Leskelän uusjako Peruskuivatus uomat 1-4

Leskelän uusjako Peruskuivatus uomat 1-4 Tn:o 308530 Kunta: Siikalatva

Sisällysluettelo Liitteet 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne 5 Kuivatettava alue 6 Hankkeen tarkoitus 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely 8 Suunnitelman pääperusteet 9 Hyötyalue 10 Valuma-alueet ja virtaamat 11 Yhteenveto kaivumassoista 12 Rummut 13 Laskeutusaltaat ja pohjapadot 14 Putousportaat ja kiveykset 15 Raivaukset 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely 17 Ympäristötoimenpiteet 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet 19 Vahingot ja haitat 20 Ojituskustannukset 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus 22 Osallistumisvelvollisuus 23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito 24 Hankkeen toteuttaminen Sijaintikartta Yleis- ja Valuma-aluekartta Kuivatuskartta 3 kpl Uomien 1-4 pituusleikkaukset Uomien 1-4 poikkileikkaukset Kustannusarvio Putousportaan periaatekuva Pohjapato periaatekuva Happamien sulfaattimaiden kartat

1 Hanke ja asian käsittely Maveplan Oy on saanut Siikalatvan kunnan Leskelän kylällä sijaitsevan tilusjärjestelyalueen peruskuivatushankkeen valtaojat suunniteltavaksi 2015. Suunnittelualue on rajattu tarjouspyynnön ja toimitusinsinöörin sekä toimitsijoiden toivomusten mukaan. Kustannusosittelu tehdään tilusvaihtojen jälkeen maanmittauslaitoksen toimesta. Hanke toteutetaan jakokunnan toimesta. Hankkeen maastotutkimukset on tehty vuonna 2017. Maastotutkimukset on suorittanut salaojateknikko Jarmo Nissinen. Suunnittelun on suorittanut salaojateknikot Markus Niemelä sekä Jarmo Nissinen ja tarkastuksen Ins Seppo Hihnala. Suunnitelman teossa on pintavaaituksen osalta käytetty gpsmittauksen lisäksi maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Tämä suunnitelma sisältää neljän avouoman sekä kahden putkiojan kaivamisen joiden yhteispituus on 4385 m. 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Siikalatvan Leskelässä. Uomat laskevat vetensä joko suoraan, tai perattavien uomien kautta Lamujokeen. Alue ei ole pohjavesialueella, eikä hankealueella ole kartoitettuja muinaismuistoja. GTK:n tutkimuksien mukaan alueella ei sijaitse happamia sulfaattimaita. Suunnittelun yhteydessä tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä ei ole havaittu happamia sulfaattimaita kaivusyvyydellä. Yksi perattava uoma laskee vuonna 2017 kaivettuun kosteikkoon 3 Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen tietokannasta saatavaa peruskartta- ja ilmakuva aineistoa. Maanmittauslaitokselta on myös saatu vanha ja uusi raja-aineisto. Peltojen korkeudet on saatu maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta, jonka paikkansapitävyyttä on kontrolloitu GPS mittauksella. Maastotutkimuksissa kartoitettiin vanha uoma, uoman pohjakorkeudet ja maanpinnan korkeudet uoman vieressä. Lisäksi mitattiin vesipintojen ja rumpujen korkeudet ja arvioitiin rumpujen kunto ja käyttökelpoisuus. Maalajit arvioitiin pääosin kenttätutkimusten yhteydessä sekä salaojasuunnitelmien ja GTK:n aineiston perusteella. Mittaukset suoritettiin GPS-mittauksena. Suunnitelmat on tehty ETRS-TM35Fin koordinaatistoon ja N2000 tasoon.

4 Nykyinen kuivatustilanne Nykyinen peruskuivatustilanne on alueella huono. Peltolohkojen riittävä kuivatus vaatii uomien perkauksen. Alueen nykyinen kuivatustaso on erityisesti uomilla 1ab, 2ab ja 3 riittämätön salaojitukselle. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tehokkaamman kuivatuksen ja paremman lohkojaon alueella ja sitä kautta luo paremmat edellytykset peltojen viljelylle. 5 Kuivatettava alue Perkauksen piiriin kuuluvalla alueella on hyötyalueeseen rajattu peltoa yhteensä 104,63 ha (hyötyalue). Pellot ovat aktiivisessa viljelykäytössä. Alueen pellot ovat tärkeitä viljelyalueita alueen maatiloille. 6 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueen nykyistä kuivatustilannetta ja poistaa etenkin sateisina kesinä pienestä kuivavarasta aiheutuvia ongelmia. Hanke vähentää myös pelloilta tulevaa ympäristökuormitusta parantamalla kasvien edellytyksiä käyttää ravinteita ja tätä kautta huuhtoutumat vähenevät. 7 Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Hanke toteutetaan tilusjärjestelyhankkeena jakokunnan toimesta. 8 Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen, toimitsijoiden ja Maveplan Oy:n kesken on sovittu tutkittavista ja perattavista uomista. Uomat on suunniteltu salaojasyvyyttä vastaavaksi. Hanke sisältää avouomien perkausta 3809 m ja putkiojaa 576 m. Uomat kaivetaan pääosin vanhan uoman paikalle. Uomaa 3 kaivetaan osittain uudelle paikalle ojalinjan suoristamiseksi. Nykyiset rummut ovat muovia tai vanhoja huonokuntoisia betoni- ja teräsrumpuja, jotka ovat osaksi lyhyitä nykyisille koneille. Rummut uusitaan hankkeen toimesta suunnitelman mukaisesti. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Tilusjaotuksen muuttumisen vuoksi osa rummuista jää tilusvaihdon jälkeen tarpeettomiksi. Pituusleikkauksiin on merkitty uusien rumpujen vaadittava rumpukoko. Uusien liittymärumpujen paikkoja voidaan muuttaa maanomistajan niin halutessa.

Uomat on mitoitettu kerran 20 vuodessa sattuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu alueen maalajien ja salaojituksen asettamat vaatimukset. Luiskien kaltevuuteen on vaikuttanut veden nopeus ylivirtaamilla, maalaji ja kaivusyvyys. Uoman pituuskaltevuus vaihtelee välillä 0,0005 0,015. Mikäli uoma sijaitsee tien laidassa ei tienpuoleista luiskaa pääosin kaiveta. 9 Hyötyalue Hyötyalueeksi on määritetty alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ainakin alaosaltaan ja joka saa kuivatuksesta hyötyä. Hyötyalue on rajattu pääosin lohkon rajojen mukaisesti, koska koko lohko hyötyy teknisen hyödyn kautta ojituksesta. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritetty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20cm/100m, sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Kesäaikainen vedenkorkeus on määritetty lisäämällä määräävään ojanpohjaan 20 cm. Kuivatusalue hyötyalue (ha) K1 36,74 K2 17,61 K3 26,66 K4 23,62 Yhteensä 104,63 Maalaji on pääosin hiesua tai hiesuista hietaa. Hyötyalueet on esitetty kuivatuskartassa mustalla pallokatkoviivoilla. 10 Valuma-alueet ja virtaamat Uoma, pl valuma alue km 2 mitoitusvirtaama l/s*km 2 Mitoitusvirtaama m 3 /s 1a 0+00 0.28 250 0.07 1b 0+00 9.8 170 1,67 2a 0+00 1.35 250 0.88 2b 0+00 0.2 250 0.05 3 0+00 0.45 220 0.1 4 0+00 2.1 240 0.5

11 Yhteenveto kaivumassoista Maamassat muodostuvat pääosin kivennäismassoista. Läjitysalueista on sovittava ennen kaivutöiden aloittamista. Suunnitelmassa on esitetty ohjeelliset maamassojen levityspuolet. Kaivumassoja ei saa ennen levitystä sijoittaa alle 3 metrin päähän uoman reunasta. Uomaa syvennetään 0,2-1,1 metriä ja pohjan leveytenä käytetään 0,6-1.0 metriä. Luiskankaltevuus on 1:2 ja teiden puoleiset luiskat jätetään pääosin koskemattomaksi. Uoman 3 tienpuoleista luiskaa täytetään kaltevuuteen 1:2 paaluvälillä 0+00-34+10S syöpymisen ehkäisemiseksi. Massapoistuma vaihtelee välillä 0.5-6 m 3 /m. Perattavien avouomien kokonaismäärä on 3809 m. Kaivettava kokonaismassamäärä on 12100 m 3 ja keskimääräinen massapoistuma 3,6 m3/m. Massojen ohjeelliset kaivu- ja levityspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan rasteroinnilla. Yhteenveto kaivumassoista ja metreistä K1 Uoma m3ktr avo-uomaa m Putki-ojaa 1a 1100 298 222 1b 4400 990 0 yht 5500 1288 222 K2 Uoma m3ktr avo-uomaa m Putki-ojaa 2a 800 433 0 2b 1600 384 0 yht 2400 817 0 K3 Uoma m3ktr avo-uomaa m Putki-ojaa 3 2300 674 354 yht 2300 674 354 K4 Uoma m3ktr avo-uomaa Putki-ojaa 4 1900 1030 0 yht 1900 1030 0 m3ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kaikki Uomat yhteensä 12100 3809 576

12 Rummut paalu vanha toimenpide U1b 1+35 1200 As. 800x9000 viereen lisär. 3+25 800 As. 1400x12000 U2a 2+95 1000 As. 800x9000 U3 0+05 400 As. Ru 600x10000 1+50 400 Poistetaan 1+70 400 As. 600x12000 4+25 400 As. 600x12000 4+25 As. 400x12000 piirioja 6+60 As. 600x10000 U4 3+40 800 As. 800x10000 6+30 800 As. 800x12000 6+50 As. 800x10000 6+70 400 Poistetaan 7+50 As. 800x10000 8+85 300 Poistetaan 9+50 300 Poistetaan 10+25 300 As. 800x10000 Rummuilla 600-800 mm upotussyvyys 50-100 mm, 1000-1800 mm upotussyvyys 100-200 mm. Rummut asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Liittymärumpujen paikka päätetään omistajan toiveiden mukaan, mikäli se on mahdollista.

13 Laskeutusaltaat ja pohjapadot Uoma Uoma 1a Uoma 3 Uoma 4 Paalu 1+00 Laskeutusallas 6+10 Pohjapato +95.50 N2000 1+10 Laskeutusallas Laskeutusaltaat ja pohjapadot on tehty lähinnä työnaikaisen karkean aineksen kiinniottoon. Mitoitukseltaan riittävän suuret laskeutusaltaat voi tehdä vain kaivamalla. Altaat tulee pitää kunnossa poistamalla liete säännöllisesti etenkin ensimmäisinä vuosina. 14 Putousportaat ja kiveykset Uoma 1a 3+00 Kiveys putkiojan alkuun Uoma 1b 5+50 Putousporras ja kiveys 7+50 Putousporras ja kiveys Uoma 2a 3+10 Putousporras ja kiveys Uoma 2b 2+25 Putousporras ja kiveys Uoma 3 1+85 Putousporras ja kiveys 4+20 Mutkan kiveys 6+10 Putousporras ja mutkan kiveys 6+80 Kiveys putkiojan alkuun 10+29 Kivetty allas uoma loppuun Uoma 3 0+00 Kiveys putkiojan alkuun Uoma 4 3+00 Putousporras ja kiveys 4+50 Putousporras ja kiveys Avouomien yhteyteen rakennetaan uomien virtausnopeuksien pienentämiseksi putousportaita. Putousportaaseen ylä- ja alapuolisen korkeuseron ollessa alle 0,5 m asennetaan suodatinkangas ja kiveys 5 m putousportaan ala ja yläpuolelle. Korkeuseron ollessa yli 0,5 m on vahvistus 10 metriä alajuoksulle päin. Vahvistus asennetaan 0,5 m ylimmän laskennallisen vedenkorkeuden yläpuolelle. Mahdolliset luiskan tuennat ja avouomien liittymien kiveykset tehdään suodatinkankaalla ja murskeella tai luonnonkivellä samaan tapaan kuin putousportaidenkin tuenta. Sellaiset avouomien ja valtaoja liittymäkohdat joissa on merkittävä korkeusero ja sivu omasta virtaa paljon vettä on tuettava kiveyksellä

15 Raivaukset Ennen uomien kaivutyötä suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus sisältää puuston ja pensaikon poistoa noin 1,6-1,8 ha alueella. Kaivumaiden ohjeelliset sijoituspuolet on merkitty suunnitelmakarttaan. Raivausleveys on 10-15 m laidasta mitaten ojan koosta riippuen. Raivattu puusto jää maanomistajalle. Hyötypuusto katkotaan määrämittaiseksi. Peltoalueelta raivausjäte ajetaan läjitysalueelle. 16 Kaivumaiden sijoittelu ja käsittely Uomasta tulevat maamassat levitetään peltoalueilla 0,1-0,2 m kerrokseksi tai ajetaan peitettävien rajaojien ja avo-ojien täyttöihin. Kiviset moreenimassat ja isot kivet ajetaan hankeen toimesta läjitysalueille. Läjitysalueiden sijainnista tulee sopia ennen töiden aloittamista. Kivisten ja kantoisen maiden ajo läjitysalueille peltoalueilta kuuluu hankkeelle. Uoman 3 maita ajetaan putkitettavan uoman peittoon noin 350 metrin matkalle noin 900 m3. Jos kivettömiä maita ajetaan muiden ojien peittoihin tai pellon tasaukseen, ajo on maanomistajan kustannettava kuormausta lukuun ottamatta. Niiltä osin, kun hanke ei tarvitse maita vanhojen uomien peittoihin, maamassat käytetään ensisijaisesti vanhojen rajaojien ja muiden ojien peittoihin kaivettavan ojan molemmin puolin. Metsäosuuksilla massat tasataan ja jätetään noin 50 m välein aukkoja, jos pintavedet laskevat avouomaan päin. Kaivumassoja ei saa läjittää ennen levitystä 3 m lähemmäs uoman reunaa. Levitettäessä kaivumassat peltoalueille kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 15-20 tn/ha levitysmassojen määrästä ja alueen happamuudesta riippuen. Kaivumassojen ohjeellinen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. Peltoalueilla kaivu on ajateltu suoritettavaksi osin yksipuolisesti, Mikäli oja on metsän ja pellon rajalla kiviset ja kantoiset maat pyritään sijoittamaan metsän puolelle.

17 Ympäristötoimenpiteet ja happamat sulfaattimaat Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uomien reunoja pitkin. Peltoalueilla, metsissä ja läjitysalueilla maamassat tasataan maaston soveltuviksi. GTK:n tutkimusten mukaan happaman sulfaattimaan esiintymisriski on alueella pieni. Uomien tutkimisen ja salaojituksen maalajitutkimuksen yhteydessä ei ole havaittu merkkejä happamasta sulfaattimaasta kaivusyvyyksissä. Uoman 1b Vedet ohjautuvat kosteikkoon, kosteikon alussa oleva laskeutusallas tyhjennetään. Uomiin kaivetaan laskeutusaltaita ja pohjapatoja lähinnä kaivuaikaisten haittojen ehkäisyyn. Avo-uomiin tehdään putousportaita, jotka kivetään syöpymisten ehkäisemiseksi. Uomien luiskiin kylvetään nurmiseos keväällä pintakylvönä. 18 Vesiensuojelu ja pohjavesialueet Uomien luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus. Uomien pituussuuntaiset kaltevuudet on suunniteltu mahdollisimman pieniksi rakentamalla putousportaita, jolloin veden virtausnopeus pysyy mahdollisimman pienenä. Alue ei ole pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on uoman 1b latvalta noin 2 kmpäässä eikä kaivulla ole vaikutusta pohjaveden tasoon. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeutumat ovat mahdollisimman pieniä. Uomissa olevia vanhoja poistettavia rumpuja voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää työnaikaisina patoina. Työnaikaisena patona haittojen vähentämiseksi voidaan käyttää myös risupatoja. 19 Vahingot ja haitat Hankkeesta ei arvioida koituvan ympäristölle mainittavaa haittaa. GTK:n selvityksen mukaan alueella ei ole merkittävää happamuusriskiä. Uomiin on suunniteltu laskeutusaltaita ja pohjapatoja, joilla pyritään vähentämään työnaikaisia haittoja, lisäksi on suunniteltu putousportaita. Kaivutyön aikana voi alapuolisella uoman osalla esiintyä veden tilapäistä samentumista. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollinen korjaamaan tien entisen veroiseksi, tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Hankkeen toimesta kaivutöitä joudutaan suorittamaan alueilla jotka eivät kuulu kuivatushyötyalueeseen. Näillä uoman osilla raivaus ja kaivutöistä sovitaan ojitusyhtiön ja maanomistajien kesken. Hyötyalueen ulkopuolisista töistä ja alueiden käytöstä ei ole esitetty laskennallisia korvauksia, vaan hyödyn on arvioitu vastaavan haittoja. Ennen kaivutöiden aloittamista alueella esiintyvät vesijohdot, kaapelit, pyykit ja laskuaukot on merkittävä. Rikkoutuvat laskuaukot on korjattava.

20 Ojituskustannukset Kustannukset muodostuvat perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys- ja tasaustöistä, rummuista, laskeutusaltaista, putousportaista, pohjapadoista, kalkituksesta ja luiskien nurmetuksesta. Yleiskustannuksiin on sisällytetty myös suunnitelmiin sisältymättömät uoman tukemiset. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 136000 alv 0% 168640 sis alv 24%. Ympäristöinvestointien osuus kokonaiskustannuksista on 17100 alv 0%. Kustannukset sisältävät yleiskustannuksen. Ympäristöinvestointeihin kuuluvat putousportaat, laskeutusaltaat, pohjapadot, kalkitus ja luiskien kylvö. Hankkeen tarkempi kustannusarvio on liitteenä.

Yhteenveto kaivumassoista, metreistä ja kustannuksista K1 Uoma m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 1a 1100 298 222 15500 1b 4400 990 32700 yht. 5500 1288 222 48200 Kustannukset sis.ymp 48200 59768 sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit 5026 Ojametrit 1510 m K2 Uoma m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 2a 800 433 10100 2b 1600 384 10500 yht. 2400 817 0 20600 Kustannukset sis.ymp. 20600 25544 sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit 3476 Ojametrit 817 m K3 Uoma m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 3 2300 674 354 37900 yht. 2300 674 354 37900 Kustannukset sis.ymp. 37900 46996 sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit 3481 Ojametrit 1028 m K4 m 3 ktr avo-uomaa m Putki-ojaa Kust 4 1900 1030 29300 yht. 1900 1030 0 29300 Kustannukset sis.ymp. 29300 36332 sis alv 24% Ympäristöinvestoinnit 5161 Ojametrit 1030 m Yhteensä Uomat yhteensä 4385 m Avo-uomaa 3809 m Putki-ojaa 576 m Kaivuumassat 12100 m3ktr Kustannukset yhteensä sis. Ympäristö investoinnit 136000 alv. 0% Ympäristöinvestoinnit 17100 alv. 0% 21200 alv. 24% 21 Hyödyn arvio, kustannusten osittelu ja kannattavuus Koska tässä hankkeessa osittelu tapahtuu hehtaariperusteisesti, tehdään hyödynarvio keskimääräisellä hyötyluvulla. Tässä hyötyarviossa on kullekin kuivatusalueelle keskimääräisenä hyötylukuna käytetty 0,2. Kuivatushyöty on laskettu kaikille hyötyrajan sisäpuolella oleville peltoalueille. Metsäalueille hyödyn on arvioitu vastaavan haittoja.

Kuivatuslisää laskettaessa on käytetty kaavaa: L = (W+E)+K-M+P Jossa L = kuivatuslisä cm W = määräävä kesävesi, arvioitu tutkimustietojen perusteella tai kuivissa uomissa uoman pohja + 10 cm E = etäisyyslisä (cm) = etäisyys uomasta(m) * sivukaltevuus (20cm/100m) K = kuivavara 140 cm M = maanpinnan korkeus P = maan pinnan kuluminen (10cm) Hyötyalue muodostuu 4 kuivatusalueesta. Kuivatusalue hyötyala mha kustannukset hyöty hyötyluku K1 36,74 7,35 48200 58784 0,82 K2 17,61 3,52 20600 28176 0,73 K3 26,66 5,33 37900 42656 0,89 K4 23,62 4,72 29300 37792 0,78 K1-K4 104,63 20,92 136000 167408 0,81 Pellon hintana laskelmassa käytetty 8000 /ha. Koko hankkeesta saatava rahallinen hyöty saadaan, kun kerrotaan muunnetut hehtaarit alueen pellon hinnalla. Tällöin hankkeen kokonaishyödyksi saadaan 167408. Jakamalla veroton kokonaiskustannus kokonaishyödyllä saadaan koko hankkeen hyötyluvuksi 0,81. Hanketta voidaan pitää kokonaisuutena kannattavana ja tarkoituksenmukaisena. Osittelu tehdään jaon loppuvaiheessa maanmittauslaitoksen toimesta. 22 Osallistumisvelvollisuus Ojitussuunnitelman mukaan toteutettuna hanke tuottaa hyötyä kaikille kustannusosittelussa mainituille tiloille. Metsäosuuksilla katsotaan hyödyn vastaavan haittoja. Vesilain mukaan maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan ojituksesta ja kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin sen hyödyn mukaan, minkä ojittamien tuottaa kunkin maan tuottokyvyn lisäyksestä aiheutuvana arvon nousuna, riippumatta siitä onko maanomistaja liittynyt yhteisösopimukseen vai ei.

23 Uomien ja rakennelmien kunnossapito Ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Tästä johtuvat kustannukset jaetaan kustannusosittelun mukaisesti. Ojitusyhteisön on pidettävä kunnossa myös alueelle suunnitellut laskeutusaltaat. Yksityis-, tilus- ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluvat tien käyttäjille. 24 Hankkeen toteuttaminen Rakennustyöt on mahdollisuuksien mukaan toteutettava uomien vedenkorkeuksien ollessa mahdollisimman alhaalla, jolloin vesistöhaitat ovat vähäisimmät. Suunnitelmasta pyydetään lausunto ELY-keskukselta. Ennen töiden aloittamista tulee selvittää alueella olevat vesijohdot kaapelit ja merkattava ne tarvittaessa maastoon. Ennen työn aloittamista tehdään ilmoitus Siikalatvan ympäristösihteerille. Iisalmessa 20.2.2018 Maveplan Oy Markus Niemelä Salaojateknikko Jarmo Nissinen Salaojateknikko Seppo Hihnala Insinööri Amk.