Kauppi-Niihama vertaissuunnittelun arviointiraadin kahdesta kokouksesta, sekä kooste kommenteista suunnitelmaluonnoksiin. n liitteenä taulukko, johon on koottu arviointiraadin kriteerikohtaisia kommentteja suunnittelurymien luonnoksiin. Arviointiraati, 1. kokous Aika Keskiviikko 20.2.2019 klo 16.30-20.00. Paikka Frenckellinaukio 2 D NH Auditorio 1 Kokous avattiin 16:32 2 Arviointiraadin jäsenten ja läsnäolijoiden esittelyt: Leena Stranden (puheenjohtaja), Mikko Heinonen (Tampereen kaupunki), Antti Härkönen (asukasjäsen), Kari Itkonen (vanhusneuvosto), Antti Järvelä (nuorisovaltuusto; myös YLAssa) (paikalla 18:07 asti), Elmeri Järvelä (TAMK), Ilkka Kuusniemi (asukasjäsen), Jere Nieminen (Villi vyöhyke ry, sihteeri), Eveliina Asikainen (TAMK, sihteeri), Mirkka Katajamäki (Tampereen kaupunki). 3 Jere Nieminen esitteli Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelun projektia. Keskustelua hankkeesta. Todettiin, että projektin nostama avoimuus hyvä asia. Vertaissuunnittelu on paljon muutakin kuin kaavoitukseen liittyvää. 4 Arviointiraadin työskentelystä ja tavoitteista sopiminen. Keskustelimme siitä, mikä on raadin tavoite tässä vaiheessa. Tavoitteena on nostaa suunnitelmista esiin hyviä puolia ja kannustaa ryhmiä jatkamaan suunnittelutyötä. Myös kriittisiä havaintoja tuodaan esiin. 5 Keskustelua vertaissuunnitelmien arviointikriteereistä. Kerrattiin suunnittelun tavoitteet. Todettiin, että prosessi itsessään oppimisprosessi kaupungille. Kaupungin edustajat keräävät kokemuksia vertaissuunnittelusta mm. tilaisuuksissa. Todettiin, että vertaissuunnitelmissa kansallinen kaupunkipuisto (myöhemmin KKP) ja yleiskaavan viherverkko eivät ole sinänsä läsnä, mutta yksityiskohtaisemmin kyllä. Eveliina Asikainen totesi, että portit ja sisäänkäynnit olisi hyvä olla mukana suunnitelmissa. Näyttää siltä, että toiminnallisuus nousee itsestään esiin vertaissuunnitelmissa. Uudet käyttömuodot ja sisältöjen yhteensovittaminen uusi tärkeä asia (myös kasvillisuus jne.). Viherverkon kriteerit ovat tiivistetysti: yhtenäinen ja luonnonympäristöltään monipuolinen. Virkistys- ja ulkoilureittien tulee olla jatkuvia. Myös ekologinen verkosto ja ekologiset yhteydet ovat viherverkon kriteereitä. KKP korostaa uudella tavalla kaupunkiluontoa ja merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Suunnittelussa annettuja kriteereitä ovat mm. alueen tunnettavuus ja saavutettavuus: portit, brändäys, virkistyspalveluiden yhteensovittaminen maisema ja luontoarvojen kanssa. Tiedon tuottaminen alueesta suunnittelun yhteydessä, osallistaminen suunnitteluprosessissa ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Yleiskaavan mukaiset ratkaisut muodostavat myös kriteereitä ja reunaehtoja suunnittelun arvioinnille. Yleiskaavan toteutuminen, esim. leirintäalueen osalta ja urheilupuiston alue VU-merkinnällä. Muinaismuistot ja kulttuuriympäristöt jäivät vertaissuunnitelmien ulkopuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseolta voidaan pyytää kommentteja esimerkiksi kokonaissuunnitelmasta.todettiin, että arviointiraadin työn kannalta on keskeistä, että
arviointikriteerien sisältö avataan niin, että jäsenet tekevät arviointityötä yhdenmukaisesti. Todettiin, että vertaissuunnittelijoiden tuottama kansalaiskäyttäjätieto on uutta ja tärkeää. Vertaissuunnittelu on jo nyt tuottanut uudenlaista tietoa kaupungille. Pohdittiin, miten kaupunki voi ottaa suunnitelmissa esitettävistä brändäykseen liittyvistä aiheista kiinni. Onko se yleissuunnitelman tavoite. Keskusteltiin lasten osallistamisesta vertaissuunnitteluun, esimerkiksi mahdollisuudesta osallistua lasten parlamentin kautta. Todettiin, että eri vertaissuunnittelun ryhmien selvä viesti on ollut se, että metsiin ei saa koskea. Eveliina Asikainen totesi, että metsien käsittelystä ja metsänhoidosta kaivattaisiin vertaissuunnitelmiin eritellympiä ja perustellumpia kannanottoja. Keskusteltiin arvioinnin kriteerien nykyisestä muotoilusta ja kriteerien täsmentämisestä. Täsmentämiselle on tarve. 6 Käsittelimme vertaissuunnitelmien luonnoksia ja sovelsimme niihin arviointikriteereitä. 7 Keskusteltiin arviointiraadin työskentelystä jatkossa 8 Päätettiin, että pidetään seuraava kokous keskiviikkona 6.3. klo. 16.30. Työtä jatketaan vertaissuunnitelmien arvioinnilla. Seuraavaksi vuorossa on Kaupin Kanuunoiden suunnitelmaluonnos. 9 Lopetettiin kokous kello 19.41. Arviointiraati, 2. kokous Aika Keskiviikko 6.3.2019 klo 16.30-20.00. Paikka Frenckellinaukio 2 D NH Auditorio 1. Kokous avattiin kello 16.33 2. Esittelykierros ja osallistujat: Matti Höyssä (yhdyskuntalautakunta), Kari Itkonen (Tampereen kaupungin vanhusneuvoston jäsen), Mikko Heinonen (Tampereen kaupunki), Leena Strandén (puheenjohtaja), Antti Härkönen (asukkaiden edustaja), Jere Nieminen (Villi vyöhyke ry, sihteeri), Juhana Suoniemi (Yhdyskuntalautakunta; poistui kokouksesta 18.30), Elmeri Järvelä (TAMK), Eveliina Asikainen (TAMK, sihteeri), Mirkka Katajamäki (Tampereen kaupunki). Ilkka Kuusniemi lähetti kommentteja loppuihin suunnitelmiin sähköpostitse ja ne on huomioitu kommenteissa. 3. Käsiteltii Päätös arviointiraadin nimeämisestä. 4. Kerrattiin mitä asioita käsiteltiin edellisessä kokouksessa kaksi viikkoa sitten. 5. Kerrattiin arviointikriteerit edellisen kokouksen työn pohjalta. 6. Jatkettiin vertaissuunnitelmien arviointia. 7. Sovittiin, että arviointiraadin kommentit kootaan ja puhtaaksikirjoitetaan. Toimitetaan ryhmälle vielä kommentoitavaksi 11.-13.3. Muistiinpanot lähetetään 14.3. pidettävään kaupungin sisäiseen kokoukseen Kauppi-Niihaman vertaissuunnitelmasta. 8. Sovitaan arviointiraadin seuraaviksi tapaamisiksi 14.5. ja 20.5. 9. Lopetettiin kokous 19.30.
VERTAISSUUNNITELMIEN ARVIOINTIA ARVIOINTIRAADIN SOPIMAT ARVIOINTIKRITEERIT Keskuspuistoverkoston kriteereitä ovat yhtenäinen toiminnallinen viher- ja virkistysalue sekä virkistys- ja ulkoiluverkostojen jatkuvuus (myös Kauppi-Niihaman ulkopuolelle). Kansallisen kaupunkipuiston kriteereitä on kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja kulttuuriympäristöt. Vertaissuunnitelmien tavoitteena on alueen tunnettavuus, saavutettavuus, brändäys ja portit. Virkistystoimintojen ja palvelujen yhteensovittaminen luonnon kanssa. Yhtenäinen ja toiminnallinen viher- ja virkistysalue. Tiedon tuottaminen alueesta. Yhteensovittaminen maankäytön tavoitteisiin yleiskaavan toteuttaminen. Prosessitavoitteena on osallistamisen toteuttaminen, eri toimintojen yhteensovittaminen alueella ja suunnitelman toteuttamiskelpoisuus. KOMMENTTEJA KAIKKIIN SUUNNITELMIIIN Suunnitelmat ovat tuottaneet uutta kiinnostavaa ja monipuolista tietoa Kauppi-Niihaman alueesta jo vertaissuunnittelun tässä vaiheessa. Kaikkia suunnitelmia on tarpeen kehittää Kaupin saavutettavuuden näkökulmasta: Missä sijaitsevat keskeiset sisääntulot ja mitä niissä tulisi huomioida eri tarkastelunäkökulmista katsottuna? Mihin sijoittuvat alueen solmupisteet, joissa toiminnat kohtaavat ja joihin voidaan sijoittaa esim. palveluja? Jatkotyössä olisi toivottavaa, että suunnitelmia kehitettäisiin konkreettisemmiksi ja esitettäisiin ratkaisuja kartalla ja/tai havainnekuvin. Ehdotuksia voi syventää lisäämällä ratkaisuehdotuksiin perusteluja. Malliesimerkkejä muualta voisi käyttää ehdotuksissa enemmän. Osallistamista voisi olla useimmissa suunnitelmissa enemmän. Kansalaisilta tai alueen käyttäjiltä ei oltu vielä juurikaan kerätty tietoa. Uuden tiedon tuottamisen menetelmät voisi kuvata suunnitelmissa. Aukkoja suunnitelmiin jää mm. järviluonnon, rantautumisen ja suunnistuksen osalta. Miten ne voisi ottaa paremmin mukaan suunnitelmiin? Melontaa ei juuri käsitelty suunnitelmissa. Kulttuuriympäristöjä ei myöskään käsitelty. Entä kunnossapidon ja mm. jätehuollon järjestäminen? Suunnitelmissa oli vaihtelevasti pohdintaa alueen imagosta ja brändäyksestä. Pysäköintipaikoista on useissa suunnitelmissa erilaisia esityksiä. Ne voisi koota yhteen ja yhdistää suunnitelmaan Kauppi-Niihaman sisääntuloista ja porteista. Voisivatko suunnitteluryhmät tehdä kokoavaa työtä? Joukkoliikenteen näkökulmaa pitäisi pohtia enemmän. Useissa suunnitelmissa nojattiin yksityisautolla saapumiseen. Yleiskaavan merkinnät, kuten leirintäalue, tulee huomioida suunnitelmissa. Se on suunnittelun reunaehto, jonka kanssa pitää toimia, vaikka siitä ei pitäisikään. Vertaissuunnitelmien yksi arviointikriteeri on maankäytön suunnitelmien huomioiminen työssä.
YKSITYISKOHTAISEMPIA KOMMENTTEJA SUUNNITELMIIN Suunnitteluryhmä Karilahti Suunnitteluryhmä toivoo, että Polkuverkosto rannan läheisyydessä kehitettäisiin paremmaksi. Eivät pääse talviaikana mökeille. Kesäaikana saavat ajaa rasitteena ulkoilureiteillä autoilla. Suunnitteluryhmän ajatus liittyy rantareitin suunnitelmiin, josta oli aikoinaan paljon vastustusta. Raati totesi, että suunnitteluryhmän idea liittyy ehkä enemmän omaan tarpeeseen kuin yleiseen. Pyydetään ryhmältä idean rohkeampaa kartalle piirtämistä ja esittämistä suunnitelman tapaisesti. Suunnitelmassa pitäisi pohtia liitäntä laajempaan reittien kokonaisuuteen. Suunnitelmaan toivotaan perusteluja, miten yhteys on perusteltavissa yleissuunnitelmassa. Mistä heidän mielestään linjaus tulisi kulkea heidän mielestään ja millä perusteilla. Miten linjaus liittyisi olemassaoleviin reitteihin? Toteuttamiskelpoisuus arvioidaan myöhemmin, eikä siihen tarvitse ottaa kantaa nyt. Vertaissuunnittelun tehtävä ei ole rajata vaihtoehtoja vaan hakea reunaehtoja. Suunnitelmassa voisi osallistaa alueen käyttäjiä. Ryhmä voisi pohtia miten kerätään ja tuotetaan tietoa ajatusten perusteluiksi esim. liikuntarajoitteisten tarpeet huomioiden. Nyt tietoa ei ole tuotettu vaan vaikutelma on, että ajatus perustuu omaan kokemukseen. Sopivia kysymyksiä osallistamiseen olisivat esimerkiksi: missä ihmiset haluavat kulkea? mistä he tulevat sisään? Missä kuljettaisiin talvella? Missä portti reitille olisi, tarvitaanko parkkipaikka? Miten esteettömyys toteutettaisiin? Kaupin hiihtäjät Suunnitelman analyysi on tehty hyvin, ongelmakohdat on tunnistettu hyvin. Suunnitelmaa voisi laajentaa jäälatujen osalta. 3-6 vuotiaiden ladun huomioiminen vahvuus. Se sopisi myös aikuisille ja sellaisille, joilla ei ole kokemusta hiihtämisestä. Historiallinen analyysi latuverkon lähtöpisteen paikan vaihtumisesta hyvä. Kaupungilla on käyttäjädataa Kauppi-Niihamasta, jota voisi saada ehkä vertaissuunnittelun käyttöön. Suunnitelmat ovat keskuspuistoa parhaimmillaan ja brändäystä: kaupungista suoraan ladulle. Ratkaisujen esittäminen on suunnitelmassa hyvä. Niiden rinnalle kaivattaisiin malliesimerkkejä muualta, esim. Lahdesta. Ratkaisut olisi hyvä havainnollistaa, esimerkiksi uusien liityntälatujen yhteensovittamisesta voisi esittää tarkempia ehdotuksia. Sekä sovittamista yhteen kävelyverkoston kanssa (esim. Tammelaan suuntautuva yhteys on mäkistä ja ylittää monia reittejä). Miten hiihtäjiä pitäisi opastaa alueella yleisemmin? Opastuksen pohtiminen ja suunnitteleminen täydentäisi esitystä. Viitoitus voisi osoittaa selvemmin hiihtäjille, missä on esimerkiksi pysäköinti. Kuinka hiihdon lähtöpisteet tuodaan asukkaiden ja mm. kävelijöiden lähelle. Yhteysbaanat varsinaiselle latuverkolle kaipaavat yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Kriittiset pisteet tunnistettu, ja niitä voi käyttää reitistön suunnittelussa. Tunnistettu esimerkiksi, missä vaiheessa latuverkko katkeaa esim. kuntohiihtäjiltä. Siltaratkaisu on kiinnostava. Voisiko sitä vielä verrata tilanteeseen, jossa kävellään noin 200 metriä. Silta ja kävely-yhteys ovat molemmat käytännön suunnittelua tarvitsevia ratkaisuja. Muita suunnitelmassa pohdittavia kysymyksiä: Miten reitit jatkuvat Kauppi-Niihamasta ulos? Miten suunnitelma tukee keskuspuistoverkoston kehittämistä? Superpitkä latu kuntohiihtäjille Kangasalan näkötornille olisi hyvä kehitettävä idea. Suunnitelmassa tarvitaan lisää yhteensovittamista puustoisen viherverkoston kanssa.
Koillis-Kulkijat ja ratsastusseura Suunnitelman fokuksessa ovat Ruotulan pään polut ja hitaasti liikkuvat ulkoilijat. Hyvä yleisesitys ja monipuolisesti pohdittu. Reittien osalta tarkentamista olisi hyvä tehdä. Voisi tarkastella vielä tarkemmin saavutettavuutta suhteessa Koilliskeskukseen ja esittää siihen ratkaisuja. Vertaissuunnittelussa on tehty nettisivutkin Kauppi-Niihamalle, mikä on hyvä idea. Alueiden painotuksissa vyöhykejako on hyvä. Sitä voisi kehittää yksityiskohtaisemmaksi. Suunnitelmassa myös vesistöt on otettu huomioon. Rantautumispaikat hyvin. Harrasteryhmien huomioiminen tukee matkailua, mutta ei ole kokonaan samanlaista. Näitä voisi tarkastella enemmän. Maisemapaikkojen yksityiskohtaisempi hahmottaminen parantaisi vertaisuunnitelmaa. Reittikartat kilometreineen ovat hyvä ajatus. Kun reitit on nimetty kesäreiteiksi, ei tarvitse miettiä talvikäyttöä. Pitäisi tunnistaa solmukohdat. Lisäksi pysäköintivaihtoehtoja voisi tutkia tarkemmin ja esittää kartalla. Reittien pitää olla monipuolisia. Kauppi-Niihamaa voisi miettiä kuten kansallispuistoa: lähtö ja solmukohtien hahmottaminen. Muuttaako leirintäalue reittien nykyistä tilannetta? Joukkoliikenteen yhteydet voisi miettiä myös. Saisiko reittejä sinne asti? Suunnitelma tukee hyvin lähiretkeilyä: parin tunnin lenkki ja makkaranpaisto ovat hyviä ideoita. Ajoväylien järjestelyihin tarttuminen on suunnitelman etu, mutta myös haasteellista. Miten Luhtaantien parannus tehtäisiin? Onko pinnoite perusteltu? Nostaisiko pinnoite nopeuksia? Entä miten kevytliikenne tulisi järjestää? Suunnitelmassa olisi hyvä tarkastella Luhtaantietä kokonaisuutena. Miten turvallisuutta voitaisiin edistää samalla? Voisiko jossain olla esimerkiksi silta? Mihin kevytliikenne ja pyörätie tulisi? Onko kevyenliikenteen välttämätöntä olla tien yhteydessä vai voisiko se olla erikseen? Risteämiskohtien tunnistaminen maantien ja muiden käyttäjien osalta on tärkeää. Reitin kohdalla voisi ehkä olla silta (kesällä ja talvella). Liian vaarallista nyt. Piirtäkää ja suunnitelkaa esimerkiksi pari vaihtoehtoa Luhtaantien kehittämiseksi. Miten tien kehittämiseen suhtaudutaan? Lisää tietoa suunnitelman tueksi voisi kerätä alueen käyttäjiä osallistamalla. Tien pinnoitteen tuottama nopeuden nosto pitää arvioida ja ratkaista. Miten eri tavoin pyörätien voisi linjata. Miettikää tien päällystämiselle erilaisia vaihtoehtoja ja laajempia skenarioita ongelmien ratkaisemiseksi. Leirintäaluekysymys mietittävä samalla. Missä on retkeilijän portti alueelle ja mistä lähtee kevyenliikenteen verkosto? Voisivatko reitit lähteä leirintäalueen kohdalta? Atan sisääntuloa ja kytkeytymistä muuhun kaupunkirakenteeseen voisi pohtia yksityiskohtaisemmin. Nyt suunnitelma on osittain ristiriitaista: halutaan hyvä tie Kauppi Niihaman sisälle (Niihaman majalle), mutta että silti lähdettäisiin lähempää Teiskontietä reiteille. Koilliskeskuksessa on menossa yleissuunnitelman laatiminen. Miten ryhmän suunnitelma osuisi myös sinne. Kytkeytyminen koilliskeskukseen tärkeää, jonkinlainen liittyminen pitäisi olla. Liitäntäparkkien ja Niihaman majan suhde pohdittava tarkemmin. Niihaman majan pitäisi olla solmukohta eikä portti alueelle. Portti koillisesta voisi olla leirintäalueen tienoilla? Virallisesti Niihaman majalla ei ole yleistä parkkipaikkaa, vaan pysäköintialue on virallisesti vesihiihtäjille. Parkkipaikat voisi selvittää paremmin ja pohtia niiden käyttöä. Niihaman majalla nuotiopaikka, joka pitää muistaa. Luontotyypit Tässä suunnitelmassa ollaan ytimessä kun haetaan erilaisuutta Tampereelle ja pohditaan, miten Kauppi- Niihama eroaa muista kaupunkipuistoista - tietenkin luontoarvojen puolesta. Imagollisesti ja positiivisesti miettien mahdollisuus suunnitelmassa on mahdollisuus: ekotasetta voidaan kaupungissa parantaa. Ympäristön hoidon pitää sitä varten olla sellaista, että lajit säilyvät ja lisääntyvät. Ei vain olisi suojelu vaan myös
luontoarvojen lisäämistä. Hiilineutraalisuustavoite on hyvä. Sitä voisi tarkentaa. Miten esitetyt suojelualueet jne. luonnonsuojelu tukevat hiilineutraalisuutta? Kansallisen kaupunkipuiston erityisarvot luontointresseistä lähtien tunnistettu hyvin, ja sitä voidaan käyttää brändäyksessä, mutta yhteensovittamista pitää tehdä enemmän. Virkistys pitää huomioida paremmin myös suojeluehdotuksissa. Vesistöt eivät ole suunnitelmassa mukana. Eikö rannoilta tai vesialueilta löydy suojelunarvoisia tai vaalittavia kohteita? Suunnitelmassa voisi osallistaa enemmän. Mitä uutta tietoa on tuotettu suunnitelmaa tehdessä? Suunnitelmassa ei tulisi olla pääasia että suojellaan hallinnollisesti, vaan että konkreettiset luontoarvot säilyvät. Mitä vaihtoehtoja luonnonsuojelulain mukaiselle rauhoittamiselle olisi eri alueilla? Millä alueilla lakisääteinen suojelu olisi perusteltua, ja millä alueilla jokin toinen luontoarvojen vaalimisen tapa? Mihin suunnitelmassa rajattujen suojelualueiden arvo perustuu? Pitää avata yksityiskohtaisemmin eri alueilla Millä toimenpiteillä luontoarvot paranisivat eri alueilla? Luonnonhoitoa ja ennallistamista voisi pohtia suunnitelmassa myös suojelun rinnalla. Suunnitteluryhmältä toivotaan hyvää tietoa yleiskaavan ja kansallisen kaupunkipuiston valmistelun pohjalle siitä, miten luontoa pitää kehittää ja vaalia. Hallitusti hoitamaton metsä ei ole nykyisellään hyvin tavoitettavissa: siellä voisi samoilla ja aistia metsän vaikutuksen. Kokemuksellisuutta lisää suunnitelmaan. Hiljaiset tai pimeät alueet, missä voisivat olla? Voisiko sitä tuoda tässä esityksessä esiin ja kytkeä esitettyihin alueisiin ja niiden eritysluonteisiin? Rantapolussa hyvä huomio keinovalottomasta ja hiljaisesta alueesta. Missä on verkkomakuupussille sopivat paikat? Esitystä kartalla saisi täydentää ekologisilla yhteyksillä alueiden ulkopuolella ja niiden välillä. Samalla voisi pohtia, minkä lajien kannalta ekologiset yhteydet ovat olennaisia? Yhteistyötä suunnitelmassa pitää tehdä muiden ryhmien ja etenkin reitistöjen kanssa. Nyt stabiloi enemmän nykytilannetta: reittejä pitää joka tapauksessa kehittää alueella. Miten se tehdään luontoarvot säästäen? Lisää yhteistyötä tarvitaan. Kulkua on ohjattava kun väkimäärä kasvaa, muuten tulee hallitsematonta polkuverkostoa. Maastopyöräily kielletty rauhoitusmääräyksissä Soukonvuorella. Pohdinnat esteettömistä reiteistä on hyvä, sitä pitäisi jatkaa yhdessä muiden ryhmien kanssa: missä esteetön reitti voisi olla (ei voi olla pitkä, koska kuljetaan pyörätuolilla). Esteettömän reitin suunnittelu voisi olla tämän ryhmän tehtävä. Esteetön reitti vaatii yllättävän paljon tilaa ja rakenteita, mutta pitää olla maiseman ja luontoarvojen kannalta kiinnostava. Taysilla ja kuntoutuspuolella voisi olla intressi idean kehittämiseen. Voisiko heitä osallistaa? Vyöhykejako sopisi mukaan suunnitelmaan, jota ryhmä voisi harkita. Myös suojavyöhykeajattelu sopisi mukaan jotenkin, kun ollaan tekemisisissä toiminnallisesti erilaisten alueiden kanssa, miten mahdolliset suojavyöhykkeet ovat suhteessa rakennettuihin alueisiin ja ehdotettuihin suojelualueisiin (tai luontoalueisiin)? Kartta liitooravista on vanha, vuodelta 2014. Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelun aineistoissa on myös vuoden 2016 kartta, jota voisi käyttää. Tammer-Golfille vastuutetaan luonnonsuojeluintressien kohtaaminen ja reunaehtojen etsiminen. Miten golfkentän lähialueelle saataisiin hyvää kokonaisuutta? Frisbee-golfrata voisi olla hyvä esimerkki väylästön ja luontoarvojen yhteensovittamiselle. Golfkenttä voi vaalia luontoarvoja ja lajien intressejä. Voi lisätä lajien määrää luonnonhoidolla ja ennallistamisella. Vaikka arviointiraati vastuuttaakin luonnonsuojeluintressien reunaehtojen etsimisen Tammer-Golfille, tarkentakaa silti luontoarvoja golfkentän ja mahdollisen laajennuksen lähettyvillä. Tarkentakaa siltä osin suunnitelmaa, missä mahdollinen golfkentän laajennus voisi toteutua. Auttakaa yhteensovittamista osoittamalla, missä golfkentän laajennus ei uhkaa luontoarvoja.
Kaupin Kanuunat Suunnitelmassa pääosassa ovat reitit ja yhteensovittaminen. Monikäyttöreitit yhdessä polkujuoksijoiden kanssa on hyvä. Suunnitelmassa voisi olla yksityiskohtaisempia esityksiä silloista, infopisteistä ja porteista. Myös kohtaamisten kriittiset pisteet voisi esittää yksityiskohtaisemmin kartalla ja osoittaan niihin yksityiskohtaisempia ratkaisuja. Ideoita on paljon, nyt tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta. Malliesimerkkejä ja ratkaisumalleja on tuotu suunnitelmassa hyvin esiin. Suunnitelma on hyvin tuottanut tietoa maastopyöräilystä Kauppi-Niihamassa. Suunnitelmassa pitää miettiä, missä reittien pitäisi olla eriytetyt ja missä yhteiskäyttö voisi toimia. Espoon esimerkki on hyvä. Siinä on kaksi erillistä reittiä. Näitä voisi soveltaa Kauppi-Niihamassa. Polkujen yhteydet ja risteämiset voisi tuoda suunnitelmassa paremmin esiin. Missä voisivat olla rinnakkaisreitit? Suunnitelmassa pitää osoittaa kriittisiä kohtia paremmin. Missä talvireitit voisivat olla, jotta latujen ylitykset voisi hallita, esim. siltoja rakentamalla. Kempeleen esimerkki ei toimi, siellä palattiin vanhaan käytäntöön. Raadilla oli tietoa, että Kempeleen tapauksessa virkahenkilöt eivät voineet ottaa vastuuta törmäyksien mahdollisuudesta. Uutinen on vanha. Reitittäminen ja merkintä maastoon tuovat ryhtiä liikkumiseen, lisäävät turvallisuutta ja mahdollistavat ohjeistuksen. Sitä voisi olla suunnitelmassa yksityiskohtaisemmin. Entä miten pyöräilijät ohjataan pois aroilta alueilta - yhteistyötä luontoon liittyvien suunnitteluryhmien kanssa voisi tehdä. Reittikarttaehdotukset hyviä, hyviä merkintä tapoja, infopisteet ovat hyviä. Varoituskylttejä risteämispaikkoihin voisi nostaa esiin. Onko ideoita muista alueista? Onko erityisempiä alueita maastopyöräilylle kuin Kauppi-Niihama? Mikä on maastopyöräilyn osa keskuspuistoverkostossa? Talvi ja kesäreitit voisi pohtia suunnitelmassa erikseen. Mikä on kesä ja talvikäytön erot? Kaivataan pelisäännöt maastopyöräilyn porteille ja Kauppi-Niihaman sisääntuloille. Latureitit erikseen, esteettömät turvalliset reitit, joilla ei pyöräillä. Tuloreittien miettiminen ja esittäminen tärkeää. Pysäköinnin pohtiminen on tärkeää. Matkailun näkökulma sopii suunnitelmaan hyvin. Pyöräilyn palveluiden kehittäminen on hyvä, pesupisteen esittäminen on hyvä, nämä ovat jo riittävästi esitetty. Kysyntä luo palvelut. Tahkovuori voisi olla esimerkki myös, se on brändätty maastopyöräilyllä. Suunnitelman idea on siinä, maastopyöräily yhteensovitetaan muiden käyttäjien kanssa. Suunnitelmassa voisi ehkä olla lyhyt erillinen tarkastelu siitä, miten erityyppiset maastopyörät kuormittavat luontoa. Yhteistyötä voisi tehdä luontoon keskittyvien suunnitteluryhmien kanssa. Maastopyöräily ilmiö muuttuu nopeasti. Sen lähimenneisyys ja kehitys on huomioitu suunnitelmassa hyvin. Entä tulevaisuuden ennakointi, onko siihen tarvetta ja millainen? Virkistys ja ulkoiluverkoston jatkuvuutta Kaupin ulkopuolelle voisi kehittää. Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys Suunnitelmassa on hyvä vyöhykejako. Miten se perustellaan ja voisiko sille olla vaihtoehtoja, ehkä moninaisempia vyöhykkeitä? Mitkä ovat perustelut eri ehdotuksille luonnonsuojelualueiksi. Aluekohtaiset tarkastelut tarvitaan suunnitelmaan. Vyöhykejakoa voisi pohtia eri suojelualue-ehdotuksia jäsentäessä. Suunnitelmassa esitetään paljon metsänhoidon kritiikkiä. Arviointiraati toivoo esitettävän eritellympi näkemys metsien hoidosta Kaupin eri osissa: mm. erityiset lahopuun lisäämisen alueet, ydinalueet, joilla voitaisiin tehdä monimuotoisuuden lisäämistä, maisemallisesti hoidettavat alueet. Esittäkää luonnonsuojelualueiden suojelun perustelut aluekohtaisesti. Suunnitelmaan sopisi eritellympi näkemys metsänhoidosta ja myös suojelun tavoista. Suunnitelmassa lähestymistapa metsänhoidon muuttumiseen on jyrkkä, sen voisi hahmottaa prosessina, joka ottaa aikansa. Suunnitelmassa voisi esimerkiksi esittäkää yksityiskohtaisemmin lahopuun lisäämisen kohteita. Mitkä alueet olisivat monimuotoisuuden lisäämisen ydinalueita? Mistä monimuotoisuuden lisäämisen voisi aloittaa? Esityksessä oli hienosti tuotu esille selkeät rajat ja varsinkin vanhojen metsien alueet, mutta perusteluita,
yksityiskohtaisempia hoidon tavoitteita voisi olla. Esityksen tavoite jäi hieman epäselväksi - halutaanko säilyttää, lisätä suojeltua aluetta vai vain lopettaa metsänkäsittely koko alueelta? Brändäyksen näkökulma puuttuu molemmista suojeluehdotuksista (myös Luontotyyppien suunnitelmasta). Imagon ja arvon pohtiminen kaupungin kannalta olisi toivottua. Miten alue voisi kehittyä tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä? Suojelun ja imagon kehittymisen voisi hahmottaa prosessina. Suhde maankäyttöön pitää miettiä, leirintäalue puuttuu suunnitelmista vaikka se on yleiskaavassa. Miten esteettömyyyttä lisätään ja mitkä olisivat ne paikat. Esittäkää paikat kahdelle esteettömälle reitille. Missä levähdyspaikat olisivat konkreettisesti? Saisiko jonnekin rantautumispaikan, joka ei rasittaisi luontoa? Miten veneilyn ja rantaluonnon voisi yhteensovittaa. Reittejä ja niiden yhteensovittamista voisi pohtia yhdessä muiden ryhmien kanssa. Miten reitit olisivat toteutettavissa. Lisää yhteistyötä pyöräilijöiden ja muiden reittien suunnittelijoiden kanssa. Suojelua ja reittejä on kehitettävä yhdessä. Reppuretkeilijän näkökulman tuominen mukaan on tosi hyvä täydennys Tammer-Golf Yhteensovittava tavoite näkyy hienosti esityksessä. Golfkentän keskuksen avaaminen muille toiminnoille on hyvä idea. Tammer-Golfin suunnitelmien sovittamistayhteen muiden suunnitelmien kanssa voisi tarkentaa. Suunnitelmaan toivotaan omaa suunnitteluratkaisua, ei vanhaa rakennetarkastelua vuodelta 2015. Vuoden 2015 rakennetarkastelussa golf ja nykyinen frisbeegolf menevät päällekkäin, joten se ei voi olla tarkastelun lähtökohta. Väylien mahdollista sijoittelua maastossa voisi hahmottaa paremmin. Frisbee-golfseuraan voisi olla yhteydessä ja liittää frisbee-golfradan tarkasteluun, siitä oli esityksessä mainintakin. Voisiko suunnitelmassa pohtia golfkentän käyttöä talvella? Voisiko olla hiihtoa tms. lumikenkäkävelyä? Miten talvikäyttöä edistettäisiin? Golfkentän suunnittelun lähtökohtana on tarpeen selvittää tarkemmin luonnonarvojen asettamat rajat kentän sijainnille yhteistyössä Luontotyypit ja Luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistyksen ryhmien kanssa. Esimerkkejä luonnon yhdistämisestä golfkenttään voisi esittää, myös yksityiskohtaisempia ratkaisuja. Reunaehtojen etsimiseen yhteensovittamiseen on suunnitelman kulmakivi. Voisi hahmottaa paremmin reunavyöhykettä suhteessa muihin toimintoihin. Luonnon monimuotoisuutta lisääviä ja kehittäviä toimenpiteitä voisi tuoda esiin, kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen. Liito-oravan elinympäristöjen ja yhteyksien kehittämisestä ja yhdistämisestä muuhun infrastruktuuriin on esimerkkejä Suomessa ja mm. Tampereella raitiotiereitin varrelta. Niitä voisi hyödyntää suunnitelmassa. Suunnitelmassa voisi pohtia myös golfkentän merkitystä Kauppi-Niihaman imagolle. Mitä hyvä saavutettavuus tiiviin kaupunkirakenteen lähellä ja ehkä mahdollisuus lajin matalan kynnyksen harrastamiseen tuo alueelle? Tampereen ratsastusseura Yhteistyö Koillis-Kulkijoiden kanssa on hyvä. Suunnitelmat ulkoilun kanssa on jo pitkälle yhteensovitettu. Ajatus merkitsimisestä on hyvä. Koiraharrastus ja muut toiminnot on yhteensovitettava yksityiskohtaisemmin suunnitelmassa. Miten esitetty retkeilyreitti ratkaistaan rinnan ratsastusreitin kanssa? Esimerkkejä ja ratkaisumalleja muualta voisi tuoda esiin. Entä matkailun näkökulma? Onko matkailu mahdollista liittää ratsastukseen Niihamassa?
Pirkanmaan polkujuoksu ry Esityksessä näkyy hyvin moni suunnittelun kriteeristö. Yhteensovittaminen Tuomikallion ja Hepovuoren kierroksissa, Soukon vuoren kierros helpompi toteuttaa alkuun. Suunnitelma vaatii yksityiskohtaisempaa yhteensovittamista. Suunnitelma sisältää hyviä konkreettisia ehdotuksia. Pimeä polku on hyvä idea, heijastimet hyvä idea. Heijastimet palvelee kaikkia, jotka kulkevat pimeässä. Tukholmassa on pimeästä polusta malli, jota voisi hyödyntää suunnitelmassa. Lähtö ja pysäköintipaikat on pohdittu hyvin. Miten kulku reitin alkuun toteutettaisiin? Pitäisi miettiä reitistöt ja sisääntulot erikseen. Olisi hyvä, että sisääntulot pysäköinnille eivät olisi alueen sisällä, jotta autoliikenne ei lisääntyisi. Solmupisteet esitettävä tarkemmin (palvelut, pysäköinti, portit). Missä ne olisivat? Tarvitaanko levähdyspaikkoja? Entä palveluita (penkit, nuotiopaikat, laavut tms. )? Niitä on mietitty vähän kaikissa töissä, mutta ei missään varsinaisesti. Niihaman maja korostuu nyt paljon. Miten polkujuoksureitit on sovitettavissa yhteen muiden reittien kanssa? Hyvin otettu huomioon ladun ylitykset, ne sopivat tiealueille, joissa ylityksiä tulee muutoinkin. Miten perinteisemmät ulkoilijat ja retkeilijät voivat hyödyntää reittejä? Voisi siten yhdistää esim. Koillis-kulkijoiden ja SLL Tampereen vertaissuunnitelmiin. Entä miten esitetyn suojelualueen läpi voidaan toteuttaa reitti? Tampereen seudun koirakerho Hyvää on järviluonnon huomioiminen ja järven käytön kehittäminen. Leirintäalue on yleiskaavassa osoitettu alasenjärven rantaan. Yleiskaava toimii suunnittelun lähtökohtana. Koirauintipaikat, voisiko niitä käsitellä? Missä ne olisivat? Kesä ja talviaikainen järven hyödyntäminen on hyvä. Koirahiihtolatu on kiinnostava ajatus. Voisiko sitä kuvata enemmän ja esittää yksityiskohtaisemman suunnitteluratkaisun. Voisiko olla esim. golfkentällä? Peltolammilla on koiralatu. Joensuun Pärnävaara voisi ehkä toimia esimerkkinä koiravaljakkoihin matkalukäytössä. Pysäköintipaikkoja voisi ajatella kaikkia toimintoja kokoavien porttien näkökulmasta. Liityntäpysäköinnin paikka Teiskontien varrella ei voi olla portti, koska pysäköintialue on varattu muuhun käyttöön. Miten leirintäalue vaikuttaa portti-ajatukseen? Muodostuuko leirintäalueelle uusi portti? Suunnitelman ehdotuksia voisi kehittää eteenpäin. Suunnitelmallisuutta lisää, tarkempaa ja täsmällisempää. VisitKauppi Kohderyhmät huomioitu suunnitelmassa hyvin (esim. lapsiperheet, ikäihmiset, vasta-alkajat). Vyöhykeajattelua oli aikaisemmin esitelty hyvin, voisiko sen pitää suunnitelmassa mukana? Ajatus alustavissa hahmotelmissa kerrostetusta lähestyttävyydestä oli tosi hyvä. Sitä voisi kehittää pidemmälle ja konkretisoida. Mitä ne ratkaisut olisivat esim. porttien lähelle lapsille ja ikäihmisille? Portit olivat aikaisemmissa versioissa hyvin mietitty. Järven kautta toteutettu kerrostettu lähestyttävyys on hyvä. Kalastukseen liittyen mukana voisivat olla vaikkapa ikäihmiset lapsia opastamassa. Hyvin hahmotettu aikaisemmissa versioissa Kauppi-Niihaman toimintojen monimuotoisuus. Suunnitelman aiemmassa versiossa oli eri näkökulmia kokoavaa tarpeellista näkökulmaa. Tämän sateenvarjon alle voisi sijoittaa muiden suunnitelmien ehdotuksia, se voisi olla vahvuus, mitä voisi kehittää.
Petsamon lähiasukkaiden ryhmä Eri käyttäjäryhmät hahmotettu hyvin aiemmassa luonnoksessa. Joukkoliikenne on pohdittu ja huomioitu, se on tosi hyvä ja erottaa työn muista suunnitelmista, ei pohdita pelkkiä pysäköintialueita. Tarkastelun vois yhdistää Portteihin. Myös jalankulun voisi hahmottaa kartalla. Kevyenliikenteenväylän voisi linjata kartalle. Ja pohtia sitä muiden ryhmien kanssa yhdessä, jotka ovat sitä pohtineet (mm. koilliskulkijat). Voisiko kevyenliikenteenväylä olla irrallinen ajotiestä? Veneily on huomioitu suunnitelmassa hyvin. Suunnitelmallisuutta ja yksityiskohtaisuutta tarkasteluun lisää. Missä rantautumispaikat voisivat olla. Hyvä, että on rajattu toimintoja ulkopuolelle (vesiskootterit). Urheilupuiston avaaminen muille käyttäjille kuin seuroille on hyvä ja ajankohtainen. Sitä pitää tarkentaa ja konkretisoida! Ehdotuksia mieluusti myös kartalle. Löytyykö esimerkkejä? Miten lasten luontopolun voisi toteuttaa ja missä se voisi olla, entä piknikalue, kaupunkishakki, pulkkamäki, lasten laskettelun harjoittelumäki jne. Tässä voisi osallistaa käyttäjiä. Kyselkää niiltä ihmisiltä, jotka ovat urheilupuiston alueella. Esimerkkejä ratkaisuksi kaivataan suunnitelmaan. Kaupinojan Rannan kehittämisen ehdotukset ovat hyvät. Saisiko myös ne suunnitelmaksi myös kartalle? Monipuolinen esitys, voisi keskittyä selvemmin Petsamon päähän ja syventyä sen suunnitteluuun, koska muilla ryhmillä ei ole ollut sinne ehdotuksia.