CRAMON TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2014 TULOS PARANI LOPPUVUONNA 10-12/2014 keskeiset tapahtumat (vertailutiedot edellisvuoteen suluissa): Liikevaihto 180,6 (175,1) milj. euroa; kasvua 3,1 %. Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa 6,1 % Vertailukelpoinen EBITA ennen kertaluonteisia eriä 25,9 (24,8) milj. euroa ja EBITA-marginaali 14,3 % (14,1 %); EBITA kertaluonteisten erien jälkeen 23,0 (24,8) milj. euroa ja EBITA-marginaali 12,7 % (14,1 %) Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä 0,37 (0,35) euroa; osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen -0,17 (0,38) euroa 25,5 milj. euron kertaluonteinen alaskirjaus liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä Keski-Euroopassa Liiketoiminnan rahavirta 55,8 (66,3) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 28,2 (34,4) milj. euroa 1-12/2014 keskeiset tapahtumat: Liikevaihto 651,8 (657,3) milj. euroa; muutos -0,8 %. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa ilman Venäjän uudelleenjärjestelyä 3,1 % Vertailukelpoinen EBITA ennen kertaluonteisia eriä 73,2 (80,5) milj. euroa ja EBITA-marginaali 11,2 % (12,2 %); EBITA kertaluonteisten erien jälkeen 70,3 (79,9) milj. euroa ja EBITA-marginaali 10,8 % (12,2 %) Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,91 (1,02) euroa; osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen 0,37 (1,01) euroa Liiketoiminnan rahavirta 118,3 (160,3) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen -6,5 (50,3) milj. euroa Nettovelkaantumisaste 84,7 % (72,9 %) Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,55 (0,60) euroa osakkeelta Katsauskauden jälkeiset olennaiset tapahtumat: Katsauskauden jälkeen kone- ja laitevuokrausyhtiö Vuokra-Pekat Oy:n hankinta Suomessa Ohjeistus 2015: Cramon markkinoihin liittyy vuonna 2015 taloudellisia ja poliittisia epävarmuuksia. Tämänhetkisen markkinanäkymän mukaan Cramo-konsernin liikevaihto kasvaa paikallisissa valuutoissa ja EBITA-marginaali paranee vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna. KESKEISET TUNNUSLUVUT (M ) 10-12/14 10-12/13 Muutos % 1-12/14 1-12/13 Muutos % Tuloslaskelma Liikevaihto 180,6 175,1 3,1 % 651,8 657,3-0,8 % Käyttökate (EBITDA) 47,8 48,2-0,8 % 167,3 173,8-3,7 % EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 1) 2) 25,9 24,8 4,5 % 73,2 80,5-9,1 % % liikevaihdosta 14,3% 14,1% 11,2% 12,2 % EBITA-liikevoitto kertaluonteisten erien 23,0 24,8-7,2 % 70,3 79,9-12,1 % jälkeen 1) 2) % liikevaihdosta 12,7% 14,1% 10,8% 12,2 % Liikevoitto (EBIT) -5,1 21,8 34,3 66,8-48,6 % Tulos ennen veroja (EBT) -8,1 18,0 21,5 51,9-58,6 % Katsauskauden tulos -7,5 16,3 16,0 42,8-62,6 % Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake (EPS) ennen kertaluonteisia eriä, 0,37 0,35 6,0 % 0,91 1,02-10,6 % EUR 3) Tulos/osake (EPS), laimentamaton, -0,17 0,38 0,37 1,01-63,6 % Tulos/osake (EPS), laimennettu, -0,17 0,38 0,36 1,00-63,6 % Oma pääoma/osake, 10,40 11,56-10,0 % Muut tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 4) 4,2 % 7,7 % Oman pääoman tuotto, % 4) 3,4 % 8,3 % Omavaraisuusaste, % 43,9 % 47,1 % Nettovelkaantumisaste (gearing), % 84,7 % 72,9 % Korolliset nettovelat 385,4 364,8 5,6 % Bruttoinvestoinnit 33,6 30,7 9,2 % 159,1 129,6 22,7 % josta liiketoiminta- ja yrityshankinnat 0,4-0,5 11,4 29,1-60,9 % Liiketoiminnan rahavirta 55,8 66,3-15,9 % 118,3 160,3-26,2 % Rahavirta investointien jälkeen 28,2 34,4-18,0 % -6,5 50,3 Henkilöstö keskimäärin 2 528 2 463 2,6 % Henkilöstö kauden lopussa 2 473 2 416 2,4 % 1) EBITA-liikevoitto on liikevoitto ennen yrityshankinnoista ja -myynneistä aiheutuneita poistoja ja alaskirjauksia 2) Vuonna 2014 viimeisen vuosineljänneksen ja koko vuoden EBITA-liikevoittoon kohdistui kertaluonteisia kuluja 2,9 miljoonaa euroa, joista 2,2 miljoonaa euroa liittyi Tanskaan ja 0,7 miljoonaa euroa konsernitasoisiin kertaluonteisiin kuluihin. Vuoden 2013 EBITA-liikevoittoon kohdistui 0,6 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja Norjassa. 3) Vuonna 2014 viimeisen vuosineljänneksen ja koko vuoden tulokseen kohdistui kertaluonteisia kuluja 23,6 miljoonaa euroa, joista 2,2 miljoonaa euroa liittyi Tanskaan, 0,7 miljoonaa euroa konsernitasoisiin kertaluonteisiin kuluihin, 25,5 miljoonaa euroa liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin Keski-Euroopassa ja 4,8 miljoonaa euroa verotuottoon. Vuoden 2013 tulokseen kohdistui kertaluonteisia kuluja 0,6 miljoonaa euroa Norjassa. 4) Rullaava 12 kk
TOIMITUSJOHTAJAN KOMMENTTI Euroopan odotettua heikompi talouskehitys vuonna 2014 jarrutti rakentamista monin paikoin ja vaikutti myös kone- ja laitevuokrauksen kysyntään. Julkisen sektorin kysyntä siirtokelpoisia tiloja kohtaan säilyi kuitenkin tasaisena. Myynnin tehostamistoimemme sekä suotuisampi markkinatilanne paransivat liikevaihtoamme loppuvuonna. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 6,1 prosenttia, kun markkinatilanne vahvistui erityisesti Ruotsissa. Tuloksemme parani loppuvuonna tehostamistoimien ansiosta. Karsimme vuoden aikana kiinteitä kuluja ja tehostimme toimintojamme. Toisella vuosipuoliskolla konsernin vertailukelpoiset kiinteät kulut pienenivät ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna 13,2 miljoonaa euroa. Yleisemmällä tasolla jatkamme konsernin tehostamistoimia erityisesti suorien kulujen alueella. Keski-Euroopan toimintoihimme tekemämme parannustoimet ja investoinnit tarjoavat hyvän lähtökohdan eteenpäin mentäessä. Kaluston käyttöasteissa on kuitenkin edelleen merkittävästi parannettavaa, ja tulee vaatimaan aikaa, ennen kuin saavutamme hyvän kannattavuustason Keski-Euroopassa. Teimme neljännellä vuosineljänneksellä kertaluonteisen alaskirjauksen, jonka jälkeen Keski- Euroopan toimintoihimme ei enää sisälly liikearvoa tai yrityskaupoista aiheutuneita aineettomia hyödykkeitä. Vaikka alkuvuosi oli Cramolle haastava, olen markkinatilanne huomioon ottaen kohtuullisen tyytyväinen suoritukseemme vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. Viimeisellä vuosineljänneksellä tuloksemme ennen kertaluonteisia eriä parani edellisvuodesta. Olen erityisen tyytyväinen Ruotsin kannattavuuden selkeästä parantumisesta viimeisellä vuosineljänneksellä, Suomen hyvästä tuloksesta vuonna 2014 sekä siirtokelpoisten tilojen kannattavasta kasvusta ja laajentumisesta uusille markkinoille. Siirtokelpoisten tilojen liikevaihto kasvoi 14,4 prosenttia vuonna 2014. Päivitimme syyskuussa Cramo-konsernin strategian, ja uuden strategiamme implementointi etenee hyvin. Strategiamme painottuu erityisesti tulosta parantaviin kehityshankkeisiin kaikissa toimintamaissa. Vuonna 2014 tekemämme työ antaa hyvän lähtökohdan tuleville vuosille, sanoo Cramo-konsernin toimitusjohtaja Vesa Koivula. YHTEENVETO VUODEN 2014 TULOKSESTA Liikevaihto Cramo-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 651,8 (657,3) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kuitenkin kasvoi 2,5 prosenttia. Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa ilman Venäjän uudelleenjärjestelyä oli 3,1 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon kasvuvauhti parani selvästi edellisvuodesta. Euromääräinen liikevaihto kääntyi 3,1 prosentin kasvuun ja oli 180,6 (175,1) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 6,1 prosenttia. Liikevaihto kehittyi myönteisesti kaikissa liiketoimintasegmenteissä paitsi Norjassa. Ruotsissa liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 6,9 prosenttia. Kulut Toisella vuosineljänneksellä aloitetut tehostamistoimet vaikuttivat positiivisesti konsernin tulokseen toisella vuosipuoliskolla. Toisella vuosipuoliskolla vertailukelpoiset kiinteät kulut ennen kertaluonteisia eriä pienenivät edellisvuoteen verrattuna 5,3 miljoonaa euroa, ja viimeisellä vuosineljänneksellä 2,3 miljoonaa euroa. Kiinteitä kuluja karsittiin erityisesti Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa. Tulokset Vuoden 2014 vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 73,2 (80,5) miljoonaa euroa eli 11,2 (12,2) prosenttia liikevaihdosta. Viimeiselle vuosineljännekselle kohdistui 2,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja Tanskassa ja 0,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja konsernitasolla. EBITA-liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 70,3 (79,9) miljoonaa euroa eli 10,8 (12,2) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani viimeisellä vuosineljänneksellä. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITAliikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 25,9 (24,8) miljoonaa euroa eli 14,3 (14,1) prosenttia liikevaihdosta. EBITAliikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 23,0 (24,8) miljoonaa euroa eli 12,7 (14,1) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä oli 0,91 (1,02) euroa. Viimeiselle vuosineljännekselle kohdistui 2,9 miljoonan euron kertaluonteisten kulujen lisäksi 25,5 miljoonan euron kertaluonteinen alaskirjaus liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä Keski-Euroopassa. Koko vuoden osakekohtainen tulos 3
kertaluonteisten erien jälkeen oli 0,37 (1,01) euroa. Viimeisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä oli 0,37 (0,35) euroa ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,17 (0,38) euroa. Koko vuoden tulos oli heikosta markkinatilanteesta huolimatta hyvä Suomessa. Myös Ruotsissa koko vuoden tulos oli hyvä, ja merkittävää oli kannattavuuden parantuminen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Norjassa koko vuoden tulosta rasitti tehostamisohjelma, jonka positiivisten vaikutusten odotetaan näkyvän jatkossa. Tanskassa tulos oli heikko. Viimeisellä vuosineljänneksellä Cramo suoritti uudelleenjärjestelyjä parantaakseen jatkossa toiminnallista tehokkuuttaan. Alkuvuonna Keski-Euroopan tulosta heikensivät mittavan muutosohjelman kulut. Muutosohjelman myönteiset vaikutukset alkoivat näkyä kolmannen vuosineljänneksen loppupuolelta lähtien, mutta kaluston käyttöasteissa ja kannattavuudessa on edelleen merkittävästi parannettavaa. Itä-Euroopassa koko vuoden kannattavuus oli hyvä. Kannattavuutta heikensi Venäjällä ja Ukrainassa toimivan yhteisyritys Fortrentin tulos. Viimeisellä vuosineljänneksellä Itä-Euroopan maiden EBITA-liikevoitto pl. Fortrent kasvoi edellisvuodesta. Fortrent teki viimeisellä vuosineljänneksellä 0,5 miljoonan euron kertaluonteisen alaskirjauksen liikearvosta Ukrainan toimintoihinsa liittyen. Fortrent jatkoi toimintansa sopeuttamista heikentyneeseen markkinatilanteeseen, ja sen kassavirta oli alhaisen investointitason vuoksi vahva. Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto laski 3,0 prosenttia ja oli 560,4 (577,7) miljoonaa euroa. Siirtokelpoisten tilojen liikevaihto kasvoi 14,4 prosenttia ja oli 92,8 (81,1) miljoonaa euroa. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa laajennettiin vuoden aikana Keski- Eurooppaan. Kone- ja laitevuokrauksen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 53,5 (63,2) miljoonaa euroa eli 9,5 (10,9) prosenttia liikevaihdosta ja kertaluonteisten erien jälkeen 51,3 (62,6) miljoonaa euroa eli 9,2 (10,8) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITA-liikevoitto oli 26,9 (26,0) miljoonaa euroa eli 29,0 (32,0) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden liiketoiminnan rahavirta oli 118,3 (160,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti negatiivisesti 9,7 miljoonan euron jälkiverotuspäätöksen mukaiset maksut ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomessa. Yhtiö pitää jälkiveroja perusteettomina. Bruttoinvestoinnit olivat 159,1 (129,6) miljoonaa euroa ja investointien nettorahavirta -124,8 (-110,0) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli -6,5 (50,3) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liiketoiminnan rahavirta oli 55,8 (66,3) miljoonaa euroa ja rahavirta investointien jälkeen oli 28,2 (34,4) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 84,7 (72,9) prosenttia. Ehdotus voitonjaosta Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 maksetaan osinkoa 0,55 (0,60) euroa osakkeelta. MARKKINANÄKYMÄT Euroopan kansantaloudet kääntyivät arvioiden mukaan keskimäärin hienoiseen kasvuun vuonna 2014. Kasvu on vuonna 2015 monissa maissa edelleen vaatimatonta, mutta arvioidussa talouskehityksessä on merkittäviä maakohtaisia eroja. Talouskehityksen suurimmat epävarmuudet liittyvät tällä hetkellä geopoliittiseen tilanteeseen sekä Euroopan rahoitusmarkkinoita ja valuuttakurssimuutoksia koskeviin riskeihin. Cramon osalta merkittävät epävarmuustekijät liittyvät Ukrainan kriisiin ja Venäjän yleiseen taloustilanteeseen. Öljyn hinnan alenemisella uskotaan olevan positiivinen vaikutus talouskehitykseen lukuun ottamatta Norjaa ja Venäjää. Eurooppalaisten markkinoiden väliset erot ovat merkittäviä myös rakentamisen ja vuokrauspalveluiden kysynnän kehittymisessä. Rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct arvioi marraskuun ennusteessaan rakentamisen lisääntyvän vuonna 2015 kaikissa muissa Cramon toimintamaissa paitsi Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Pitkällä aikavälillä kone- ja laitevuokrauksen markkinoiden odotetaan kasvavan nopeammin kuin rakentaminen. Muutokset kysynnässä seuraavat yleensä rakentamista viiveellä. Kone- ja laitevuokrauksen kysyntään vaikuttavat rakentamisen lisäksi teollisuuden investoinnit sekä vuokrauksen penetraatioasteen kasvu. European Rental Association (ERA) arvioi kone- ja laitevuokrauspalveluiden lisääntyvän vuonna 2015 kaikilla Cramon päämarkkina-alueilla. Kasvun odotetaan jonkin verran vahvistuvan vuodesta 2014. (Tässä katsauksessa esitetyt rakentamisen markkinaennusteet ovat Euroconstructin arvioita, mikäli tekstissä ei toisin mainita.) OHJEISTUS KONSERNIN NÄKYMISTÄ Cramo Oyj:n hallituksen ohjeistus vuodelle 2015 on: Cramon markkinoihin liittyy vuonna 2015 taloudellisia ja poliittisia epävarmuuksia. Tämänhetkisen markkinanäkymän mukaan Cramo-konsernin liikevaihto 4
kasvaa paikallisissa valuutoissa ja EBITA-marginaali paranee vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna. LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 651,8 (657,3) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kuitenkin kasvoi 2,5 prosenttia. Liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa ilman Venäjän uudelleenjärjestelyä oli 3,1 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihdon kasvuvauhti parani selvästi edellisvuodesta. Euromääräinen liikevaihto kääntyi 3,0 prosentin kasvuun ja oli 180,6 (175,1) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 6,1 prosenttia. Liikevaihto kehittyi myönteisesti kaikissa liiketoimintasegmenteissä paitsi Norjassa. Toisella vuosineljänneksellä aloitetut tehostamistoimet vaikuttivat positiivisesti konsernin tulokseen toisella vuosipuoliskolla. Toisella vuosipuoliskolla vertailukelpoiset kiinteät kulut ennen kertaluonteisia eriä pienenivät edellisvuoteen verrattuna 5,3 miljoonaa euroa, ja viimeisellä vuosineljänneksellä 2,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 73,2 (80,5) miljoonaa euroa eli 11,2 (12,2) prosenttia liikevaihdosta. Viimeiselle vuosineljännekselle ajoittui 2,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja Tanskassa ja 0,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja konsernitasolla. EBITA-liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 70,3 (79,9) miljoonaa euroa eli 10,8 (12,2) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani viimeisellä vuosineljänneksellä. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITAliikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 25,9 (24,8) miljoonaa euroa eli 14,3 (14,1) prosenttia liikevaihdosta. EBITAliikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 23,0 (24,8) miljoonaa euroa eli 12,7 (14,1) prosenttia liikevaihdosta. Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto laski 3,0 prosenttia ja oli 560,4 (577,7) miljoonaa euroa. Siirtokelpoisten tilojen liikevaihto kasvoi 14,4 prosenttia ja oli 92,8 (81,1) miljoonaa euroa. Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoimintaa laajennettiin vuoden aikana Keski-Eurooppaan. Kone- ja laitevuokrauksen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 53,5 (63,2) miljoonaa euroa eli 9,5 (10,9) prosenttia liikevaihdosta ja kertaluonteisten erien jälkeen 51,3 (62,6) miljoonaa euroa eli 9,2 (10,8) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen vuokrauksen EBITA-liikevoitto oli 26,9 (26,0) miljoonaa euroa eli 29,0 (32,0) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden käyttökate (EBITDA) oli 167,3 (173,8) miljoonaa euroa eli 25,7 (26,4) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITDA oli 47,8 (48,2) miljoonaa euroa eli 26,5 (27,5) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli 34,3 (66,8) miljoonaa euroa eli 5,3 (10,2) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto (EBIT) oli -5,1 (21,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 21,5 (51,9) ja katsauskauden tulos 16,0 (42,8) miljoonaa euroa. Konsernin luottotappioiden ja luottotappiovarausten kuluvaikutus oli 5,2 (4,8) miljoonaa euroa. Tulos sisältää kaluston arvonalentumisia 1,5 (0,8) miljoonaa euroa. Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulukirjaukset olivat 1,0 (1,7) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut vuonna 2014 olivat 12,8 (14,9) miljoonaa euroa. Koko vuoden vertailukelpoinen osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä oli 0,91 (1,02) euroa. Viimeiselle vuosineljännekselle kohdistui 2,9 miljoonan euron kertaluonteisten erien lisäksi 25,5 miljoonan euron alaskirjaus liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä Keski- Euroopassa. Koko vuoden osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen oli 0,37 (1,01) euroa. Viimeisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos ennen kertaluonteisia eriä oli 0,37 (0,35) euroa ja kertaluonteisten erien jälkeen - 0,17 (0,38) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 4,2 (7,7) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 3,4 (8,3) prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen kertaluonteiset erät vaikuttivat sijoitetun pääoman tuottoon ja oman pääoman tuottoon. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto ennen kertaluonteisten erien vaikutusta oli 7,5 (8,0) prosenttia ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto ennen kertaluonteisten erien vaikutusta 8,3 (8,4) prosenttia. INVESTOINNIT, POISTOT, ARVONALENTUMISET Vuoden 2014 bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 159,1 (129,6) miljoonaa euroa. Liiketoimintasegmenteittäin bruttoinvestoinnit kasvoivat edellisvuodesta erityisesti Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Keski-Euroopassa kehitettiin tuote- ja palvelutarjontaa Cramo Vuokrauskonseptin mukaisesti, mutta uusia kasvuinvestointeja ei tehdä ennen kuin kaluston käyttöasteet saadaan tavoitellulle tasolle. Tuotealuekohtaisesti Cramo jatkoi kasvuinvestointejaan erityisesti siirtokelpoisiin tiloihin. Konsernin poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä olivat 97,0 (93,9) miljoonaa euroa. 5
Yrityshankinnoista ja myynneistä aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset olivat tilikaudella yhteensä 36,0 (13,2) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteismäärä tilikauden lopussa oli 149,5 (165,4) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2014 oli 118,3 (160,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirtaan vaikutti negatiivisesti 9,7 miljoonan euron jälkiverotuspäätöksen mukaiset maksut ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomessa. Nettokäyttöpääoman muutos oli vuonna 2014 myös jonkin verran negatiivinen, kun taas vuonna 2013 nettokäyttöpääoman pienentyminen vapautti merkittävästi liiketoiminnan rahavirtaa. Investointien rahavirta oli -124,8 (-110,0) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli -6,5 (50,3) miljoonaa euroa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä saadut rahasuoritukset osakemerkinnöistä, 7,9 miljoonaa euroa, oikaistiin viimeisellä vuosineljänneksellä liiketoiminnan rahavirrasta rahoituksen rahavirtaan. Viimeisen vuosineljänneksen liiketoiminnan rahavirta oli 55,8 (66,3) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -27,6 (-31,9) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen rahavirta investointien jälkeen oli 28,2 (34,4) miljoonaa euroa. Myytävänä oleviksi luokiteltuja omaisuuseriä oli taseessa tilikauden päättyessä 0,0 (4,4) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka 31.12.2014 oli 385,4 (364,8) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste tilikauden päättyessä oli 84,7 (72,9) prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen kertaluonteiset erät sekä Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan heikentyminen euroon nähden heikensivät nettovelkaantumisastetta. Cramo uudelleenrahoitti pitkäaikaisen luottojärjestelynsä kesäkuussa, ja luottojärjestelyn kokoa kasvatettiin 325 miljoonasta eurosta 375 miljoonaan euroon. Luotto erääntyy vuonna 2020 ja sisältää vuoden jatko-option. Lainajärjestely tarjoaa Cramolle mahdollisuuden toteuttaa yhtiön kasvustrategiaa tulevina vuosina. Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista oli 31.12.2014 suojattu koronvaihtosopimuksilla 90,0 (91,0) miljoonaa euroa, joihin sovelletaan täysimääräisesti suojauslaskentaa. Cramo-konsernilla oli 31.12.2014 käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 217,6 (199,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 192,0 (184,0) ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 25,6 (15,3) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli katsauskauden päättyessä 625,7 (606,6) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2014 oli 1.047,7 (1.074,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 43,9 (47,1) prosenttia. Cramo Oyj sai vuoden 2013 lopussa Suomen verohallinnolta jälkiverotuspäätöksen koskien vuosia 2009-2012, jonka mukaan yhtiön Belgian rahoitusyhtiön korkotuotot olisi pitänyt verottaa Suomessa. Cramo on maksanut verot Belgiaan. Cramo maksoi jälkiverotuspäätöksen mukaiset 9,7 miljoonaa euroa tammikuussa Suomeen, mikä vaikutti negatiivisesti liiketoiminnan rahavirtaan. Yhtiö pitää verotuspäätöstä perusteettomana ja on valittanut siitä. Maksettu 9,7 miljoonan euron vero esitetään konsernin taseessa tuloverosaamisena. Taseen ulkopuolisten operatiivisten leasingsopimusten vuokravastuut olivat 31.12.2014 yhteensä 28,9 (23,6) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista olivat yhteensä 91,7 (114,7) miljoonaa euroa. Konsernin investointisitoumukset olivat 21,0 (17,3) miljoonaa euroa. KONSERNIRAKENNE Cramo on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Koneja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramon valikoimaan kuuluu yli 200.000 vuokrattavaa tuotetta, ja yhtiö on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Cramo-konserniin kuuluivat katsauskauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Cramo Oyj omistaa myös konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa. Lisäksi Cramo omistaa 50 % Ramirent Oyj:n kanssa perustamastaan Venäjällä ja Ukrainassa toimivasta yhteisyrityksestä Fortrentistä. Kone- ja laitevuokraustoimintaa harjoitettiin tilikauden lopussa 329 (357) vuokrauspalvelupisteen kautta. 6
STRATEGISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Cramo päivitti syyskuussa konsernin strategian ja vahvisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa. Cramon taloudelliset tavoitteet ovat edelleen: EBITAliikevoittomarginaali yli 15 prosenttia liikevaihdosta yli suhdannejakson, nettovelkaantumisaste korkeintaan 100 prosenttia, liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin sekä oman pääoman tuotto yli 12 prosenttia yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa osinkoina noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS). Konsernin uuden strategian ydin on Cramo People living the Cramo Story. Cramo Story on laaja ohjelma, jonka avulla Cramo tulee kasvattamaan liikevaihtoaan eri maissa, erottumaan kilpailijoistaan, tuottamaan asiakkailleen erityistä lisäarvoa ja vahvistamaan yrityskulttuuriaan. Cramo-konsernin päivitetyt voitettavat taistelut ovat Cramo Storyn toteuttaminen, Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto ja Keski-Euroopan markkinoiden voittaminen. Lisäksi Cramolle tärkeitä strategisia hankkeita ovat siirtokelpoisten tilojen kasvustrategia, dynaaminen hinnoittelu sekä yrityskaupat ja ulkoistamiset. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Alkuvuonna Cramo vahvisti markkina-asemaansa maarakennuskoneiden vuokrauksessa Suomessa ostamalla 9.4.2014 OptiRent Oy:n. OptiRent toimii erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja sillä on vahva asema kiinteistönhuollossa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli noin 2,3 miljoonaa euroa. Cramon tavoitteena on lisätä maanrakennuskoneiden osuutta Suomen vuokraustoiminnassaan, ja tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaan laajennettiin Saksassa ostamalla 15.4.2014 C/S RaumCenter GmbH. Yhtiö on eräs merkittävimmistä erityisesti Rein-Mainin alueella toimivista siirtokelpoisten tilojen vuokrausyrityksistä Saksassa, ja sen liikevaihto vuonna 2013 oli noin neljä miljoonaa euroa. Yrityskauppa tarjoaa Cramolle jalansijan siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan perustamiseksi ja edelleen kasvattamiseksi Saksan markkinoilla. C/S Raum- Centerin tulos ja liikevaihto kehittyivät odotetusti.. Syyskuussa Cramo vahvisti asemaansa Lounais- Ruotsissa ostamalla Kalmarissa ja Nybrossa toimivan BMS Uthyrning i Kalmar AB:n. BMS on yksi alueen suurimmista kone- ja laitevuokrausyrityksestä, ja sillä on vahva asema erityisesti nostinkalustomarkkinoilla. BMS:n liikevaihto vuonna 2013 oli noin 1,1 miljoonaa euroa. Konsernin yhtenäisen tavoitejohtamismallin käyttöönottoa jatkettiin ja laajennettiin kaikissa toimintamaissa. Konsernitasolla otettiin käyttöön uusi konsolidointi- ja raportointijärjestelmä, Pohjoismaissa dynaamisen hinnoittelun malli ja Keski-Euroopassa konsernin yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä. Keski-Euroopassa siirryttiin lokakuussa Theisen-brändistä Cramo-brändiin. Toiminnan kehittämisessä keskeistä oli uuden strategian laatiminen ja toimeenpano sekä niihin liittyvät laajat sisäiset kehitysohjelmat, koulutukset ja investoinnit. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 2.528 (2.463). Lisäksi konsernissa työskenteli keskimäärin noin 149 (150) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli vuoden lopussa 2.473 (2.416). Cramo-konsernin joustavaan toimintamalliin kuuluu käyttää vakituisen henkilöstön lisäksi vuokratyövoimaa. Vakituisen henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Henkilöstön kehittämisessä keskityttiin uuden strategian toteuttamisen vaatimaan valmennukseen. Vuonna 2015 jatketaan erityisesti asiakaspalveluvalmiuksien vahvistamista osana Cramo Story -ohjelmaa sekä tavoitejohtamisen kehittämistä. Vuonna 2015 järjestetään myös Cramo Academy -ohjelma, jolla tuetaan strategian toteuttamista. Henkilöstön määrä jakaantui tilikauden lopussa seuraavasti: Suomi 452 (416), Ruotsi 849 (832), Norja 235 (260), Tanska 118 (108), Keski-Eurooppa 363 (349) ja Itä- Eurooppa 456 (451). 7
LIIKETOIMINTA SEGMENTEITTÄIN Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa, joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian, Kaliningradin alueen Venäjällä sekä 50 % yhteisyritys Fortrentin (Venäjä Kaliningradia lukuun ottamatta ja Ukraina) tuloksesta pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Segmenttitietojen lisäksi Cramo raportoi siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Cramo-konsernin vuoden 2014 liikevaihdosta, josta ei ole eliminoitu segmenttien välistä liikevaihtoa, 15,9 (15,4) prosenttia kertyi Suomen markkinoilta; 47,6 (47,5) prosenttia Ruotsista; 12,6 (13,6) prosenttia Norjasta; 4,5 (4,3) prosenttia Tanskasta; 11,8 (11,2) prosenttia Keski- Euroopasta ja 7,6 (7,9) prosenttia Itä-Euroopasta. Suomi Suomi (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 Muutos % 1-12/14 1-12/13 Muutos % Liikevaihto 27 335 26 667 2,5 % 104 230 102 577 1,6 % EBITA 5 469 6 231-12,2 % 20 447 19 312 5,9 % EBITA-% 20,0 % 23,4 % 19,6 % 18,8 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 428 393 8,9 % Toimipisteet 53 53 0,0 % Suomen talous ja rakentaminen supistuivat edelleen vuonna 2014. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan rakentaminen supistui kaksi prosenttia. Erityisesti uudisrakentaminen vähentyi voimakkaasti. Myös Euroconstructin tuoreen arvion mukaan rakentamisen supistui. ERA arvioi myös Suomen kone- ja laitevuokrausmarkkinan supistuneen, mutta suomalainen Forecon arvioi vuokrausmarkkinan kasvaneen noin prosentin. Heikosta markkinatilanteesta huolimatta Cramo onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan Suomessa. Koko vuoden liikevaihto oli 104,2 (102,6) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 27,3 (26,7) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti hyvä kysyntä korjausrakentamisessa, jossa Cramolla on vahva asema Suomessa. Myös muun kuin rakennusteollisuuden alueella vuokrauspalveluiden kysyntä kasvoi, ja siirtokelpoisten tilojen kysyntä jatkui vahvana. Siirtokelpoisten tilojen tarjouskanta on hyvä erityisesti julkisella sektorilla. EBITA-liikevoitto parani edellisvuodesta ja oli 20,4 (19,3) miljoonaa euroa eli 19,6 (18,8) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 5,5 (6,2) miljoonaa euroa eli 20,0 (23,4) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden tulokseen vaikuttivat positiivisesti toiminnan yleinen tehostuminen tavoitejohtamismallin ansiosta, onnistuneesti toteutetut kulusäästöt sekä dynaamisen hinnoittelumallin käyttöönotto. Huhtikuussa ostetun Optirent Oy:n toiminta kehittyi tavoitteiden mukaisesti. Katsauskauden jälkeen Cramo ilmoitti helmikuussa 2015 ostavansa kone- ja laitevuokrausyhtiö Vuokra-Pekat Oy:n koko osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 4,8 miljoonaa euroa, tulos hyvä ja henkilöstön määrä 20. Yhtiöllä on kaksi vuokrauspistettä pääkaupunkiseudulla ja johtava asema rakennustyömaiden pölynhallintapalveluissa. Yrityskauppa vahvistaa Cramon markkina-asemaa Etelä-Suomessa ja pölynhallintapalveluiden tarjoajana osana Cramo Vuokrauskonseptia. Rakennusteollisuus RT arvioi rakentamisen vähentyvän vuonna 2015 noin puoli prosenttia edellisvuodesta. Euroconstructin arvioin mukaan rakentaminen kääntyy 1,5 prosentin kasvuun. ERA ja suomalainen Forecon arvioivat kone- ja laitevuokrauksen kääntyvän Suomessa reilun kahden prosentin kasvuun. Cramolla oli katsauskauden lopussa 53 (53) toimipistettä Suomessa ja se on Suomen toiseksi suurin kone- ja laitevuokraaja. Kahden suuren toimijan lisäksi Suomessa on lukuisia pieniä kone- ja laitevuokrausyrittäjiä. 8
Ruotsi Ruotsi (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 Muutos % 1-12/14 1-12/13 Muutos % Liikevaihto 89 187 87 358 2,1 % 312 715 316 670-1,2 % EBITA 17 700 14 576 21,4 % 55 577 55 334 0,4 % EBITA-% 19,8 % 16,7 % 17,8 % 17,5 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 806 792 1,8 % Toimipisteet 102 120-15,0 % Rakentaminen kasvoi Ruotsissa vahvasti erityisesti vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. Ruotsin rakennusteollisuuden (Sveriges Byggindustrier) joulukuun arvion mukaan rakentamisen lisääntyi vuonna 2014 noin 11 prosenttia. Eniten lisääntyi asuinrakentaminen. Euroconstructin marraskuussa julkaisema kasvuarvio vuodelle 2014 oli hieman yli viisi prosenttia. ERA arvioi kone- ja laitevuokrauksen kasvaneen vuonna 2014 noin yhden prosentin. Kone- ja laitevuokrauksen yleinen markkinatilanne oli Tukholmassa ja Etelä-Ruotsissa hyvä. Pohjois-Ruotsissa ja Länsi-Ruotsissa kysyntä oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla odotettua heikompi mutta parani vuoden loppua kohden. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä säilyi koko vuoden hyvänä. Cramon liikevaihto oli Ruotsissa 312,7 (316,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 1,2 prosenttia. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia. Vuokrauspalveluiden kysyntä lisääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä Cramon odotusten mukaisesti. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia ja oli 89,2 (87,4) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 6,9 prosenttia. Koko vuoden EBITA-liikevoitto parani edellisvuodesta ja oli 55,6 (55,3) miljoonaa euroa ja EBITA-marginaali 17,8 (17,5) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus kehittyi myönteisesti viimeisellä vuosineljänneksellä. Viimeisen vuosineljänneksen EBITAliikevoitto oli 17,7 (14,6) miljoonaa euroa eli 19,8 (16,7) prosenttia liikevaihdosta. Kiinteitä kuluja alennettiin toisella vuosipuoliskolla ja vuoden aikana suljettiin yhteensä 18 pientä toimipistettä. Näillä toimenpiteillä, suorien kulujen vähentämisellä sekä meneillään olevilla kehityshankkeilla tavoitellaan kannattavuuden parantamista jatkossa. Cramolla on meneillään Ruotsissa lukuisia kehityshankkeita, kuten dynaaminen hinnoittelumalli ja myynnin kehittäminen, kaluston kiertoon liittyvän logistiikan optimointi suurissa kaupungeissa, korjaus- ja huoltotoiminnan tehostaminen sekä tavoitejohtamismallin käyttöönotto. Cramo vahvisti asemaansa syyskuussa Lounais- Ruotsissa ostamalla Kalmarissa ja Nybrossa toimivan BMS Uthyrning i Kalmar AB:n osakekannan. BMS:llä on vahva asema erityisesti nostinkalustomarkkinoilla, ja sen liikevaihto vuonna 2013 oli noin 1,1 miljoonaa euroa. Ruotsin rakennusteollisuuden ennusteen mukaan asuinrakentamisen voimakas kasvu tasaantuu vuonna 2015, ja rakentamisen kokonaiskasvu tasaantuu neljään prosenttiin. Euroconstruct arvioi rakentamisen lisääntyvän Ruotsissa vain reilun prosentin. ERA arvioi kone- ja laitevuokrausmarkkinan kasvavan vajaat kaksi prosenttia. Cramo on Ruotsissa kone- ja laitevuokrauksen selkeä markkinajohtaja. Cramolla on Ruotsissa neljä merkittävää kilpailijaa, minkä lisäksi alalla on useita pieniä toimijoita. Cramolla oli Ruotsissa katsauskauden lopussa 102 (120) toimipistettä. Norja Norja (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 Muutos % 1-12/14 1-12/13 Muutos % Liikevaihto 21 368 22 273-4,1 % 82 505 90 916-9,3 % EBITA 1) 1 575 2 040-22,8 % 4 451 6 600-32,6 % EBITA-% 7,4 % 9,2 % 5,4 % 7,3 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 235 260-9,6 % Toimipisteet 28 31-9,7 % 1) Vuoden 2013 vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 7,2 miljoonaa euroa eli 7,9 prosenttia liikevaihdosta. Rakentamisen markkinatilanne oli Norjassa haastava vuonna 2014. Öljyn hinnanlasku vuoden loppupuolelta alkaen on vähentänyt energia-alan investointeja ja jonkin verran myös rakentamista länsirannikolla. Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvaneen Norjassa noin kaksi prosenttia vuonna 2014. Paikallisten arvioiden mukaan raken- 9
taminen supistui. Asuntojen uudisrakentamisen on arvioitu vähentyneen selkeästi, mutta sekä korjausrakentaminen että maa- ja vesirakentaminen lisääntyivät. Cramon liikevaihto oli Norjassa 82,5 (90,9) miljoonaa euroa. Euromääräinen liikevaihto supistui 9,3 prosenttia, ja paikallisvaluutoissa muutos oli -2,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto supistui 4,1 prosenttia ja oli 21,4 (22,3) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa muutos oli -0,1 prosenttia. Liikevaihdon supistuminen oli seurausta paitsi markkinakehityksestä, myös Cramon uudelleenjärjestelytoimenpiteistä. Koko vuoden vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 4,5 (7.2) miljoonaa euroa eli 5,4 (7,9) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli 4,5 (6,6) miljoonaa euroa eli 5,4 (7,3) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 1,6 (2,0) miljoonaa euroa eli 7,4 (9,2) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuuteen vaikuttivat positiivisesti kolmannella vuosineljänneksellä aloitetut tehostamistoimet, jotka saatiin viimeisellä vuosineljänneksellä suunnitellusti päätökseen. Henkilöstöä vähennettiin ja heikosti kannattavia toimipisteitä suljettiin. Toimintaa on tehostettu myös kehittämällä myyntiä, hinnoittelua sekä huolto- ja korjaustoimintaa. Tehostamistoimien vaikutusten odotetaan näkyvän tuloksessa jatkossa. Euroconstruct ennustaa rakentamisen lisääntyvän Norjassa vuonna 2015 noin neljä prosenttia, mutta paikallisten arvioiden mukaan se jää vuoden 2014 tasolle. ERA arvioi kone- ja laitevuokrauksen kasvuksi noin prosentin. Loppuvuonna 2014 tapahtunut öljyn hinnan voimakas aleneminen muodostaa riskitekijän kone- ja laitevuokrauksen kysynnälle vuonna 2015. Kone- ja laitevuokrauspalveluja tarjoaa Norjassa kolme suurta yritystä, minkä lisäksi alalla on lukuisia pieniä toimijoita. Cramo on Norjan toiseksi suurin kone- ja laitevuokrauspalveluiden tarjoaja. Sillä oli Norjassa katsauskauden lopussa 28 (31) toimipistettä. Tanska Tanska (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 Muutos % 1-12/14 1-12/13 Muutos % Liikevaihto 7 942 7 285 9,0 % 29 539 28 512 3,6 % EBITA 1) -2 342 87-3 358 30 EBITA-% -29,5 % 1,2 % -11,4 % 0,1 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 118 108 9,3 % Toimipisteet 8 7 14,3 % 1) Vuoden 2014 viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli -0.2 (0.1) miljoonaa euroa eli -2.0 (1.2) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 2014 vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli -1.2 (0.0) miljoonaa euroa eli -4.0 (0.1) prosenttia liikevaihdosta. Rakentaminen kasvoi Tanskassa Euroconstructin mukaan 2,5 prosenttia vuonna 2014. Paikallinen arvio kasvusta on hieman suurempi. Myös kone- ja laitevuokrausmarkkinat kääntyivät odotetusti kasvuun. Käänne tapahtui toisella vuosineljänneksellä. Cramon liikevaihto kasvoi Tanskassa 3,6 prosenttia ja oli 29,5 (28,5) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 9,0 prosenttia ja oli 7,9 (7,3) miljoonaa euroa. Kone- ja laitevuokrauksen lisäksi myös siirtokelpoisten tilojen kysyntä kehittyi myönteisesti. Koko vuoden vertailukelpoinen EBITA-liiketulos ennen kertaluonteisia eriä oli -1,2 (0,0) miljoonaa euroa eli -4,0 (0,1) prosenttia liikevaihdosta. Viimeiseen vuosineljännekseen kohdistui 2,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia uudelleenjärjestelykuluja johtuen mm. varikkorakenteen uudelleenjärjestelystä, poikkeuksellisesta luottotappiosta sekä toimitusjohtajavaihdoksesta. EBITA-liiketulos kertaluonteisten erien jälkeen oli -3,4 (0,0) miljoonaa euroa eli -11,4 (0,1) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBI- TA-liikevoitto oli -0,2 (0,1) miljoonaa euroa eli -2,0 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen oli -2.3 (0,1) miljoonaa euroa eli -29,5 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Myönteisen tuloskehityksen aikaansaamiseksi Tanskassa jatkettiin kalustoinvestointien kohdentamista parhaiten kannattaviin tuotesegmentteihin sekä myynnin ja hinnoittelumallien kehittämistä. Cramo pystyi loppuvuonna 2014 parantamaan markkina-asemaansa, ja odotukset ovat jatkossa vuotta 2014 myönteisemmät. Tätä tukee myönteinen kehitys siirtokelpoisten tilojen tuotealueella vuonna 2014. Euroconstruct arvioi rakentamisen lisääntyvän Tanskassa noin kolme prosenttia vuonna 2014, mutta paikallinen markkinatutkimuslaitos arvioi rakentamisen supistuvan. ERA arvioi kone- ja laitevuokrauksen lisääntyvän yli kolme prosenttia. 10
Kone- ja laitevuokrausmarkkinoilla toimii Tanskassa useita keskisuuria yrityksiä. Cramolla oli Tanskassa vuoden lopussa 8 (7) toimipistettä ja se arvioi olevansa alan kolmanneksi suurin toimija. Cramon asema siirtokelpoisten tilojen alueella vahvistui vuoden aikana. Keski-Eurooppa Keski-Eurooppa (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 Muutos % 1-12/14 1-12/13 Muutos % Liikevaihto 21 699 19 440 11,6 % 77 698 74 652 4,1 % EBITA -590 233-5 978-1 062 EBITA-% -2,7 % 1,2 % -7,7 % -1,4 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 363 349 4,1 % Toimipisteet 75 83-9,6 % Euroconstructin arvion mukaan rakentaminen kasvoi Saksassa hieman yli kaksi prosenttia vuonna 2014. ERA arvioi kone- ja laitevuokrauksen kasvaneen noin 1,5 prosenttia. Keski-Euroopan koko vuoden liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia ja oli 77,7 (74,7) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kehittyi myönteisesti. Liikevaihto kasvoi 11,6 prosenttia ja oli 21,7 (19,4) miljoonaa euroa. EBITA-liikevoitto oli -6,0 (-1,1) miljoonaa euroa eli -7,7 (-1,4) prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2014 toteutetun muutosohjelman kulut ajoittuivat erityisesti kahdelle ensimmäiselle vuosineljännekselle. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli -0,6 (0,2) miljoonaa euroa eli -2,7 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Cramo teki viimeisellä vuosineljänneksellä Keski- Euroopan toimintojensa osalta 25,5 miljoonan euron kertaluonteisen alaskirjauksen liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä, josta 10,2 miljoonaa euroa kohdistui liikearvoon ja 15,3 miljoonaa euroa aineettomiin hyödykkeisiin. Alaskirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta. Alaskirjauksen jälkeen Keski-Euroopan toimintoihin ei sisälly enää liikearvoa tai yrityskaupoista aiheutuneita aineettomia hyödykkeitä. Cramo on muokkaamassa koko Keski-Euroopan toimintaansa Cramo Vuokrauskonseptin mukaiseksi, mikä tarkoittaa muun muassa tuote- ja palveluvalikoiman laajentamista, myynnin ja osaamisen kehittämistä sekä toimintojen keskittämistä Paikallisesti paras -strategian mukaisesti. Toiminnan kehittämisessä keskitytään alueelliseen myyntiin sekä toimipisteiden yhtenäiseen johtamismalliin. Tuotevalikoimaa on laajennettu erityisesti nostinkalustoon ja työkaluihin perustamalla uusia vuokrausvarikkoja seitsemälle suurelle kaupunkialueelle. Vuoden 2014 aikana suljettiin vastaavasti kahdeksan pienempää toimipistettä. Keski-Euroopan kannattavuutta heikensi vuonna 2014 se, että vanhan vuokrauskaluston eli maarakennuskoneiden käyttöasteet olivat edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Uuden kaluston käyttöasteet paranivat tasaisesti vuoden aikana, mutta käyttöasteissa on edelleen merkittävästi parannettavaa. Cramo jatkoi viimeisellä vuosineljänneksellä toimenpiteitään Keski-Euroopan tuloksen kääntämiseksi. Kaikkia toimipisteitä koskevan tavoitejohtamismallin käyttöönotto etenee, myyntiä on tehostettu ja kiinteitä kuluja leikattu. Muutosohjelman ei arvioida aiheuttavan kertaluonteisia kuluja vuonna 2015. Tavoitteena on jatkossa kannattavuuden parantaminen. Theisen-konsernin muutos Cramoksi toteutettiin lokakuussa. Theisen Baumachinen AG:n uusi nimi on Cramo AG. Cramo laajensi siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaansa huhtikuussa ostamalla C/S RaumCenter GmbH:n, joka on eräs merkittävimmistä erityisesti Rein-Mainin alueella toimivista siirtokelpoisten tilojen vuokrausyrityksistä Saksassa. Merkittävä avaus siirtokelpoisten tilojen markkinoilla oli, kun saksalainen energiayhtiö Technische Werke Ludwigshafen (TWL) sopi huhtikuussa siirtokelpoisten tilojen vuokrauksesta TWL:n konsernihallinnolle Ludwigshafenissa. Keski-Euroopan bruttoinvestoinnit, C/S RaumCenter - yrityskauppa mukaan lukien, olivat 44,7 (12,9) miljoonaa euroa vuonna 2014. Cramo on myös muuttamassa kalustonsa rakennetta. Investointien nettorahavirta, C/S Raum- Center-yrityskauppa mukaan lukien, oli -24,3 (-10,0) miljoonaa euroa. Rakentamisen arvioidaan kasvavan Saksassa hieman alle kaksi prosenttia ja Itävallassa noin prosentin vuonna 2015. ERA arvioi kone- ja laitevuokrausmarkkinan kasvavan vajaat kolme prosenttia. 11
Saksan kone- ja laitevuokrausmarkkinoilla on neljä suurta toimijaa ja paljon pieniä paikallisia yrityksiä. Cramo arvioi olevansa alan kolmanneksi suurin toimija. Cramon vuokrauspisteiden määrä Keski-Euroopassa oli kauden lopussa 75 (83). Itä-Eurooppa Itä-Eurooppa (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 Muutos % 1-12/14 1-12/13 Muutos % Liikevaihto 14 163 13 512 4,8 % 49 964 52 826-5,4 % EBITA 2 202 3 546-37,9 % 6 166 8 204-24,8 % EBITA-% 15,5 % 26,2 % 12,3 % 15,5 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 456 451 1,0 % Toimipisteet 63 63 0,0 % Cramon kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto Itä- Euroopassa muodostuu Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venäjän Kaliningradin markkinoilta. Cramon ja Ramirentin Venäjällä ja Ukrainassa toimivan yhteisyrityksen Fortrentin liikevaihto ei ole sisältynyt Cramo-konsernin liikevaihtoon 1.3.2013 alkaen, mutta Cramon osuus Fortrentin katsauskauden tuloksesta sisältyy Itä-Eurooppa-segmentin EBITA-liikevoittoon. Rakentamisen arvioidaan lisääntyneen vuonna 2014 Puolassa lähes viisi prosenttia ja Baltian maissa noin prosentin. Venäjällä rakentaminen väheni noin kaksi prosenttia. Cramon Itä-Euroopan liikevaihto supistui 5,4 prosenttia ja oli 50,0 (52,8) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa oli -4,5 prosenttia. Liikevaihdon supistuminen johtui Venäjän liiketoimintojen siirtämisestä Fortrentiin 1.3.2013 alkaen. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 4,8 prosenttia ja oli 14,2 (13,5) miljoonaa euroa. Paikallisvaluutoissa viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia. Vuoden 2014 EBITA-liiketulos oli 6,2 (8,2) miljoonaa euroa eli 12,3 (15,5) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisellä vuosineljänneksellä EBITA-liikevoitto oli 2,2 (3,5) miljoonaa euroa eli 15,5 (26,2) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuuden heikentyminen johtui Venäjällä ja Ukrainassa toimivasta yhteisyritys Fortrentistä. Viimeisellä vuosineljänneksellä Itä-Euroopan maiden EBITA-liikevoitto pl. Fortrent kasvoi edellisvuodesta. Fortrentin tulokseen vaikutti myös 0,5 miljoonan euron kertaluonteinen alaskirjaus liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä Ukrainan toimintoihin liittyen. Liiketoiminta kehittyi myönteisesti vuonna 2014 erityisesti Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa ja Latviassa. Paras kannattavuus saavutettiin Baltian maissa. Itä-Euroopan rakentamisen markkinaennusteissa on melko suuria maakohtaisia eroja. Markkinanäkymät ovat positiiviset erityisesti Puolassa, jossa rakentamisen arvioitu kasvavan noin seitsemän prosenttia vuonna 2015. ERA arvioi kone- ja laitevuokrauksen lisääntyvän Puolassa samaan aikaan noin viisi prosenttia. Tsekin tasavallassa rakentamisen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia, Slovakiassa lähes kaksi prosenttia ja Liettuassa hieman alle prosentin. Virossa ja Latviassa rakentamisen arvioidaan supistuvan noin neljä prosenttia ja Venäjällä noin kaksi prosenttia. Itä-Euroopassa kone- ja laitevuokraajat ovat pääosin pieniä paikallisia yrityksiä, minkä lisäksi markkinoilla on muutamia länsieurooppalaisia kilpailijoita. Cramo arvioi säilyttäneensä markkina-asemansa Itä-Euroopassa. Cramo arvioi olevansa Baltian maiden suurin kone- ja laitevuokrausyhtiö. Puolassa Cramo arvioi olevansa markkinoiden toiseksi suurin ja Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa kolmanneksi suurin toimija. Cramon vuokrauspisteiden määrä Itä-Euroopassa oli vuoden lopussa 63 (63). FORTRENT-YHTEISYRITYS VENÄJÄLLÄ JA UK- RAINASSA (Tilikauden 2014 vertailukausi on maalis-joulukuu 2013) Fortrent-konsernin vuoden 2014 (maaliskuujoulukuu) liikevaihto laski 10,7 prosenttia ja oli 38,0 (42,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 9,1 prosenttia. Fortrent aloitti toimintansa 1.3.2013. Liikevaihto laski heikon markkinatilanteen takia. Lisäksi merkittävät muutokset valuuttakursseissa vaikuttivat liikevaihtoon. Fortrent-konsernin viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 8,8 (13,8) miljoonaa euroa, jossa on laskua edellisvuoteen 36,2 prosenttia. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto laski 10,7 prosenttia. Liikevaihtoa rasitti projektien päättymiset ja asiakkaiden 12
varovaisuus uusia projektia kohtaan neljänneksen loppua lähestyttäessä. Konevuokrauspalveluiden kysyntä heikkeni sekä Pietarin että Moskovan alueella verrattuna edelliseen vuoteen. Vuokrauspalveluiden kysyntä uusilla alueilla kuten Volgassa ja Venäjän eteläosissa on sen sijaan selvässä kasvussa. Ukrainassa kriisi on hiljentänyt rakennusmarkkinat, ja työt on useilla työmailla keskeytetty. Venäjän ruplan ja Ukrainan hryvnian heikentymisellä suhteessa euroon oli edelleen negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Fortrent-konsernin koko vuoden (maaliskuujoulukuu) EBITA-liiketulos oli 2,0 (4,5) miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia (10,6) liikevaihdosta ja nettotulos -1,0 (1,1) miljoonaa euroa. Fortrent keskittyi sopeuttamaan kustannuksiaan heikentyneeseen markkinatilanteeseen ja laski investointitasoaan. Fortrent-konsernin viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liiketulos oli 0,8 (2,6) miljoonaa euroa eli 9,1 (18,8) prosenttia liikevaihdosta ja nettotulos -0,8 (2,1) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen heikkoon nettotulokseen vaikutti myös liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä tehty 0,5 miljoonaan euron kertaluonteinen alaskirjaus Ukrainan toimintojen osalta. Alaskirjauksen jälkeen Fortrentilla ei ole enää jäljellä liikearvoa tai yrityskaupoista aiheutuneita aineettomia hyödykkeitä Ukrainan toimintoihinsa liittyen. Alkuvuonna 2014 Fortrent laajensi toimipisteverkostoaan uusiin kaupunkeihin Venäjällä sekä perustamalla uusia toimipisteitä että liittämällä yrittäjävetoisia toimipisteitä Fortrentiin. Uusien alueiden ja toimipisteiden integrointi on edistynyt hyvin. Merkittävä lähiaikojen riski on Ukrainan kriisin pitkittyminen ja laajentuminen. Öljyn hinnan lasku vaikuttaa negatiivisesti Venäjän talouteen ja rakentamiseen. Myös ruplan ja Venäjän rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikeuttavat talouskasvua Venäjällä. Euroconstructin marraskuussa 2014 julkaiseman ennusteen mukaan Venäjän rakennusmarkkinat supistuvat noin kaksi prosenttia vuonna 2015. Myös Ukrainassa markkinatilanne säilyy haastavana. Fortrentin omistajuus ja hallinta on jaettu Cramon ja Ramirentin kesken tasan 50/50, ja Fortrentin emoyhtiö Fortrent Oy on suomalainen osakeyhtiö. Osuus yhteisyrityksen tuloksesta esitetään konsernin tuloslaskelmassa käyttökatteen (EBITDA) yläpuolella pääomaosuusmenetelmää hyödyntäen (50 prosenttia Fortrentin konsolidoidusta nettotuloksesta). Cramon osuus Fortrentkonsernin tuloksesta vuonna 2014 oli -0,5 (0,6) miljoonaa euroa (edellisvuoden luku sisältää vain maaliskuujoulukuu 2013 tuloksen). Venäjän liiketoimintayksiköitä koskeva fuusio yhdeksi juridiseksi yhtiöksi toteutui tammikuussa 2014. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2014 oli 24.834.753,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä 43.903.554. Cramo Oyj:n hallussa oli tilikauden päättyessä näistä 316.288 osaketta. Katsauskauden jälkeen, 8.1.2015, yhtiön hallussa oleva osakemäärä pieneni 295.550 osakkeeseen johtuen Cramo-konsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2012 perustuvasta suunnatusta maksuttomasta osakeannista. Osakelukumäärä kasvoi vuoden aikana optioohjelman 2010 seurauksena 276.595 uudella osakkeella. Toisella vuosineljänneksellä merkittiin 276.452, kolmannella vuosineljänneksellä 143 uutta osaketta optioohjelman 2010 perusteella. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2010 päättyi 31.12.2014 ja optioohjelman perusteella merkittiin yhteensä 276.595 uutta osaketta. Merkintähinta oli 12,40 euroa ja se oikeutti merkitsemään 1,3 Cramon uutta osaketta. Merkintämaksut on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Viimeisellä vuosineljänneksellä merkittiin 161.475 uutta osaketta optio-ohjelman 2011 perusteella. Osakkeet merkittiin kaupparekisteriin katsauskauden jälkeen 16.1.2015 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi 19.1.2015. Merkintämaksut on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. VOIMASSAOLEVAT OPTIO-OHJELMAT JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Cramo-konsernin avainhenkilöilleen jakamista vuoden 2011 optio-oikeuksista oli 31.12.2014 ulkona 625.525 kappaletta. Vuoden 2011 optio-oikeudet otettiin kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsingin päälistalla 1.10.2014 ja niiden merkintäaika päättyy 31.12.2015. Optio-ohjelmaan kuuluvilla optioilla on merkitty yhteensä 161.475 yhtiön osaketta. Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden uuden osakkeen. Osakkeen merkintähinta on 5,98 euroa. Konsernin vakituisille työntekijöille suunnatussa One Cramo Osakeohjelma -kannustinjärjestelmässä työntekijä voi säästää enintään viisi prosenttia palkastaan siten, että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön osakkeita. Kannustinjärjestelmän toinen säästökausi alkoi 1.10.2013 ja päättyi 30.9.2014. Kolmas säästökausi alkoi 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2015. Cramo Oyj:n avainhenkilöiden osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalen- 13
terivuodet 2012, 2013 ja 2014. Ansaintajaksojen 2012-2014 palkkiot perustuvat tulos/osake-tunnuslukuun. Palkkiot vuodelta 2012 maksettiin katsauskauden jälkeen 8.1.2015. Osakkeita jaettiin maksuttomana suunnattuna osakeantina 20.738, minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä 218.566 euroa. Vuoden 2013 palkkiot vastaavat noin 90.000 osakkeen arvoa ja ne maksetaan keväällä 2016. Vuoden 2014 palkkiot maksetaan keväällä 2017. KAUPANKÄYNTI NASDAQ OMX HELSINGISSÄ Cramo Oyj on ollut listattuna Helsingin Pörssissä vuodesta 1988 alkaen. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CRA1V. Pohjoismaisella listalla Cramo Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana teollisuustuotteet ja -palvelut. Tilikaudella 1.1.-31.12.2014 Cramo Oyj:n osakkeen alin kaupankäyntikurssi oli 10,28 euroa ja ylin 17,78 euroa. Osakkeen kaupankäynnillä painotettu keskikurssi oli 13,97 euroa. Osakkeen päätöskurssi 31.12.2014 oli 12,08 euroa ja yhtiön markkina-arvo 528,5 miljoonaa euroa. YHTIÖKOKOUS 2014 JA HALLITUKSEN VAL- TUUDET Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1.4.2014 vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2013 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta tilikaudelta 1.1.2013-31.12.2013. Hallitukseen valittiin uudelleen Helene Biström, Eino Halonen, Victor Hartwall ja Erkki Stenberg sekä uusina jäseninä Leif Boström, Caroline Sundewall ja Raimo Seppänen. Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 70.000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 45.000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 35.000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että 50 prosenttia vuosipalkkiosta käytetään siten, että sillä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin yhtiön osakkeita. Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa 1.000 euron suuruinen kokouspalkkio kustakin hallituksen valiokunnan kokouksesta, johon he osallistuvat, sekä kohtuulliset matkakustannukset. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Toni Aaltonen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta siten, että näin hankittavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 4.100.000 osaketta, ja niitä voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja niitä voidaan käyttää enintään 400.000 kappaletta yhtiön kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 1.10.2015 asti. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää myös oikeuden päättää omien osakkeiden luovuttamisesta, sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia osakkeita, joiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4.100.000 osaketta, eikä niitä voida käyttää kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 20.000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. MUUTOKSET OMISTAJAKUNNASSA Cramo Oyj sai tilikauden aikana seuraavan arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta: Nordea Funds Oy:n osuus Cramo Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä oli 8.8.2014 ylittänyt 5 prosenttia. Sen osuus äänimäärästä ja osakepääomasta oli tuolloin 5,096 prosenttia ja omistus 2.237.468 osaketta. HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT Cramo Oyj:n hallitus muodostui tilikauden päättyessä seuraavista jäsenistä: Helene Biström, Eino Halonen, Victor Hartwall, Erkki Stenberg, Leif Boström, Caroline Sundewall ja Raimo Seppänen. Tarkastusvaliokunnan muodostivat Eino Halonen (puheenjohtaja), Victor Hartwall, Leif Boström ja Caroline Sundewall. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan muodostivat Helene Biström (puheenjohtaja), Raimo Seppänen, Erkki Stenberg, Peter Therman ja Tom von Weymarn. Varsinaiseen yhtiökokoukseen 1.4.2014 asti hallituksen muodostivat Stig Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko Mäkelä, Victor Hartwall, Helene Biström ja Erkki Stenberg. Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2014 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 403.550 Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 0,92 prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä, sekä optioita yhteensä 30.000 kappaletta. 14
Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Toni Aaltonen. Cramo muodostuu toiminnallisesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska), Itä- Euroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramo Oyj:n johtoryhmä muodostui tilikauden päättyessä toimitusjohtajan lisäksi seuraavista henkilöistä: Erik Bengtsson, johtaja, Skandinavia ja Cramo Ruotsin toimitusjohtaja; Tatu Hauhio johtaja, Itä-Eurooppa ja Cramo Finlandin toimitusjohtaja; Dirk Schlitzkus johtaja, Keski- Eurooppa ja toimitusjohtaja Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa; Per Lundquist, johtaja, yhtenäiset toiminnot (tietohallinto, henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä konsernin liiketoimintakonseptien ja -prosessien yhdenmukaistaminen); Martin Holmgren, johtaja, kalustonhallinta; Martti Ala-Härkönen, talous- ja rahoitusjohtaja vastuualueinaan myös konsernin yrityssuunnittelu, yritysjärjestelyt, lakitoiminnot sekä sijoittajasuhteet; Petri Moksén, johtaja, siirtokelpoiset tilat ja Aku Rumpunen, johtaja, Group Business Control. Cramo Oyj noudattaa 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan sääntöihin ja määräyksiin sekä arvopaperipörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekisteriä Cramo Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden omistustiedot ovat nähtävissä myös Cramo Oyj:n verkkosivuilta. Cramo Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2014 sekä palkkapalkkioselvitys vuodelta 2014 löytyvät Cramo Oyj:n verkkosivuilta. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin, konsernin yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, henkilöstöriskeihin, pätevän johdon saatavuuteen ja rekrytointiin liittyviin riskeihin, verotukseen liittyviin riskeihin sekä muihin liiketoiminnan riskeihin. Talouden epävarmuus voi näkyä Cramon toiminnassa esimerkiksi kysynnän heikentymisenä joko yhdellä tai useammalla markkina-alueella, kilpailun kiristymisenä, vuokraushintojen alentumisena, rahoituskulujen nousuna tai asiakkaiden maksuvaikeuksina ja kasvavina luottotappioina. Tämän lisäksi taloudellinen epävarmuus lisää tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. Vuoden 2014 aikana geopoliittiset riskit ovat kasvaneet. Cramon kannalta erityisesti Ukrainan kriisin pitkittyminen ja Venäjän talouden ongelmat ovat lisänneet taloudellista epävarmuutta. Nämä epävarmuudet voivat vaikuttaa rakentamiseen ja vuokrauspalveluiden kysyntään myös Cramon toimintamaissa. Cramo arvioi, että öljyn hinnan laskulla on positiivinen vaikutus talouskehitykseen lukuun ottamatta Norjaa ja Venäjää. HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Cramo Oyj:n tavoitteena on harjoittaa vakaata voitonjakopolitiikkaa ja maksaa noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) osinkona. Cramo Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2014 olivat 177.672.197,96 euroa, sisältäen jakamattomia voittovaroja 39.515.423,09 euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 jaetaan osinkoa 0,55 (0,60) euroa osakkeelta. Hallitus aikoo kutsua varsinaisen yhtiökokouksen koolle tiistaina 31.3.2015. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Cramo ilmoitti 4.2.2015 ostavansa kone- ja laitevuokrausyhtiö Vuokra-Pekat Oy:n koko osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 4,8 miljoonaa euroa, tulos hyvä ja henkilöstön määrä 20. Vuokra- Pekoilla on kaksi vuokrauspistettä pääkaupunkiseudulla ja johtava asema rakennustyömaiden pölynhallintapalveluissa. Yrityskauppa vahvistaa Cramon markkina-asemaa Etelä-Suomessa ja pölynhallintapalveluiden tarjoajana osana Cramo Vuokrauskonseptia. Cramo ilmoitti 8.1.2015 suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen Cramo-konsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2012. Osakeannissa luovutettiin 20.738 yhtiön hallussa olevaa Cramo Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. Cramo Oyj:n hallituksen 17.12.2014 tekemä päätös osakeannista perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 1.4.2014 antamaan valtuutukseen. Luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on 295.550 omaa osaketta. 15
LAADINTAPERIAATTEET Cramon tilinpäätös 2014 on tilintarkastettu ja siitä on annettu tilintarkastuskertomus 9.2.2015. Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 -säännösten mukaisesti. Tilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2014. Neljännesvuositiedot ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia 16
KONSERNITASE (1 000 ) 31.12.2014 31.12.2013 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 625 738 606 625 Liikearvo 149 472 165 352 Muut aineettomat hyödykkeet 76 167 101 100 Laskennalliset verosaamiset 14 336 14 820 Myytävissä olevat rahoitusvarat 187 347 Osuudet yhteisyrityksissä 4 254 17 475 Lainasaamiset 17 656 20 250 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 079 1 129 Pitkäaikaiset varat yhteensä 888 889 927 099 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 9 718 7 841 Myyntisaamiset ja muut saamiset 128 767 127 236 Tuloverosaamiset 10 996 1 343 Johdannaisinstrumentit 3 632 2 053 Rahavarat 5 689 4 770 Lyhytaikaiset varat yhteensä 158 801 143 243 Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät 4 369 VARAT YHTEENSÄ 1 047 690 1 074 710 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma 24 835 24 835 Muut rahastot 322 837 318 742 Arvonmuutosrahasto 119 Suojausrahasto -8 162-6 726 Muuntoerot -24 693-2 288 Kertyneet voittovarat 140 173 165 900 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 454 990 500 582 Oma pääoma yhteensä 454 990 500 582 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 294 392 269 881 Johdannaisinstrumentit 9 286 6 001 Laskennalliset verovelat 68 096 75 337 Eläkevelat 1 861 1 644 Muut pitkäaikaiset velat 1 797 3 341 Pitkäaikaiset velat yhteensä 375 432 356 204 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 96 676 99 719 Johdannaisinstrumentit 580 422 Osto- ja muut velat 115 377 112 022 Tuloverovelat 3 984 5 761 Varaukset 652 Lyhytaikaiset velat yhteensä 217 269 217 923 Velat yhteensä 592 700 574 127 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 047 690 1 074 710 17
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 1-12/14 1-12/13 Liikevaihto 180 588 175 124 651 758 657 315 Liiketoiminnan muut tuotot 2 246 3 526 13 156 10 007 Materiaalit ja palvelut -67 309-63 426-232 663-228 002 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -33 812-36 077-138 500-138 732 Liiketoiminnan muut kulut -33 481-31 996-125 927-127 385 Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä -24 845-23 451-97 008-93 868 Osuus yhteisyritysten tuloksesta -397 1 064-523 613 EBITA-liikevoitto 22 990 24 765 70 293 79 948 % liikevaihdosta 12,7 % 14,1 % 10,8 % 12,2 % Yrityshankinnoista ja -myynneistä aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset -28 106-2 938-35 965-13 150 Liikevoitto -5 115 21 827 34 328 66 799 % liikevaihdosta -2,8 % 12,5 % 5,3 % 10,2 % Rahoituskulut (netto) -2 992-3 793-12 849-14 857 Tulos ennen veroja -8 107 18 034 21 479 51 941 % liikevaihdosta -4,5 % 10,3 % 3,3 % 7,9 % Tuloverot 653-1 733-5 471-9 160 Katsauskauden tulos -7 454 16 300 16 008 42 781 % liikevaihdosta -4,1 % 9,3 % 2,5 % 6,5 % Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -7 454 16 300 16 008 42 781 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, -0,17 0,38 0,37 1,01 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, -0,17 0,38 0,36 1,00 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (1 000 ) 10-12/14 10-12/13 1-12/14 1-12/13 Katsauskauden tulos -7 454 16 300 16 008 42 781 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: -Eläkevelvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, verojen jälkeen -197 11-324 -88 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä -197 11-324 -88 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: -Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen -73-715 -2 309 1 418 -Myytävissä olevat rahoitusvarat -119-119 -Osuus yhteisyritysten laajan tuloksen eristä -8 990-1 516-12 689-4 386 -Muuntoerojen vaikutus -14 404-10 025-25 243-13 450 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä -23 586-12 256-40 360-16 418 Muut laajan tuloksen erät yhteensä -23 783-12 245-40 684-16 506 Katsauskauden laaja tulos -31 237 4 055-24 676 26 275 18
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄ- OMAN MUUTOKSISTA (1 000 ) Osakepääoma Osakeanti ja muut rahastot Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat, muuntoerot, suojausrahasto Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Hybridi pääoma Oma pääoma yhteensä 1.1.2013 24 835 304 373 119 153 681 483 007 49 630 532 638 Laaja tulos 26 275 26 275 26 275 Osingonjako -17 747-17 747-17 747 Optiomerkinnät 14 069 14 069 14 069 Osakeperusteiset maksut 1 347 1 347 1 347 Hybridi pääoma sisältäen transaktiokulut -6 370-6 370-49 630-56 000 Muutokset erien välillä 300-300 31.12.2013 24 835 318 742 119 156 886 500 582 500 582 1.1.2014 24 835 318 742 119 156 886 500 582 500 582 Laaja tulos -119-24 557-24 676-24 676 Osingonjako -25 986-25 986-25 986 Optiomerkinnät 4 395 4 395 4 395 Osakeperusteiset maksut 675 675 675 Muutokset erien välillä -300 300 31.12.2014 24 835 322 837 107 318 454 990 454 990 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 ) 1-12/14 1-12/13 Liiketoiminnan nettorahavirta 118 266 160 253 Investointien nettorahavirta -124 753-109 976 Rahoituksen rahavirta Korollisten saamisten muutos 2 689-121 Rahoitusleasingvelkojen muutos -15 863-29 755 Korollisten velkojen muutos 35 414 42 492 Hybridi pääoma -56 000 Optiomerkinnät 11 358 6 141 Maksetut osingot -25 982-17 747 Rahoituksen nettorahavirta 7 616-54 990 Rahavarojen muutos 1 129-4 713 Rahavarat kauden alussa 4 770 10 340 Kurssierot -210-857 Rahavarat kauden lopussa 5 689 4 770 19
MUUTOKSET AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN VARO- JEN KIRJANPITOARVOSSA (M ) 1-12/2014 1-12/2013 Kirjanpitoarvo kauden alussa 873,1 896,5 Poistot ja arvonalentumistappiot -133,0-107,0 Lisäykset Vuokrauskalusto 148,4 108,2 Muut aineelliset hyödykkeet 5,5 6,3 Aineettomat hyödykkeet 5,2 4,6 Lisäykset yhteensä 159,1 119,1 Vähennykset -16,1-11,1 Muut muutokset 0,1 0,2 Vähennykset ja muut muutokset -16,0-10,8 Kurssierot -31,8-24,7 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 851,4 873,1 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Käypä arvo 31.12.2014 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT (1 000 ) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Lyhytaikaiset johdannaisinstrumentit 3 632 3 632 Lainat ja muut saamiset Lainasaamiset 17 689 17 689 Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 1 046 1 046 Lyhytaikaiset myynti- ja muut saamiset 105 889 105 889 Rahavarat 5 689 5 689 Myytävissä olevat sijoitukset 187 187 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Lyhytaikaiset johdannaisinstrumentit 580 580 Muut velat Pitkäaikaiset korolliset velat 294 392 299 830 Muut pitkäaikaiset velat 1 369 1 369 Lyhytaikaiset korolliset velat 96 676 96 676 Osto- ja muut velat 63 178 63 178 Suojauslaskennan alaiset johdannaiset Pitkäaikaiset johdannaissopimukset 9 286 9 286 20