti tulevaisuus tuo tullessaan, pohjatyötä asian eteen on tehty.

Kohderyhmänä pidettiin myös Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvia rakennusalan suunnittelijoita ja työnjohtajia, rakennusalan tulevia ammattilaisia. Välittämälle heille tietoa uudesta rakennusmateriaalista ja siihen liittyvästä erikoisosaamisesta varmistettaisiin ammattitaidon lisääntyminen ja jatkuvuus. Hanke osui ajallisesti huonoon aikaan, kun Turun seudulla rakennusbuumi oli kuumimmillaan ja opiskelijat suuntautuivat isoille työmaille. Tietoa saatiin kuitenkin levitettyä käymällä luokissa kertomassa, ja joitakin opiskelijoita saatiin sitoutettua hankkeeseen, vaikka enemmänkin olisi voinut olla. Myös HAMKin opiskelijoiden suunnalta ilmaistiin kiinnostusta materiaaliin. Myös hankealueen konevalmistajat ja elementtitehtaat olivat suunnitellun tiedonvälityksen kohteena. Käytännössä ennen ruiskuvalulaitteen hankintaa selvitettiin puhelinsoitoilla, voisiko Suomesta löytyä laitevalmistaja joka kehittäisi sopivan laitteen. Tuolloin heitä ei löytynyt, joten laite hankittiin ulkomailta. Ruiskuvalulaitteen esittelytapahtumaan oli tarkoitus saada laitteen valmistuksesta kiinnostuneita tahoja, mutta näitä ei tullut. Saimme kuitenkin tiedusteluja hanke-alueen ulkopuolelta laitteesta ja esimerkiksi Kokkolassa sijaitseva yritys Erikoistyöt Lehtinen oli kiinnostunut laitteen kehittämisestä. Suunnitelmasta poiketen elementtitehtaita ei kontaktoitu suoraan. Esittelykohteissa ja toimivien ratkaisujen hakemisessa meni aikaa ja koettiin, että elementtitehtaita kannattaa kontaktoida vasta seuraavassa vaiheessa. Elementtirakentamista edistää tulevaisuudessa esittelemällä jo rakennettuja kohteita, joiden toiminta pystytään osoittamaan käytännössä. Elementtirakentamisen kehittäminen on mahdollinen tuleva kehittämishanke ja oleellista standardisoidussa rakentamisessa. 2.2.2. Aikataulu Hanke toteutettiin ajalla 1.4.2016 30.6.2018 ja jatkoajalla 31.12.2018 asti. Hanke sujui pääsääntöisesti suunnitellussa aikataulussa. Tosin ruiskuvalulaitteen hankinta oli hankalampi ja suunniteltua aikaa vievämpi prosessi, mikä viivästytti hieman toteutusta. Lisäksi hankintalaki muuttui kesken hankinnaprosessin. 2.2.3 Resurssit Hankkeessa toimi avoimella haulla rekrytoitu projektipäällikkö Noora Norokytö ajalla 1.4.2016 30.6.2018. Hän vastasi hankkeen valmistelusta Turun AMK:ssa ja hankkeen toteuttamisesta hamppurakentamisen asiantuntijana ja yhteistyöverkoston kehittäjänä. Projektikoordinaattorina toimi Päivi Simi ajalla 1.6.2016 31.10.2018. Hänen vastuullaan oli hankkeen hallintotehtävät ja maksatushakemusten kokoaminen rahoittajalle. Lisäksi hän osallistui hankkeen organisointiin ja käytännön toimenpiteisiin yhdessä projektipäällikön kanssa. Asiantuntijoina hankkeessa toimi rakennustekniikan lehtori Vesa Turunen, joka osallistui Liedon kotaprojektin suunnitteluun ja toteuttamiseen käytännössä. Laboratorioinsinööri Sanna Salo, osallistui sidenaineen testauksiin rakennuslaboratoriolla. Laboratorioinsinööri Jani Sintonen osallistui ruiskuvalulaitteen käyttöönottoon ja testaukseen. Sara Malve-Ahlroth uudisti hankkeen nettisivujen ilmettä ja osallistui esittelyvideoiden kuvaamiseen. Lisäksi hankkeessa toimi muutama opiskelija-assistentti erilaisissa tehtävissä: Mediapuolen opiskelija Sarianna Forsström suunnitteli hankkeen esitteet ja roll-upit. Joni Pietiläinen suunnitteli ja toteutti hankkeessa kuvatut esittelyvideot. Rakennuspuolen opiskelijat Joni Berg ja Sami Ollonen toimivat käytännön rakennustöissä mm. Liedon kodalla ja osallistuivat ruiskuvalulaitteen testaukseen ja koevaluihin.

2.2.4. Kustannukset Hankkeen kokonaisbudjetti oli 137468, johon lisäksi liittyi 29 000 investointihanke ruiskuvalulaitteen hankintaan. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen kehittämisohjelmasta ja sen alatoimenpiteestä 1.2. tiedonvälitys ja esittelytoimet. Rahoituksesta 64 % tuli Maaseutuvirastolta, 16 % Leader toimintaryhmiltä ja 20 % Turun AMK:n omarahoituksesta. Taulukossa 1 on esitelty hankeen toteutuneet kustannukset vuosittain. Kustannukset Haettu Toteutuneet Toteutuneet Toteutuneet Toteutuneet euroa 31.12.2016 31.12.2017 31.12.2018 yhteensä Erotus Palkat 94 732,00 18557,39 35990,84 41910,52 96458,75-1 726,75 Vuokrat 3 000,00 1874,03 1276,96 1355,07 4506,06-1 506,06 Ostopalvelut 8 000,00 581,56 2548,56 4112,06 7242,18 757,82 Muut kulut 9 000,00 2591,17 825,41 4939,32 8355,9 644,10 Yleiskust. 24 % 22 735,68 4453,77 8637,8 10058,52 23150,09-414,41 Yhteensä 137 467,68 28057,92 49279,57 62375,49 139712,98-2 245,30 Taulukko 1. Hankkeen toetutuneet kustannukset ja erotus päätökseen Ruiskuvalulaitteen alkuperäinen kustannusarvion oli 29000, josta EU:n, valtion ja Leader-kuntarahan osuus olisi 60 % (17400 ) ja AMK:n omarahoitusosuus olisi 40% (11600 ). Laitteen todelliset kustannukset veroineen olivat 41540, josta rahoittajan osuus on päätöksen mukainen 17400. Turun AMK:n omarahoitusosuudeksi jäi 24100 (58%). Lisäksi laitteeseen tuli vielä joitakin kuluja liittyen kuljetukseen ja laitteen rekisteröintiin maantiekäyttöä varten. 2.2.5. Totutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa ei arvioitu erikseen minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyisi tai miten riskejä hallittaisiin. Tiedonvälittämisenhankkeen liittyvä suurin riski on ehkä se, ettei yleisöä tavoiteta lainkaan. Aihepiiri on kuitenkin herättänyt kiinnostusta ja kohderyhmät on saatu tavoitettua. Arvioimatta jääneistä riskeinä toteutui Turun AMK:n henkilöstön suuret työpaineet ja organisaatiomuutos, sekä opiskelijamäärän kasvu niin, että asiantuntijatukea oli ajateltua vähemmän saatavilla. Myös assistenttien saaminen ja heidän vaihtuvuutensa oli haaste. Rakennusalan buumissa opiskelijat menevät nopeasti isoihin firmoihin työhön. Toteutusoletuksena opiskelijatyövoiman käytössä oli se, että ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät aina ns. haalariharjoittelun. Olikin pienoinen yllätys todeta rakennustekniikan linjaveto siihen, että opiskelijoita ei haluta ohjata fyysiseen työskentelyyn. Jälkikäteen ajateltuna projektissa olisi pitänyt olla mukana rakennusalan vahva osaaja isolla työmäärällä mukana. Tästä huolimatta, hanke onnistui tiedonvälityksen kannalta nostamaan aiheen tunnettavuutta. Myös ruiskuvalulaite saatiin hankittua ja käytännön toimintaan. 2.2.6. Raportointi ja seuranta Hankkeen toimintaa on seurattu ohjausryhmässä, joka on kokoontunut hankkeen aikana 3 kertaa. Hankkeen toiminnasta on raportoitu maksatushakemusten yhteydessä kerran vuosittain. Myös seurantatiedot on raportoitu kerran vuodessa, kuten päärahoittaja on edellyttänyt. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Pia Poikonen, Varsin hyvä ry Taina Simola, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry Tuula Kallioinen, Louna-Plussa ry Juha Kääriä, Turun ammattikorkeakoulu Esa Leinonen, Turun ammattikorkeakoulu

2.3. Yhteistyökumppanit Hankkeessa on tehty yhteistyötä usean eri tahon kanssa. Liedon hamppukotaprojektin tiimoilta yhteistyötä tehtiin sekä Liedon kunnan kanssa, että urheiluseura Liedon Parman Huru-Ukkojen kanssa. Kota rakennettiin kunnan maille ja Huru-Ukot, Tarmo ja Tuomo Mäkeläinen etunenässä, tekivät suuren osan rakennustyöstä, heidän ilmoituksensa mukaan talkootyötunteja kertyi yli 300 tuntia. Itä-Suomen yliopiston vetämän KUHAKO-hankkeen kanssa tehtiin hedelmällistä yhteistyötä tiedonvälityksessä. Turusta osallistuttiin kahteen Kuopiossa järjestettävään työpajaan ja perustetun Suomen Teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen siipien alle saatiin hamppuyrittäjiä tuotantoketjun kaikista vaiheista. Nettisivujen kautta sekä yritykset, että yksityiset ihmiset ovat ottaneet yhteyttä liittyen hamppurakentamiseen ja he ovat kyselleet materiaalin mahdollisuuksista. 2.4. Tulokset ja vaikutukset Hanke on osoittanut, että tiedolle on tarvetta. Saamme jatkuvasti yhteydenottoja eri puolelta Suomea, että tietoa ja kokemusta hamppurakentamisesta halutaan. Se kannustaa jatkamaan. Rakennetaan hampustahanke ja sen rinnalla toteutettu Rakenneratkaisuja hampusta -hanke ovat osoittaneet, että työtä on vielä tehtävänä, mutta sitä kannattaa jatkaa. Rakennusalalle on tuotava uusia terveellisiä ja kestäviä materiaalivaihtoehtoja, jotka tukevat kotimaista työllisyyttä ja maaseutujen elinvoimaisuutta sekä antavat työkaluja rakennusalan kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja energiatavoitteiden ratkaisuun. Hankkeen aikana Noora Norokytö ja Päivi Simi ovat osallistuneet Kuopiossa järjestettyihin KUHAKOhankkeen työpajoihin, jotka ovat käsitelleet kuituhampun jalostamista ja jalostusketjun kehittämistä. Lokakuussa 2017 järjestetyssä työpajassa perustettiin kansallisin voimin Suomen Teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistys, joka tulee lisäämään tiedon välittymistä viljelijöiden, jalostajien ja muiden alan toimintaan vaikuttavien toimijoiden kesken. Yhdistys rekisteröitiin toukokuussa 2018. 3. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Ilmastohaaste edellyttää rakennusmateriaalien kehittämistä hiilineutraalimpaan suuntaan. Hamppurakentamisen suosio kasvaa eri mantereilla ja se tulee olemaan tunnettu ja toteutuskelpoinen ratkaisu erilaisiin rakennushankkeisiin myös Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin saattaminen osaksi valtavirtaa on hidas prosessi, mutta jonkun on aloitettava työ. Tämä hanke on osaltaan ollut edistämässä hampunrakentamisen tunnettavuutta ja toiminut pioneerina Suomessa. Hankkeen jälkeen on mahdollista toteuttaa elinkeinojen kehittämishanke tai yritysryhmähanke, jossa tuotteistusta voidaan kehittää pidemmälle yritysten kautta. Tuotteistamiseen kuuluu mm. elementtirakentaminen ja erilaisten koneiden kehittäminen rakentamisen avuksi. Myös innovatiiviset julkiset rakentamiskohteet voivat olla tulevaisuuden projekteja kohdealueella.