EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 2. huhtikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2035(COS) MIETINTÖLUONNOS Komission tiedonanto tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista (KOM(2001) 534 C5-0078/2002 2002/2035(COS)) Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Luckas Vander Taelen PR\462575.doc PE 312.517

PE 312.517 2/13 PR\462575.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT...9 OIKEUDELLISTEN JA SISÄMARKKINA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\462575.doc 3/13 PE 312.517

ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 26. syyskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista (KOM(2001) 534 2002/2035(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 27. helmikuuta 2002 lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaan sekä lausuntoa varten oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokuntaan (C5-0078/2002). Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta oli nimittänyt kokouksessaan 12. joulukuuta 2001 esittelijäksi Luckas Vander Taelenin. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan). Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin puolesta, vastaan ja tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (puolesta...),... ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunto on tämän mietinnön liitteenä. Talous- ja raha-asioiden valiokunta päätti 19. lokakuuta 2001 olla antamatta lausuntoa ja teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta päätti 23. tammikuuta 2002 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. PE 312.517 4/13 PR\462575.doc

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista KOM(2001) 534 C5-0078/2002 2002/2035(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2001) 534 C5-0078/2002 1 ), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 151 ja 157 artiklan, ottaa huomioon Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta (Media-koulutus) (2001 2005) 19. tammikuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 163/2001/EY 2, ottaa huomioon eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen) (2001 2005) 20. joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/821/EY 3, ottaa huomioon Euroopan investointipankin i2i-aloitteen (Innovation 2000 Initiative), ottaa huomioon 6. syyskuuta 2000 antamansa päätöslauselman "Yhteisön audiovisuaalipolitiikka digitaaliaikaa varten" 4, ottaa huomioon elokuva- ja audiovisuaalisen alan kansallisista tuista 12. helmikuuta 2001 annetun neuvoston päätöslauselman 5, ottaa huomioon 4. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman direktiivin 89/552/ETY ("televisio ilman rajoja") soveltamisesta 6, ottaa huomioon 13. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten elokuvien tehokkaammasta levityksestä sisämarkkinoilla ja ehdokasvaltioissa 7, ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan 1 EYVL C 43, 16.2.2002, s. 6. 2 EYVL L 26, 27.1.2001, s. 1 9. 3 EYVL L 336, 30.12.2000, ss. 82 91. 4 EYVL C 135, 7.5.2001, s. 83. 5 EYVL C 73, 6.3.2001 ja Bulletin 1/2-2001, kohta 1.4.25. 6 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. 7 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. PR\462575.doc 5/13 PE 312.517

mietinnön ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon (A5-.../2000), A. katsoo, että komission tiedonanto täydentää Euroopan parlamentin 13. marraskuuta 2001 antamaa päätöslauselmaa, B. katsoo, että komission kanta audiovisuaalialan valtiontukiin on erittäin merkittävä, C. ottaa huomioon alan kahtalaisen luonteen, johon liittyy sekä kulttuuri- että tuotantonäkökohtia, D. ottaa huomioon elokuvaperintömme suojelemisen tärkeyden, E. ottaa huomioon digitaalielokuvan alan tulevaisuudelle tuoman haasteen, F. ottaa huomioon, että komissio ilmoittaa tiedonannossaan seuraavista aiheista tehtävistä tutkimuksista: audiovisuaalisten teosten luokittelu, rahoitustoimenpiteet, rahoitusvirrat, kulttuuriperinnön vaaliminen ja rekisteröintijärjestelmät, G. ottaa huomioon, että verohelpotukset ja rahoitusvälineet ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaiselle audiovisuaalialalle, joka saa liian vähän rahoitusta, H. ottaa huomioon komission pyrkimyksen määritellä käsitteet "riippumaton tuottaja" ja "eurooppalainen teos", I. ottaa huomioon, että komissio aikoo perustaa kaksi asiantuntijaryhmää, joista toinen koostuu alan ammattilaisista ja toinen instituutioiden edustajista, 1. on tyytyväinen komission tiedonantoon, ja pitää ehdottoman tärkeänä, että siinä ilmoitettua toiminta-aikataulua noudatetaan tiukasti; 2. yhtyy komission tavoitteeseen poistaa niin pitkälle kuin mahdollista esteet audiovisuaalisten teosten vapaalta liikkumiselta sisämarkkinoilla; toivoo aloitteita myös komission tiedonantoa täydentävän, Euroopan parlamentin 13. marraskuuta 2001 antaman päätöslauselman pohjalta; Elokuva-alan valtiontukiasiat 3. tukee komissiota sen pyrkimyksissä tehdä avoimemmiksi kriteerit, joita se soveltaa käsitellessään audiovisuaalialalle jäsenvaltioissa myönnettäviä valtiontukia; pahoittelee kuitenkin sitä, että eräät näkökohdat tässä selvityksessä jäävät edelleen epäselviksi; 4. pitää kyseenalaisena sitä, ovatko kulttuurialalle myönnettäviä valtiontukia koskevat perustamissopimuksen määräykset todella asianmukaisia audiovisuaalialalle, ottaen huomioon alan kahtalaisen luonteen, johon liittyy sekä kulttuuri- että tuotantonäkökohtia; 5. toteaa, että audiovisuaalialalla EU:ssa ei ole todellista jäsenvaltioiden välistä kilpailua ja että eurooppalaisia markkinoita hallitsee suurelta osin pohjoisamerikkalainen teollisuus; PE 312.517 6/13 PR\462575.doc

6. pitää ehdottoman välttämättömänä, että oikeusvarmuus, jota komissio haluaa luoda audiovisuaalialalle valtiontukijärjestelmien osalta, kattaa myös tulevat vuodet, ja katsoo, että kysymyksen mahdollisessa uudelleentarkastelussa kesäkuussa 2004 olisi pyrittävä pikemminkin lisäämään joustavuutta, sen sijaan että kilpailusäännöksiä sovelletaan tiukemmin, ja ottamaan huomioon elokuva- ja audiovisuaalialan tuotannollinen ulottuvuus; Kulttuuriperinnön vaaliminen ja audiovisuaalisten teosten käyttö 7. korostaa, että jäsenvaltioille on asetettava velvollisuus taata teosten lakisääteinen tallentaminen audiovisuaalisen perinnön vaalimista koskevassa Euroopan yleissopimuksessa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti; 8. pyytää komissiota ja neuvostoa luomaan välineen, jolla osallistutaan arkistojen digitalisoinnin rahoittamiseen, esimerkiksi niin, että seuraavassa Media-ohjelmassa hyväksytään Media Plus -koehankkeeseen perustuva erityistoimenpide; 9. tukee komission aikomusta tutkia rekisteröintijärjestelmiä, ennen kuin se ilmaisee kantansa lainsäädäntötoimien tarpeellisuuteen; 10. yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan kysymystä oikeudenomistajien tietokannasta on syytä tarkastella osana tekijänoikeuksia koskevaa työtä; Digitaalielokuva 11. pitää toivottavana, että digitaalielokuvaa koskevien standardien määrittely jätetään markkinoiden tehtäväksi; 12. pitää välttämättömänä, että erityistutkimus digitaalielokuvasta sisällytetään tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kuudenteen puiteohjelmaan; 13. pyytää komissiota ja neuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta osallistua eurooppalaisille elokuvateattereille hyvin kalliiksi tulevan projisointimateriaalin rahoitukseen; Verotukseen liittyvät kysymykset 14. katsoo, että tarkistettaessa kuudennen arvonlisäverodirektiivin liitettä H on tärkeää ottaa käyttöön audiovisuaalisiin hyödykkeisiin ja palveluihin sovellettava alennettu arvonlisäverokanta samalla tavoin kuin muillakin kulttuurin aloilla; 15. pahoittelee, että komissio ei tiedonannossaan kannusta jäsenvaltioita ottamaan omissa maissaan käyttöön verokannustimia; Luokitus 16. tukee komission aloitetta teettää ulkopuolinen tutkimus luokittelukäytännöistä ETAmaissa sekä syistä eroavaisuuksiin ja erojen vaikutuksista elokuvien markkinointiin; Muut toimet elokuvalevityksen tehostamiseksi PR\462575.doc 7/13 PE 312.517

17. pyytää komissiota kannustamaan jäsenvaltioita audiovisuaalialaan erikoistuneiden rahoituslaitosten perustamisessa ja edistämään riskipääomarahastojen luomista, jotta Euroopan investointipankin ja komission i2i-aloitteeseen voidaan paremmin vastata; 18. on tyytyväinen komission aikomukseen tarkastella asianmukaisia rahoitustoimenpiteitä, joilla voidaan edistää eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja levitystä, sekä analysoida alan rahoitusvirtoja; 19. on ilahtunut kuvanlukutaidon sisällyttämisestä elearning-aloitteeseen; 20. pitää myönteisenä ajatusta eurooppalaisiin elokuviin erikoistuneen televisiokanavan perustamisesta; pitää kuitenkin tarpeellisena varmistaa, että tämä aloite ei vapauta muita kanavia niiden velvollisuudesta sisällyttää ohjelmistoonsa eurooppalaisia teoksia; Televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistuksessa käsiteltävät kysymykset 21. pyytää, että "televisio ilman rajoja" -direktiivin mahdollisen tarkistamisen yhteydessä analysoidaan "eurooppalaisen teoksen" ja "riippumattoman tuottajan" määritelmiä, tai että kysymyksestä tehdään ainakin perusteellinen tutkimus viimeistään vuonna 2003, jotta voidaan päättää, ovatko yhdenmukaistetut määritelmät tarpeen ja edistävätkö ne alan ammattilaisten kannalta menettelyjen avoimuutta ja yksinkertaistamista; 22. yhtyy komission näkemykseen esitysajankohtia ja verkko-oikeuksia koskevista kysymyksistä; Tulevat toimet 23. kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan mahdollisimman pitkälle huomioon asiantuntijaryhmien suositukset sekä yhteisön nykyisiin välineisiin tehtävistä mahdollisista muutoksista että uusista välineistä ja aloitteista Euroopan audiovisuaalialan tukemiseksi; pyytää komissiota antamaan näille asiantuntijaryhmille Euroopan parlamentin 13. marraskuuta 2001 antamassa päätöslauselmassa esitetyt konkreettiset ehdotukset, jotka koskevat muun muassa eurooppalaisen myynninedistämisrahaston perustamista, automaattisten tukirahastojen yhteenliittämistä sekä toimia, joihin audiovisuaalialan i2i-aloitteen toteuttamisen yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota; 24. on tyytyväinen, jos asiaa voidaan pohtia Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä valmistelukunnassa, ja ehdottaa, että 151 artiklan osalta otetaan käyttöön määräenemmistöpäätökset ja mahdollisuus käyttää kyseistä artiklaa oikeusperustana eurooppalaiselle kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikalle, jossa keskitytään teosten levittämiseen; 25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille. PE 312.517 8/13 PR\462575.doc

PERUSTELUT I Johdanto Tiedonannossaan tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista komissio ilmoittaa aikomuksestaan antaa myöhemmin tiedonanto, jossa käsitellään elokuva-alan oikeudellisia näkökohtia. Nyt käsiteltävänä olevassa tiedonannossa, joka on laadittu julkisen kuulemisen jälkeen, komissio syventää eräitä alueita, joiden pitäisi selkiyttää elokuva- ja audiovisuaalialan oikeuskehystä. Tavoitteena on tarkastella, missä määrin näillä näkökohdilla on ollut tai voisi olla vaikutusta elokuvien ja audiovisuaalialan tuotteiden levittämiseen Euroopassa. Tilastot osoittavat selvästi, että eurooppalaisen tuotannon levitys on alkuperämaan ulkopuolella suhteellisen heikkoa, sekä muualla Euroopan unionissa että unionin ulkopuolella. II Yleisiä huomiota Komission tiedonanto on merkittävä askel kohti poliittista tietoisuutta Euroopan elokuva- ja audiovisuaalialan haasteista ja vaikeuksista. Komission tekemää aloitetta käynnistää keskustelu useista avainkysymyksistä on syytä tukea kaikin tavoin, vaikka tiedonanto on laadittu melko suppeasta, sisämarkkinoiden näkökulmasta. Ehkä eurooppalaisten teosten heikon viennin perimmäisiä syitä olisi tarpeen etsiä muualta? Euroopan parlamentin 13. marraskuuta 2001 antamassa päätöslauselmassa eurooppalaisten elokuvien tehokkaammasta levityksestä sisämarkkinoilla ja ehdokasvaltioissa yksilöidään sisäisiä ja ulkoisia rakenteellisia esteitä teosten levittämiselle, joita ovat muun muassa kehittämisen puutteet, markkinointia ja edistämistä koskevat tarpeet sekä rahoituksen ja kansainvälisten jakelurakenteiden puuttuminen nämä ovat tyyppillisiä suurelle osaa Euroopan audiovisuaalialaa. Päätöslauselmassa vaaditaankin unionilta kunnianhimoisempaa asennetta. Nyt käsiteltävänä oleva tiedonanto ja edellä mainittu Euroopan parlamentin päätöslauselma täydentävät toisiaan ja edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa. III Näkökohdat 1. Komission yleislinja elokuva-alan valtiontukiasioissa Yleislinjaa koskevassa luvussa komissio selittää ja täsmentää kriteerejä, joita se soveltaa tarkastellessaan kansallisten tai alueellisten elokuva- ja audiovisuaalialan tukijärjestelmien ja yhteisön kilpailusäännösten yhteensopivuutta. Kyse on merkittävästä askeleesta avoimempaan lähestymistapaan, joka palvelee paremmin alan tarpeita. Eräiden kappaleiden tulkinnan suhteen jää kuitenkin jonkin verran epävarmuutta tai epäselvyyksiä, esimerkiksi kappaleet, jotka koskevat televisiotuotantoa ja lisätukia. Lisäksi on syytä kysyä, ovatko perustamissopimuksen määräykset, joiden näkökulma on puhtaasti kulttuurinen, riittävän joustavia vastaamaan alan kahtalaisen luonteen (kulttuurinen ja tuotannollinen) edellyttämiin vaatimuksiin, vaikka tämä onkin tiedonannossa koko asiaa koskevan kappaleen lähtökohta. PR\462575.doc 9/13 PE 312.517

Tiedonannosta voidaan tehdä se johtopäätös, että komissio kieltäytyy ottamasta huomioon alan tuotannollista ulottuvuutta koskevaa erityispiirrettä. Mitä tulee kesäkuussa 2004 tapahtuvaan uudelleentarkasteluun, sääntöjä on syytä pikemminkin joustavoittaa kuin tiukentaa, ottaen huomioon, että Euroopan audiovisuaalialalla ei ole juurikaan kilpailua unionin sisällä eikä se ole kilpailukykyinen unionin ulkopuolisiin maihin nähden. Jotta asiat voidaan asettaa oikeaan perspektiiviin: amerikkalaisella elokuvalla on yli 70 prosentin markkinaosuus elokuvateattereista pääasiallisilla markkinoillamme eli unionissa 1. 2. Kulttuuriperinnön vaaliminen ja audiovisuaalisten teosten käyttö 2.1. Audiovisuaalisten teosten lakisääteinen tallentaminen Jos Eurooppa haluaa todella puolustaa ja suojella kulttuuriaan, sen on huolehdittava siitä, että sen merkittävää elokuvaperintöä vaalitaan ja pidetään arvossa. Tästä perusperiaatteesta ollaan kyllä yksimielisiä, mutta sen käytännön toteutuksesta ollaan eri mieltä. Komissio on parhaillaan järjestämässä (ennen kuin se antaa asiasta mahdollisia ehdotuksia) asiasta tutkimusta saadakseen tilanteesta kokonaiskuvan. Odoteltaessa tutkimuksen tuloksia lopullisen kannanoton laatimiseksi parlamentti, joka antaa erityisen paljon painoa kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteelle, kallistuu tukemaan teosten lakisääteistä tallentamista jäsenvaltioissa. Tämän menettelyn olisi oltava pakollinen, koska toissijaisuusperiaatteen noudattaminen ei tällä alalla mahdollista kaikkien elokuvien mukaan ottamista. Elokuvien arkistointi, säilyttäminen ja digitalisointi on kallista, minkä vuoksi on toivottavaa, että Euroopan unioni myöntäisi varoja jäsenvaltioiden tukemiseksi tässä merkittävässä tehtävässä. Erityisen tarpeellista tuki olisi ehdokasvaltioille, joista suurimmalla osalla on todella vaikuttavaa elokuvatuotantoa. 2.2. Rekisteröintijärjestelmän perustaminen Kuulemisen perusteella voidaan todeta, että jäsenvaltioihin luotaville julkisille rekistereille löytyy huomattavaa kannatusta. Verkotettuina tällaiset Euroopan laajuiset rekisterit olisivat hyödyllinen väline, jonka avulla lisättäisiin elokuvatarjonnan ja tekijänoikeustietojen saamista avoimemmaksi. Joitakin kysymyksiä on tältä osin vielä selvittämättä, esimerkiksi operaation kustannukset, tietojen luotettavuus, hallinnolliset esteet jne. Tämän vuoksi komissio aikoo tehdä katsauksen jäsenvaltioiden nykytilanteesta lähettämällä kansallisille viranomaisille kyselyn, jonka perusteella se voi arvioida lainsäädännöllisten toimenpiteiden merkitystä ja eritellä noudatettavia ehtoja. 2.3. Oikeudenomistajien tietokanta 1 Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen mukaan vuosi 2001 oli poikkeuksellisen hyvä eurooppalaiselle elokuvalle, kun amerikkalaisen elokuvan osuus laski 66 prosenttiin. PE 312.517 10/13 PR\462575.doc

Komissio on päättänyt, että se ei tämän tiedonannon yhteydessä ryhdy tässä kysymyksessä toimiin. Kuulemisten perusteella hankkeelle ei löydy tukea, koska sen hyödyllisyyttä ei ole voitu osoittaa. Asiaa seurataan kuitenkin tekijänoikeuksia koskevassa yhteisön työssä. 2.4. Oikeuksien hyödyntäminen Oikeuksien hyödyntämistä koskevassa kappaleessa käsitellään erityisesti problematiikkaa, joka liittyy tekijänoikeuksien hyödyntämiseen silloin, kun teokset ovat lähinnä televisiokanavien arkistoissa ja tekijänoikeuksien haltijoita on vaikea tai mahdotonta tunnistaa ja jäljittää. Komissio ei ole antamassa tätä koskevia säännöksiä, mutta tukee yhteistyöaloitteita erityisongelmien ratkaisemiseksi. 3. Digitaalielokuva Digitaalitekniikkaan perustuva elokuvien lähetys ja projisointi lisäisi huomattavasti eurooppalaisten elokuvien levittämismahdollisuuksia, koska se yksinkertaistaisi jakelua ja eri kieliversioiden tarjontaa kulttuurisesti voimakkaasti pirstoutuneella yhtenäismarkkinoiden alueella. Nykyisin näyttää vallitsevan yksimielisyys siitä, että digitaalielokuvaa koskevien standardien määrittely olisi jätettävä markkinoiden tehtäväksi. Komissio asettaa itselleen päätavoitteeksi koordinoinnin ja tutkimuksen tukemisen, ja se aikoo toteuttaa nämä täydentävät toimet lähinnä Media Plus -ohjelman ja tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kuudennen puiteohjelman kautta. Pitkällä aikavälillä saattaisi olla tarpeen, että Euroopan unioni osallistuu eurooppalaisille elokuvateattereille hyvin kalliiksi tulevan projisointimateriaalin rahoitukseen. Lisäksi tarvitaan toimia digitaalisten alustojen tukemiseksi, erityisesti tilausvideopalveluiden kehittämiseksi. Barcelonan huippukokouksen päätelmissä korostetaan laajakaistaverkkojen laajan levinneisyyden tärkeyttä, ja tämän vuoksi olisikin varmistettava, että eurooppalaiselle elokuvalle avautuu markkinoita tämän uuden ympäristön hyödyntämiseksi. Samalla olisi kuitenkin estettävä se, että keskittyminen näille kehittyville markkinoille johtaa aiempien rakenteellisten esteiden toistumiseen. 4. Verotukseen liittyvät kysymykset Komissio ilmoittaa, että se aikoo kuudennen arvonlisäverodirektiivin liitteen H tarkistamisen yhteydessä tutkia mahdollisuutta vastata alalla esitettyihin pyyntöihin, joiden mukaan audiovisuaalisiin tuotteisiin ja palveluihin pitäisi soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa samalla tavoin sitä sovelletaan muihinkin kulttuurihyödykkeisiin ja -palveluihin. Tämä on perusteltu vaatimus. On kuitenkin valitettavaa, että komissio ei kannusta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön verokannustimia, joita on jo eräissä maissa. Tällaisella toimenpiteellä voitaisiin helpottaa PR\462575.doc 11/13 PE 312.517

pääomaa kaipaavan Euroopan audiovisuaalialan rahoittamista. 5. Luokitus Koska elokuvien luokitus on tiiviisti sidoksissa jäsenvaltioiden ja alueiden kulttuuriidentiteettiin, komissio kannustaa ennen kaikkea kokemusten vaihtoon eikä niinkään yhdenmukaistamiseen. Komission aikoo myös teettää ulkopuolisen tutkimuksen luokittelukäytännöistä ETA-maissa sekä syistä eroavaisuuksiin ja erojen vaikutuksista elokuvien markkinointiin. 6. Muut toimet elokuvalevityksen tehostamiseksi Tässä osiossa tuodaan esille mielenkiintoisia ajatuksia eurooppalaisten audiovisuaalialan tulevaisuudesta. Komissio aikoo tarkastella kaikkia soveltuvia rahoitustoimenpiteitä, joilla voidaan edistää Euroopan audiovisuaalisten teosten tuotantoa ja levitystä, sekä käynnistää tutkimuksen, jossa tarkastellaan ja arvioidaan alan rahoitusvirtoja. Kuvanlukutaidon sisällyttäminen elearning-aloitteeseen on myös merkittävä askel. Kuvanlukutaidon edistäminen nuorten ja myös aikuisten keskuudessa on ehdoton edellytys suuren yleisön maun ja arvostelukyvyn kehittämiseksi. Eurooppalaisiin elokuviin erikoistuneen Euroopan unionin televisiokanavan perustaminen olisi kiitettävä hanke. Olisi kuitenkin varmistettava, että tämä ei johda eurooppalaisten elokuvien marginalisointiin ja että muiden kanavien velvollisuutta ottaa näitä teoksia ohjelmistoonsa ei lievennetä. 7. Televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistuksessa käsiteltävät kysymykset 7.1. Määritelmät Alalla on esitetty hyvin erilaisia mielipiteitä siitä, onko eräitä termejä tarpeen mukauttaa tai yhdenmukaistaa. Erityisesti tämä koskee käsitteitä "eurooppalainen teos", joka määritellään eri tavoin kontekstista riippuen, ja "riippumattoman tuottaja", joka kattaa hyvin erilaisia tilanteita eri maissa. Jotkut suosivat pragmaattista lähestymistapaa, ja katsovat, että erilaisten tavoitteiden vuoksi myös määritelmien on oltava erilaisia ja että tämä on tärkeämpää kuin pyrkimys yhdenmukaistamiseen. Toiset taas ovat sitä mieltä, että avoimuuden ja yhdenmukaisuuden puuttuminen vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä. Sekä komissio että alan ammattilaiset haluavat, että tätä monitahoista keskustelua käydään osana televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistusta, joka tiedonannon mukaan on määrä tehdä vuonna 2002. Onkin tarpeen varmistaa, tuoko yhdenmukaistettu "eurooppalaisen teoksen" määritelmä jotain lisäarvoa eri konteksteihin (Media Plus, televisio ilman rajoja, Eurimages, Euroopan neuvoston yleissopimus elokuvien yhteistuotannosta ). PE 312.517 12/13 PR\462575.doc

7.2. Esitysajankohtia ja verkko-oikeuksia koskevat kysymykset Tässä on kyse esitysajankohdista teosten eri hyödyntämismuodoille (elokuvateatteri, maksu- TV, video/dvd, maksuttomat televisiolähetykset jne.). Tiukkaa sääntelyä tuskin tarvitaan. Olennainen kysymys on online-palvelujen asema esitysajankohdissa. Kysymys on hyvin monitahoinen ottaen huomioon, että eri palvelujen lähentymisen vuoksi online-palvelujen tehtävä on usein sama kuin perinteisillä käyttöympäristöillä. Toisenlainen tekniikka ei aina merkitse toisentyyppistä hyödyntämistä. Lisäksi on liian aikaista arvioida tarkasti näiden palvelujen kehitystä, taloudellista vaikutusta ja sitä, missä määrin ne vaikuttavat esitysajankohtiin. 8. Tulevat toimet Komissio ehdottaa lopuksi aikataulua tiedonannossa ilmoitetuille toimille. Mainituista aloitteista haluamme korostaa erityisesti asiantuntijaryhmän perustamisen tärkeyttä; ryhmä voisi antaa sysäyksen ja uusia ajatuksia kunnianhimoiselle yhteisön audiovisuaalialan politiikalle. Koska Nizzan sopimuksessa määrätään yhteispäätösmenettelystä ja enemmistöpäätöksistä Media -ohjelman oikeusperustana olevan 157 artiklan (teollisuus) soveltamisessa, voimme odottaa, että asiantuntijoiden arvokas panos voi johtaa toimiin myös poliittisella tasolla. PR\462575.doc 13/13 PE 312.517