HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA Marika Kylänen PACE-hankkeen maajohtaja Suvi Leppäaho PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
TUTKIMUKSEN TAUSTA Piatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy Euroopassa noin 12-38 % kuolee palvelutaloissa WHO:n arvion mukaan Suomessa n. 30 000 potilasta tarvitsee piatiivista hoitoa joka vuosi Euroopan neuvoston mukaan piatiivisen hoidon osaaminen tulisi turvata perus- ja jatkokoulutuksella Vaikka hoitohenkilöstöllä on paljon kokemusta hoitotyöstä, useilta puuttuu piatiivisen hoidon koulutus Kansainvälistä tutkimusta hoitohenkilökunnan piatiivisen hoidon osaamisesta ei ole tähän mennessä tehty 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 2
TUTKIMUKSEN TARKOITUS Vertaileva tutkimus hoitohenkilökunnan piatiivisen hoidon osaamisesta kuudessa Euroopan maassa Tutkimuskysymykset: Mikä on piatiivisen hoidon tiedon taso eri maissa? Mikä on maan ja hoitohenkilökunnan aseman yhteys tiedon tasoon piatiivisesta hoidosta? 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 3
TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ Maat: Belgia, Englanti, Italia, Hollanti, Puola ja Suomi Satunnaisotanta: 322 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä v. 2015 91 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä ympäri Suomea tehostettu palvelutalo, vanhainkoti, terveyskeskus Kohderyhmä: hoitohenkilökunta (n=3392) Vastausprosentti 67% (n=2275) Ammattiryhmät: 53% sairaanhoitajia ja 47% hoiva-avustajia/hoitoapulaisia Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018, Ks. myös Van den Block ym. 2016 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 4
Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 5
HOITOHENKILÖSTÖN TAUSTATIEDOT 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 6
HOITOHENKILÖSTÖN TAUSTATIEDOT Suomi Belgia Hollanti Englanti Puola Italia (n=559) (n=559) (n=440) (n=152) (n=399) (n=166) p-arvo* Ikä: <0.001 17-35 vuotta 141 (25.9) 224 (40.4) 128 (29.5) 61 (41.2) 67 (17.1) 86 (55.5) 36-50 vuotta 207 (38.1) 201 (36.3) 165 (38.0) 46 (31.1) 207 (52.9) 59 (38.1) >50 vuotta 196 (36.0) 129 (23.3) 141 (32.5) 41 (27.7) 117 (29.9) 10 (6.5) Sukupuoli (nainen) 527 (95.8) 495 (88.6) 412 (94.3) 139 (92.7) 371 (94.2) 107 (67.3) <0.001 Ammattinimike: <0.001 hoiva-avustaja/hoito-apulainen 27 (4.9) 297 (53.1) 374 (85.8) 115 (77.2) 235 (58.9) 1 (0.6) lähihoitaja 379 (68.7) - - - - - sairaanhoitaja 146 (26.4) 262 (46.9) 62 (14.2) 34 (22.8) 164 (41.1) 156 (99.4) Muodollinen piatiivisen hoidon koulutus 324 (59.0) 390 (74.3) 263 (60.3) 80 (54.4) 235 (60.9) 90 (56.3) <0.001 osana tutkintoa tai myöhemmin hankittuna Työskentelyvuodet hoitotyössä (suora asiakastyö) e 10 vuotta 236 (43.9) 223 (42.3) 148 (34.7) 92 (63.4) 167 (45.3) 108 (73.0) yli 10 vuotta 301 (56.1) 304 (57.1) 278 (65.3) 53 (36.6) 202 (54.7) 40 (27.0) <0.001 Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 7
PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUS YLI 50% HOITOHENKILÖKUNNASTA Suurin osa vastaajista on yli 35 v., poikkeuksena Italia, jossa oli myös e 10 v. kokemus hoitotyöstä 73,0% hoitajista. Samoin Englannissa on e 10 v. kokemus hoitotyöstä 63,4%. Useimmassa maassa suurin osa oli hoiva-avustajia/hoitoapulaisia: Hollanti 85,8%, Englanti 77,2%, Puola 58,9%, Belgia 53,1%. Vain Suomessa on lähihoitajien koulutusta. Suomessa lähihoitajia oli vastaajista 68,7%, sairaanhoitajia 26,4% ja hoiva-avustajia/hoitoapulaisia 4,9%. Jokaisessa maassa oli yli puolella hoitohenkilökunnasta piatiivisen hoidon koulutus, Belgialaisilla merkittävästi eniten (74,3%), Suomessa 59,0%, ja Englannissa vähiten (54,4%). Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 8
MITKÄ OVAT HOITOHENKILÖSTÖN PERUSTIEDOT PALLIATIIVISESTA HOIDOSTA? 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 9
PERUSTIEDOT PALLIATIIVISESTA HOIDOSTA Väittämät piatiivisesta hoidosta, erityisesti kivusta ja ravitsemuksesta (Piative Care Survey): Asukasesimerkit 1-2 (sisältäen 5 väittämää, joista vastaajan tuli valita yksi vaihtoehto) Asukasesimerkit 3-4, painolaskuun liittyvät väittämät (vastausvaihtoehdot samaa mieltä erimieltä en tiedä) Kipuun ja ravitsemukseen liittyvät väittämät a-e (vastausvaihtoehdot samaa mieltä erimieltä en tiedä) 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 10
LPN PERUSTIEDOT PALLIATIIVISESTA HOIDOSTA Perustiedot piatiivisesta hoidosta elämän loppuvaiheessa 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,61 0,64 0,58 0,49 0,61 0,47 0,46 0,62 0,41 0,49 0,55 0,47 0,42 0,2 0,25 0,18 0,29 Belgium Netherlands England Finland Poland Italy Arvoasteikon pisteet on ilmoitettu välillä 0-1, 1 merkitsee suurempaa tiedon tasoa. : registered nurse (rekisteröity sairaanhoitaja) LPN: licenced practical nurse (lähihoitaja) Care assistants (hoiva-apulainen/ hoitoapulainen) Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 11
PERUSTIEDOISSA MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVAA KUUDESSA MAASSA Maa ja ammattiryhmä vaikuttivat merkittävästi arvioitaessa perustietoja piatiivisesta hoidosta. Perustiedoissa on merkittävästi parannettavaa joka maassa, vaikkakin vastaukset vaihtelivat merkittävästi maittain: Puola 0,20 ja Belgia 0,61 (Suomi 0,49) / 1 piste. Sairaanhoitajien arvio: Puola 0,25 ja Belgia 0,64 (Suomi 0,55) / 1 piste. Lähihoitajien arvio Suomessa: 0,47 / 1 piste. Hoitoapulaisten arvio: Puola 0,18 ja Belgia 0,58 / 1 piste. 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 12
MITEN HOITOHENKILÖSTÖ ARVIOI FYYSISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTTAVAN KIPUUN? 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 13
FYYSISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KIPUUN Prosenttiosuudet oikeista vastauksista: fyysisten tekijöiden vaikutus kipuun Belgia (n=559) Hollanti (n=440) Englanti (n=152) Suomi (n=559) Puola (n=399) Italia (n=166) Ääreisverenkierron sairaus 79.7 90.5 77.4 91.9 81.4 90.2 Kestokatetri 74.9 76.3 71.9 69.3 67.6 69.7 Nivelrikko/ Niveltulehdus 95.0 98.2 98.0 99.1 96.4 96.4 Ummetus 95.6 96.3 95.3 96.5 91.8 80.4 Neuropatia 77.5 93.3 72.3 86.2 65.0 90.8 Vastausasteikko: samaa mieltä - eri mieltä - en tiedä n= vastaajien lukumäärä Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 14
LPN FYYSISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KIPUUN: MAA JA AMMATTIRYHMÄ Fyysisten tekijöiden vaikutus kipuun 1 0,9 0,8 0,85 0,93 0,77 0,91 0,94 0,90 0,83 0,96 0,80 0,89 0,95 0,87 0,81 0,81 0,87 0,77 0,86 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Belgium Netherlands England Finland Poland Italy Arvoasteikon pisteet on ilmoitettu välillä 0-1, 1 merkitsee suurempaa tiedon tasoa. : registered nurse (rekisteröity sairaanhoitaja) LPN: licenced practical nurse (lähihoitaja) Care assistants (hoiva-apulainen/ hoitoapulainen) Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 15
FYYSISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KIPUUN YMMÄRRETÄÄN PARHAITEN Maa ja ammattiryhmä vaikutti arvioitaessa fyysisten tekijöiden vaikutusta kipuun. Arvio fyysisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun oli hyvä joka maassa: Puola 0,81 ja Hollanti 0,91 (Suomi 0,89) / 1 piste. Sairaanhoitajien arvio: Puola 0.87 ja Englanti 0,96 (Suomi 0,95) / 1piste. Hoitoapulaisten arvio: Belgia & Puola 0,77 ja Hollanti 0,90 / 1 piste. Nivelrikon ja niveltulehduksen yhteys fyysiseen kipuun oli helpoin tietää: Belgia 95,0 % ja Suomi 99,1 %. Kestokatetrin yhteys fyysiseen kipuun oli vaikein tietää: Puola 67,6% ja Hollanti 76,3%. Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 16
MITEN HOITOHENKILÖSTÖ ARVIOI PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTTAVAN KIPUUN? 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 17
PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KIPUUN Prosenttiosuudet oikeista vastauksista: psyykkisten tekijöiden vaikutus kipuun Belgia (n=559) Hollanti (n=440) Englanti (n=152) Suomi (n=559) Puola (n=399) Italia (n=166) Yksinäisyys 76.5 74.3 46.5 88.0 78.3 64.8 Suru 83.7 80.5 63.6 88.4 78.5 97.5 Eksistentiaalinen ahdistus 53.0 49.0 44.7 80.7 60.5 38.9 Ahdistus 78.7 78.0 62.3 89.5 71.7 87.8 n= vastaajien lukumäärä Vastausasteikko: samaa mieltä - eri mieltä - en tiedä Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 18
LPN 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KIPUUN KUUDESSA MAASSA 0,72 0,81 0,65 0,71 0,85 Psyykkisten tekijöiden vaikutus kipuun 0,69 0,56 0,71 0,51 0,87 0,95 0,84 0,76 0,72 0,77 0,69 0,73 Belgium Netherlands England Finland Poland Italy Arvoasteikon pisteet on ilmoitettu välillä 0-1, 1 merkitsee suurempaa tiedon tasoa. : registered nurse (rekisteröity sairaanhoitaja) LPN: licenced practical nurse (lähihoitaja) Care assistants (hoiva-apulainen/ hoitoapulainen) Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 19
SUOMALAISET ARVIOIVAT PARHAITEN PSYYKKISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTTAVAN KIPUUN Hoitohenkilöstön arvio psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun vaihteli merkittävästi maittain. Suomalaiset arvioivat parhaiten psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun: Englanti 0,56 ja Suomi 0,87 / 1 piste. Sairaanhoitajien arvio: Englanti 0,71 ja Suomi 0,95 / 1 piste. Hoitoapulaisten arvio: Englanti 0,51 ja Hollanti & Puola 0,69 / 1 piste. Surun yhteys kipuun oli helpoin tietää: Englanti 63,6 % ja Italia 97,5 % (Suomi 88,4 %). Eksistentiaalisen ahdistuksen yhteys kipuun oli vaikein tietää: Italia 38,9 % ja Suomi 80,7%. 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 20
JOHTOPÄÄTELMÄT HOITOHENKILÖKUNNAN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMISESTA KUUDESSA EUROOPAN MAASSA 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 21
PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMISESSA MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVAA Hoitohenkilökunnan osaamiseen vaikuttivat maa, ammattinimike ja piatiivisen hoidon koulutus. Jokaisessa maassa oli yli puolella henkilökunnasta piatiivisen hoidon koulutus, Englanti (54,4%) ja Belgia (74,3%) (Suomi 59,0%). Perustiedoissa piatiivisesta hoidosta on merkittävästi parannettavaa joka maassa, vaikkakin vastaukset vaihtelivat merkittävästi maittain: Puola 0,20 ja Belgia 0,61 (Suomi 0,49) / 1 piste. Arvio fyysisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun suhteellisen hyvä joka maassa: Puola 0,81 ja Hollanti 0,91 (Suomi 0,89) / 1 piste. Arvio psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun vaihteli enemmän maittain: Englanti 0,56 ja Suomi 0,87 / 1 piste. Koulutuksella on yhteys osaamisen tasoon. Piatiivisen hoidon perus- ja jatkokoulutusta tulisi lisätä ja yhtenäistää valtakunnisesti. Lähde: PACE-tutkimus, Smets ym. 2018 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 22
TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA JATKOTUTKIMUSAIHEET Vahvuutena on, että tutkimus on hoitohenkilökunnan omaan tietoon perustuva, eikä perustu kenenkään muun arvioon piatiivisen hoidon osaamisesta ja koulutuksen tarpeesta. Piatiivisen hoidon osaamisen tarkastelu rajautui väittämiin oireenmukaisesta hoidosta, erityisesti kivusta ja ravitsemuksesta. Jatkossa tarkastelua voitaisiin laajentaa ammattiryhmien ja maiden välillä esimerkiksi läheisten huomioimiseen piatiivisessa hoidossa. Lisäksi piatiivisen hoidon osaamista voitaisiin tarkastella lääkäreiden näkökulmasta. 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 23
LÄHTEET Smets, T., Van dop N., Pivodic L., Piers R., Pasman HRW., Vernooij-Dassen M., Szczerbinskan K., Kylänen M., Gambassi G., Deliens L. & Van den Block, L. (2018). Piative care knowledge of nursing home staff in six European Countries: PACE cross-sectional study. Piative Medicine Jul 2018. Published Online (Avoin tieteellinen julkaisu). doi: 10.1177/0269216318785295 http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0269216318785295 (haettu 3.1.2019) Van den Block, L., Smets, T., Van den Drop, N., Adang, E., Andreasen, P., Collingridge Moore, D., Engels, Y. Finne-Soveri, H., Froggatt, K., Gambassi, G., Kijowska, V., Onwuteaka-Philipsen, B., Pasman, H.R.W., ayne, S., Piers, R., Szczerbińska, K., Ten Koppel, M., Van Den Noortgate, N., van der Steen, J., Vernooij-Dassen, M. & Deliens, L. (2016). Comparing Piative Care in Care Homes Across Europe (PACE): Protocol of a Cross-sectional Study of Deceased Residents in 6 EU Countries. JAMDA. Published Online (Avoin tieteellinen julkaisu).. http://dx.doi.org/10.1016/j.jamda.2016.03.008 (haettu 3.1.2019) 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 24
KIITOS 28.1.2019 Hoitohenkilöstön piatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa 25