ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013

1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2013... 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA... 5 POTILASTURVALLISUUS... 6 YLEINEN TURVALLISUUS... 7 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT... 8 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIT... 9 Sisäinen valvonta... 9 Riskienhallinta... 10 Sisäinen tarkastus... 10 PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ...11 SOMAATTISET PALVELUT...11 SISÄTAUDIT... 11 LASTENTAUDIT (SISÄLTÄÄ LASTENNEUROLOGIAN)... 12 IHOTAUDIT... 14 NEUROLOGIA... 14 KEUHKOSAIRAUDET... 16 ENDOSKOPIA... 17 GERIATRIA... 18 INFEKTIOSAIRAUDET JA SAIRAALAHYGIENIA... 18 KIRURGIA... 19 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET... 19 SILMÄTAUDIT... 20 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT... 21 SUU- JA LEUKASAIRAUDET... 21 FYSIATRIA... 22 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA... 23 ENSIHOITO... 24 LEIKKAUSOSASTO (ENT. LEIKKAUS- JA ANESTESIAOS. JA LEIKO-YKSIKKÖ)... 25 TEHOSTETTU HOITO... 26 KIPUPOLIKLINIKKA... 26 LÄÄKEHUOLTO... 27 LÄÄKETIETEELLINEN FYSIIKKA... 28 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS... 28 LABORATORIO... 29 MIKROBIOLOGIA... 29 KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPI, KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA... 29 RADIOLOGIA... 30 PATOLOGIA... 31 PSYKIATRISET PALVELUT...32 AKUUTTIPSYKIATRIA... 32 KUNTOUTTAVA PSYKIATRIA... 32 PSYKOGERIATRIA... 32 NUORISOPSYKIATRIA... 32 LASTENPSYKIATRIA... 33

2 HOITOTYÖ...34 HOITOTYÖ TULOSALUEILLA...34 SOMAATTISET PALVELUT... 34 Elektiivinen prosessi... 34 Päivystysprosessi... 38 PSYKIATRISET PALVELUT... 40 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN...41 ALUEELLINEN KEHITTÄMISTYÖ... 41 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ... 42 HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI... 42 ALUEELLINEN KOULUTUS, OSAAMINEN JA URAKEHITYS... 43 SAIRAANHOITOPIIRIN SISÄINEN KEHITTÄMISTYÖ... 43 Hoitoisuusluokitus... 43 Hoitotyön kirjaaminen... 44 TERVEYDEN EDISTÄMINEN...45 ALUEELLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ... 45 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS...46 OPISKELIJAYHTEISTYÖ... 46 JULKAISUT VUONNA 2013...47 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA...50

3 VUOSI 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun keskeneräisyys on aiheuttanut epävarmuutta terveydenhuollon kentällä. Maaliskuussa julkistettiin selvityshenkilöiden ehdotus sote-alueiksi. Toukokuussa tuli toisenlainen linjaus ns. Orpon työryhmästä ja joulukuussa sitten uusi työryhmäehdotus järjestämilaiksi. Etelä-Savossa on lähdetty valmistelemaan omaa sote-aluetta kuntayhtymämallilla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi piirille uuden strategian: Toiminta-ajatus Terveempi Etelä-Savo 2020 Visio Terveempi Etelä-Savo 2020 terveydenhuolto toimii yhtenä kokonaisuutena ja Etelä-Savon päivystyssairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita ihmisten tarpeisiin henkilökunnan uudistustahto takaa parhaat terveyshyödyt ja kustannustehokkaan toiminnan. Strategiset linjaukset erinomainen palvelukokemus sujuvat ja toimivat hoitoketjut tuottavuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus ohjaavat toimintaa ja investointeja houkutteleva ja kilpailukykyinen työpaikka johtaminen kunnossa joka tasolla. Sairaanhoitopiirin alueella on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa Effica-potilastietojärjestelmä, paitsi Pieksämäellä on Pegasosjärjestelmä. Aluekatselun kautta potilaan luvalla on huomattava merkitys potilasturvallisuuden lisäämisessä. Sähköinen resepti on vakiintunut käyttöön. Liittymistä ekanta, sähköiseen potilasarkistoon valmisteltiin ja samoin vietiin eteenpäin sähköinen EKG hanketta. Ensihoidossa valmisteltiin henkilöstön siirtymistä Mikkelin kaupungin pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirin palvelukseen 1.1.2014 alkaen. Palvelutasopäätöstä on arvioitu yhdessä kuntien kanssa. KYS on siirtänyt lääkärihelikopterin Joroisista Kuopion pohjoispuolelle Rissalan kentälle, josta syystä on käynnistynyt keskustelu helikopterin hyödystä sairaanhoitopiirin alueelle, kun 30 minuutin vasteaika toteutuu enää vain Pieksämäelle ja Joroisiin. Terveydenhuoltolain edellyttämä potilasturvallisuuden ja laadunhallinnan suunnitelma hyväksyttiin ja sen toimeenpano käynnistyi. Koko henkilöstöä koskeva THL:n tuottama potilasturvallisuuden verkkokoulutus käynnistettiin ja

4 saatiin hyvin käyntiin ja noin puolet henkilöstöstä ehti suorittaa koulutuksen ennen vuoden vaihdetta. Syksyllä toteutettiin henkilöstölle influenssarokotuskampanja kannamme vastuuta. Alueellisessa yhteistyössä käytiin neuvotteluja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neurologisen osastohoidon ja synnytysten tuottamisesta tarvittaessa, sekä yhteistyöstä ensihoidon ja sairaankuljetuksen alueella. KYS-erityisvastuualueen yhteistyökokouksiin osallistuttiin ja valmistauduttiin päivittämään terveydenhuoltolain mukainen erva-järjestämissopimus. Itä-Suomen yliopiston kanssa neuvoteltiin kandidaattiopetuksen sekä erikoislääkärikoulutuksen järjestämisestä Mikkelissä. Hoitoon pääsyn määräaikojen muutokseen sopeutuminen vaati edelleen vuoden 2013 aikana toimintatapojen kehittämistä. Vuoden 2013 aikana pystyttiin vastaamaan hoitotakuun vaatimuksiin. Muilta osin määräajat toteutuivat vähintään tyydyttävästi, ainoastaan joillakin avohoidon sektoreilla ensimmäisen ns. arviointikäynnin toteutuminen viivästyi satunnaisesti. Terveydenhuoltolain mukainen potilaan erikoissairaanhoitoa koskeva valinnanvapaus ei ole näkynyt palvelujen käytössä. Vuoden 2013 aikana vuodeosastoilla hoitoajat lyhentyivät somatiikassa edelleen. Psykiatrian hoitojaksojen määrä väheni, kun somatiikan puolella hoitojaksojen määrä oli ennallaan aiempaan verrattuna. Sairaaloissa hoidettiin raskashoitoisia, monisairaita potilaita. Vuodeosastohoito on kehittynyt oikeaan suuntaan, potilaat ovat erittäin sairaita, mutta viipyvät erikoissairaanhoidossa mahdollisimman lyhyen jakson. Psykiatrialla hoitoajat pitenevät potilaiden ollessa hoitoon tullessaan vaikeammin sairaita aiempaan verrattuna. Korjausrakentamisen vuoksi joidenkin osastojen toimintaa on jouduttu supistamaan tai siirtämään väliaikaisiin tiloihin. Myös yhden rakennuksen sisäilmaongelman takia tilojen uudelleenjärjestelyjä jouduttiin viimevuoden aikana jatkamaan. Pitkäkestoisempia epidemiavaiheita ei ollut. Sairaalatoimialan rakenteissa ja työnjaossa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2013 aikana. Tulosalueita on kaksi eli somaattinen ja psykiatrinen tulosalue. Sairaala-johtaja on samalla somatiikan tulosalueen johtaja. Hänen työpareinaan toimivat päivystysprosessin ja elektiivisen prosessin ylihoitajat. Kehittämisylihoitaja on potilasturvallisuusvastaava ja kouluttautumisen koordinaatio kuuluu hänelle. Psykiatrian tulosalueella on tulosaluejohtaja työparinaan ylihoitaja. Tavoitteena oli saada sairaalatoimialalle keskitettyä vain potilaiden kanssa tekemisissä olevat yksiköt. Siten välinehuoltoyksikkö ja sairaanhoitopiirin apteekki siirtyivät tukipalvelukeskuksen toimialalle ja potilasasiakirjakeskus ja lääketieteellinen kirjasto toiminnan tuen toimialalle 1.1.2014 alkaen. Johtajaylilääkäri Matti Suistomaa jäi eläkkeelle 1.10.2013 ja virkaan valittiin Kati Myllymäki. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Syksyllä valmisteltiin kahta suurta hanketta ESPER ja ESSO. Esper-hankkeessa lähdetään toteuttamaan psykiatrian siirtoa Moisiosta sairaalakampukselle sekä Mikkelin kaupungin pääterveysaseman toiminnan siirtoa. Lisäksi suunnitellaan pysäköintiongelmien ratkaisemista parkkitalon avulla.

5 ESSO-hanke on STM:n Kaste-ohjelman linjausten mukainen toiminnan kehittämishanke, johon haettiin Kaste-rahoitusta. Tavoitteena on kehittää sähköisiä palveluita, toteuttaa sosiaali- ja kriisipäivystys yhteispäivystykseen, parantaa hoitopolkuja sairaalan ja avohoidon välillä, luoda kuntoutukseen yhteinen alueellinen toimintamalli sekä vähentää laitospaikkoja. Sähköistä asiointia kehitettiin edelleen www.hyvis.fi alustalla. Sähköistä itseilmoittautumista pilotoitiin silmätautien poliklinikalla. ERVA-tutkimustoimikunta jakoi vuoden 2013 valtion tutkimusrahaa hakemusten perusteella. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sai rahaa 71767 euroa. Sairaanhoitopiirin viranhaltijoista ylilääkäri Riikka Juhakoski väitteli 7.6.2013. Opetustoiminta Tutkinnon uudistuksen myötä ei-yliopistollisten sairaaloiden tulee vastata noin puolesta lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen käytännön työskentelystä. Etelä- Savon sairaanhoitopiirissä on myös jatkossa varauduttava siihen, että kaikki erikoistuvat lääkärit, jotka omilla voimavaroilla pystytään kouluttamaan, saavat erikoistumispaikan. Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten edellisvuotta enemmän. Yleislääketieteen erityiskoulutus Erikoistuva lääkäri Eurolääkäri Amanuenssi 90 kk 286,5 kk n. 11 kk n. 8 kk Potilasasiamiestoiminta Potilaslain (785/1992) mukaan terveydenhuollon yksikössä pitää olla potilasasiamies, jonka ohjausta ja neuvoja potilas voi pyytää, jos hän on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa tai, jos sattuu hoitovahinko. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin päätoiminen potilasasiamies ja varapotilasasiamies (oto) palvelevat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan potilaita. Palvelun piiriin kuuluu Juvan kunnan terveyspalvelut ja viisi yksityistä palveluntuottajaa erillisen sopimuksen perusteella. Tavoitteena on palvella asiakkaita niin, että nämä saavat oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä muistutusten, kanteluiden, potilas- ja lääkevahinkoilmoitusten tekemiseen liittyvää tietoa ja apua. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu potilasasiamiestoiminnasta ja potilaan oikeuksien toteutumisesta tiedottaminen ja raportointi sairaanhoitopiirin johtaville viranhaltijoille ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville viranhaltijoille ja muille toimijoille sekä huomion kiinnittäminen tilastoista ja raporteista saatavan tiedon hyödyntämiseen.

6 Yhteenveto Esshp:n potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen määrästä vuodesta 2006 alkaen: Yhteydenottojen määrä vuodesta 2006 alkaen 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1267 1133 1227 973 787 855 835 630 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Osa kansalaisista antaa aikaisempaa herkemmin palautetta hoidosta ja he ovat kriittisiä hoitonsa suhteen. Terveydenhuollosta julkisuudessa käytävä keskustelu vaikuttaa osaltaan yhteydenottojen määrään. Potilasasiamies on toistaiseksi pystynyt vastaamaan kysyntään. Puhelinneuvonta ja asiakkaiden tapaamiset ovat järjestyneet silloin, kun asiakkaalla on ollut siihen tarvetta. Asiamiehen työhuone on sairaalassa potilaille helposti tavoitettavalla paikalla. Moision sairaalan potilaita tavataan useimmiten osastoilla. Varapotilasasiamies takaa palvelun toimivuuden myös lomien aikana. Potilaille tarjotaan heidän oikeuksiinsa liittyvää tietoa henkilökohtaisen neuvonnan ohella sairaanhoitopiirin nettisivujen ja oppaiden välityksellä. Johtavat viranhaltijat ja tulosyksiköiden esimiehet saavat kuukausittain yksikkökohtaiset tilastot ja sanalliset kuvaukset yhteydenotoista. Raportti potilasasiamies-toiminnasta julkaistaan vuosittain. Sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä potilasasia-miehen tukiryhmä on myös yksi tiedotuskanava. Potilasasiamies käy pyydettäessä osastotunneilla ja informoi uusia työntekijöitä perehdyttämispäivillä. Potilasturvallisuus Kehittämisylihoitaja Pietari Perkinen nimettiin 1.1.2013 alkaen potilasturvallisuusvastaavaksi. Sairaanhoitopiirin johtaja nimesi potilasturvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on toimia sisäisenä asiantuntijana, työryhmä suunnittelee, linjaa, neuvoo potilasturvallisuusasioissa. Ryhmän toimesta laadittiin terveydenhuoltolain edellyttämä suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta potilasturvallisuussuunnitelma. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi suunnitelman, joka vietiin tiedoksi sairaanhoito-piirin hallitukselle. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui syksyllä kaksi kertaa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä aloitettiin Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus. Tavoitteeksi asetettiin, että hoitoon osallistuva henkilöstö suorittaa koulutuksen vuoden 2013 loppuun mennessä ja muu henkilöstö vuoden 2014 loppuun mennessä. Hoitoon osallistuvan henkilöstön osalta tavoite ei täysin täyttynyt. Verkkokoulutuksen suoritti vuoden 2013 loppuun mennessä 729 henkilöä.

7 Vuonna 2013 tehtiin kaikkiaan 974 Haipro -ilmoitusta, joista 465 koski läheltä piti tapahtumia ja 509 tapahtui potilaalle. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta 183 vaaratapahtumassa. Suurin osa ilmoituksista koski lääkehoitoa (430). 205 ilmoitusta tehtiin tiedonhallinnasta tai tiedonkulusta. Vaaratapahtuma tapahtui useimmiten potilashuoneessa (266 ilmoituksessa). Ilmoittajana oli yleisimmin sairaanhoitaja (786 ilmoituksessa). Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 309 tapauksessa. Syksyn aikana pidettiin talon henkilökunnalle kaksi potilasturvallisuuden auditorio-tilaisuutta. Tilaisuuksissa keskusteltiin, mistä potilasturvallisuus rakentuu sekä esiteltiin Esshp:n potilasturvallisuussuunnitelma ja Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus. Potilasturvallisuusvastaava tiedotti osastonhoitajakokouksissa ja kävi kutsuttuna yksiköiden osastokokouksissa kertomassa potilasturvallisuusasioista. Potilasturvallisuudesta vastaava lääkäri Sakari Simula kirjoitti henkilöstölehti Laastariin potilasturvallisuutta käsittelevän artikkelin. Sairaanhoitopiirin intranettiin laadittiin turvallisuusportaali, jossa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuuden keskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin www-sivuille lisättiin potilaat&läheisille kohtaan potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilaille suunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia. Yleinen turvallisuus Vuoden 2013 aikana henkilöstön osalta merkittävin turvallisuutta vaarantava asia oli väkivalta turvallisuuspoikkeamaraporttien perusteella. Henkilöstöön kohdistuvia turvallisuuspoikkeamailmoituksia tehtiin 172. Lähes kaikki tapahtumat olivat tapahtuneet työssä ja selvästi suurin osa koski väkivaltatilanteita. Suurin osa väkivaltatilanteista oli luokiteltu lieviksi. Vartija-apua ja poliisin apua tarvittiin useasti. Vartija turvasi hoitotoimenpiteiden toteutumista 491 kertaa, voimankäyttötilanteita vartijoiden toimesta kirjattiin 31 kappaletta. Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyviä Avekki-koulutuksia pidettiin 6 kappaletta (a 12 h), joihin osallistui 52 henkilökuntaan kuuluvaa. Paloturvallisuuden suhteen vuosi oli rauhallinen. 2013 sattui yksi ns. läheltä piti - tilanne, jonka henkilökunta selvitti omatoimisesti. Erheellisiä paloilmoituksia on ollut edelleen, mutta ne ovat kuitenkin vähentyneet edellisvuodesta. Hoitolaitoksen paloturvallisuus teoria- ja käytännön koulutuksia järjestettiin seitsemän kertaa, joihin osallistui 109 henkilökuntaan kuuluvaa sekä 62 hoitotyön harjoittelu-jaksolla olevaa sairaanhoidon opiskelijaa. Lisäksi päivystyspoliklinikalla järjestettiin yksi paloharjoitus yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Työtapaturmat olivat samalla tasolla muutaman edellisen vuoden kanssa. Tapaturma-taajuus on sairaanhoitopiirissä alempi vertailuryhmään (Suomessa vastaavalla toimi-alalla toimivat yritykset ja yhteisöt) nähden. Poliisiviranomaisen kanssa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä kaksi kertaa vuodessa tapahtuvin yhteistyökokousten avulla muun viranomaisyhteistyön lisäksi. Pelastus-viranomaisen kanssa aloitettiin pelastuslain poistumisturvallisuusasetuksen mukaiset poistumisturvallisuusselvitykset, joita jatketaan vuonna 2014.

8 Työturvallisuuden osalta sairaanhoitopiiri oli AVI:n pilottikohteena testattaessa uutta web-pohjaista Valmeri-kyselyä. Tietoturvallisuuden osalta kehitettiin tietojärjestelmiin tietoliikenteeseen ja kyberturvallisuuteen liittyviä toimintaprosesseja sekä selkiytettiin tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvää vastuunjakoa ja raportointikäytäntöä. Tietoturva- ja tietosuojaosaamista kartoitettiin ja sen pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma. Tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutus laajeni koskemaan kaikkia sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Sairaanhoitopiirin alueen organisaatioiden väliseen tietosuojayhteistyöhön ja henkilöstön osaamiseen panostettiin mm. tiivistämällä alueen tietotosuojavastaavien yhteistyötä järjestämällä koulutuksia ja laatimalla yhteisiä ohjeistuksia. Syksyllä 2013 otettiin käyttöön KYS ERVA-alueen yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka. Turvallisuustyön kokonaiskehittämisen tehostamiseksi tietoturvaryhmä sulautui osaksi sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä perustettua turvallisuustyöryhmää. Potilastietojärjestelmät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinnon potilastietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet vuonna 2013 olivat Effica 4.1 päivitys, earkistoon liittymiseen käynnistäminen (liittyminen 2014 kesäkuu), alue -EKG:n käyttöönotto, itse - ilmoittautuminen, VERKIS - verikeskusjärjestelmän käyttöönottaminen, potilasrannekkeiden käyttöönotto. Muita 2013 toteutettuja tietojärjestelmäprojekteja ovat tulostuksenhallinnan optimoiminen, joka jatkuu kesäkuulle 2014 asti, talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinnontietojärjestelmien vaihtaminen. Edellä mainittujen järjestelmien käyttöönotto vaati huolellista suunnittelua ja valmistautumista. Kaikki tietojärjestelmä -käyttöönotot ja muutokset toteutetaan projekteina, joilla on omistaja, projektipäällikkö ja projektiryhmä. Projektin etenemistä ohjaa ja seuraa projektin ohjausryhmä, jonka tuella projektipäällikkö huolehtii projektin taloudellisesta ja toiminnallisesta toteutuksesta. Tietojärjestelmä -käyttöönotto ja päivitysprojektien lisäksi, sairaanhoitopiirin tietohallinto hankkii ja hallinnoi tietojärjestelmä ja laite palveluita ja tuotteita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnan tarpeisiin. Ostopalveluiden hallinta ja kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja hyvää yhteistyötä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa. Toimittajayhteistyössä keskitymme toimittajapalveluiden laatuun ja kykyyn kehittää palveluita toiminnan vaatimusten mukaisesti. Tietohallintotyön keskittyi vuoden 2013 aikana kokonaisarkkitehtuurin selvitykseen ja kuvaustyöhön, jota tehtiin yhteistyössä eri palvelun tarjoajien kanssa. Selvitystyön tuloksena käynnistettiin kehitystyö, joka jatkuu vuoden 2014 aikana. Kys-ERVA alueella tehdään jatkuvaa tietohallintoyhteistyötä alueen muiden tietohallinto-organisaatioiden kanssa. Kys-ERVA tietohallintotoimikunta kokoontuu säännöllisesti edistäen yhteisesti sovittua strategiaa. Yhteinen toimintasuunnitelma laaditaan vuodeksi eteenpäin. KYS-ERVA tietohallintotoimikunta nimeää tietohallintotyöryhmät, jotka tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat ja laskelmat KYS-ERVA alueen tietohallintoyhteystyön osalta. Vuoden 2013 aikana ISSHP:n kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja käytämme tietohallintotyössä yhteisiä resursseja, joka mahdollistaa paremman ja

9 laadukkaamman reagoinnin sairaalatoiminnan haasteisiin. Tehty yhteistyö tuottaa pilotointikohteita Kys-ERVA alueelle. Kohtuullisen haasteen tietohallintotyöhön antaa kansalliset hankkeet ja lainsäädäntövaatimukset, joiden toteuttaminen sairaanhoitopiirin alueella vaatii paljon resursseja. Tietohallinto toimii kiinteässä yhteystyössä alueen perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Alueen Ester-aluetyöryhmä kokoontuu säännöllisesti, jossa edustajia on alueen kaikista perusterveydenhuollon organisaatioista sekä erikoissairaanhoidosta. Haasteena tietohallintotyössä on ollut tietohallintoresurssien riittävyys ja aikataulujen laatiminen niin, että kaikki tarvittavat tietojärjestelmäprojektit ja aktiviteetit voidaan toteuttaa aikataulussa ja suunnitelluilla kustannuksilla. Sisäinen valvonta ja riskit Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että sairaanhoitopiirin toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan kokonaisuus muodostuu ja sen toteutumiseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: johtamis- ja hallintojärjestelmä, johtamis-tapa, hyvän hallintotavan noudattaminen, organisaatiorakenne, tehtävien ja velvollisuuksien määrittely sekä henkilöstöhallinnon periaatteet ja toimintatavat. Sairaanhoitopiirissä em. asiat ja ohjeet on pääasiallisesti sisällytetty hallintosääntöön, talousohjeeseen ja talousarviovuoden ohjeeseen. Hallintosääntöä ja ohjeita täydentävät muut hallituksen ja viranhaltijoiden antamat ohjeet. Säännöt ja ohjeet ovat luettavissa ja saatavissa sairaanhoitopiirin intranetistä. Kuntalain 13.3a :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus selvittää sairaanhoitopiirin ohjeistuksen ajantasaisuus tältä osin. Hallintosääntöön tehdään tarvittavat päivitykset. Yhtymähallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut ainoastaan sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Tiedossa ei myöskään ole, että sairaanhoitopiirille olisi säännösten, määräysten tai päätösten toteuttamatta jättämisestä tai muusta valvonnan laiminlyönnistä aiheutunut tai aiheutumassa taloudellisia menetyksiä. Kuntayhtymän keskeiset toimintaa ohjaavat säännöt ovat ajan tasalla. Yhtymähallituksen arvio on, että päätösten valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon liittyvä ohjeistus ja valvonta on ollut asianmukaista. Hoitotakuulainsäädännön määräaikoja on noudatettu.

10 Hallitus ja johtoryhmä ovat seuranneet säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätökseen sisältyy arviot yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai budjetoinnissa ei ole tilikaudella olennaisia virheitä. Hallintosäännössä on määräykset sopimusten tekemisestä ja allekirjoittamisesta. Hankinnat tekee pääosin kuntayhtymän hankinta- ja materiaalipalvelut, jolla on riittävät resurssit hankintojen hoitamiseen. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Riskienhallinta Sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain 8 :n edellyttämä suunnitelma potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Siinä on mukana potilaan hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden riskienhallinta. Potilasturvallisuuden varmistaminen on merkittävä osa riskienhallintaa. Työturvallisuuden ja laitosturvallisuuden osalta on riskienhallinnan menettelyt ja ohjeet sekä työturvallisuuden eri osa-alueiden osalta raportointi ja seurantamenetelmät. Työturvallisuuslain mukainen riskienarviointi suoritetaan kahden vuoden välein joka työyksikössä tai aina kun toiminnat tai rakenteet oleellisesti muuttuvat. Vuoden 2014 aikana ko. toiminta kehittyy edelleen HaiPro -vaara- ja haittatapahtuminen seuranta- ja raportointijärjestelmän työturvallisuusosion käyttöönoton myötä. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt turvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja päättää turvallisuuteen liittyvistä asioista. Turvallisuustyöryhmän tehtävänä on ohjata sairaanhoitopiirin turvallisuuspolitiikan luomista ja sen viemistä käytäntöön. Työryhmän käsiteltäviä aihealueita ovat: tietoturvallisuus, potilasturvallisuus, toimitilaturvallisuus, valmiussuunnittelu, toimintaturvallisuus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja ulkomaantoimintojen turvallisuus. Turvallisuustyöryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksen 9.12.2013. Esimiesvalmennukseen tulee riskienhallinta- ja turvallisuusjohtamisosio. Sisäinen tarkastus KYS-Erva -alueella valmisteltu sisäisen tarkastuksen järjestämistä koskeva sopimus hyväksyttiin. Sopimuksella sovitaan sisäisen tarkastuksen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siten, että se palvelee koko erva-alueen tarpeita ja että siitä muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sopimuksen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sisäisen tarkastajan työpanos on 2 päivää/vko. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti kaikkien kolmen sisäisen tarkastajan yhteistä työpanosta ja osaamista eri sairaanhoitopiireissä. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje on hyväksytty yhtymähallituksessa 13.6.2013. Konsernivalvontaa toteutettiin ohjeistuksen mukaan eikä valvonnassa ilmennyt huomautettavaa.

11 Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikön toiminta käynnistyi vähitellen vuonna 2013. Yksikön ylihoitaja aloitti 6/2013 ja ylilääkäri 10/2013. Syksyllä 2013 käynnistettiin Tervis-hanke, laajennettiin HaiProa perusterveydenhuoltoon sekä käynnistettiin alueelliset haavan-hoitokoulutukset ja julkistettiin Haavan hoito-opas. Alueen kehittäjäverkoston tuki ja koordinaatio ostettiin Juvan terveyskeskukselta 9/13 saakka. Toiminnan suunnittelun tueksi toteutettiin erikoisala- ja kuntakierros. Somaattiset palvelut Sisätaudit Oma Oma toiminta 2012-2013 Hoitopäivät 14 882 93,0-5,4 Hoitojaksot 3 603 100,1 + 4,3 Keskim. hoitoaika 4,1 93,2-10,9 Käynnit 26 079 110,0 + 7,7 - josta päivystyskäynnit 6 419 + 12,6 Hoitotakuun toteutuminen oli edelleen sisätautien ajanvarauspoliklinikan toiminnan tärkein tavoite. Siinä onnistuttiin kokonaisuudessaan hyvin vakiintuneiden ostopalvelulääkäreiden ja kardiologian ja hematologian lisätyösopimuksin tehtyjen iltapoliklinikka-vastaanottojen tuella. Tahdistin-, IBD- ja DM-hoitajapoliklinikat tukevat erinomaisesti lääkärivastaanottoja. Tulevien lähetteiden määrä oli suuri. Lähetekäsittelyn logistiikan tarkistus ja uusittu ohjeistus vuoden 2012 lopulla osaltaan nopeutti lähete-käsittelyä. Vuoden 2013 alusta lähtien potilaille lähetettiin suoraan aika tutkimuksiin ja vastaanotolle ilman hoidonvarausjonoa. Tämä vaati huolellista lääkäreiden poissaolojen riittävän pitkän aikavälin suunnittelua. Näissä järjestelyissä koko henkilöstö toimi kiitettävän tehokkaasti ja joustavasti. Päivystyspoliklinikan konservatiivisen (sisätaudit, neurologia, keuhkosairaudet) puolen raju potilasmäärien kasvu vaati arkipäivisin kahden erikoistuvan lääkärin täyden työpanoksen ja lisäksi lisäapua erityisesti iltapäivisin osaston erikoistuvien lääkäreiden toimesta. Tarkkailuosaston käyttö lisääntyi ja siellä päivystyspoliklinikan ylilääkäri huolehti sisätautipotilaiden aamukierrosta. Nämä helpottivat vuodeosastojen kuormitusta ja sisätautierikoislääkäreiden työnjakoa. Kesäkuun 2013 alussa suljettiin isolta sisätautivuodeosastolta kahdeksan sairaansijaa ja elektiivinen koronaariangiotoiminta oli tauotettuna kesän aikana yhteensä viisi viikkoa henkilöstön lomien ja pätevien sijaisten puutteen takia. Invasiivisten sydäntutkimusten osalta tehtiin taukojen aikanakin kaikkien päivystyspotilaiden ja kiireellisten (alle 1-2 vkoa) lähetepotilaiden tutkimukset ja hoitotakuussa pysyttiin. Kesän 2013 jälkeen 8 sairaansijan sulkua jouduttiin jatkamaan edelleen. Sairaansijojen väheneminen näkyi potilasliikenteessä: potilasvaihto kasvoi entisestään vuoden loppua kohti (keskimääräinen hoitoaika 4,1 vrk). Lisäksi keuhko-osastolla hoidettiin sisätautipotilaita keuhkolääkärien toimesta. Lyhyet hoitojaksot korostavat potilasohjauksen merkitystä jatkohoidon onnistumiseksi. Potilasohjaukseen ja sen turvaamiseen tulee jatkossakin

12 kiinnittää erityisesti huomioita kaikkien potilasryhmien kohdalla potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi (erityisesti lääkehoidon ohjaus). Invasiivisen kardiologian toiminta sujui vakiintuneesti. Koronaariangioita tehtiin 700 kpl, pallolaajennuksia 305 kpl, tahdistimien ensiasennuksia 94 kpl ja rytmihäiriötahdistimien ensiasennuksia 21 kpl. Vajaatoimintatahdistimet alueen potilaille asennettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, josta ostettiin myös sydänleikkaukset: ohitusleikkauksia 37 kpl ja muita sydänleikkauksia (läppä yms.) 27 kpl eli yhteensä 64 kpl. Sydänvalvonnan toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Dialyysiyksikössä kotihemodialyysin aloittaminen oli tavoitteena 2013. Siihen kouluttauduttiin ja tehtiin hankinnat, mutta ensimmäisen potilaan hoidon aloitus siirtyi alkuvuoteen 2014. Hematologian toiminnan kehittämisen painopisteenä oli solunsalpaajapoliklinikan toiminnan kehittäminen ja lääkärien ja hoitajien toimenkuvien ja työnjaon kehittäminen. Aggressiivisten tautien lisäännyttyä ja hoitojen aiheuttamien tukihoitojen tarpeen kasvettua potilaskäynnit solunsalpaajapoliklinikalla lisääntyivät edelleen. Lääkärien vastaanotoilta siirrettiin puhelinkontrolleja ja mm. tukihoitoja saavia potilaita hoitajavastaanotoille. Hoito-ohjeet anemia- ja tromboosipotilaan hoitoprosesseista sekä ohjeistusta hoidon porrastuksesta laadittiin avosektorin käyttöön. Kotisairaalan kanssa tehtiin yhteistyötä ja mm. venesektiot siirtyivät pääasiassa avosektorilla tehtäviksi. Lisäksi solunsalpaaja-poliklinikalta siirtyi kontrollipotilaita sisätautien ajanvarauspoliklinikalle seurantaan, mikä osaltaan selkiytti osaston poliklinikan työnkuvaa. Toiminta on laaja-alaista ja kehitystyö jatkuu edelleen. Reumatologisessa toiminnassa ei ollut muutoksia. Reumatologeja työskenteli poliklinikalla 1,2 lääkäriä kahdessa virassa. Hoitajatilanne on hyvä. Erityisesti kesäkaudet ovat edelleen ongelmallisia ja potilasruuhkaa syntyy, jota puretaan pitkälle talveen. Perustettiin reumatologiaan erikoistuvan lääkärin virka, johon ei ollut hakijoita. Toiminnan taustalla oli koko sairaanhoitopiirin, SOTE-alueen ja vuodeosastojen toimintamuutosten odotus. Työyksikköjen toimintoja arvioitiin, tiivistettiin ja kehitettiin tulevia muutoksia ajatellen ja sulkujen ja henkilöstöpulan saattelemina. Epävarmuus tulevasta kuormitti henkilöstöä, mutta ajoittain muutoksissa nähtiin myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi. Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) Oma toiminta 2012-2013 Hoitopäivät 3 106 88,7 + 0,8 Hoitojaksot 1 315 97,4 + 2,2 Keskim. hoitoaika 2,4 92,3-1,3 Käynnit 7 460 114,1 + 12,7 - josta päivystyskäynnit 603 + 9,4

13 Lastenyksikön toiminta sujui entiseen tapaan pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Kuormitukset lastenosastolla ja vastasyntyneiden teho-osastolla vaihtelivat kuten aikaisempinakin vuosina. Hoitojaksojen lukumäärä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna hiukan suurempi. Hoitojaksot lastenosastolla olivat lyhyitä, vaihto oli runsasta. Vastasyntyneiden teho-osastolla kiireisintä aikaa oli alkukevät ja loppukesä. Lastenosaston toiminta oli melko tasaista ympäri vuoden, mutta alkuvuodesta osastolla oli vilkkainta. Lastenosastolla oli aikaisempien vuosien tapaan paljon polikliinista toimintaa aiheuttaen henkilökunnalle paljon lisätyötä. Lastenpoliklinikan toiminta pysyi oleellisesti entisellään. Käyntimäärät lisääntyivät aikaisempiin vuosiin verrattuna, joka selittynee sillä, että lastenlääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä oli töissä enemmän kuin aikaisempina vuosina. Lähetteiden määrässä ei ollut oleellista muutosta edellisvuoteen verrattuna ja potilaiden pääsy hoitoon sujui ongelmitta. Lastenneurologian toiminta jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Käyntien määrä oli hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin. Lastenneurologin poissaolon vuoksi potilaiden hoitoon pääsy ajallaan edellytti ajoittaisen lisätyövoiman käyttämistä lastentautien poliklinikalta erikoistuvan lääkärin koulutuksena sekä ostopalveluna ostettua lastenneurologin palvelua. Puheterapeutti irtisanoutui keväällä ja uusi puheterapeutti aloitti joulukuussa. Puheterapiapalveluita ostettiin muutamalle potilaalle ostopalveluna. Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkui entiseen tapaan ostopalveluna. Lastenortopedin ja lastenkardiologin konsultaatiot hoidettiin entiseen tapaan ostopalveluina. Lastenlääkäritilanne oli melko hyvä. Kaikki erikoislääkärivirat olivat täytettyinä elokuusta alkaen. Lastenlääkäreiden päivystykseen tarvittiin ulkopuolisia päivystäjiä. Erikoistuvan lääkärin virka oli täytettynä ja lisäksi lastenyksikössä oli kolme muutakin erikoistuvaa lääkäriä lähes koko vuoden ajan. Hoitohenkilökunnan saatavuus: lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja äkillisiin tarpeisiin ei ole saatavissa henkilökuntaa, asia hoidettiin sisäisin järjestelyin. Varahenkilöstön sairaanhoitaja saatiin poissaoloihin. Kesällä toiminta oli hiukan supistettua: lasten poliklinikalla oli hoitajien osalta supistettua toimintaa heinäkuun aikana kahden viikon ajan. Lastenneurologian poliklinikka oli suljettuna heinä-elokuun aikana neljän viikon ajan. Kuten edellisenäkin vuonna vastasyntyneiden teho-osasto muutti lastenosaston yhteyteen toukokuun lopussa ja palasi takaisin omalle osastolleen elokuun lopussa. Näillä järjestelyillä osastojen toiminta saatiin hyvin toimivaksi.

14 Ihotaudit Oma toiminta 2012-2013 Hoitopäivät 104 160,0 + 166,7 Hoitojaksot 16 145,5 + 128,6 Keskim. hoitoaika 6,5 110,2 + 16,1 Käynnit 4 122 107,3 + 29,7 - josta päivystyskäynnit 32 + 52,4 Ihotautiyksikön toiminta palasi edellisvuoden 2012 poikkeavan tilanteen jälkeen aiempien vuosien tasolle. Osastonylilääkärin osittaisen poissaolon osalta lääkärityövoimavajetta korvattiin erikoislääkäriostopalveluilla. Poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrä ylitti talousarvion n. 7 %. Myös lähetteiden määrä lisääntyi 8.4 %. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat ihopotilaat hoidettiin aiempaan tapaan osasto 26:lla. Hoitopäivien ja -jaksojen määrä oli edelleen suhteellisen vähäinen johtuen avohoitopainotteisesta hoitostrategiasta. Poliklinikkatoiminnan lisääntyneeseen kysyntään pystyttiin vastaamaan lääkärilisäresurssein, ja hoitotakuu toteutui ongelmitta. Usean vuoden projekti Haavahoito-opas valmistui, ja sai erinomaisen vastaanoton alueella. Alueellisen ohjelman jalkauttaminen perusterveydenhuollon yksiköihin ja muihin hoitolaitoksiin aloitettiin syksyllä yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon kanssa. Oppaan tavoitteena on parantaa diagnostiikkaa, lyhentää hoitoaikaa ja yhdenmukaistaa hoitoa ja toimintatapoja sekä ohjata potilas oikeaan hoitopaikkaan mahdollisimman optimaaliseen aikaan. Allergiatutkimusyksikön tilassa tehtiin teknisiä parannuksia, ja suunniteltu ihon prick-allergiatestien keskittäminen ihotautiyksikköön voitiin aloittaa syksyn aikana ja pysyvästi 1.12. lähtien. Kuukauden remonttievakossa olo ja pitkät poissaolot vaikeuttivat toiminnan suunnitelmallisuutta. Kuitenkin vuoden aikana pitkäaikaiset projektit saatiin toteutetuksi. Neurologia Oma toiminta Muutos- % 2012-2013 Hoitopäivät 9 334 84,9 + 2,0 Hoitojaksot 1 888 89,1 + 9,0 Keskim. hoitoaika 4,9 94,2-7,5 Käynnit 7 274 97,4 + 5,7 - josta päivystyskäynnit 2 280 + 15,1

15 Vuoden 2013 aikana erikoislääkärityövoimasta oli puutetta. Osastonylilääkärin jäätyä keväällä eläkkeelle, ei virkaa ole saatu täytettyä toistaiseksi. Kokenut erikoistuva lääkäri paikkasi osittain puuttuvan erikoislääkärin työpanosta. Erikoistuvia lääkäreitä olisi tarvittu enemmän kuin pystyttiin rekrytoimaan. Erityisesti viikonloppujen erikoislääkäripäivystysten määrä erikoislääkäriä kohti lisääntyi ja lisäsi erikoislääkäreiden kuormittuneisuutta. Sairaanhoitajien sijaisista oli puutetta, mutta epäpätevää sijaistyövoimaa saatiin tyydyttävästi korvaamaan poissaoloja. Tämä on lisännyt vakinaisen, pätevän työvoiman vastuuta ja työkuormitusta. Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin täyttämään. Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen määrä jäi arvioidusta, mutta nousi edellisvuoden tasosta. Hoitopäivien määrä väheni suhteellisesti enemmän kuin hoitojaksojen määrä ja keskimääräinen hoitoaika lyheni hiukan. Ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä arvioidusta, mutta lisääntyi edellisvuoteen verraten. Päivystyspoliklinikan neurologiseksi merkittyjen potilaiden käyntimäärät lisääntyivät huomattavasti (lähes kolmanneksella). Lähetemäärät neurologian yksikköön tasaantuivat niin ikään hiukan edellisvuodesta ja kehitys oli linjassa erikoissairaanhoidon lähetteiden yleisen kehityksen kanssa. Osasto 24N:llä on toiminta vakiintunut ja aktiivinen aivoinfarktien akuuttihoito on jatkunut. Osaston toiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta johtuvia vaihteluita. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei ole nähtävissä pelkistä toimintaluvuista. Savonlinnan neurologisten potilaiden osastohoidon siirtyminen suurelta osin Mikkelin keskussairaalan vastuulle lisäsi huomattavasti neurologian akuuttiosaston kuormitusta ja jouduimme toimimaan aivan resurssien sallimalla ylärajalla. Päivystystoiminnalle tyypillinen potilasmäärän vaihtelu aiheutti ajoittaisia ruuhkahuippuja, jolloin osaston fyysiset tilatkaan eivät riittäneet. Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alue on edelleen ollut akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniammatillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Pakotettu käden kuntoutus, spastisiteettipoliklinikka ja tehostettu kävelyn kuntoutus on vakiintunut osaksi osaston toimintaa. Pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoitoprosessi on vakiintunut. Asiaan vihkiytyneiden sairaanhoitajien osuus tässä toiminnassa on kullanarvoinen. Epävarmuus tulevista osastojärjestelyistä lisäsi henkilökunnan kuormitusta molemmilla osastoilla. Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaista toimintaa. Jonotusajat poliklinikalle ovat olleet kohtuulliset. Kesä-ajan toiminnan supistukset pidensivät jonotusaikoja tilapäisesti. Geriatrian poliklinikan toiminta on vähentänyt painetta neurologian poliklinikalle. Parkinson potilaiden välikontrollien siirto sairaanhoitajan vastaanotolla tapahtuvaksi on käynnistynyt kuluneen vuoden aikana.

16 Keuhkosairaudet Oma toiminta Muutos- % 2012-2013 Hoitopäivät 6 793 101,4-5,3 Hoitojaksot 1 165 91,0-13,6 Keskim. hoitoaika 5,8 112,1 + 9,4 Käynnit 4 213 93,4-4,6 - josta päivystyskäynnit 243-9,3 Periaatteessa 2013 toiminta on jatkunut samansisältöisenä kuin aiempina vuosina. Lähetteiden määrän väheneminen on ollut kohtalaisen suurtakin, mutta on vaikea sanoa, onko kysymys pysyvämmästä trendistä vai tilapäisestä vaihtelusta. Lääkärityövoiman osalta on koko vuosi 2013 eletty niukoilla resursseilla. Apulaisylilääkäri jatkoi 60 prosentin osa-aikaisuuttaan ja yksi erikoislääkäri teki vain 20-25 prosentin osa-aikaisuutta. Lääkärityövoiman sijoittelussa osaston toiminta priorisoitiin toiminnan luonteen vuoksi ensisijaiseksi. Osasto 26 muutti evakosta 8.1.2013 ja avautui 21 sairaansijana (aikaisemmin 28 sairaansijaa). Evakossa oltiin osaston jäähdytysjärjestelmän rakentamisen vuoksi. Hoitohenkilöstön akuutit poissaolot hoidettiin pääsääntöisesti varahenkilöstön ja oman väen voimin. Pidempien poissaolojen korvaaminen oli haasteellisempaa ja poissaoloja oli tekemässä useampi sijainen. Sijaisia saatiin kuitenkin riittävä määrä. Vierihoitoa vaativat potilaat olivat haasteena myös vuonna 2013. Osastonhoitaja oli muissa tehtävissä 9 kk ajan, sijaisena oli osaston hallinnollisella lisävastuulla oleva sairaanhoitaja. Osasto toimi kahden erikoisalan osastona: keuhko- ja sisätautipotilaat. Lisäksi hoidettiin joitakin ihotautipotilaita. Sähköiseen potilaskertomukseen liittyvät runsaat koulutukset (Effica 4.1, Hoitokertomus, Veritilaus) ja potilasturvallisuuteen liittyvä koulutus ovat vaatineet suunnitelmallisuutta, jotta osaston toiminta pystyttiin turvaamaan. Keuhkosairauksien poliklinikalla pysyttiin hoitotakuun raameissa. Omia hoitotakuuta tiukempia tavoitteita ei aina saavutettu osin myös yllä mainitun lääkäriresurssin vuoksi osin sen vuoksi, että välillä keuhkojen toimintakokeiden saatavuuden kanssa oli ongelmia. Tämä on ollut uusi ilmiö, ei toki hyvin tavallinen. Uniapneapotilaiden hoidon aloitukset ja seuranta siirtyivät aiemman suunnitelman mukaisesti yhä enemmän hoitajatyöksi. Tämä toimi hyvin. Uniapeapotilaiden määrä tuntui edelleen lisääntyvän, joka on valtakunnallinen ilmiö. Yhteistyö endoskopiayksikön kanssa keuhkoputkien tähystyksissä toimi hyvin. Poliklinikalla saavutettiin toimintalukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet. Myös mm. tuloskorttiin kirjattu tavoite vastaanottoaikojen pitämisestä toteutui kohtuullisen hyvin. Sähköisen sairauskertomuksen kömpelyys ja mm. hoitajien kirjaamisen lisääntyminen sekä (erityisesti moni-) ajanvarausjärjestelmän kömpelyys toivat henkilökunnalle lisäongelmia ja toimivat selvästi vastaanottotoimintaa hidastavina elementteinä. Tämä toki ei ole erikoisalan oma ongelma.

17 Keuhkosairauksien poliklinikalla hoitohenkilöstötilanne on ollut suhteellisen hyvä. Keväällä saimme osasto 26:lta yhden sairaanhoitajan osittaisen työpanoksen ja syksyllä tilannetta tasapainotti yhden sairaanhoitajan paluu äitiyslomalta. Joulukuun alussa ihopistokokeiden siirtyminen ihotautien poliklinikalle vapauttaa resursseja uniapneavastaanottotoimintaan. Uniapnean hoitajavastaanotto kahden sairaanhoitajan pitämänä toimi hyvin. Käyntien määrät ovat nousseet noin 100 käynnillä (noin viidennes) vuosittain. Talousarvio toteutui menojen osalta tyydyttävästi. Endoskopia Oma toiminta 2012-2013 Käynnit yht. 2 529 120,4 + 12,5 Sisätaudit 1 433 119,4 + 1,6 Kirurgia 1 096 121,8 + 30,9 Endoskopiayksikön lähetteiden määrissä tapahtui vain pieni muutos: ulkoiset lähetteet vuonna 2012 1184 kpl ja 2013 1205 kpl. Sisäiset lähetteet vuonna 2012 361 kpl ja 2013 368 kpl. Kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka käsittävät suurimman osan endoskopian toimintaa, potilaat pääsevät pääosin aikarajaksi määritellyn 1 kk:n kuluessa. Jonotusajat kiireettömiin tutkimuksiin ovat pisimmillään edelleen olleet yli 3 kuukautta. Loppuvuotta kohti viive saatiin kuitenkin korjattua. Tavoitteena on ollut lähetepotilaiden kohdalla hoitotakuussa pysyminen, jonka seurauksena ennakkoajanvarauksessa olevien potilaiden hoitoon pääsy on viivästynyt niin, että pahimmillaan suunniteltu tutkimusaika on siirtynyt 6 kuukautta. Päätoimenpiteet (luvuissa ei palvelumyyntiskopioita) Sisätaudit 2012 Sisätaudit 2013 Kirurgia 2012 Kirurgia 2013 Gastroskopiat 686 550 394 505 Sigmoidoskopiat 77 61 131 170 Kolonoskopiat 599 597 401 634 Bronkoskopiat 81 147 Kystosskopiat 382 369 Sisätautipuolen toimenpidemäärissä tapahtui laskua johtuen ylilääkärin 80% osaaikaisuudesta. Tätä osittain paikattiin ostopalvelulääkärin työpanoksella. Gastrokirurgialla toimenpidemäärissä tapahtui selvä nousu vuoden takaiseen. Tämä johtui hyvästä lääkäritilanteesta. Kokonaisuudessa GI-kanavan tähystysten määrä nousi 226 toimenpiteellä ja nousua tapahtui erityisesti kolonoskopiatutkimuksissa. Bronkoskopioiden määrä on edellistä vuotta korkeampi, mutta taustalla on todennäköisesti virhe edellisen vuoden tilastoinnissa. Vuoden 2013 määrät on tarkistettu manuaalisesti. Kystoskopioiden määrät laskivat aavistuksen vuoden takaisesta.

18 Endoskopiassa on neljä sairaanhoitajan vakanssia, lisäksi on ollut käytettävissä työkierrossa oleva sairaanhoitaja, joka työskenteli endoskopiassa 50%:sti, ja sisätautipoliklinikalla 50%:sti syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen endoskopiaan saatiin vuosilomasijainen, joka paikkaa myös osa-aikatöiden aiheuttamat henkilöstövajaukset. IBD-hoitajan vastaanottotoiminta on ollut kasvussa ja vastaanottopäiviä lisätään 2 /vko 2014. Varahenkilöstössä on kaksi sairaanhoitajaa jotka pystyvät tarvittaessa sijaistamaan endoskopiayksikössä. Hoitoisuusluokitusta tehtiin päivittäin. 2013 henkilöstötilanne on ollut kaiken kaikkiaan hyvä. Geriatria Oma toiminta 2012-2013 Käynnit 588 117,6 + 17,1 Geriatrian poliklinikka toimi Mikkelin keskussairaalan E-siiven 4. kerroksessa. Toiminnan kohteena olivat 70 vuotta täyttäneet muistipotilaat. Mikkelin seudun muistipoliklinikka vastasi pääosin iäkkäiden mikkeliläisten muistipotilaiden tutkimuksista. Lähetteiden määrä pysyi kuitenkin jokseenkin entisenlaisena ja poliklinikalle pääsyyn kului keskimäärin kaksi kuukautta. Suunnitellut suoritemäärät lievästi ylitettiin ja hoitotakuun edellyttämissä rajoissa pysyttiin. Muistipotilaiden eteläsavolainen QPR-prosessimalli saatiin päivitetyksi loppuvuodesta. Siinä ovat nyt kuvattuina myös Kangasniemen ja Pieksämäen muistipoliklinikoiden toiminnat. Mikkelin kesäyliopisto ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin geriatrian yksikkö järjestivät yhdessä 3.10. Mikaelissa neljännen Mikkelinpäivän seminaarin, jonka aiheena olivat iäkkäiden hoidon eettiset kysymykset. Osallistujia oli yhteensä 321. Mikkelin seudun muistitiimin kanssa pidettiin toiminnan koordinoimiseksi tarkoitetut tapaamiset 16.5. ja 14.11. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen eri kuntien muistihoitajille järjestettiin 28.11. yhteinen koulutusiltapäivä. Ylilääkäri oli Mikkelin kaupungin koulutus- ja konsultaatiotehtävissä yhden päivän viikossa, tiistaisin. Geriatrian poliklinikka oli suljettuna henkilökunnan vuosilomien ajan. Geriatrian poliklinikalla toimi vakituinen sairaanhoitaja, jonka työpanosta käytettiin ajoin myös korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä neurologian poliklinikoilla. Neurologian poliklinikan sihteeri toimi myös geriatrian poliklinikan sihteerinä. Ylilääkäri ja erikoistuva lääkäri osallistuivat keskussairaalageriatrien valtakunnallisiin tapaamisiin Seinäjoella 20.5. ja Jyväskylässä 4.11. Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Oma toiminta 2012-2013 Käynnit 194 97,0-18,1 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia yksikön konsultaatiokysyntä lisääntyy aiempien vuosien tapaan tasaisesti. Poliklinikkakäyntien ja lähetteiden määrä tasaantui talousarviossa arvioidulle tasolle gastroenterologiselta poliklinikalta

19 siirtyneiden virusmaksatulehduspotilaiden hoitojonon purkauduttua. Osastoille annetut konsultaatiot eivät näy tilastoissa. Lähetteille tyypillinen kehityssuunta on muuntuminen kirjallisiksi konsultaatioiksi potilaskäynnin sijaan. Tämä tuonee säästöä kaikilla tasoilla. Pitkäaikaisten infektioiden seuranta keskitetään kuitenkin edelleen infektiopoliklinikalle. Kirurgia Oma toiminta 2012-2013 Hoitopäivät 17 380 96,6 + 0,5 Hoitojaksot 4 572 97,3 + 3,9 Keskim. hoitoaika 3,8 99,2-2,6 Käynnit 25 539 113,7 + 7,4 - josta päivystyskäynnit 6 490 + 13,4 Leikkausten määrä lisääntyi 0,5%:lla huolimatta siitä, että yksi ortopedi oli neljä kuukautta virkavapaalla. Joustavalla henkilöstön asenteella ortopedivajeesta selvittiin niin, että vain kymmenen tekonivelleikkausta jouduttiin ostamaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Plastiikkakirurgin virkaa ei ole saatu täytettyä ja tämä on aiheuttanut sen, että plastiikkakirurgisia palveluja on ostettu erillissopimuksella. Näin on pysytty hoitotakuussa. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät noin 6%. Naistentaudit ja synnytykset Oma toiminta 2012-2013 Hoitopäivät 5 083 99,7 + 0,8 Hoitojaksot 1 569 104,6 + 5,9 Keskim. hoitoaika 3,2 94,1-4,7 Käynnit 8 898 105,8 + 8,3 - josta päivystyskäynnit 844 + 9,9 Vuoden 2013 aikana poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot lisääntyivät, mutta hoitopäivien määrä osastolla säilyi entisellä tasolla. Keskimääräistä hoitoaikaa saatiin alennettua. Hoidossa painopiste on ollut polikliinisessä ja lyhytjälkihoitoisessa toiminnassa. Myös suurin osa leikkaustoimenpiteistä tehtiin LEIKO yksikön kautta. Synnytyksiä hoidettiin 829 kappaletta ja lapsia syntyi 842. Lisäystä edelliseen vuoteen oli n. 5%. Tämän näkyi myös äitiyspoliklinikkakäyntien lisääntymisenä. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin yhteensä lähes 600. Hoitotakuussa pysyttiin hyvin sekä leikkaustoiminnan että poliklinikkakäyntien osalta.